11. Koulutusjärjestelmä
Lukio
“Kunnon kansalaisten”
valmistautuminen
korkeakouluun, erit.
yliopistoon. Vapaa sivistystyö
Kansanopistot yms.
Ennenvanhaan “ylempi”
kansankorkeakoulu oli tie
yliopistoon ilman
ylioppilastutkintoa.
Ei tunnustettua tutkintoa
Yliopisto
Akateemiset ja
teknillsemmät
korkeakoulut. Oletustie
virkamieheksi tai
asiantuntijatyöhön.
Ammattikoulut
Laidasta laitaan sekä
työllistäviä että toivottomia
aloja. Opiskelutaitojen
kehittäminen ja evästäminen
tulevaisuuteen keskimäärin
vähäistä, vaikka korkeakoulu-
hakukelpoisuus syntyykin
Ammattikorkeakoulut
Erittäin vaihteleva taso.
Osa ehdottomasti Suomen
kärkeä uusien
toimintamallien
omaksumisessa, toiset
laahaavat jäljessä
12. Koulutusjärjestelmä
Lukio
“Kunnon kansalaisten”
valmistautuminen
korkeakouluun, erit.
yliopistoon. Vapaa sivistystyö
Kansanopistot yms.
Ennenvanhaan “ylempi”
kansankorkeakoulu oli tie
yliopistoon ilman
ylioppilastutkintoa.
Ei tunnustettua tutkintoa
Yliopisto
Akateemiset ja
teknillsemmät
korkeakoulut. Oletustie
virkamieheksi tai
asiantuntijatyöhön.
Ammattikoulut
Laidasta laitaan sekä
työllistäviä että toivottomia
aloja. Opiskelutaitojen
kehittäminen ja evästäminen
tulevaisuuteen keskimäärin
vähäistä, vaikka korkeakoulu-
hakukelpoisuus syntyykin
Ammattikorkeakoulut
Erittäin vaihteleva taso.
Osa ehdottomasti Suomen
kärkeä uusien
toimintamallien
omaksumisessa, toiset
laahaavat jäljessä
17. Nuorten työnhakijoiden “kastit”
Työn kysyntä-aste määrää keskimääräisen riman korkeuden
A-ryhmä
Tuore osaamispohja koulutuksesta ja/tai tuoretta näyttöä alan
haastavista tehtävistä. “Valiojoukko”
B-ryhmä
Työkokemusta ja osaamispohjaa, mutta taustalla <6kk poissaolo
työmarkkinoilta tai työttömyyttä. Koulutuksen tarjoama osaaminen
ehkä vanhentunutta, ei tuoreita näyttöjä
C-ryhmä
Vähän tai ei ollenkaan työkokemusta, ei työnantajien
peräänkuuluttamaa koulutusta, osaamispohja heikko. Työllistyminen
vaikeaa ja ilman hyviä verkostoja rajoittuu ns. “silppupaskaan”
19. Nuoret joutuvat tekemään 15-18 -vuotiaina ennakoivia päätöksiä,
joihin heillä itsellään ei faktuaalisesti ole usein mitään eväitä
Nuorten koulutusongelmia
Ura- ja koulutusvalinnat tehdään sattumanvaraisesti
Turhaa työttömyyttä
Hukatut koulutusresurssit
20. Huomattavat epävarmuustekijät keskellä työelämän murrosta ja lamaa
Nuorten ongelmia työnhakijoina
Ei osata orientoitua työmarkkinoilla, eikä löydy uskottavaa tukea
yläaste- ja toisen asteen vaiheessa
Jumiutuminen uravalintoihin tai niiden tekemättä jättäminen
Työnkuvakäsitykset perustuvat opintoihin; epätodellisia
Kulttuuritörmäys kahdeksasta neljään -maailman kanssa
21. Työnantajilta puuttuu kyky tai resurssit tunnistaa osaamistarpeitaan
ja työnhakijoiden osaamista
Työnantajapuolen ongelmia
Fiksaatio työ- tai tutkintonimikkeisiin, ei osaamispohjaan
Edellytetään työkokemusta epärealistisen tarkoista työnkuvista
Määritellyt työnkuvat organisaatioissa jumiutuneita
Joustamattomuus esim. työaikojen suhteen
23. Koulutusta suunnittelevilla tahoilla ei ole pitkän tähtäimen
rakenteellista intressiä koulutuksen vaikuttavuuteen.
Koulutusjärjestelmän ongelmia
Koulutuksen tavoite on tuottaa tutkintoja ja opintopisteitä
Järjestetään koulutusta myös osaamiselle, joka ei tuo lisäarvoa
Järjestelmä palvelee itseään, eikä kehity palvelemaan päämäärää
24. Työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön joustamattomuus suhteessa
työkokemukseen haittaavat nuorten työllistymistä
Työmarkkinoiden ongelmat
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitt. vaikeus vaikeuttaa lyhytaikaista tai
asteittaista työllistymistä, jolla uraa voisi rakentaa kysyntälamassa
Työnantajalla kannustin palkata samaan hintaan kokenut, ei nuori
Suomen elinkeinoelämä ei vedä, Suomi identiteetti- ja rakennekriisissä
25. Ylätason yhteenvetoa
▷Ongelmiin ei yksittäisiä helppoja ratkaisuja
▷Ratkaisut edellyttävät sekä laki- että
asennemuutoksia kautta järjestelmän
▷Pitkittyneessä lamassa pakostakin on nuoria
työttömiä
▷Ilmiö ei rajoitu Suomeen, osa yleistä kehitystä