Metsätaimitarhapäivät 2021 pidettiin webinaarina 20.-21.1.21.

1. 1
Kasvuturpeen tulevaisuuden
näkymät ja vaihtoehdot
Juha Heiskanen
Luonnonvarakeskus (Luke)
Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2021
Webinaari

2. 2
Kauppapuutarhaliitto ry 2020
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Maailmanlaajuisesti kasvualustoja käytetään noin 55 miljoonaa m3/v
• 40 miljoonaa m3 on turvetta
• 5 miljoonaa m3 on kookoskuitua
• 1 miljoona m3 on kivivillaa
• Muita raaka-aineita ovat puukuitu, puun kuoriaines, perliitti ja vermikuliitti
Kasvualustojen käyttö
Kasvualustaliiketoiminta
• Liikevaihto on EU:ssa arviolta 1,3 miljardia €
• Suomen osuus noin 5%
• Arvioidaan että teollisesti valmistettujen
kasvualustojen globaali kysyntä nelinkertaistuu sekä
avomaa- että kasvihuoneviljelyssä nykyisestä vuoteen
2050 mennessä

3. 3
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvuturve tulee suolta
Kasvuturpeen käyttö Suomessa (Leinonen 2010)
• 27% Suomen maa-alasta on turvemaata = 9 milj. ha
• Turvemaasta 0,8% on turvetuotannossa ja siitä noin 0,2%
kasvuturvekäytössä
• Turpeen tuotantoala laskussa:
2013/71 600 ha => 2018/62 000 ha => 2020/”romahti”
• Arvio (Energiauutiset): Energiaturpeen kysyntä laskee 70%
(2019/20 => 2030)
• Suomessa tuotetaan kasvuturvetta noin 2 milj. m3/v ja
käytetään noin 1 milj. m3/v (kasvihuoneissa noin 0,2 milj. m3)
• Metsätaimitarhoilla käytetään vaaleaa rahkaturvetta arviolta
vajaa 20 000 m3/v
Kuva: Yle

4. 4
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Paineet turpeen käytön vähentämiseksi kasvavat
Ilmastovaikutuksia halutaan hillitä: Hiilipäästöt alas ja kierrätys ylös
Kuva: energiauutiset.fi
• EU Komissio on ehdottanut vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi
vähintään 55% vuoden 1990 tasosta
• EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) tukee
fossiilitaloudesta ja turpeen käytöstä luopumista
• Mm. Ison-Britannian hallitus sekä Irlannin kansallinen turveyhtiö Bord
na Móna pyrkivät lopettamaan kasvuturpeen käytön vuoteen 2030
mennessä (=> ”peat-free growing media”)
• Sanna Marinin hallituksen tavoite: Suomi hiilineutraali vuonna 2035 ja
hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, mikä edellyttänee kivihiilen ja turpeen
käytöstä luopumista
• Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään
puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, mutta TEM:n turvetyöryhmän
selvityksen mukaan pudotus voi olla 75% v. 2025 mennessä (Yle
14.1.2021)

5. 5
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvuturpeen kohtalo Suomessa?
Kasvuturpeen käytön vähentäminen tai korvaaminen edessä?
• Turpeennostoa saatetaan Suomessa rajoittaa merkittävästi ympäristösyiden vuoksi
• 4-5 % maamme koko energiamäärästä tuotetaan energiaturpeella, josta aiheutuu 15 % kasvihuonepäästöistä
• Turve-energian vähentäminen heikentäisi myös kasvuturpeen noston teknistaloudellisia edellytyksiä
• Energiaturvesoita voidaan harvoin muuttaa kasvualustatuotantoon, joten on myös tarve uusien suoalueiden
käyttöönottoon (edellyttää ympäristölupaa) tai kasvuturpeen tuonnille Itä-Euroopasta
• Turve kasvaa noin 1 mm/v, joten Suomessa syntyy uutta turvetta yli 30 milj. m3/v, josta korjataan noin puolet
• Suomessa helposti saatavaa rahkaturvetta riittänee kasvualustaksi ainakin 100-200 vuodeksi
Kasvualustoihin joskus kierrätysmateriaalin lisäysvelvoite? (kuten Saksassa)
• Suomen jätelakia uudistetaan (voimaan 2021), koska EU:n tavoite on nostaa kierrätysaste 55 %:iin vuoteen
2025 mennessä ja edelleen 60 %:iin vuonna 2030 ja 65 %:iin vuonna 2035
• MMM valmistelee uutta lannoitelakia (Laki lannoitevalmistelain muuttamisesta 222/2020), joka tullee voimaan
16.7.2022 <= huomioi EU:n lannoitevalmisteasetuksen (EU 2019/1009)
• Suomen nykyisen lannoitevalmistelain (2006/539) mukaan kasvuturpeiksi luokitellaan kasvualustat, joiden
orgaanisen aineksen määrä on vähintään 50 % kuiva-ainetta

6. 6
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Uusia kasvualustoja metsätaimituotantoon?
Suomessa metsätaimet tuotetaan paakuissa
• Taimista alle 1 % on paljasjuurisia
• Metsätaimien paakkukasvualustat ovat lähes 100 % vaaleaa rahkaturvetta
• Viime vuosina metsäpuiden taimia on tuotettu Suomessa 142-177 milj. kpl/v
• Kuusen osuus on yli 65 %
Vaihtoehtoisten kasvualustojen vaatimukset (vertailutasona vaalea rahkaturve)
• Hyvä saatavuus, kotimainen, edullinen
• Kierrätettävä tai kompostoitava, alhainen hiilijalanjälki
• Kevyt, tasalaatuinen, rikkaruohoton, tautivapaa, hyvä veden- ja ravinteiden pidätyskyky
• pH alle 5-6
Kasvatuskokeita metsäpuiden taimilla
• Suonenjoen tutkimusasemalla testattu vuosien mittaan erilaisia kotimaisia puhtaita kasvualustoja ja
turveseoksia (mm. komposti, biohiili, ruokohelpi, puukuitu, rahkasammal)
• Seuraavana lyhyt yhteenveto eräiden kokeiden tuloksista

7. 7
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Komposti kasvuturpeen seosaineena
Koeasetelma
• Viherrakennuksessa käytettyä VAPO kompostia lisättiin 0–30 til.%
metsätaimiturpeen (Kekkilä White 420 F6W)
• Kokeissa seurattiin 1- ja 2-v. kuusen paakkutaimia taimitarhakasvatuksessa
Päätulokset
• Kompostiseoksissa ammonium-typen ja sulfaattien määrä sekä pH korkeampi.
Kasvatuksen aikana puristenesteen pH laski tasolle neljä ja jopa alle. Johtokyky
nousi tasolle 2 mS/cm. Myös nitraatti-typen määrä kasvoi
• Seoksien tiheys ja vedenpidätyskyky nousi niin, että kastelu on sovitettava niille
erikseen (ei turpeen mukaan)
• Komposti heikensi hieman siementen itävyyttä paakuissa, myös alkuvaiheen
taimikuolleisuus lisääntyi yli 20% kompostia sisältävillä turveseoksilla
• Elinvoimaisten taimien kasvu oli turvekompostiseoksissa kuitenkin verrattavissa
puhtaaseen turpeeseen, vaikka taimet kasvoivatkin turpeessa hieman pidemmiksi
• Taimikuolleisuutta (taimipolte) voidaan alentaa biofungisideillä (Mycostop)

8. 8
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvualustakoe: Biohiili kasvuturpeen seosaineena
Koeasetelma
• Biomassan hapettomassa kuumennuksessa syntynyt biohiili testattiin pelletteinä (lpm 4,8 mm):
43% biohiiltä (raaka-aineena maatalous- ja metsäbiojäte), 43% puujauhoa (Pinus strobus), 7% polylaktidia
(biohajoava polymeeri) ja 7% tärkkelystä kuivamassasta
• Kasvuturpeena käytettiin hienojakoista, lannoittamatonta kanadalaista turvetta (Sunshine grower grade
green, Sun Gro Horticulture Ltd.)
• Kasvualustat muodostettiin 25 til.% lisäyksin (0->100%) turpeeseen; ominaisuudet mitattiin laboratoriossa

9. 9
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvualustakoe: Biohiili kasvuturpeen seosaineena
Päätulokset
• Pellettiosuuden kasvaessa tiheys (paino) lisääntyi ja huokostila aleni
• Pelkkä turve kutistui 10 %, kun taas pelkkä pellettialusta turposi jopa 30 % tilavuudestaan,
kun säkkikuiva tuote kasteltiin
• Liukoinen kokonaistyppi oli puhtaassa turpeessa noin 3x suurempi kuin muissa seoksissa,
mutta puristenesteessä kokonaistyppi oli pienin turpeella; pelletin typpi oli lähes kokonaan
orgaanista typpeä
• Yleensä ottaen yli 50 % pellettiosuus kasvualustassa heikensi suotuisia ominaisuuksia; sekä
C/N suhde että kasvualustan tiheys kohosivat, kasvualustan turpoaminen lisääntyi sen
kostuessa ja vedenpidätyskyky aleni

10. 10
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Biohiili kasvuturpeen seosaineena
Koeasetelma
• Kolmea erityyppistä biohiiltä (1 jauhe; 2 pyrolysoitu havupuupelletti; 3 puun biohiilijauheen komposiittipelletti)
sekoitettiin korkeintaan 75 til.% (v/v) kasvuturpeeseen (Sunshine grower grade green, Sun Gro Horticulture Ltd.,
Vancouver, BC, Canada)
• Paakkukennoissa (Ray Leach SC-10 Super, 1,64 dl/paakku) kasvatettiin ponderosamäntyä (Pinus ponderosa)
Yhdysvalloissa (USDA Rocky Mountain Research Station)
• Eksponentiaalista lannoitusta ja punnitukseen perustuvaa kastelua käytettiin, jotta niistä johtuvat taimien
kasvuerot olisivat eri kasvualustoissa mahdollisimman vähäiset

11. 11
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Biohiili kasvuturpeen seosaineena
Päätulokset
• Biohiilen lisäys nosti kasvualustan pH:ta ja tiheyttä sekä vähensi
kationinvaihtokapasitettia ja ilmatilaa, mutta niillä ei ollut selvää
vaikutusta taimien kasvuun
• Taimien kasvu oli samanlaista eri typpilannoitustasoilla (Ntot 20
tai 80 mg per taimi), mikä viittaa siihen ettei biohiili vaikuttanut
kasvualustan ravinteisuuteen
• 25% biohiililijauheen sekä korkeintaan 50% biohiilipelletin
(pyrolysoitu havupuupelletti) lisäys turpeeseen yhdessä taimen
saaman 80 mg N/taimi typen kanssa sai aikaan yhtä hyvän kasvun
kuin kasvuturve

12. 12
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Ruokohelpi ja puukuitu
Koeasetelma
Kasvualustat täytettiin
PL 81F-arkkeihin, joihin
kylvettiin kuusta.
Kasvatus lasikasvi-
huoneessa
Käytetyt kasvualustakomponentit
(vasemmalta H hieta, T turve,
R ruokohelpi ja K puukuitu)
Lyhenne Kasvualusta (osuudet tilavuudesta)
1 R100 Pelkkä ruokohelpi
2 R80K20 Ruokohelpi 80 %, puukuitu 20 %
3 R75K20H5 Ruokohelpi 75 %, puukuitu 20 %, hieta 5 %
4 R95H5 Ruokohelpi 95 %, hieta 5 %
5 R97.5H2.5 Ruokohelpi 97.5 %, hieta 2.5 %
6 R90K10 Ruokohelpi 90 %, puukuitu 10 %
7 R77.5K20H2.5 Ruokohelpi 77.5 %, puukuitu 20 %, hieta 2.5 %
8 R85K10H5 Ruokohelpi 85 %, puukuitu 10 %, hieta 5 %
9 R87.5K10H2.5 Ruokohelpi 87.5 %, puukuitu 10 %, hieta 2.5 %
10 T100 Pelkkä kasvuturve F6W
Lyhenne Kasvualusta (osuudet tilavuudesta)
11 R32K64H4 Ruokohelpi 32 %, puukuitu 64 %, hiekka 4 %
12 R46K46H9 Ohut ruokohelpi 46 %, puukuitu 46 %, hiekka 9 %
13 R64K32H4 Ruokohelpi 64 %, puukuitu 32 %, hiekka 4 %
14 Rm100 Maatunut ruokohelpi 100 %

13. 13
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Ruokohelpi ja puukuitu
Päätulokset
• Turpeessa kasvaneet taimet kasvoivat selvästi parhaiten, mikä johtunee siitä että niissä
ei esiintynyt taimipoltetta eikä muita juurivaurioita
• Kasvualustojen fysikaaliset ominaisuudet (tiheys, huokostila, vedenpidätyskyky) ovat
suhteellisen samanlaiset. Maatuneemman ja hienojakoisemman ruokohelpikuitu
todennäköisesti helpottaisi paakkujen täyttöä ja parantaisi sen vedenpidätyskykyä
(Rm100:lla verrattavissa kasvuturpeeseen)
• Rh-kasvualustat vaativat vähintään 1 vrk:n kostuakseen => käytännössä kasvualustoihin
lisättävä kostutusainetta
• Myös puukuitu tiivistyy paakuissa kastumisen ja ajan myötä => tarve lisätä tiheyttä ja
vähentää painumista esim. esimaaduttamalla. Kennoston täyttövaiheessa vaatinee
kostuttamista ja lisätiivistämistä
• Typen alhainen taso (immobilisaatio) ja korkea pH vaativat säätöä peruslannoituksella.
Esimaadutus voisi lisätä Rh:n ja puukuidun kationinvaihtokapasiteettia. Taimipoltesienet
leviävät helposti ulkona, joten taimipolte tulee torjua Rh-alustoissa (esim. MycoStop)

14. 14
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Rahkasammal
Koeasetelma
• Kuusentaimia kasvatettiin sirkkataimista noin 3.5 kk
lasikasvihuoneessa keinovalossa. Taimia kasteltiin ja
lannoitettiin viikoittain
• Rahkasammal kerätty Kihniön Aitonevalta (20-30 cm
pintakerros) koneellisesti, jossa sammaleen vesipitoisuutta ja
hiukkaskokoa säädelty tietyissä rajoissa
•Vertailuna käytettiin Kekkilän metsätaimiturvetta (Kekkilä
White 420 F6W).
•Sammal peruslannoitettiin ennen kokeita
Kasvualusta Peruslannoite NPK N Ntot mitattu Kalkki
1 kg/m3 % % % 1.8 kg/m3
Sammal Kekkilä Puutarhalannoite 12-5-14 12% 1.2 Dolomiitti
Turve Peruslannoite 6 16-4-17 NO3 4%, NH4 5%, hidasliuk. 6.5% 1.3 Dolomiitti
Vasemmalla rahkasammalta ja oikealla metsätaimiturvetta,
petrimaljan halk. 8.8 cm

15. 15
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Kasvatuskoe: Rahkasammal
Päätulokset
• Itävyys oli korkea, rahkasammaleessa 97.2 % ja
turpeessa 100 % (n=72)
• Sammal oli karkeampaa, keveämpää ja vähemmän
vettäpidättävää kuin turve (ei seulottua)
• pH ja JK olivat sammaleessa hivenen korkeampia kuin
turpeessa (peruslannoite?)
• Kasvu oli sammaleessa kohtuullisen hyvä, mutta jäi
turvetta heikommaksi. Myös neulasväri oli hivenen
vaaleampi kuin turpeessa
• Rahkasammal tullee olemaan kasvuturpeen veroinen
sen tuotteistamisen myötä kun hiukkaskokoa,
rakennetta sekä perus- ja kasvatuslannoitusta säädetään
metsäpuiden taimikasvatusta varten
Kasvualusta Vesipit. Ilmatila Huokostila Tiheys pH JK
til.% til.% til.% g/cm3 mS/cm
Sammal 47.1 44.9 92.0 0.125 5.89 0.98
Turve 42.6 45.4 88.0 0.187 4.93 0.82
Kasvualusta Pituus Läpimitta Juuri/verso Kuolleisuus
mm mm %
Sammal 162 2.0 0.29 2.9
Turve 238 2.9 0.26 0.0
Taimien kasvutunnukset kasvatuskokeen lopussa
Keskimääräiset rakennetunnukset paakuissa taimikasvatuksen aikana sekä
puristenesteen pH ja johtokyky kokeen lopussa

16. 16
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen
Yhteenvetoa
• Vaalean rahkaturpeen korvaaminen kasvatusominaisuuksiltaan yhtä hyvällä
kasvualustalla on vaikeaa
• Kasvuturpeen käyttöä saatetaan kuitenkin ympäristösyistä rajoittaa, joten
siihen voidaan joutua lisäämään kierrätys-tai muita seosaaineita (komposti,
biohiili, ym.) ja ehkä jopa korvaamaan se muilla kasvualustoilla
• Rahkasammalkasvualusta (kerätty tai kasvatettu) lienee saatavuuden,
kasvatusominaisuuksien ja ympäristöystävällisyyden (on uusiutuva ja
kierrätettävä) vuoksi todennäköisin kasvuturpeen seosaine ja korvaaja
•Myös muita luonnonkuituja voidaan käyttää seoksena turpeessa tai ehkä
korvikkeenakin (puukuitu, ruokohelpi, komposti ym.), mutta niiden säätäminen
on paljon vaativampaa (hiukkaskoko, lannoitus, tuhojen torjunta ym.). Myös
tuontikuituja (mm. kookos- ja riisinkuorikuitu) voidaan käyttää, mutta ne ovat
kalliimpia ja niiden kuljetus aiheuttaa enemmän päästöjä

17. 17
Kiitos !
Lähteet:
• Dumroese, K.R., Heiskanen, J., Tervahauta, A. & Englund, K. 2011. Pelleted biochar: chemical and physical properties show potential use as a substrate in
container nurseries. Biomass and Bioenergy 35: 2018–2027. https://dx.doi.org/10.1016/j.biombioe.2011.01.053
• Dumroese, R.K.; Pinto, J.R.; Heiskanen, J.; Tervahauta, A.; McBurney, K.G.; Page-Dumroese, D.S.; Englund, K. 2018. Biochar Can Be a Suitable Replacement for
Sphagnum Peat in Nursery Production of Pinus ponderosa Seedlings. Forests 9: 232. https://doi.org/10.3390/f9050232
• Heiskanen, J. 2013. Effects of compost additive in sphagnum peat growing medium on Norway spruce container seedlings. New Forests 44: 101–118.
https://dx.doi.org/10.1007/s11056-011-9304-6
• Heiskanen, J. 2014. Puun ja ruokohelpin kuitumassan soveltuvuus metsäpuiden taimien kasvualustoiksi. Kiteen Mato ja Multa Oy:n ja Metsäntutkimuslaitoksen
yhteisrahoitteisen tutkimuksen loppuraportti. 18 s. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/518927
• Heiskanen, J. 2015. Rahkasammaleesta tulevaisuuden kasvualusta? Taimiuutiset 1/2015: 14-15. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016051212316
• Latokartano, M. 2016. Saako rahkasammal mahdollisuuden? Leia 1/2016: 20-21. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016062122014
• Leinonen, A. 2010. (toim.). Turpeen tuotanto ja käyttö. Yhteenveto selvityksistä. VTT Tiedotteita – Research Notes 2550. 104 s.
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2550.pdf
• Silvan, N., Sarkkola, S., Laiho, R. 2019. Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat suot Suomessa. Suo 2-3: 41-53.
https://www.suo.fi/pdf/article10319.pdf
• Tahvonen, R. 2014. Sammalesta kasvualusta ja kitusuot sammalen tuotantoon. Suo 65: 23-26.
https://www.suoseura.fi/Alkuperainen/suo/pdf/Suo65_Pessi_sem.pdf
• energiauutiset.fi
• kauppapuutarhaliitto.fi/wp-content/uploads/2018/12/Kasvuturve-laatuohje.pdf
• turveinfo.fi
• www.bioenergia.fi
• www.kasvualusta.org
Metsätaimitarhapäivä Webinaari 20.1.2021 Juha Heiskanen