SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  8
Télécharger pour lire hors ligne
Turvemaiden kestävä viljely
yrittäjän näkökulma
Jaana Auer
3.11.2020
Turvepeltojen viljely Niemijärven tilalla
 Ternistä teuraaksi naudanlihantuotantoa vuodesta 2003, eläinmäärä
vaihdellut 240 -300 eläimeen, siirrytään luomuemolehmätuotantoon
 Peltoa 91 ha, josta säilörehua 59 ha, hernekauraa 6 ha, rehuvilja 23 ja lhp
1,4 ha ja muu 1,6 ha, pellot luomuviljelyssä v. 1990
 Maalajit: HtMr 53 ha
Hs, Ht 11 ha
Multamaa 13 ha 14 % peltoalasta, 60-100 vuotta vanhoja,
pääosin salaojissa, osin lohkojen keskellä
LCt 14 ha 15 % peltoalasta, turvetuotannosta
poistettu alue, sarkaojat
 Paksuturpeisia, viljelyominaisuuksia on aikoinaan parannettu ajamalla
painomaata (pienentää päästöjä 20 %)
 Turvepelloilla viljelty pääasiassa monivuotisia säilörehunurmia, monilajiset
nurmisiemenseokset, uudistus joko nurmesta nurmeen tai suojaviljan
kanssa, pitkäikäisiä nurmia 5-6 vuotta, täydennyskylvöä, kasvipeitteisiä
talvella
Kokemuksia turvepeltojen viljelystä
 Hyödyt:
 Viljelyvarmuus, erityisesti kuivina kesinä puskurina
turvaamassa säilörehusatoa => turva sään ääri-ilmiöissä
 Kustannussäästöt viljelyssä:
 Sama sato kuin kivennäismailta on saavutettavissa
vähemmällä lannoituksella => lannoituksen
ilmastovaikutukset pienemmät
 Kevyempiä maita muokata, vetotehon tarve pienempi,
koneet kuluvat vähemmän
 Ei kiviä => yksi työvaihe vähemmän uudistettaessa nurmia
 Isommat ja suoralinjaisemmat peltolohkot mahdollistavat
tehokkaat viljelytoimet => pienempi työnmenekki,
päällekkäinajo vähenee
 Sijaitsevat pääosin lähellä talouskeskusta
Kokemuksia turvepeltojen viljelystä
 Ongelmat:
 Voi olla kantoja
 Kantavuusongelmia, märkinä vuosina voi tulla raiteita
 Ojitusten toimivuudesta huolehdittava, investoinnit uusiin
salaojiin ja täydennysojituksiin, sorasilmiin, myyräsalaojat
 Hallanarkoja; tämä ei viime aikoina ollut ongelma
Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä
 Metsitys:
 Mätästys ja istutus 860 €/ha
 Peltotukien menetys 639 €/ha/v (10 vuotta 172 000 €/ 27 ha)
 Tukioikeudet menetetään, pitäisi olla mahdollista siirtää muille
lohkoille
 Paksuturpeisia lohkoja, joilla metsän kasvu heikko, tulot kaukana
tulevaisuudessa, tuki metsittämiselle?
 Ilmastohyötyjä ei saavuteta ensimmäisinä vuosikymmeninä,
päästöt suuremmat kuin jos pelto jätetty viljelemättä tai korkea
vesipinta nurmella
 Ruokaturva
 Kannattavuus heikko
Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä
 Laajaperäinen tuotanto:
 Turvepellon jättäminen viljelemättä, ei kustannuksia, mutta ei
tulojakaan, ei vähennä päästöjä juuri enempää kuin nurmien
viljely, ekosysteemipalveluja ja pusikoitumista
 Luonnonhoitopelto: alhaiset kustannukset, tuet,
päästövähennyksiä tulee ja myös päästöjä, mutta ei satoa,
luonnonmonimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, pelto
pysyy reservissä
 Kosteikko ??
 Voimaperäinen tuotanto:
 Tuottava ja resurssitehokas viljely, monivuotiset nurmet
avainasemassa, päästöt tuoteyksikköä kohti alhaiset,
nautakarjatalous säätösalaojat
 Mahdollistaa kannattavan toiminnan tiloilla
Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä
 Biokaasun tuotanto:
 Maatilojen energiaomavaraisuus
 Erilaisten biomassojen hyödyntäminen
 Fossiilisen energian korvaaminen maataloudessa ja
tieliikenteessä => suuret päästövähennykset
saavutettavissa
 Ruokohelpin viljely biokaasun raaka-aineeksi
 Ravinteiden tehokkaampi kierrätys
 Ristiriita: Maataloudessa investointituki 40 %, mutta
kaasua ei saa myydä tilan ulkopuolelle, Muu yritys
investointituki 30 % ja saa tehdä businesta
 Maatilamittaluokan laitosten kehittäminen ja jakeluinfran
luominen, biokaasua käyttävät autot ja traktorit
Turvepeltojen viljelyn tulevaisuus
 Pelto on maatalouden tärkein tuotantoväline
 Pelto on peltoa => tuotannon ja tulojen mahdollistaja maalajista
riippumatta, turvepellot ei siis mitään turhia, vähempiarvoisia alueita
 Kuivuusriski => peltoa oltava riittävästi, hyvä puskuri
 Tehokas kasvipeitteinen viljely, jossa hiili pidetään maassa ja/tai
lisätään sitä: kun sato kaksinkertaistuu, hiilen virtaus juuriin
kaksinkertaistuu
 Monivuotiset nurmet tehokkaita hiilensitojia, ruokohelpi viljelyyn
 Maatalouden oltava kannattavaa, jolloin on varaa investoida
parhaaseen teknologiaan
 Taloudellisia kannustimia päästövähennysten lisäämiseksi:
Hiilensidonnasta lisätuloja, päästövähennyskompensaatiokauppa
 Uudet liiketoimintamahdollisuudet: biokaasu, kuivikkeet, kasvualustat
 Huoltovarmuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
energiaomavaraisuus => tuotantoa ei syytä ajaa alas => globaali
näkökulma

Contenu connexe

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 

Ratu webinaari-03112020-turvemaiden-kestava-viljely-yrittajan-nakokulma

  • 1. Turvemaiden kestävä viljely yrittäjän näkökulma Jaana Auer 3.11.2020
  • 2. Turvepeltojen viljely Niemijärven tilalla  Ternistä teuraaksi naudanlihantuotantoa vuodesta 2003, eläinmäärä vaihdellut 240 -300 eläimeen, siirrytään luomuemolehmätuotantoon  Peltoa 91 ha, josta säilörehua 59 ha, hernekauraa 6 ha, rehuvilja 23 ja lhp 1,4 ha ja muu 1,6 ha, pellot luomuviljelyssä v. 1990  Maalajit: HtMr 53 ha Hs, Ht 11 ha Multamaa 13 ha 14 % peltoalasta, 60-100 vuotta vanhoja, pääosin salaojissa, osin lohkojen keskellä LCt 14 ha 15 % peltoalasta, turvetuotannosta poistettu alue, sarkaojat  Paksuturpeisia, viljelyominaisuuksia on aikoinaan parannettu ajamalla painomaata (pienentää päästöjä 20 %)  Turvepelloilla viljelty pääasiassa monivuotisia säilörehunurmia, monilajiset nurmisiemenseokset, uudistus joko nurmesta nurmeen tai suojaviljan kanssa, pitkäikäisiä nurmia 5-6 vuotta, täydennyskylvöä, kasvipeitteisiä talvella
  • 3. Kokemuksia turvepeltojen viljelystä  Hyödyt:  Viljelyvarmuus, erityisesti kuivina kesinä puskurina turvaamassa säilörehusatoa => turva sään ääri-ilmiöissä  Kustannussäästöt viljelyssä:  Sama sato kuin kivennäismailta on saavutettavissa vähemmällä lannoituksella => lannoituksen ilmastovaikutukset pienemmät  Kevyempiä maita muokata, vetotehon tarve pienempi, koneet kuluvat vähemmän  Ei kiviä => yksi työvaihe vähemmän uudistettaessa nurmia  Isommat ja suoralinjaisemmat peltolohkot mahdollistavat tehokkaat viljelytoimet => pienempi työnmenekki, päällekkäinajo vähenee  Sijaitsevat pääosin lähellä talouskeskusta
  • 4. Kokemuksia turvepeltojen viljelystä  Ongelmat:  Voi olla kantoja  Kantavuusongelmia, märkinä vuosina voi tulla raiteita  Ojitusten toimivuudesta huolehdittava, investoinnit uusiin salaojiin ja täydennysojituksiin, sorasilmiin, myyräsalaojat  Hallanarkoja; tämä ei viime aikoina ollut ongelma
  • 5. Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä  Metsitys:  Mätästys ja istutus 860 €/ha  Peltotukien menetys 639 €/ha/v (10 vuotta 172 000 €/ 27 ha)  Tukioikeudet menetetään, pitäisi olla mahdollista siirtää muille lohkoille  Paksuturpeisia lohkoja, joilla metsän kasvu heikko, tulot kaukana tulevaisuudessa, tuki metsittämiselle?  Ilmastohyötyjä ei saavuteta ensimmäisinä vuosikymmeninä, päästöt suuremmat kuin jos pelto jätetty viljelemättä tai korkea vesipinta nurmella  Ruokaturva  Kannattavuus heikko
  • 6. Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä  Laajaperäinen tuotanto:  Turvepellon jättäminen viljelemättä, ei kustannuksia, mutta ei tulojakaan, ei vähennä päästöjä juuri enempää kuin nurmien viljely, ekosysteemipalveluja ja pusikoitumista  Luonnonhoitopelto: alhaiset kustannukset, tuet, päästövähennyksiä tulee ja myös päästöjä, mutta ei satoa, luonnonmonimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, pelto pysyy reservissä  Kosteikko ??  Voimaperäinen tuotanto:  Tuottava ja resurssitehokas viljely, monivuotiset nurmet avainasemassa, päästöt tuoteyksikköä kohti alhaiset, nautakarjatalous säätösalaojat  Mahdollistaa kannattavan toiminnan tiloilla
  • 7. Vaihtoehdot turvepeltojen viljelyssä  Biokaasun tuotanto:  Maatilojen energiaomavaraisuus  Erilaisten biomassojen hyödyntäminen  Fossiilisen energian korvaaminen maataloudessa ja tieliikenteessä => suuret päästövähennykset saavutettavissa  Ruokohelpin viljely biokaasun raaka-aineeksi  Ravinteiden tehokkaampi kierrätys  Ristiriita: Maataloudessa investointituki 40 %, mutta kaasua ei saa myydä tilan ulkopuolelle, Muu yritys investointituki 30 % ja saa tehdä businesta  Maatilamittaluokan laitosten kehittäminen ja jakeluinfran luominen, biokaasua käyttävät autot ja traktorit
  • 8. Turvepeltojen viljelyn tulevaisuus  Pelto on maatalouden tärkein tuotantoväline  Pelto on peltoa => tuotannon ja tulojen mahdollistaja maalajista riippumatta, turvepellot ei siis mitään turhia, vähempiarvoisia alueita  Kuivuusriski => peltoa oltava riittävästi, hyvä puskuri  Tehokas kasvipeitteinen viljely, jossa hiili pidetään maassa ja/tai lisätään sitä: kun sato kaksinkertaistuu, hiilen virtaus juuriin kaksinkertaistuu  Monivuotiset nurmet tehokkaita hiilensitojia, ruokohelpi viljelyyn  Maatalouden oltava kannattavaa, jolloin on varaa investoida parhaaseen teknologiaan  Taloudellisia kannustimia päästövähennysten lisäämiseksi: Hiilensidonnasta lisätuloja, päästövähennyskompensaatiokauppa  Uudet liiketoimintamahdollisuudet: biokaasu, kuivikkeet, kasvualustat  Huoltovarmuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiaomavaraisuus => tuotantoa ei syytä ajaa alas => globaali näkökulma