Maankäytön muutoksen ohjauskeinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Maankäytön muutoksen ohjauskeinot
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi
Millä ohjauskeinoilla isoja vähennyksiä nopeasti
maankäytön kasvihuonekaasupäästöille
maataloudessa?
31.1.20191
Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus
Työssä mukana: Kristiina Regina, Janne Helin, Olli Niskanen, Jussi Uusivuori
(Luke)
Maankäyttösektorin mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA)
31.01.2019

2. © Luonnonvarakeskus
Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla
• Pinta-alan pienentäminen
– Uuden raivauksen välttäminen tärkeää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
– Metsitys => kokonaispäästö pienenee, mutta pelto ei muutu (pian) hiilinieluksi
– Ennallistaminen: pitkälle maatuneen turpeen vettäminen saattaa aiheuttaa isot
vesistövaikutukset
• Viljelymenetelmien valinta:
– Nurmivaltaisuus
– Pohjaveden nosto (säätösalaojitus/kosteikkoviljely)
– Muokkauksen vähentäminen, aluskasvit
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Yksivuotinen Nurmi Nurmi, korkea
vesipinta
Hylätty pelto Metsitys Ennallistettu
tonniaCO2
ekvivalenttia/ha/vuosi
CH4
N2O
CO2
Maaperän kasvihuonekaasupäästöt turvepellon eri käyttömuodoissa – metsityksen
ja ennallistamisen khk-päästöjen kehitys ajan yli epävarmaa ja tapauskohtaista!
Lähde: IPCC 2014 ja Suomen kasvihuonekaasuinventaarioraportti

3. © Luonnonvarakeskus
Kustannustehokkuus on olennaista
Vähentämistoimien toteuttamisen kustannukset maataloudessa
- pieniä tarkistuksia tehty MISA-hankkeessa
3 31.1.2019
Kustannus
Päästövähennyskustannus
keskimäärin
€/t CO2-ekv €/t CO2-ekv./vuosi
Nurmipeitteisyyden
lisääminen eloperäisillä
mailla 6,4 – 20 15
Säätösalaojitus
eloperäisillä nurmilla
(ilman kasteluhyötyjä) 9 – 26 – 43 26
Eloperäisten maiden
metsitys 9,0 - 13,5 – 18,0 13,5
Eloperäisten maiden
kosteikkometsitys 3,6 - 8,6 6
Biokaasun tuotannon
lisääminen 37 37
Aiempi versio taulukosta:
Koljonen, T., Soimakallio, S.,
Asikainen, A., Lanki, T.,
Anttila, P., Hildén, M.,
Honkatukia, J., Karvosenoja,
N., Lehtilä, A., Lehtonen, H.,
Lindroos, T.J., Regina, K.,
Salminen, O., Savolahti, M.,
Siljander, R. & Tiittanen, P.
2017. Energia- ja
ilmastostrategian
vaikutusarviot:
Yhteenvetoraportti.
Valtioneuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan
julkaisusarja 21/2017. 107 s

4. © Luonnonvarakeskus
Alueellinen analyysi
• Ovatko kaikki turvepellot (242 000
ha) tarpeellisia?
• Mistä löytyisi päästövähennysten
tuottamiseen sopiva ala?
• Alueellinen jako ohutturpeisiin,
paksuturpeisiin (>60 cm) ja näiden
sisällä tehokkaassa viljelyssä
oleviin ja laajaperäiseen viljelyyn
 Suomi jaettiin kahteen alueeseen:
– Pohjoinen: Lappi, Kainuu,
Pohjanmaa
– Etelä: muut
4 31.1.2019

5. © Luonnonvarakeskus
Yksivuotisten kasvien osuus turvepelloilla korkein Etelä-Suomessa
MISA selvitti: Turvepelloista noin 50 % lypsykarja/nautatiloilla, vajaa 40% kasvitiloilla,
>10 % muissa tuotantosuunnissa (yksimahaiset eläimet ym)
5 31.1.2019
Etelä………………………………………………….Pohjoinen
Pohjoisessa on
enemmän
turvepeltoja mutta
ne ovat
kasvipeitteisempiä.
Laajaperäisessä
käytössä on 13 %.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Laajaperäinen
Monivuotinen
Yksivuotinen

6. © Luonnonvarakeskus
Kasvihuonekaasupäästövähennyksen kustannukset (eur/tonni CO2
ekv.) maidontuotannossa tapaustutkimusalueella (Nivala)
Lähde: MISA-loppuraportti, Kuva 10.
6 31.1.2019

7. © Luonnonvarakeskus
Kuinka khk-päästövähennysten kannalta väärään
suuntaan vaikuttavien ohjausten vallitessa
voitaisiin päästä eteenpäin? Esimerkkejä:
• Maataloustukia, erit. pinta-alatukia puretaan pois ja päästään
tehokkaampaan päästöjen vähentämiseen?
– Osalle kotieläintiloista peltoalatuilla pieni taloudellinen merkitys
– Kasvitiloille koituisi merkittäviä tulonmenetyksiä
• Ohjataan uusilla ohjauksilla tuotantoa turvemailta kivennäismaille?
– Päästömaksut turvemaille, esim. jos yksivuotiset kasvit
– Ympäristökorvauksen perusosa pois turvemailla yksiv. kasveilta?
– Pellonraivausmaksut esim. yli 1 ha ylittävältä osalta
– Ympäristöluvitukset raivaukselle + lannan käsittelyehdot
• esim pellonraivaus ympäristöluvituksen piiriin yli 1 ha alojen
osalta; pienet peltokuvioiden oikaisut sallittaisiin
• Pitkiä vuokrasopimuksia, rehuntuotantosopimuksia tai maanvaihtoja
suosittava, jotta kivennäismaita kotieläintilojen käyttöön!
7 31.1.2019Heikki Lehtonen

8. © Luonnonvarakeskus
Turvemaiden metsien pelloksi raivaamisen hillitseminen
vaikuttaa kustannustehokkaalta ilmastotoimelta
• Mahdollista käyttää eri ohjauskeinoja:
– Maankäytön muutosta koskeva maksu
• Kohdistuisi metsien kaikenlaiseen raivaukseen, myös
metsämaan raivaamiseen yhdyskuntarakentamiseen
– Peltomaalle asetettavat kasvihuonekaasupäästöihin perustuvat
hiilimaksut; myös yhdistelmä em. kanssa mahdollinen
• Mahdollistaisi kasvun tiloilla, joilla kasvumahdollisuuksien varaan on
jo investoitu / kannattavuus hyvä (on varaa maksaa)
• Pelisääntöjen yllättävä muutos ongelmallinen maatiloille!
• Maksut antaisivat viestin: raivaaminen kallis tie laajentaa tilaa
• Kertyneet maksut rahoittaisivat tehokkaita khk-päästöjen vähennyksiä
• Maksun huonoja puolia: vähentää osaavien maatilojen laajennuksia,
kivennäismaiden hinta nousisi, tilusrakenne heikko, hallinnolliset kulut
8 31.1.2019Heikki Lehtonen

9. © Luonnonvarakeskus
Ohjauskeinojen suunnittelun haasteita:
– täysin valmiiksi pureskeltuja ohjauskeinoja ei ole; toteuttaminen työlästä
• Tehokkaat keinot isossa laajuudessa
– Millaisille tiloille tuottavat hyötyjä / vaikeuksia?
– Muut vaikutukset? Vesiensuojelu, biodiversiteetti?
• Kustannustehokkuus ja toimien laajuus
– Kalliista keinoista (eur/ t CO2 ekv.) iso lasku / menetykset
– Valtiotalouden rajalliset resurssit / sitoutumiskyky
• Maanomistajilla ja viljelijöillä merkittäviä kustannuksia, joita
kompensoitava
– Löydettävä sopivat toimijat eri päästövähennyksiin
• Mahdolliset päästökompensaatiomarkkinat?
• Hallinnollisia kustannuksia, oikeusturvaongelmia ?
– mitkä lohkot turvemaita? oikeusturvakysymykset
9 31.1.2019Heikki Lehtonen

10. © Luonnonvarakeskus
Tarvitaan myös uusia avauksia ja lisää resursseja
jotta päästään isoihin päästövähennyksiin!
- Hankkeen aikana esille tullutta, jota ei ehditty käydä läpi tarkemmin:
• Tarvitaan tuntuvat palkkiot hiilensidonnasta, jotta ”tehokkaat ja hankalat”
metsitys, kosteikot tai säätösalaojitus turvemailla kiinnostaisivat
– Kustannuksia tulee varmasti, onnistuminen epävarmaa
– Iso vaikutus KHK-päästöihin; + hyötyjä vesistöille, biodiversiteetille (?)
• Turvemaiden (pellot vajaatuottoiset metsät) kokoaminen esim. erillisiin
yhtiöihin olisi kallista: hajanaisuus, maanmittaustoimitukset
• Maanomistajien / viljelijöiden paikallistuntemus avuksi
– Päästövähennyskohteita turvemailta voisi löytyä sopivilta paikoilta, jos
tähän kannustimia
• Esim. maataloustukien ulkopuoliset pellot, vajaatuottoiset ojitetut
metsämaat; jos hydrologiset olosuhteet sopivia?
• Ratkaisu: Yksityinen raha ja kysyntä päästökompensaatioille? – pelisäännöt
ja todentaminen!
10 31.1.2019Heikki Lehtonen

11. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
31.1.201911