Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.

1. Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta
Luke Maaninka
Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna
Kykkänen, Mari Räty, Arja Mustonen & Pauliina Taimisto
Kotimaisen nautakarjatalouden
synnit ja synninpäästöt?

2. #lukecircles
Johdanto
HS
3.2.2017
• Keskustelu nautakarjatalouden ympärillä
on vilkasta
• Ilmastoystävällinen –
ympäristöystävällinen ; mihin
verrattuna?
• Keskustelua sekoittaa globaalien ongelmien
yleistäminen suomalaiseen tuotantoon
• Mitä suomalaisen tutkimuksen pohjalta
voidaan sanoa?
Helsingin Sanomat
Heli Saavalainen 6.9.2017

3. Tacna Arizona, 130 000 eläintä
(kannatta katsoa: Google Maps..)
Amarillo Tascosa, Texas, 100 000 eläintä
Paxa, Brasilia

4. SveitsiArgentiina
Irlanti Intia
Suomi
Kuva K. Berninger
Globaalisti 40 % maatalousmaasta kelpaa lähinnä nurmituotantoon
Kuva P.Virkajärvi
Kuva A.Huuskonen

5. #lukecircles
Maidon hiilijalanjälki ilman maankäytön muutoksia
Source: FAO 2019 Climate Change and the global dairy sector; Soijamaito: Poore & Nemecek 2018
0
1
2
3
CO2e/kg maitoa (RVKM)
5 3.10.201
• Maankäytön muutosten
(LULUCF) huomioiminen
kasvattaa Suomalaisen
maidon hiilijalanjälkeä.
• Huom! Laskentamenetelmien
tarkkuudessa ja
soveltuvuudessa on vielä
paljon kehitettävää
• Tehokas tuotanto eduksi

6. #lukecircles
Maidon HJJ Euroopassa, kun maankäyttö mukana
Source: EU JRC 2010 Evaluation of the livestock sector's contribution to the EU green house gas (GHG) emissions
6 3.10.201
Maatalouden
turvemaiden päästöt
LULUCF-osuudessa
Selvitys n. 10 vuotta
vanha, ja tiedon taso
vaihtelee maittain
etenkin LULUCF
osalta.

7. #lukecircles
Maidon HJJ ja apilanurmen hiilensidonnan vaikutus 2017
© M. Maljanen
© P. Virkajärvi
© P. Virkajärvi
Myös väkirehun viljelyn hiilijalanjälki tulisi ottaa huomioon
Juuriston massa 7,2 tn ka/ha neljäntenä vuonna (2018) vastaa 26 tn CO2ekv/ha/4v
Nurmen hiilensidonnalla voi olla suuri merkitys maidon hiilijalanjälkeen kivennäismailla
UEF, Luke, Valio (Shurpali
& Virkajärvi; Aspatsev
(julkaisematon)
Org. N lannoitus
Min. N lannoitus
Keski-
määräinen arvio

8. 0 2 4 6 8 10
Maatalous yht.
Eläintuotanto
Lannankäsittely
Maaperä
Muut
Maankäyttö yht.
Viljelysmaa
Hylätyt pellot
Mt CO2e/v
Ruokinnan optimointi, eläinjalostus genominen valinta, pötsin
mikrobikannan säätely, metaanin talteenotto karjasuojista
Biokaasu, ravinteiden separointi, liikennepolttoaineiden valmistus
Lannoituksen tarkentaminen, kasvipeitteisyys (aluskasvit,
viljelykierrot, muokkauksen vähentäminen), nurmien
hiilensidonnan kehittäminen
Turvepeltojen raivauksen lopettaminen, kasvipeitteisyys, nurmien
hoidon kehittäminen, pohjaveden pinnan nosto, heikkotuottoisten
turvepeltojen poisto tuotannosta , tuotantointensiteetin
optimointi kivennäismailla
Metsitys tai kosteikoksi ennallistus
Märehtijätuotannon KHK-päästöjä voidaan pienentää
(Tilastokeskus 2019)

9. #lukecircles
Vesistökuormitus: Luke Maaningan tutkimusten kolme
mittakaavaa
9
• Tuhansia maa-, kasvi, vesi- ja lantanäytteitä
• Kokeellista tutkimusta, maatila-aineistoja ja mallinnusta
• Yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa

10. #lukecircles
Uuden NURMAP mallin validointi SIMU –aineistolla
Puustinen et al 2019
• Nurmipeitteisen kasvuston fosforikuormitusmalli kehitetty KiertoVesi-hankkeessa (Puustinen
et al 2019)
• Perustuu Luken valumakenttien tuloksiin 25 vuoden ajalta
• Osuu hyvin, ekstrapolointi myös
10 3.10.201
y = 0,8481x + 0,0292
R² = 0,8904
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
0 0,5 1 1,5 2
EnnusteDRP,kg/ha/v
Mitattu DRP
DRP
y = 0,8088x + 0,0548
R² = 0,8237
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
0 0,5 1 1,5 2
EnnustettuTot-P,kg/ha/v
Mitattu TotP
TotP n = 12

11. #lukecircles
Kokonaisfosforin kuormitusarvio niittonurmilta vertailu aiempiin arvioihin
- karkea vertailu (Puustinen et al. 2019)
11 3.10.2019
Lähde Tausta-aineisto Keskim Min
kg P/ha/v
Max
NURMAP - aineisto Mittaustuloksia valumakentiltä
(Pintavalunta) 0.43 0.02 2.73
VIHMA Valuma-aluetason malli (nurmet , ei
karjanlantaa) 0.67
Nykyinen
ominaiskuormitusarvio
Pienet valuma-alueet Etelä-Suomessa
(kaikki pellot) 1.1 0.39 5.37
Ruotsi Seurannat/tutkimukset 0.22 0.77
ConsEnv Malli (nurmille, joilla käytetään
karjanlantaa) 1.03
• Luvut perustuvat eri menetelmiin, alueisiin ja viljelytekniikoihin, joten suora vertailu on vaikeaa
• Selvää on, että kuormitus on alempaa kuin aiemmin julkaistu Suomessa ja nyt samalla tasolla kuin
Ruotsissa
• Tämän tutkimuksen tarkoitus ei ollut muuttaa yleiskeskiarvoa 1,1 vaan tarkentaa kuormitusta nurmien
osalta

12. 12 3.10.2019
HS 2017. Kuva: Hari Nurminen
Kuva: Mari Räty
Kuva: Valto Kuosmanen

13. #lukecircles
Avain ravinnekierron ja kuormituksen kokonaisuuteen:
13 3.10.2019
Maa/alue Nautaa/ha Maatalousmaan
osuus, %
Viite
Suomi 0,6 8 Virkajärvi & Järvenranta 2015, Dillon et al. 2018
Hollanti 1,2 57 Van Dikj 2015, Dillon et al. 2018
Ranska 0,9-1,9 54 Brocard et al 2015, Dillon et al. 2018
Irlanti 2,0 72 O’ Donovan et al 2018, Dillon et al. 2018
Flanderi 2,4 - Van den Pol-Van Dasselaar et al 2015
Luoteis- Portugali 4-7 - Trindale et al 2015
Jos eläinmäärä on korkea, nurmen edulliset vaikutukset katoavat
Jos pellon osuus on suuri, vaikutukset korostuvat
Siksi keskustelu eri Euroopan maissa on erilaista

14. #lukecircles14
Eläinmäärät ja pellon P-luku kunnittain, 2018
Lähteet:
Maataloustilastot 2014,
Kuntien P-luvut: Lemola
et al. 2018)
Nautakarjatalouden
ravinnekierto
perusteiltaan terve :
eläinmäärä /peltoala ei
ole liian korkea
Yksittäisillä tiloilla lannan
kuljetus on usein
ajankäytöllinen ja
kustannusongelma ->
lannan fraktioinnista
hyötyä

15. #lukecircles
Nurmet ja biodiversiteetti
15 3.10.2019

16. #lukecircles
Nautakarjatalouden ympäristöhaitat (Virkajärvi & Järvenranta 2018)
Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on valita suomalaista (pohjoismaista tms )
naudanlihaa/maitotuotteita
Tilanne Globaali Suomi Miksi Suomi poikkeaa globaalista
Kasvihuonekaasupäästöt Ei soijaa, maito/liha yhdistelmätuotanto, nurmet,
turvemaat
Rehevöityminen P Liukoinen P, herkät vedet
Rehevöityminen N N merkitys vähäisempi vesistöissä; NH3 päästöt
Happamoituminen N Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta
Vedenkäyttö Vesitase, runsaat vesivarat, pohjaveden NO3-N
Monimuotoisuus Nurmi ja ekstensiivinen laidun
Ylilaidunnus Ei juurikaan
Kasvinsuojelu Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa
Pellonkäytön vaihtoehdot Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon
Hiilitase Nurmet eduksi maan C varoille
Antibiootit ja hormonit Vain sairauksien hoidossa

17. #lukecircles

18. #lukecircles
Johtopäätökset
18 3.10.2019
• Nautakarjatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki on Suomessa kohtuuttoman
suurta suhteessa sen vaikutuksiin. Kannattaa perehtyä suomalaisiin
(pohjoismaisiin) tutkimuksiin kv. tutkimusten lisäksi
• Kotimaisella tuotannolla on useita aitoja ympäristöetuja globaaliin tuotantoon
verrattuna, mutta tuotteiden hiilijalanjälki on samalla tasolla kuin Länsi-
Euroopassa
– Meillä orgaanisten maiden päästöt kasvattavat hiilijalanjälkeä enemmän
kuin monissa vertailumaissa
• Suomessa löytyy keinoja pienentää
• vesistökuormitusta edelleen
• tuotteiden hiilijalanjälkeä
– Kuluttajan valintojen merkitys on tärkeää tuotannon kehittämisen kannalta
• Eläintuotteiden kulutusta länsimaissa on varaa vähentää

19. #lukecircles
19 3.10.201
Environmental Performance
Index (EPI), Yale University
2016
Kiitos!

20. #lukecircles
Orgaanisen hiilen pitoisuus (g OC kg-1) pintamaassa
20
https://ec.europa.eu/jrc/en/science-update/european-map-topsoil-organic-carbon. Lainattu 15.11.2018.

21. #lukecircles
Henkilökohtaiset valinnat ja KHK-päästöjen suhteellistaminen
Päästövähennys
Kg CO2 ekv/vuosi
Päästövähennys suhteessa naudanlihasta
luopumisen
Luopuminen maidosta 176 0,4
Luopuminen juustosta 144 0,3
Luopuminen naudanlihasta 420 1
Auton vaihto vähäpäästöisempään 1060 2,5
Lento Helsinki-Bangkok ed tak 1166-3396 4.2
(vaihteluväli 2,8 - 8,1 )
Sähkön vaihto vihreään sähköön 3000 7.1
Auton vaihto ja biodiesel 3706 8.8
21 3.10.2019
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/suomessa-lihaa-syodaan-kohtuullisesti.html
Auto Opel Astra vm 2004 vs VW Golf Diesel 25 tkm/v
Sähkön vaihto Sitra: https://elamantapatesti.sitra.fi/
Juuston kulutus: Tietohaarukka 2018
http://www.lentolaskuri.fi/index.php
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm
Juudit Ottelin a,⇑, Jukka Heinonen a,b, Seppo Junnila Journal of Transport Geography 41 (2014) 1–9
https://www.icao.int/environmental-protection/CarbonOffset/Pages/default.aspx
http://sasems.port.se/EmissionCalc.cfm?lang=1&utbryt=0&sid=advanced&left=advanced
https://greenseat.nl/en/offset-now/flight/
https://co2.myclimate.org/en/offset_further_emissions
https://www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator
• Tämä vertailu siksi, että julkisessa keskustelussa korostuu naudanlihan tai liha yleisesti
 naudanlihan päästöt muodostavat n 50% koko lihansyönnin päästöistä Suomessa.
• Lentäminen tai lihansyönti eivät ole ongelman ydin vaan fossiilisen energian käyttö ja metsäkato