Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet – Antti-Ilari Partanen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos

1. Kasvihuonekaasujen
päästövähennys
-tavoitteet
Antti-Ilari Partanen
Ilmastojärjestelmätutkimus
Ilmatieteen laitos
antti-ilari.partanen@fmi.fi
@aipartanen

2. Sisältö
• Ilmastonmuutos ja Pariisin sopimus
• Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus
• Päästövähennystavoitteet globaalisti

3. Ilmastonmuutos ja
Pariisin sopimus

4. Ilmastonmuutos on täällä ja nyt

5. Pariisin sopimus
• Vuonna 2015 käytännössä kaikki maailman valtiot
sopivat, että maapallon keskilämpötilan nousu
rajoitetaan selvästi alle kahden asteen esiteolliseen
aikaan verrattuna ja tavoitellaan lämpenemisen
rajoittamista 1,5 asteeseen
• Lisäksi ihmisperäiset päästöt ja ihmisperäiset nielut on
tarkoitus tasapainottaa vuosisadan jälkimmäisellä
puoliskolla

6. Riskit kasvavat lämpötilan noustessa
1.0
1.5
2.0
0
Globalmeansurfacetemperaturechange
relativetopre-industriallevels(0C)
2006-2015
systems
Impacts and risks associated with the Reasons for Concern (RFCs)
Purple
risks o
and th
signific
the pe
climat
combi
ability
nature
impac
Red in
widesp
Yellow
impac
and at
chang
confid
White
impac
attribu
chang
Five Reasons For Concern (RFCs) illustrate the impacts and risks of
different levels of global warming for people, economies and ecosystems
across sectors and regions.
Level of additional
impact/risk due
to climate change
RFC1
Unique and
threatened
systems
RFC2
Extreme
weather
events
RFC4
Global
aggregate
impacts
RFC5
Large scale
singular
events
RFC3
Distribution
of impacts
H
H
H
H
M
M-H
H
M
M
M
M
Undetectable
Moderate
High
Very high
Lähde: IPCC (2018)

7. Ilmasto lämpenemässä
nykymenolla yli 3 °C
© 2019 Climate Analytics and NewClimate
Institute.

8. Kasvihuonekaasujen
lämmittävä vaikutus

9. Globaalit kasvihuonekaasupäästöt
• Hiilidioksidi (2019): 43 Gt/vuosi
• Metaani (2003-2012): 0,35 Gt/vuosi
• Typpioksiduuli (2006): 0,022 Gt/vuosi
Huom. Metaani ja typpioksiduuli hiilidioksidia
voimakkaampia kasvihuonekaasuja

10. Mikä on hiilidioksidipäästöjen ja
lämpenemisen suhde?

11. Mitä tapahtuu lämpötilalle?
a) Nousee
b) Pysyy ennallaan
c) Laskee
CO2päästöt
Aika
CO2päästöt
Aika
CO2päästöt
Aika
0 0 0
Lämpötila
nousee
Lämpötila
nousee
Lämpötila
nousee

12. 2SM
The differences between FAIR and MAGICC have a substantial effect
on their remaining carbon budgets (see Figure 2.SM.3), and the
strong near-term warming in the specific MAGICC setup applied here
(Leach et al., 2018) may bias its results to smaller remaining budgets
(green line on Figure 2.SM.3). Likewise, the relatively small TCRE in
FAIR (compared to AR5) might bias its results to higher remaining
budgets (orange line on Figure 2.SM.3). Rather than using the entire
model response, only the contribution of non-CO2
warming from each
model is used, using the method discussed next.
Ilmaston lämpeneminen riippuu lähes
lineaarisesti kumulatiivisista CO2-
päästöistä
Lähde: IPCC (2018)

13. Nettonollapäästöt:
ihmisperäiset päästöt – ihmisperäiset nielut = 0

14. Kasvihuonekaasujen lämmittävä
vaikutus eroaa voimakkuuden ja ajan
suhteen
Kasvihuonekaasu Elinikä (vuosia) GWP (20 vuotta) GWP (100 vuotta)
Hiilidioksidi (CO2) Ei voi määritellä 1 1
Metaani (CH4) 12 84 28
Typpioksiduuli (N2O) 121 268 298
GWP = Global Warming Potential
Lähde: IPCC (2013)
Eri kasvihuonekaasuja ei voi
yhteismitallistaa yksi-yhteen

15. Mikä on metaanipäästöjen ja
lämpenemisen suhde?

16. Mitä tapahtuu lämpötilalle?
a) Nousee
b) Pysyy ennallaan
c) Laskee
CH4päästöt
Aika
CH4päästöt
Aika
CH4päästöt
Aika
0 0 0
Lämpötila
nousee
Lämpötila
pysyy
ennallaan
Lämpötila
laskee
Oletuksena eloperäiset metaanipäästöt

17. Fig. 3 Radiative forcing of a 1 kg pulse emission of methane and carbon dioxide over time, including the eventual oxidation of m
Graph inset is the radiative forcing of methane without the inclusion of methane oxidation into CO2. Source: ref. 4 and 16.
Environmental Science: Processes & Impacts
wnloadedon1/17/20207:15:07AM.
monsAttribution3.0UnportedLicence.• Metaanin
lämmittävä vaikutus
häviää nopeammin
kuin hiilidioksidin
• Fossiilinen metaani
vaikuttaa
pidempään kuin
eloperäinen
Lähde: Balcombe ym. (2018)
https://doi.org/10.1039/C8EM00414E

18. Päästövähennystavoitteet
globaalisti

19. • Hiilidioksidipäästöt pitää saada nettonollaan
• Jäljellä oleva hiilibudjetti on rajallinen, ja
muut päästöt pienentävät sitä

20. Hiilibudjetti hupenee vaudilla
3730 2810 1420 500 340
2 °C (50%)
1,5 °C (50%)
2 °C (jäljellä, 50%)
1,5 °C (jäljellä, 50%)
1,5 °C (jäljellä, 66%)
Lähde: IPCC (2018)

21. Hiilibudjetti hupenee vaudilla
3730 2810 1420 500 340
2 °C (50%)
1,5 °C (50%)
2 °C (jäljellä, 50%)
1,5 °C (jäljellä, 50%)
1,5 °C (jäljellä, 66%)
Noin 8 vuotta 1,5
asteen
hiilibudjettia jäljellä
nykypäästöillä (42
Gt CO2 /vuosi)
Lähde: IPCC (2018)

23. IPCC esitti neljä esimerkkiä
päästöskenaarioista, joilla 1,5 asteen
tavoite toteutuisi
Lähde: IPCC (2018)

24. Metaanipäästöt
• Ennallaan pysyvät metaanipäästöt eivät enää merkittävästi lisää
ilmaston lämpenemistä, mutta niiden vähentäminen viilentäisi
ilmastoa
• Metaanin päästövähennyksillä voidaan ilmastonmuutosta hillitä
nopeasti

25. Typpioksiduulipäästöt
• Pitkän elinajan vuoksi typpioksiduulipäästöt pitää saada
nettonollaan tai kompensoida päästöjä ylimääräisillä hiilinieluilla

26. Yhteenveto
• Jäljellä oleva 1,5 asteen hiilibudjetti riittää nykypäästöillä vain noin
10 vuodeksi
• CO2-päästöt pitäisi saada laskuun heti ja puolitettua 2030 mennessä
• Lämpötilan nousun pysäyttäminen vaatii
• Nettohiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjen laskemisen nollaan
• (Eloperäisten) metaanipäästöjen tasaantumisen (vähintään)
• Metaanipäästöjen pienentäminen isossa roolissa
ilmastonmuutoksen hillinnässä
• Mitä nopeammin lämpötilan nousu saadaan pysäytettyä, sitä
parempi

27. Yhteenveto
• Jäljellä oleva 1,5 asteen hiilibudjetti riittää nykypäästöillä vain noin
10 vuodeksi
• CO2-päästöt pitäisi saada laskuun heti ja puolitettua 2030 mennessä
• Lämpötilan nousun pysäyttäminen vaatii
• Nettohiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjen laskemisen nollaan
• (Eloperäisten) metaanipäästöjen tasaantumisen (vähintään)
• Metaanipäästöjen pienentäminen isossa roolissa
ilmastonmuutoksen hillinnässä
• Mitä nopeammin lämpötilan nousu saadaan pysäytettyä, sitä
parempi
Kiitos! Kysymyksiä?
antti-ilari.partanen@fmi.fi
@aipartanen