SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  1
Tausta: Luke tutki kaupallisten nurmiseosten satoisuutta ja rehuarvoja
kolmella viljelystrategialla Pohjois-Savossa vuosina 2020 ja 2021.
Koeasetelma: Kolme viljelystrategiaa, kullakin viisi nurmiseosta (n=4).
Tulokset: Kuivuus rajoitti kasvua molempina vuosina. Vuonna 2020
apilapitoinen Laatu tuotti korkeimman sadon ”Alennettu lannoitus” ja
”Pikkukakkonen” –strategioilla. Vuonna 2021 Sulava jäi muita seoksia
heikommaksi. ”Pikkukakkonen” ylsi samaan satoon ”Maksimilannoitus” –
strategian kanssa vuonna 2021, kun kolmannen sadon N-lannoitusta nostettiin
(40 → 60 kg/ha).
Johtopäätökset:
Timotei on seoksen runko. Lajike valitaan jälkikasvukykynsä mukaan
niittostrategiaan sopivaksi.
Jälkisatojen typpilannoitus tulee suhteuttaa kasvuaikaan ja sato-odotukseen.
Puna-apila on hyvä seoskomponentti kuivina kasvukausina varmistamaan
satoa ja typensaantia.
Viljeltävien lajikkeiden talvenkestävyys on varmistettava. Erityinen huomio
tulee kiinnittää puna-apilalajikkeen valintaan ja englanninraiheinän käyttöön
pohjoisemmassa Suomessa.
Sanna Kykkänen1, Maarit Termonen1, Juha Salopelto2 ja Arja Mustonen1
1 Luonnonvarakeskus (Luke), 2 Hankkija Oy
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo
erilaisilla viljelystrategioilla
Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022, Helsinki etunimi.sukunimi@luke.fi
Kuva 2. Seosten keskimääräiset erot. Laatu sisälsi puna-
ja valkoapilaa, Sulava ja Laatu englanninraiheinää ja Pro
ja Tuurenurmi ruokonataa. Kaikki seokset sisälsivät
timoteitä, ja kaikki paitsi Pro nurminataa.
Kuva 1. Viljelystrategioiden keskimääräiset erot.
Alennettu lannoitus = 70 N + 30 tn liete ja 30 N + 0
N, Pikkukakkonen = aikainen 2. niitto, 100 N + 30 tn
liete + 40 N/60 N, Maksimilannoitus = 100 N + 100 N
/ 30 tn liete ja 30 N + 40 N
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
Alennettu lannoitus Pikkukakkonen Maksimilannoitus
Kumulatiivinen sato kg ka/ha - viljelystrategiat
2020 2021
a
b
c
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
Laatu Sulava Tuurenurmi Pro Rehevä
Kumulatiivinen sato kg ka/ha - nurmiseokset
2020 2021
c
a
bc b b

Contenu connexe

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
 

Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategioilla

  • 1. Tausta: Luke tutki kaupallisten nurmiseosten satoisuutta ja rehuarvoja kolmella viljelystrategialla Pohjois-Savossa vuosina 2020 ja 2021. Koeasetelma: Kolme viljelystrategiaa, kullakin viisi nurmiseosta (n=4). Tulokset: Kuivuus rajoitti kasvua molempina vuosina. Vuonna 2020 apilapitoinen Laatu tuotti korkeimman sadon ”Alennettu lannoitus” ja ”Pikkukakkonen” –strategioilla. Vuonna 2021 Sulava jäi muita seoksia heikommaksi. ”Pikkukakkonen” ylsi samaan satoon ”Maksimilannoitus” – strategian kanssa vuonna 2021, kun kolmannen sadon N-lannoitusta nostettiin (40 → 60 kg/ha). Johtopäätökset: Timotei on seoksen runko. Lajike valitaan jälkikasvukykynsä mukaan niittostrategiaan sopivaksi. Jälkisatojen typpilannoitus tulee suhteuttaa kasvuaikaan ja sato-odotukseen. Puna-apila on hyvä seoskomponentti kuivina kasvukausina varmistamaan satoa ja typensaantia. Viljeltävien lajikkeiden talvenkestävyys on varmistettava. Erityinen huomio tulee kiinnittää puna-apilalajikkeen valintaan ja englanninraiheinän käyttöön pohjoisemmassa Suomessa. Sanna Kykkänen1, Maarit Termonen1, Juha Salopelto2 ja Arja Mustonen1 1 Luonnonvarakeskus (Luke), 2 Hankkija Oy Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategioilla Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022, Helsinki etunimi.sukunimi@luke.fi Kuva 2. Seosten keskimääräiset erot. Laatu sisälsi puna- ja valkoapilaa, Sulava ja Laatu englanninraiheinää ja Pro ja Tuurenurmi ruokonataa. Kaikki seokset sisälsivät timoteitä, ja kaikki paitsi Pro nurminataa. Kuva 1. Viljelystrategioiden keskimääräiset erot. Alennettu lannoitus = 70 N + 30 tn liete ja 30 N + 0 N, Pikkukakkonen = aikainen 2. niitto, 100 N + 30 tn liete + 40 N/60 N, Maksimilannoitus = 100 N + 100 N / 30 tn liete ja 30 N + 40 N 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 Alennettu lannoitus Pikkukakkonen Maksimilannoitus Kumulatiivinen sato kg ka/ha - viljelystrategiat 2020 2021 a b c 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 Laatu Sulava Tuurenurmi Pro Rehevä Kumulatiivinen sato kg ka/ha - nurmiseokset 2020 2021 c a bc b b