Kuinka edistää monimuotoisuutta ja monikäyttöä suometsissä? Anne Tolvanen, ohjelmajohtaja

1. Kuinka edistää monimuotoisuutta
ja monikäyttöä suometsissä?
Anne Tolvanen
Ohjemajohtaja, professori, Luonnonvarakeskus
Turve, Tiede ja Tulevaisuus
Miten käyttää ja hoitaa suometsiä kestävämmin?
-webinaari 4.2.2022

2. 2
Yli puolet Suomen soista ojitettu
E-Suomi: 75%
P-Suomi: 40%

3. Erkki Oksanen/Luke

4. 4
Anne Tolvanen/Luke

5. 5
Anne Tolvanen/Luke

6. 6
Anne Tolvanen/Luke

7. 7
Millainen on monimuotoisuuden tila?
4.2.2022
Hyvärinen ym. 2019 (kuvat luke.fi -sivuilla)

8. 8
Millainen on ekosysteemi-
palveluiden tila?
• Kasvihuonekaasutaseet (esitys)
• Vesistökuormitus (esitys)
• Virkistys, marjastus, riista: pääosin
heikentyneet ojituksen seurauksena
(Ojala ym. 2013)
• Porolaitumet: heikentyneet
(Kumpula & Oinonen 2018, Nyström ym. 2013,
Tarvainen ym. 2021)
4.2.2022
Olga Philman/Luke
Erkki Oksanen/Luke

9. 9
Laajoilla pitkäaikaisilla aineistolla voidaan ennustaa
monimuotoisuuden tilaa
Elinympäristömallit punaisen
listan kasveille
• Ojitukseen liittyvät muuttujat
kaikkein tärkeimmät
• Uhanalaisten lajien
tietokanta (Ympäristö-
hallinto)
Saarimaa ym. 2019 Rana & Tolvanen 2021

10. 10
Malliennusteiden mukaan ennallistaminen parantaa
punaisen listan lajien elinoloja
Hypoteettinen ennallistaminen 0-100%
Jos 15% of ojitetuista soista
ennallistettaisiin:
• 71% 48:sta lajista hyötyy
• Suotuisan elinympäristön pinta-ala
kasvaa 9%
Jos ennallistetaan 100%:
• 90% lajeista hyötyy
• Suotuisa elinympäristö 4-kertaistuu
Tolvanen et al. 2020. Global Ecology and Conservation
4.2.2022

11. 11 4.2.2022
11 4.2.2022
Helmi elinympäristöohjelma
• Ennallistamistavoite lähes 60 000
hehtaaria suota
- 2 kertaa se mitä tähän mennessä
ennallistettu
• Ylettyy suojelualueiden ulkopuolelle →
yhteensovittaminen ja monitavoitteisuus
aiempaa tärkeämpää

12. 12
Osuus pinta-alasta, %
0 20 40 60 80 100
Tavoitemuuttuja
Nettonykyarvo
Ilmastovaikutus
Vesistökuormitus
Biodiversiteetti
Ei toimenpiteitä
Energiapuun korjuu
Intensiivinen metsätalous
Ennallistaminen
Turvetuotanto
Turvetuotanto+metsitys
Turvetuotanto+kosteikko
Tavoitteet voivat olla voimakkaasti ristiriidassa
Heikkotuottoiset suot, 50v aikaskaala
Osuus pinta-alasta, %
0 20 40 60 80 100
Tavoitemuuttuja
Nettonykyarvo
Ilmastovaikutus
Vesistökuormitus
Biodiversiteetti
Ei toimenpiteitä
Energiapuun korjuu
Intensiivinen metsätalous
Ennallistaminen
Turvetuotanto
Turvetuotanto+metsitys
Turvetuotanto+kosteikko
Juutinen ym. 2020 Ecological Economics

13. 13
Uudet keinot vähentämään ristiriitaa: jatkuva
kasvatus
• Tutkitut käsittelyt kasvillisuutta
hyvin säästäviä
• Lajimäärämuutokset eivät
tilastollisesti merkitseviä
• Lehti- ja rahkasammalet
taantuivat jossain määrin, mutta
yksikään sammallaji ei hävinnyt
koealoilta
• VMI-aineisto (Luke)
• Tähän mennessä ainoa julkaisu
4.2.2022
Haapakoski ym. 2021 Suo

14. 14
Vesienpalautus ojitetuilta soilta kuivahtaneille soille
• Kunnostusojituksen yhteydessä
• Luonnonhoidon yhteydessä
• Ennallistamisen yhteydessä
• Tutkimus vasta meneillään
4.2.2022

15. 15
4.2.2022
Anne Tolvanen/Luke

16. 16
4.2.2022
Anne Tolvanen/Luke

17. 17
Bonus: Entäs turvetuotanto ja suopohjat?
Turvetuotannossa n. 60 000 hehtaaria
suota (Bioenergia 2019)
• kokonaisala yli 100 000 hehtaaria
Vettäminen tulee soveltumaan
aiempaa suuremmille pinta-aloille
johtuen mm. alueiden vapautumisesta
tuotannosta etuajassa
• Arvio 20%, mutta voi olla
suurempi
4.2.2022

18. 18
TEMin työpaperiin lasketut kertoimet
4.2.2022
Jälkikäytön aiheuttama muutos kasvihuonekaasupäästöissä 20 vuoden aikana.
Negatiivinen lukuarvo ilmaisee aineen kertymää ja positiivinen luku päästöä.
CO2,
t/ha/v
CH4, CO2e
t/ha/v
N2O, CO2e
t/ha/v
Yhteensä
t CO2e/ha/v
Metsitys -7,86 0,17 -0,71
-8,40
Ennallistaminen (vettäminen) -11,42 2,97 -0,95 -9,40
Viljelysmaa 15,42 -0,13 3,45 18,74
Ruohikkoalue (nurmi) 3,3 -0,13 1,75 4,92
vrt. suomalaisten keskimääräinen vuosipäästö 10,3 tn CO2e

19. 19
4.2.2022
Suomalaisten keskipäästöt 10,3 tn
CO2 ekv/vuosi/hlö
Jos ajatellaan, että 20%
60khehtaarista (12kha) on
vettämiskelpoista: Päästösäästö
12000 * 9,4 = 112 800 t CO2e/v
→ Suonpohjien vettäminen vastaa
lähestulkoon 11 tuhannen ihmisen
päästöjä
Turveruukki Oy

20. 20
4.2.2022
Anne Tolvanen/Luke

21. 21
Tutkimuksen painopisteet turvemailla 9,2 Mha
4.2.2022
Ojitetut suometsät
4,7 Mha
Ojittamattomat suot
4,1 Mha
Maatalousmaat
0,3 Mha
Turvetuotantoalueet
0,1 Mha
Metsätaloudessa
3.9 Mha
Heikkotuottoiset
0,8 Mha
Vertailuaineisto
ennallistamistutkimuksille:
BD, KHK, vesistökuormitus
Viljelymenetelmät:
yksivuotiset, monivuotinen
nurmi
Metsitys- ja lannoituskokeet:
puuntuotanto, bioenergia
Kasvatusmenetelmät: eri-
ikäinen, tasaikäinen
Ennallistaminen: BD,
ekosysteemipalvelut ja niiden
ennustemallit
Virkistyskäytön tutkimus:
maisema, riista, marjasadot
Hiiliviljely: suorakylvö,
viljelykierto, kerääjäkasvit
Kosteikkoviljely: kuivike- ja
energiakasvit
Hakkuutavat: mm. pienaukko-
ja kaistalehakkuut
Puunkorjuu: bioenergia ja
suon palautuminen
Kosteikkoviljely: kuivike- ja
energiakasvit
Rahkasammalen viljely:
kasvualustat
Tuhkalannoitus: kasvulisäys,
korvaa kunnostusojituksen
Metsitys ja paju:
puuntuotanto, bioenergia,
kasvualustat
Vettäminen, vesilintu-
kosteikot, porolaitumet,
marjakasvit: BD,
ekosysteemipalvelut
Korjuu-, muokkaus- ja
istutusmenetelmät
Tuulivoima: maankäyttö
Toimenpiteiden kannattavuus, hyväksyttävyys, KHK-päästöt ja päästövähennyskeinot, BD-vaikutukset, vesistökuormitus, politiikkatoimet
5
4
3
2
1
0
Tukitoimenpiteiden ohjaaminen
kohti hiilineutraalisuutta
Soiden käyttö hiilikompensoinnissa, päästösäästöjen
laskentamenetelmät, tuotantoympäristöjen
monimuotoisuus ja monikäyttöisyys,
sähköistyminen
NOUSEVIA TEEMOJA
0,8
3,9

22. 22
4.2.2022

23. 23
Kirjallisuus
4.2.2022
• Haapakoski J, Hotanen JP, Miina J, Korpela L & Mäkipää R. 2021.
Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen
metsäojitetuissa korvissa. Suo 72:1-27.
• Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M.
(toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019.
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s.
• Kumpula J., Oinonen K. 2018. Metsätalous ja poronhoito –
ristipaineista metsien monikäytön tehostamiseen. Poromies 6: 10–13.
• Laiho, R., Tuominen, S., Kojola, S., Penttilä, T., Saarinen, M., Ihalainen,
A., 2016. Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä
on? Metsätieteen aikakauskirja article id 5957. Available at:.
https://doi.org/10.14214/ma.5957
• Juutinen A., Tolvanen A, Saarimaa M, Ojanen P, Sarkkola S, Ahtikoski,
A, Haikarainen S, Karhu J, Haara A, Nieminen M, Penttilä T,
Nousiainen H, Hotanen, JP, Minkkinen K, Kurttila M, Heikkinen K,
Sallantaus T, Aapala K & Tuominen S. 2020. Cost-effective land-use
options of drained peatlands– integrated biophysical-economic
modelling approach. Ecological Economics 175 106704.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2020.106704
• Nyström A., Heikkinen H.I., Tolvanen A. 2013. Soiden käyttö ja
merkitys poronhoidossa Kiimingin, Kollajan, Pudasjärven ja Oijärven
paliskunnissa vuonna 2011. Metlan työraportteja 258: 190–212.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2412-2
• Ojala, L., Heikkinen, H. & Tolvanen, A. 2013. Soiden merkitys
virkistyskäytölle - Haastattelututkimus Oulussa, Haukiputaalla,
Muhoksella ja Pudasjärvellä. Metlan työraportteja 258: p. 213-229.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2412-2.
• Rana & Tolvanen 2021. Transferability of 34 red-listed peatland
plant species models across boreal vegetation zone. Ecological
Indicators 129 (107950)
https://doi.org/10.1016/j.ecolind.2021.107950
• Saarimaa, M., Aapala, K., Tuominen, S., Karhu, J., Parkkari, M. &
Tolvanen, A. 2019. Predicting hotspots for threatened plant species
in boreal peatlands. Biodiversity and Conservation 28: 1173-1204.
https://doi.org/10.1007/s10531-019-01717-8
• Tolvanen A., Saarimaa M., Tuominen S. & Aapala K. 2020. Is 15%
restoration sufficient to safeguard the habitats of boreal red-listed
mire plant species? Global Ecology and Conservation 23 (2020)
e01160. https://doi.org/10.1016/j.gecco.2020.e01160
Kuvakooste:
• Heiskanen M. ym. 2020 Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-,
vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden
määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien
tarkastelu. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2020
• Kareksela, S. ym. H. 2021. Soiden ennallistamisen suoluonto-,
vesistö-, ja ilmastovaikutukset : Vertaisarvioitu raportti. Suomen
Luontopaneelin julkaisuja 3b/2021: 108 s.
• Lehtonen, A. ym. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet :
Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja
biotalouden tutkimus 65/2021: 122 s.Lång ilmastopaneeli
• Tarvainen, O ym. 2021. Turvetuotannosta vapautuneiden
suonpohjien kasvittaminen poron ravintokasveilla. Luonnonvara- ja
biotalouden tutkimus 31/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 37 s.
• TEM2021. Turvetyöryhmän työpaperi.

24. 24 4.2.2022
24 4.2.2022
Kiitos!
anne.tolvanen@luke.fi
@AnneTolvanen