Luken Hirvieläinwebinari 2.6.2021: Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin

1. 1
2.6.2021
Hirvieläimet ja suurpedot
Antti Paasivaara
Tutkija/Luonnonvarat/Riistaekologia-ryhmä
• Metsäpeuran kannanseuranta ja tutkimus
• Hirven lentolaskennat
• Metsähanhen kannanseuranta
• Ylä-Lapin riekkokannan arviointi

2. 2
Hirvieläimet ja suurpedot ekosysteemissä
• Ekologinen pyramidi,
jossa energia ja biomassa
eli runsaudet
vähenevät ylöspäin
• Dynaaminen
kokonaisuus, joka
on jatkuvassa
muutoksessa
2.6.2021
Suurpedot
Hirvieläimet
Elinympäristöt
Trofiatasojen
vaikutukset toisiinsa
Säätelee/
rajoittaa
Trofiatasot
Lähde: Heat ym. 2014
Lähde: Paasivaara/Luke
Säätelee/
rajoittaa

3. 3
Tuottavuus
suuri
Tuottavuus
pieni
Metsäpeura (Kuva: Suomen Riistakeskus)
(Kuvat: Luke)
Susi Karhu Ilves Ahma
Kuvat: Luke Kuva: Luke, Lähde: SYKE
Tuottavuus ja talvesta selviytyminen erilaista etelästä pohjoiseen → Erilaiset hirvieläinkannat →
Suurpetokannat tiheimmät siellä, missä on runsaasti saalista ja lajikohtaiset tilavaatimukset
täyttyvät - Levittäytymishistoria

4. 4
Monilajinen suurriistayhteisö: suurpetojen ja
hirvieläinten väliset suorat ja epäsuorat vuorovaikutukset
• Saalistuksen toiminnallinen ja numeerinen vaste:
suurpedot joustavia ravinnonkäytössä ja
lisääntymisessä
• Suurpedot voivat rajoittaa hirvieläin-
populaatioita ja päinvastoin.
• Pedon ja saaliin kannanvaihtelut tai
”tasapainotilat”.
• Elinympäristöjen ja populaatioiden
päällekkäisyys.
• Saaliseläinten välinen resurssi- tai
näennäiskilpailu:
• saalislajit ”kilpailevat” siitä, kenen populaatiot
kestävät saalistusta parhaiten yhdessä
muiden muutosvoimien kanssa.
• Voittajat ja häviäjät (R-lajit vs. K-lajit).
2.6.2021
Karhu Ilves
Valkoh. Hirvi Metsäk.
Karhu Ahma Ilves
Hirvi Mpeura
Ohut nuoli = heikko
vaikutus
paksu nuoli =
voimakas vaikutus
Lähde: Paasivaara/Luke
Susi
Susi

5. 5
Muuttuva ilmasto ja ympäristö: jatkuva haaste/
mahdollisuus myös hirvieläinten ja suurpetojen
kannanhoitoon
2.6.2021
Suomen ilmasto lämpenee erityisesti talvella (https://ilmasto-
opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/74b167fc-384b-44ae-84aa-
c585ec218b41/ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa.html)
Muita samanaikaisia muutosvoimia:
• Maa- ja metsätalous
• Muu maankäyttö
• Levittäytyvät vieras- tai natiivit lajit esim. villisika
• Suorat manipuloinnit: esim. metsästys ja ruokinta
• Eri riistalajeille erilaisia tavoitteita
--> Jatkuvasti häiriöitä ja siirtymätiloja --> Kaaos!

6. 6
Monilajinen kannanhoito muuttuvissa olosuhteissa →
Kohti uutta Suurriistastrategiaa?
• Työkalu: systeemimallinnusprosessi
(MSE-mallinnusprosessi)
• Tarkoitus: haetaan pitkäaikaisille
kannanhoito-toimenpiteille biologiset
reunaehdot ja toimintamallit
tuottavuudeltaan ja
yhteisörakenteeltaan erilaisille alueille
• Tavoite: pitää suurriistayhteisön lajit
elinvoimaisina ja/tai metsästettävinä
muuttuvissa olosuhteissa eri alueilla
• Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
• Tuloksena ehkä paikallisia/alueellisia
linjauksia ja toimintamalleja.
• ekologinen (tai muu) kompensaatio?
2.6.2021
Karhu Ahma
Ilves
Valkoh. Hirvi Metsäk.
Ahma Ilves
Hirvi Mpeura
Mpeura
Valkoh. Metsäk.
?
?
?
?
Lähde: Paasivaara/Luke
Susi
Susi Karhu
Ohut nuoli = heikko vaikutus
paksu nuoli = voimakas vaikutus

7. 7
Rajoittaako suurpetokanta hirvieläimiä?
Tapaus Kainuun metsäpeura ja susi
• Kainuulaisten susien ravinnossa n. 20 – 50 %
metsäpeuraa (Kojola ym. 2004 ja 2011)
• Metsäpeuran vasatuotto ja susi:
2.6.2021
Lähde:
Kojola
ym.
2021
Lähde:
Kojola
ym.2021

8. 8
Rajoittaako suurpetokanta hirvieläimiä?
Tapaus Kainuun metsäpeura ja susi
• Aikuisten metsäpeuranaaraiden vuotuinen
eloonjäävyys noin 85
%(n=230 pannoitettua metsäpeuravaadinta)
• Kuolleena löytyneiden pantapeurojen (n=82)
kuolinsyiden suhteellinen jakauma sekä
Kainuussa (n=62) että Suomenselällä (n=20)
vuosina 2009-2019.
• Suurpedot tarkoittavat karhua, ilvestä, sutta ja
ahmaa. ”Muut kuolinsyyt” tarkoittavat
seuraavia kuolinsyitä yhdessä: tapaturma,
salametsästys, metsästys ja synnytys
• Suurpetojen Kainuussa ja Suomenselällä
aiheuttamien kuolemien (n=49) suhteellinen
jakauma.
2.6.2021
66%
40%
60%
Kainuu Suomenselkä Kaikki
0
50
100
Osuus
(%)
Populaatio
Tuntematon
Muut kuolinsyyt
Liikenne
Suurpedot
8,16%
14,29%
8,16%
10,2%
59,18%
Susi
Karhu
Ilves
Ahma
Määrittämätön
Lähde: Pöllänen 2020

9. 9
Yhteenveto:
• Monilajisen suurpeto- ja hirvieläin-
yhteisön vuorovaikutukset saattavat
olla monimutkaisia - näennäiskilpailu.
• Suurpedot saattavat rajoittaa
hirvieläinten kantoja ja päinvastoin.
• Hirvieläinten ja suurpetojen kannat
ja vuorovaikutukset muuttuvat mm.
ilmaston- ja elinympäristöjen
muutosten myötä --> riskejä ja
epävarmuuksia.
• Monilajista kannanhoitoa ja sitä
tukevaa tutkimusta tulee lisätä.
2.6.2021
Kuva: Arto Juntunen/Luke

10. 10
Lähteet:
Heat ym. 2014. Understanding patterns and processes in models of trophic cascades. – Ecology Letters 17: 101 – 114.
Kojola ym. 2004. Predation on European wild forest reindeer (Rangifer tarandus) by wolves (Canis lupus) in Finland J. Zool., Lond. 263:
229–235.
Kojola ym. 2009. European wild forest reindeer and wolves: endangered prey and predators. – Annales Zool. Fennici 46: 416 – 422.
Kojola ym. 2011. Predation on WFR by wolves - Susi hirven ja metsäpeuran saalistajana. – Metsästäjä 1: 36 – 39.
Kojola, I. 2019. Suurpedot ja hirvieläimet. – Riistapäivä 2019. Suullinen esitys.
Kojola ym. 2021. Predation by wolves on European wild reindeer in a managed boreal ecosystem. Jätetty arvioitavaksi.
Pöllänen, A. 2020. Suurpetojen aiheuttama vaihtelu metsäpeuravaadinten (Rangifer tarandus fennicus) säilyvyydessä. – Pro Gradu-
tutkielma. Oulun Yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202004241543.pdf
Serroya ym. 2019. Saving endagered species using adaptive management. PNAS.
http://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1816923116
http://www.ilmatieteenlaitos.fi
http://riistahavainnot.fi/
2.6.2021

11. Kiitos!