2. Eläinten hyvinvointimerkinnän kehittäminen
• Luke ja PTT kehittävät eläinten hyvinvoinnista kertovaa
pakkausmerkintäkonseptia MMM:n ja alan rahoittamassa
hankkeessa
• Eläinten hyvinvointia voidaan edistää laatumerkinnällä
• Kuluttajien mieltymysten ja näkemysten tunnistaminen on tärkeää,
jotta merkkiä voidaan kehittää markkinaehtoisesti
• Kolme laajaa kuluttajakyselyä (400 vastausta kyselyä kohden)
– Nauta, sika ja lammas, siipikarja
• Kyselyissä mielipide eläinten hyvinvoinnin tasosta ja kehityksestä,
eläinten hyvinvointia edistävistä tekijöistä, hyvinvointimerkin
valvonnasta ja rahoituksesta, kulutustottumuksista, tietoisuudesta
3. Miten tuotantoeläinten hyvinvointi on
mielestäsi kehittynyt viimeisen 10 vuoden
aikana?
3 6.2.2020
44 %
31 %
11 %
13 %
Parantunut
Pysynyt ennallaan
Heikentynyt
En osaa sanoa
N=1200
4. 6.2.2020 4
75%
73%
67%
55%
17%
3%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Kasvanut kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso
Epäkohtiin puututaan herkemmin
Uudet tuotantoteknologiat ja tuotantotilat
Lisääntynyt tuottajien ammattitaito
Taloudelliset kannustimet tiloille
Muu syy, mikä?
76%
66%
64%
56%
22%
7%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Tilakoon ja tehokkuuden kasvu
Tuottajien taloustilanteen heikentyminen
Epäkohtiin ei puututa tai valvontaa on vähän
Tuottajien jaksamisen heikentyminen ja välinpitämättömyys
Vanhat tuotantotilat ja -teknologia
Muu syy, mikä?
Parantunut eläinten hyvinvointi johtuu:
Heikentynyt eläinten hyvinvointi johtuu:
5. Vastaajien mielipide eläinten hyvinvoinnin eri
osa-alueiden tärkeydestä (WQ)
5 6.2.2020
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ei pitkittynyttä janoa tai nälkää
Lajinmukainen, terveyttä edistävä ravinto
Mukava makuualusta
Mukava lämpötila
Helppo liikkua
Ei merkittävässä määrin vammoja
Ei merkittävässä määrin sairauksia
Ei koe hoitotoimenpiteistä kipua
Mahdollisuus lajinomaiseen syömiskäyttäytymiseen
Mahdollisuus sosiaaliseen käyttäytymiseen
Mahdollisuus hoitaa jälkeläisiään
Hyvä eläimen ja hoitajan suhde
Mahdollisuus kokea positiivisia tunnetiloja
Osuus vastaajista
Ei lainkaan tärkeä Hieman tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä
6. Kuluttajien mielikuva eläinten hyvinvoinnista heille
kuvailluissa tuotantomuodoissa (% hyvä tai erittäin hyvä)
6 6.2.2020
Lihanaudat
Lihanauta emolehmätuotannossa 74 %
Lihanauta pihatossa 63 %
Nauta ennen teurastusta 41 %
Nautojen teuraskuljetus 28 %
Lihanauta ryhmäkarsinassa 16 %
Munivat kanat
Kanat ulkokanaloissa 82 %
Kanat lattiakanalassa 67 %
Kanat virikehäkkikanalassa 33 %
Broilerit
Broilerit tilalla 50 %
Broilerit ennen teurastusta 37 %
Broileri hautomovaiheessa 29 %
Broilerien teuraskuljetus 19 %
Siat
Vapaat porsitus 74 %
Ei käytetä tiineytyshäkkiä 65 %
Sikojen teuraskuljetus 49 %
Sika ennen teurastusta 42 %
Lihasiat ryhmäkarsinassa 37 %
Emakot porsitushäkkissä 21 %
Emakot tiineytyshäkissä 18 %
Lampaat
Lampaat tilalla (pihatto, laidunnus) 82 %
Lampaiden teuraskuljetus 50 %
Lampaiden teurastus 38 %
Lypsylehmät
Lypsylehmät pihatossa 71 %
Lypsylehmät parsinavetassa 34 %
N=400
7. Kuluttajille tärkeitä toimenpiteitä, jotka
hyvinvointimerkkiin olisi sisällytettävä
• Eläinten hyvä kohtelu ja käsittely – tuottajille koulutusta
eläinten käyttäytymisestä ja käsittelystä (naudat, lampaat, siat,
broilerit)
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (naudat, siat)
• Eläimille enemmän elintilaa (broilerit, kanat, siat, lihanaudat)
• Jatkuva vedensaanti (naudat, lampaat)
• Laidunnus (lampaat, maitonaudat)
• Vapaa liikkuminen (maitonaudat)
• Lajinomainen ruokinta (kanat)
• Karitsoinnin valvonta (lampaat)
• Mukava alusta (broilerit)
8. Kuluttajille tärkeitä toimenpiteitä, jotka hyvinvointimerkkiin
olisi sisällytettävä. Esimerkki broilerituotteesta:
8 6.2.2020
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Hitaammin kasvava rotu
Jalkaterveyden ennaltaehkäisevä…
Ritilätasot
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Enemmän elintilaa
Hyvä kohtelu ja käsittely
Virikkeet
Mukava alusta
Osuus vastaajista
N=400
Osuus vastaajista, joiden mielestä
toimenpide on tärkeä tai erittäin tärkeä
9. Vastaajien tietoisuus eläintuotannosta
en lainkaan,
6%
vähän, 35%
jonkin verran;
43%
melko
paljon,
13%
paljon, 3%
Miten paljon koet tietäväsi nykyisestä
eläintuotannosta?
13% 3%
26%
13%
45%
Onko sinulla yhteyksiä eläinten pitoon?
Kyllä, minä asun tai olen asunut maatilalla, jolla on tuotantoeläimiä
Kyllä, työskentelen nykyään tai olen työskennellyt maatilalla, jolla on tuotantoeläimiä
Kyllä, lähisukulaisillani tai läheisellä ystävälläni on tai on ollut maatila, jolla pidetään
tuotantoeläimiä
Kyllä, muulla tavoin
Ei
33%
67%
Kyllä En
Oletko vieraillut tuotantotilalla
viimeisen viiden vuoden aikana?
Kyllä
En
10. Korkeamman eläinten hyvinvoinnin tuotteen ostaminen
• 76% kokee hyvinvointimerkityn
tuotteen ostamisen positiiviseksi
• Reilut 60 % ostaisi
hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos
keskityttäisiin enemmän eläinten
hyvinvointiin
• Lähes 70 % vastaajista uskoo
hyvinvointimerkityn tuotteen
ostamisen parantavan eläinten
hyvinvointia
• Lähes 30 % vastaajista uskoo, että
hyvinvointimerkityt tuotteet ovat
liian kalliita ostaa
• Valintakokeella selvitetty kuluttajien
maksuhalukkuutta
hyvinvointimerkittyä jogurttia ja
broilerinfileetä kohtaan
– Erilaisia kuluttajaryhmiä, joilla
maksuhalukkuutta
hyvinvointiominaisuuksia kohtaan
N=1200
0% 50% 100%
Hyvää Suomesta
Vapaan kanan munat
Antibiottivapaasti
tuotettu liha
Ulkoilevien kanojen
munat
Laatuvastuu liha
Vapaan lehmän
maitotuotteet
Luomumaito
Luomumunat
Luomuliha
Miten usein ostanut
Vähintään
viikoittain
1-3krt
kuussa
Muutaman
kerran
vuodessa
En
koskaan
11. Yhteenveto
• Eläinten hyvinvointi valtaosan mielestä parantunut tai pysynyt
ennallaan (ja parantumassa tulevaisuudessa)
• Tärkeimpänä pidetään perustarpeiden (nälkä, jano, olosuhteet)
huomioimista
• Valtaosa vastaajista pitää hyvinvointimerkin ostamisen positiivisena
ja eläinten hyvinvointia edistävänä asiana
– Löytyy kuluttajaryhmiä, jotka maksaisivat korkeammasta
hyvinvoinnista
• Vastaajilla omasta mielestään pääosin melko vähän tietoa
eläintuotannosta ja melko harva käynyt tuotantotiloilla