2. 27.8.2019
Ennennäkemättömän suuri osa maapinta-
alasta otettu kasvavan väestön käyttöön
28%
Luonnontilaiset
metsät
132 Mkm2
Maapinta-ala
(jäätön) 22%
Talousmetsät
37%
Laidunmaat
1%
Rakennettu
maa
• 72% maapinta-alasta
ihmisten käytössä
• Vuodesta 1961
viljelymaan pinta-ala
kasvanut globaalisti
15% (5.3 Mkm2 mikä
vastaa 2/3 Australian
pinta-alaa),
laidunmaan 8%.
12%
Viljelymaat
3. 37.8.2019
• Globaalisti maaekosysteemien hiilinielu
sitoo lähes 30 % kaikista ihmisen
aiheuttamista CO2-päästöistä.
• 22 % kasvihuonekaasupäästöistä peräisin
maankäytöstä
• Ihmisen aiheuttamista CO2-päästöistä 10-
15 % peräisin metsien hävittämisestä ja
soiden turpeen hukkaamisesta.
• N2O-päästöistä ¾ on peräisin typpi-
lannoituksesta.
• Ruokajärjestelmä (sis. Varastoinnin,
prosessoinnin, pakkauksen, kuljetuksen, jakelun
ja käytön) aiheuttaa 25-30 % kaikista
kasvihuonekaasupäästöistä
200
150
100
50
0
20181961
Muutos (%) suhteessa päästöihin 1961
N2O-päästöt
maataloudesta
CH4-päästöt
märehtijöistä
(lehmät)
CO2-päästöt
maankäytön
muutoksista
(metsäkato)
Pohjautuu IPCC:n Climate
Change and Land –raportin
tuloksiin. Copyright
Luonnonvarakeskus ja
ympäristöministeriö, 2019.
Maankäytön päästöt ovat kasvaneet kun
ihminen hyödyntää maata entistä
intensiivisemmin
4. 47.8.2019
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo tuntuvasti
2
1.5
1
0.5
0
-0.5
1880 2018
0.87 °C
1,41 °C
°C
Globaali maa-
alueiden
keskilämpötila
Globaali
keskilämpötila
Pohjautuu IPCC:n Climate Change and Land –raportin tuloksiin. Copyright Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö, 2019.
5. Maankäyttö - kestävyyttä parannettava kiireesti
Ratkaisuja ilmastonmuutoksen
hillintään
• Metsäkadon vähentäminen ja
metsittäminen
• Hiilivarastoja säilyttävät ja
viljavuutta parantavat
viljelymenetelmät (mm. ympärivuotinen
kasvipeitteisyys, ylilaiduntamisen välttäminen,
lannan ravinteet kestävästi kiertoon)
• Ilmastokestävät metsänhoito-
menetelmät (mm. turpeen hiilivaraston
säilyttäminen, metsä- ja erityisesti turvepaloriskien
hallinta)
57.8.2019
Maankäytön kestävyyttä
parantavat esim.
• Maatalouden ympäristömaksut
ja päästökauppa (tehokkaammin kuin
verot)
• Ympäristölle haitallisten
maataloustukien poistaminen
• Maanomistuksen hyvä
hallinnointi
6. Ruokajärjestelmän muutokset välttämättömiä
67.8.2019
Ruokahävikin sekä korjuu- ja
varastointihävikin välttäminen
(nyk. 30 % korjatusta sadosta hukataan)Kasvipainotteisemmat
ravitsemussuositusten mukaiset
ruokavaliot (tarvitsee pienemmän
peltopinta-alan) Muutokset edistävät myös
kestävän kehityksen
tavoitteiden (SDG)
saavuttamista
Resurssitehokkaampi
alkutuotanto (pienempi peltopinta-ala
riittää kun maaperän kasvukunto ylläpidetään)
7. Sopeutumistoimet vähentävät riskejä
• Hillintätoimilla on kiire – investoinnit ovat kannattavia, toimiminen
viipymättä vähentää riskejä ja pienentää taloudellisia menetyksiä.
• Maankäytön kestävyyttä parantavat ja riskejä pienentävät mm.
investoinnit viljelymenetelmien kehittämiseen ja kestävään
vesitalouteen, vedenkäytön tehokkuuden parantaminen,
toimivat seuranta- ja varoitusjärjestelmät.
• Riskejä pienentäviä maankäyttösektorin sopeutumistoimia ovat
esim. viljelymenetelmät ja satokasvilajiston monipuolistaminen,
ilmastoviisas metsänhoito, metsäpalojen torjunta ja tuhojen
seurantajärjestelmät.
• Kestäviä ratkaisuja rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa,
hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen.
77.8.2019
8. KIITOS
Jatketaan keskustelua #ilmastotiede #IPCC
Esityksiä voi seurata etänä ja tilaisuuden nauhoite on katsottavissa myös jälkikäteen.
IPCC erikoisraportti (Climate Change and Land: IPCC special report on climate change, desertification, land
degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems)
julkistettiin 8. elokuuta 2019 ja kansallisen tiedotustilaisuuden järjestivät IPCC-työryhmän puolesta
Luonnonvarakeskus (Luke), Ympäristöministeriö (YM) ja Strategisen tutkimuksen ohjelmat (STN/Suomen Akatemia).
87.8.2019