Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.

1. HELSINKI
#lukecircles

2. Merja Saarinen, MMT, erikoistutkija
Ruokavaliot ja niiden
ilmastovaikutukset
- onko yhtä oikeaa tapaa syödä?

3. #lukecircles
RuokaMinimi-hanke, VN TEAS 2018-19
loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742
Keskimääräinen suomalainen
kestävä ruokavalio voi sisältää
erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita.

4. #lukecircles
Suuri muutospaine!
Maaseudun tulevaisuus
Joka kohdistuu tuotantoon ja
kulutukseen, elämäntapaan.

5. #lukecircles
IPCC 2019 ”Ilmastonmuutos ja maa” - raportti
Climate Change and Land, an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable
land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems.
“Balanced diets featuring plant-based foods, such as coarse grains,
legumes, fruits and vegetables, and animal-sourced food produced
sustainably in low greenhouse gas emission systems, present major
opportunities for adaptation to and limiting climate change,” she said.
“Policies that support sustainable land management, ensure the
supply of food for vulnerable populations, and keep carbon in the
ground while reducing greenhouse gas emissions are important,” said
Eduardo Calvo, Co-Chair of the Task Force on National Greenhouse
Gas Inventories.
https://www.ipcc.ch/2019/08/08/land-is-a-critical-resource_srccl/

6. #lukecircles
Suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutukset
- miten (paljon) voidaan vähentää?
Vaihtoehtoiset ruokavaliot
suhteessa nykyiseen ruokavalioon
• Kotimaiset tuotteet 37 – 43 %
• Tuontituotteet 27 – 38 %
• Peltojen CO2 18 – 23 %
• Kuluttajahävikki 3 – 4 %
• Valmistus 2 – 4 %
- 37 %- 30 %- 19 %- 13 %+ 3 %

7. #lukecircles
Ruokavalioiden ilmastovaikutusten vaihteluvälit,
kg CO2-ekv/päivä
Esitetyt vaihteluvälit johtuvat:
• tuoteryhmien sisällä
olevien tuotteiden ilmasto-
vaikutusten vaihtelusta
ja
• peltomaan hiilivarannon
muutoksen kahdesta
erilaisesta arviointitavasta

8. #lukecircles
Maataloustuotteiden elinkaariarvioinnin
tyypillinen tuotejärjestelmän rajaus
Kuvan lähde: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2017
https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf
Peltomaan orgaanisen aineksen hajoamisesta aiheutuva CO2-päästö
on (toistaiseksi) rajattu tyypillisesti arvioinnista pois
Tuotanto-
panokset

9. #lukecircles
Peltomaiden hiilivarastoa kannattaa vaalia
- 28 % - 36 % - 39 %- 23 % Skenaario 1+2
verrattuna nykytilaan
Vegaanisen ruokavalion vaikutusten
kohtalonkysymyksiä:
• Riittäisikö palkokasvien osuus
kotimaisessa pellon käytöstä
takaamaan peltojen
hiilivarannon säilymisen?
• Miten satotasojen ja
viljelyvarmuuden kävisi?
• Mitä mahdollisesti vapautuvalle
pellolle tehtäisiin?
- 13 %

10. #lukecircles
Ilmastoystävällinen ja ravitseva ruokavalio
Sisältää paljon kasviperäisiä tuotteita:
kokojyväviljaa, kasviksia, marjoja, palkokasveja
Voi olla
– Vegaaninen ruokavalio (tietyin edellytyksin)
– Oletettavasti myös maitoa sisältävä kasvisruokavalio
– Runsaasti kalaa ja maitoa sisältävä ruokavalio
– Vähän lihaa ja runsaasti maitoa sisältävä ruokavalio - edellyttäen, että
pellon hiilivarannon väheneminen pysäytetään
Edellyttää kestävien tuotantotapojen omaksumista maataloudessa!

11. #lukecircles
RuokaMinimi-hanke, VN TEAS 2018-19
loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742
Keskimääräinen suomalainen
kestävä ruokavalio voi sisältää
erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita.