Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
marjo.keskitalo@luke.fi
Kuminaa ja gluteenitonta –
suomalaiset kasvi-innovaatiot
Erikoiskasvipäivä Jokioisilla
17.8.2017

2. © Luonnonvarakeskus2 Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Erikoiskasvipäivän järjestelyissä mukana
FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja
liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops).
Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014 – 2020).
Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-
Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi vuonna 2016 ja jatkuu pitkälle 2019.
Hanketta johtaa erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta.
Partnereina ovat Kulttuuriyhdistys Kuvio ry, Ammattiopisto Livia (Tuorla), Maa-
ja kotitalousnaiset ja Suomen Maatalousmuseo Sarka.

3. © Luonnonvarakeskus3
Keskitalo, M. 2017. Mitä ihmettä Suomessa viljellään ja syödään?
FutureCrops –hankkeen seminaari Loimaa 31.3.2017.
FutureCrops – Luken hanketoimijat
Kestävyys, ympäristövaikutukset
Erja Huusela-Veistola
Katri Joensuu
Frans Silvenius
Tuotannolliset näkökulmat
Lauri Jauhiainen
Timo Kaukoranta
Marjo Keskitalo
Kirsi Raiskio
Käyttö ruuanvalmistuksessa,
liiketoiminta
Eila Järvenpää
Lotta Heikkilä
Jaana Kotro
Tiedotus, rahoituksen seuranta
Johanna Leppänen
Mari Topi-Hulmi

4. © Luonnonvarakeskus4 Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Erikoiskasvipäivän järjestelyissä mukana
DIVERSIFOOD – Embedding crop diversity and networking for local high
quality food systems (www.diversifood.eu/).
DIVERSIFOOD -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti
2020 – tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No. 633571
mukaisesti. Hankkeen koordinaattorina toimii Veronique Chable, INRA
(Ranska) ja partnerimaita ovat Ranskan lisäksi Englanti, Espanja, Hollanti,
Italia, Itävalta, Kypros, Norja, Portugali, Suomi, Sveitsi ja Unkari.
Luonnonvarakeskuksen tutkimukset liittyvät tattarin kylvösiemenen laatuun
sekä viljelykasvilajimuotoisuuden yhteyteen kuluttajien ostokäyttäytymiseen

5. © Luonnonvarakeskus5 Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Erikoiskasvipäivän järjestelyissä mukana
ScenoProt – Novel protein sources for food security (www.luke.fi/scenoprot).
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittama hanke, jonka
ensimmäinen kausi oli 2015 – 2017 ja toinen vaihe on 2018 – 2020.
Keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista valkuaislähteistä, niiden
tuotantomahdollisuuksista, raaka-aineen ja valkuaisen koostumuksesta sekä
terveellisyydestä. Hankkeen johtajana toimii johtava tutkija Anne Pihlanto ja
koordinaattorina erikoistutkija Susanna Rokka, molemmat
Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto,
Jyväskylän yliopisto, Makery, Norwegian University of Life Sciences, TNO ja
Turun yliopisto.

6. © Luonnonvarakeskus
Miksi gluteenitonta raaka-ainetta tarvitaan
• Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini,
gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan
vaurion. Suolinukan vaurio johtaa häiriintyneeseen ravintoaineiden
imeytymiseen. Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio
• Keliakia on yleistyvä kansantauti, jota sairastaa tutkimusten mukaan
kaksi prosenttia väestöstä. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin 36
000. Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain lähes 2
000. Hoitamattomaan tai huonosti hoidettuun keliakiaan liittyy
kasvanut riski sairastua vakaviin sairauksiin, joita ovat osteoporoosi,
hedelmättömyys ja ohutsuolilymfooma. (Keliakialiitto 2015)
6
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017

7. © Luonnonvarakeskus
Miksi gluteenitonta viljelyä tarvitaan
• Elintarvikkeiden raaka-aineeksi yhä kasvavaan gluteenittomien
tuotteiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla.
• Gluteenittomat viljelykasvit ovat pääasiassa kaksisirkkaisia
viljelykasveja, toisin kuin gluteenia sisältävät yksisirkkaiset viljat.
Gluteenittomia kasveja valittaessa monipuolistetaan samalla viljelyä
ja viljelykiertoja. Viljelyn monipuolistamisella voidaan saavuttaa
monenlaista hyötyä alkutuotantoon, joita ovat maan kasvukunnon
ylläpitäminen (runsasjuuriset kasvit), hiilen sidonta
(runsasbiomassaiset kasvit), ravinnetalouden tasapainottaminen (eri
tavoin ravinteita hyödyntävien viljelykasvien vuorottelu),
kasvinsuojelun helpottuminen joissakin tapauksissa (mm
kasvitautipaineen pienentäminen)
• Viljelyn monipuolistaminen laajentaa raaka-ainetuotannon kirjoa ja se
antaa jatkojalostusmahdollisuuksia eri alueiden pk-yrityksille.
• Globaalisti tarkasteltuna yksipuolinen alkutuotanto on keskeinen uhka
luonnon monimuotoisuudelle.
7
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017

8. © Luonnonvarakeskus8Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Viljelykasvilajimonimuotoisuus Suomessa 1995-1999 sekä 2011-2016 eri ely-keskuksissa.
Ympyrän väri kuvaa pellon käytön monipuolisuusindeksiä (SI) eri alueilla. Värien merkitys
yksipuolisemmasta monipuolisempaan: punainen (SI <1,25), keltainen, vihreä, sininen,
musta (SI >2) (ScenoProt 2017).

9. © Luonnonvarakeskus9
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Yksipuolisen kevätviljaviljelyn yleisyys eri Ely-keskusten alueilla. Punainen – noin 37 %
kevätvilja-alueesta on viljelty ykispuolisesti 5 vuoden ajan (pelkästään viljaa). Vihreä – noin 20
% viljelyalasta on viljelty yksipuolisesti (pelkästään viljaa)
ELY-borders C National land survey Finland 2015
Vuodet 2007 - 2011
Pelkän viljanviljelyn
osuus kevätvilja-alasta

10. © LuonnonvarakeskusKeskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Kuminan viljelyalojen (ha) muutokset 1995 – 2017 (Luonnonvarakeskus käytössä
oleva maatalousmaa - http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa)
Kuminan viljelyalojen kehitys vuodesta 1995
ha

11. © Luonnonvarakeskus
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
2013 2014 2015 2016 2017
Gluteenia sisältävät viljat
(vehnä, ruis, ohra,
vihantavilja)
Nurmet (alle 5v)
Gluteenittomat
viljelykasvit
Kesanto
Lähde: Luonnonvarakeskus 2017
Pellon käyttö (ha) valkuaisen laadun mukaan 2013 - 2017
(Ml. kaura)

12. © Luonnonvarakeskus
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Gluteeniton
vaihtoehto
Viljelyala
2017, 1000 ha
Kaura 337,8
Peruna 22,1
Sokerijuurikas 11,9
Herne 11,3
Härkäpapu 22,1
Rypsit 28,3
Rapsit 36,9
Pellavat 1,2
Kumina 24,1
Puutarhakasvit 16,1
Tattari ja kvinoa
Öljy- ja kuituhamput
Muut kasvit 4,8 Muut palkokasvit
Muut öljykasvit (camelina,
auringonkukka)

13. © Luonnonvarakeskus
Eri kasveja viljelevien tilojen lukumäärä, lkm.
Huom, samat tilat voivat viljellä eri viljelykasveja, joten summa on eri kuin tilojen
kokonaismäärä
13 23.8.2017
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
2013 2014 2015 2016
viljat
kesanto
Nurmet (alle 5 v)
kaura
Muut kasvit
Lähde: Luonnonvarakeskus 2017

14. © Luonnonvarakeskus
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017
Gluteeniton
vaihtoehto
Tilojen lukumäärä
2017 (noin)
Tilojen lukumäärä
2013 (noin)
Kaura 24 800 27000
Peruna 6750 8800
Sokerijuurikas 700 750
Herne 1600 750
Härkäpapu 1 600 800
Rypsit 2 450 2 950
Rapsit 1 950 1 050
Pellavat 150 100
Kumina 1 400 1 100
Puutarhakasvit 2 800 2 200
Muut kasvit 1 050 450
Lähde: Luonnonvarakeskus 2017
Eri kasveja viljelevien tilojen lukumäärä, lkm.
Huom, samat tilat voivat viljellä eri viljelykasveja, joten summa on eri kuin
tilojen kokonaismäärä

15. © Luonnonvarakeskus
Tutkimuksissa olevat erikoiskasvit
• Valkuaisrikkaat palko- öljy- ja viljan tyyppiset
• Härkäpapu (Sampo)
• Sinilupiini (Sonet)
• Keltalupiini (Mistel)
• Soija (Lauelma/Fiskeby, lisäksi muita lajikkeita)
• Öljyhamppu (Finola)
• Öljypellava (Phoenix, Abacus)
• Tattari (Dycul, suomalainen kanta, ranskalainen kanta)
• Kvinoa (Luken Minttumatilda, lisäksi useita muita lajikkeita)
• Hirssi (Venäläisiä lajikkeita)
• Amarantti, canihua
• Siperian tatar (keskieurooppalainen)
• Värimorsinko (Saksalainen kanta)
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017

16. © Luonnonvarakeskus
Tavoitteet
– ScenoProt: Tuottaa tietoa valittujen erikoiskasvien sadon ja
valkuaisen tuoton potentiaalista eri kasvuoloissa viljeltynä
• Kasvihuoneviljelyssä, jossa keskilämpötila noin 4 astetta
ulkolämpötilaa korkeampi
• Koekentällä
• Maatiloilla
- FutureCrops: Tiedonsiirto alkutuottajien, jatkojalostajien ja
kuluttajien välillä. Erikoiskasveihin liittyvien
liiketoimintamahdollisuuksien herättämien ja olemassa olevan
toiminnan vahvistaminen. Uusien tuotantoa ja käyttöä tukevien
kulttuuriulottuvuuksien löytäminen.
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 17.8.2017

17. © Luonnonvarakeskus
Tulokset
• Tuloksia ScenoProt ja Diversifood-hankkeesta saadaan
loppuvuoden 2017 ja vuoden 2018 aikana.
• FutureCrops toimii vuoden 2019 saakka tiedotushankkeena ja
sen toiminnasta kerrotaan nettisivuilla (www.lukfi/futurecrops)
sekä eri tapahtumien yhteydessä.
17
Keskitalo, M. 2017. Kuminaa ja gluteenitonta. Erikoiskasvipäivä Jokioisilla
17.8.2017