2. Tämä diasarja perustuu Suomalainen
metsänomistaja 2020 raporttiin
Karppinen, H, Hänninen, H. & Horne, P. 2020.
Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara-
ja biotalouden tutkimus 30/2020.
Luonnonvarakeskus. Helsinki. 73 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-961-3
2
3. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus
3
Suomen metsäkeskuksen sekä Digi- ja
väestötietoviraston rekisterit + posti-
ja verkkokysely 2019
4. • Perustiedot kerättiin Suomen
metsäkeskuksen sekä Digi- ja
väestötietoviraston tietojärjestelmistä
• Perustietoja täydennettiin posti- ja
verkkokyselyllä keväällä 2019
• Otos oli 15 750 metsätilaa
• Poimittiin puunhinta-alueittain
• Vastausmäärä oli 6 542, eli 42 %
• Otoksessa oli 3 samankokoista
alaotosta, joille lomakkeen loppuosa oli
erilainen käsitellen:
• Metsäpalveluiden käyttöä
• Metsien käytön hyväksyttävyyttä ja
hyötyjä
• Metsänhoitoa, hankintahakkuita ja
työhyvinvointia
Tietoja tutkimuksen aineistosta
4
Puunhinta-alueet• Katoanalyysien perusteella vastanneissa
oli liian vähän:
• Yhtymien ja kuolinpesien omistajia
• Alle 55-vuotiaita metsänomistajia
• Muilta osin vastanneiden ja
vastaamattomien välillä ei ollut
merkittäviä eroja
• Tulosten laskennassa havaintoja
painotettiin hallintatavan ja
ikäjakauman suhteen
• Tulokset edustavat varsin hyvin manner-
Suomen metsänomistajia, joilla on
Etelä-Suomessa yli viisi hehtaaria,
Kainuu-Pohjanmaalla yli 10 ja Lapissa
yli 20 hehtaaria metsätalouden maata
• Prosenttijakaumien virhemarginaali on
2-3 prosentin luokkaa
Lisätietoja: Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2020.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837
5. Puukauppaa tehneet 2016-2018
5
Kuinka usein markkinoilla?
% puukaupan
tehneistä
1 kerran 59
2 kertaa 23
3 kertaa 18
Milloin markkinoilla?
% kaikista
omistajista
2016 22
2017 24
2018 32
Vuosittain markkinoilla joka neljäs metsänomistaja
5
25
29
58
44
87
64
5
20
33
55
38
85
48
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
hankintapalvelu
sopimuskauppa
valtakirjakauppa
suorakauppa
hankintakaupan
pystykaupan
Teki puukaupan
%
% omistajista
% metsäalasta
Näistä teki...
Käytetyt puukauppatavat:
6. Joka neljäs puukaupan tehnyt
oli myynyt energiapuuta
• ei muutosta 10 vuodessa
Energiapuukauppa on yleensä
osa ainespuun kauppaa
• 4 % oli kuitenkin myynyt
pelkästään energiapuuta
Polttopuun korjaaminen omaan
käyttöön hyvin yleistä,
kotitarvepuun korjuu selvästi
harvinaisempaa
Polttopuuta itselleen
korjanneet tavallisimmin:
• maa- ja metsätalousyrittäjiä
• maaseudulla asuvia
• yli 50 ha omistavia
Energia- ja kotitarvepuu 2016-2018
6
16
51
9
25
59
12
0
10
20
30
40
50
60
70
Myi energiapuuta Itselle polttopuuta Itselle kotitarvepuuta
%
Kaikista metsänomistajista Puukaupan tehneistä
Energiapuu = kokopuuta, rankaa, hakkuutähteitä, kantoja tai valmista polttopuuta
7. 7
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa ammattiaseman mukaan
Maatalousyrittäjät tekevät muita
yleisemmin puukauppaa, muiden
välillä ei ole juuri eroja
Eläkeläiset tekevät palkansaajia
ja maatalousyrittäjiä pienempiä
puukauppoja
692 665 628
545
683
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Eläkeläinen Muu
m3/v
Kaupan koko, m3/vuosi
49
70
49
45 46
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Palkansaaja Maatalousyritt. Yrittäjä Eläkeläinen Muu
Teki puukaupan
8. Palkansaajat ja
maatalousyrittäjät myyvät
hehtaaria kohden eniten
Eläkeläiset myyvät
palkansaajia ja
maatalousyrittäjiä vähemmän
(ero tilastollisesti merkitsevä)
Myyntimäärä ja hakkuumäärä
tulkitaan samaksi, vaikka
puukaupasta hakkuuseen
saattaa kulua vuosi tai kaksi
Myyntimäärä (m3/ha/v) ammattiaseman suhteen
8
4.1 3.7
3.0 3.0
3.2
0
1
2
3
4
5
6
m3/ha/v
Ammattiasema
Palkkiviiva tolpan päässä kertoo keskiarvon luottamusvälin. Kun kahden eri tolpan
viivat eivät ulotu toisiinsa, ero tolppien keskiarvojen välillä on tilastollisesti merkitsevä.
9. 9
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa asuinympäristön mukaan
Maaseudulla tehdään kauppaa
yleisemmin kuin kaupungeissa,
mutta kaupunkilaisilla puukaupan
koko on reilusti suurempi
53
46
42
0
10
20
30
40
50
60
Maaseutu Taajama Kaupunki
Teki puukaupan
578 611
741
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Maaseutu Taajama Kaupunki
Kaupan koko, m3/vuosi
10. Kaupunkilaiset hakkaavat
metsiään tehokkaammin kuin
maaseudulla asuvat
Myyntimäärä asuinympäristön suhteen
10
3.3 3.4
4.0
0
1
2
3
4
5
6
Maaseutumainen Taajama tai kirkonkylä Kaupunkimainen
m3/ha/v
Asuinympäristö
11. 11
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa sukupuolen mukaan
Miehet tekevät naisia yleisemmin
puukauppaa, mutta puukaupan
koossa ei ole tilastollisesti
merkitsevää eroa
609
685
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Mies Nainen
Kaupan koko, m3/vuosi
53
35
0
10
20
30
40
50
60
Mies Nainen
Teki puukaupan
12. Naisten ja miesten välillä ei
eroja hakkuiden
voimakkuudessa
Myyntimäärä sukupuolen mukaan
12
3.6 3.2
0
1
2
3
4
5
6
Mies Nainen
m3/ha/v Sukupuoli
13. 13
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa omistajan iän mukaan
53 53
51
49
39
0
10
20
30
40
50
60
-44 45-54 55-64 65-74 75-
Teki kaupan, %
Ikäluokasta riippumatta
markkinoilla on ollut likimain
sama määrä metsänomistajia,
poikkeus yli 75-vuotiaat
Puukaupan koko vaihtelee myös
melko vähän, mikä kertonee siitä,
ettei kauppaa synny, jollei
leimikon koko ole riittävä
760
655 666
552 550
0
100
200
300
400
500
600
700
800
-44 45-54 55-64 65-74 75-
Kaupan koko, m3/vuosi
14. Metsien puunkäytöllinen
tehokkuus laskee voimakkaasti
iän myötä, alle 50-vuotiailla
vaihtelu on kuitenkin suurta
Myös useita selittäviä tekijöitä
käsittävissä malleissa on
osoitettu laskeva trendi
hakkuiden ja iän välillä
Hakkuiden iän mukainen kehitys
voi liittyä omistajan
elämänkaaren mukaisiin
tarpeisiin, mutta se voi olla
myös sukupolvisidonnaista:
iäkkäämmät ovat tottuneet
elämään nuukemmin
Myyntimäärä laskee iän myötä
14
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
<30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 66-70 71-75 76-80 >81
m3/ha/v
Metsänomistajan ikä, v
n=6 197
Punainen viiva on iän ja hakkuiden välinen lineaarinen trendi, regressiosuora
15. 15
27
35
51
65
72
0
10
20
30
40
50
60
70
80
5-10 10-20 20-50 50-100 100-
Teki kaupan, %
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa metsäalan mukaan
Mitä enemmän omistajalla on
metsää, sitä todennäköisemmin
hän on tehnyt puukauppaa
Puukaupan koko kasvaa
metsätilakoon kasvaessa;
20-100 ha välillä erot vähäisiä
365
440
580 630
990
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
5-9,9 10-19,9 20-49,9 50-99,9 100-
Kaupan koko, m3/vuosi
16. Mitä enemmän
metsänomistajalla on metsää,
sitä vähemmän hehtaaria
kohden hän hakkaa
Pienen tilan omistajista osa
hakkaa metsiään hyvin
intensiivisesti, osa ei juuri
lainkaan; vaihtelu suurta
Osin tuloksiin vaikuttaa Lappi,
jossa tilakoko on suuri ja
puustoa hehtaarilla vähän. Jos
Lappi poistetaan tuloksista,
erot pienenevät.
Myyntimäärä laskee tilakoon myötä
16
5.8
4.7 4.4
3.4
2.8
0
1
2
3
4
5
6
5-10 10-20 20-50 50-100 100-
m3/ha/v Metsäala
17. 17
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Puukauppa hallintatavan mukaan
49
53
35
0
10
20
30
40
50
60
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
Teki kaupan, %
Kuolinpesät tekevät puukauppaa
muita harvemmin, mutta kaupan
koossa ei ole eroa silloin, kun
kauppaa tehdään
Yhtymissä tehdään kauppaa
vilkkaimmin ja kaupan koko on
suurin
575
769
686
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
Puukaupan koko, m3/vuosi
18. Kuolinpesillä hakkuiden
voimakkuus on pienin,
yhtymissä suurin
Myyntimäärä hallintatavan suhteen
18
3.5
4.0
2.5
0
1
2
3
4
5
6
Perheomistus Yhtymä Kuolinpesä
m3/ha/v
Hallintatapa
19. Monitavoitteiset sekä tuloja ja
turvaa korostavat ovat
aktiivisimpia puumarkkinoilla
Virkistyskäyttäjätkään eivät
tyydy pelkästään aineettomiin
hyötyihin, vaan joka kolmas
heistäkin on tehnyt
puukauppaa
Hankintakauppaa tekevät
ahkerimmin monitavoitteiset
ja metsässä tekevät,
virkistyskäyttäjät vähiten
Puukauppa tavoiteryhmittäin
19
8
16
19
6
25
33
59
50
32
65
0 10 20 30 40 50 60 70
Epätietoiset
Tuloja ja turvaa
korostavat
Metsässä tekevät
Virkistyskäyttäjät
Monitavoitteiset
% metsänomistajjistaMyi puuta 2016-18 Teki hankintakaupan 2016-18
20. Hakkuiden voimakkuus ja vuotuisen puukaupan koko tavoiteryhmittäin
20
3.8
3.0 3.0
4.2
3.2
0
1
2
3
4
5
6
Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsässä tekevät Turvaa ja tuloja
korostavat
Epätietoiset
m3/ha/v
Myyntimäärä m3/ha/v
n=5 938
Turvaa ja tuloja korostavat sekä monitavoitteiset hakkaavat
keskimääräistä enemmän
Metsässä tekevillä pienimmät puukaupat
636 640
471
737
623
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsässä tekevät Turvaa ja tuloja Epätietoiset
m3/v
Puukaupan koko, m3/vuosi
n=2 942
21. 21
Kaikki metsänomistajat Puukauppaa tehneet
Vertailu edellisiin metsänomistajatutkimuksiin
58
53
49
0
10
20
30
40
50
60
70
1999 2009 2019
Teki kaupan, %
3.8 3.8
3.5
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
1999 2009 2019
m3/ha/v
481 510
620
0
100
200
300
400
500
600
700
1999 2009 2019
Kaupan koko, m3/v
Kaikki vertailutiedot on laskettu kolmen vuoden määrien perusteella (1996-98, 2006-8, 2016-18).
Markkinoilla on harvempi
joukko metsänomistajista,
mutta puukaupan koko on
suurempi
• leimikkokoko kasvanut
• logistiikkakustannukset
laskeneet?
Hakkuuvoimakkuudessa ei
tilastollisesti merkittävää
eroa
22. 22
Puukauppa alueittain
Puun hinta-alue
Omistajista
myi puuta, %
Hakkuut
m3/ha/v
Kaupan
koko, m3/v
Metsätila-
koko, ha
Etelä-Suomi 48 5,4 668 32
Keski-Suomi 50 4,5 608 37
Savo-Karjala 53 5,3 773 44
Kymi-Savo 59 5,5 625 40
Etelä-Pohjanmaa 47 3,1 424 37
Kainuu-Pohjanmaa 44 2,2 589 68
Lappi 33 1,0 633 107
Koko maa 48 3,5 621 48
23. 7
14
30
14
5
1
1
29
1
2
14
49
10
1
1
21
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Nousevan yli 20 %
Nousevan 11-20 %
Nousevan 5-10 %
Pysyvän likimain ennallaan
Laskevan 5-10 %
Laskevan 11-20 %
Laskevan yli 20 %
En osaa sanoa
% metsänomistajista
Näkemys puunhintakehityksestä
Hintakehitys 2019 loppuun Hintakehitys 2030 mennessä
Puukaupan tulevaisuudennäkymät
23
16
15
12
22
34
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Selvästi enmmän
Likimain yhtä
paljon
Selvästi vähemmän
En myy lainkaan
En osaa sanoa
% omistajista
Aikomus myydä 2019-2021
Metsänomistajista 43 % aikoo myydä puuta 3 vuoden aikana,
osa vähemmän (12 %), osa enemmän (31 %)
Puolet uskoo puun
hinnan nousevan
24. Yksityismetsien hakkuukertymä
on kahdessa vuosikymmenessä
lisääntynyt n. 50 → 60 milj. m3
Tummanvihreällä
metsänomistajatutkimuksissa
kysyttyjen puukauppojen
vuodet
Kuvassa on käytetty
hakkuukertymää, koska
puukauppatilaston kattavuus
on puutteellinen koko
tarkastelujaksolla
Yksityismetsien hakkuukertymä 1996-2018 ja trendi
24
0
10
20
30
40
50
60
70
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
milj. m3
Lähde: SVT; Luonnonvarakeskus, Hakkuukertymä ja puuston poistuma
25. 25
Päätelmiä
Muutokset 20 vuodessa:
• metsänomistajien tavoitteissa painottuvat aiempaa
enemmän metsien taloudelliset hyödyt
• yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ei näy
puun tarjonnassa
• puukauppaa käyvät yhä harvemmat, mutta
puukaupan koko on suurempi
• yksityismetsien hakkuukertymä noussut 50
miljoonasta 60 milj. kuutiometriin
• leimikkokoko kasvanut
• logistiikkakustannukset laskeneet?
Kuva: Kuvia Suomesta