Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho. Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot. Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä. Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa. Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Tämä on Briitta Koskiahon esitys Kumppanuuspäivässä 2017.

1. Kumppanuuden
sosiaalipolitiikka
Briitta Koskiaho 18.10.2017
Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

2. Kysyn:
• Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa?
• Mitä tapahtuu Suomessa?
• Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt?
• Onko kumppanuuden sosiaalipolitiikka
nousemassa sopimuksellisen
sosiaalipolitiikan rinnalle, osaksi vai tämän
korvikkeeksi?

3. Viitekehyksenä makrotason
ilmiöt
• Globalisaation tuhoko?
• Nationalismin nousu – odottamattomat
tapahtumat lisääntyvät
• Onko uusliberalismi kuitenkin tullut
jäädäkseen? – Markkina-ajattelu dominoi
• Kansainvaellukset jatkuvat

4. http://edition.cnn.com/2017/08/27/us/floode
d-nursing-home-residents-trnd/index.html

6. Suomalainen yhteiskunta,
edelleen perässäkulkija
• Yritämme hyötyä edelleen globalisaatiosta
• Ja torjumme nationalistisia pyrkimyksiä
• Maahanmuuttajaväestö vielä ohut kerros
mutta keskittynyt urbaanimpaan osaan
• Ilmastonmuutos koetaan vielä kaukaiseksi
mutta se on harhaa

7. Kansalaisyhteiskunta
hyvinvointivaltiossa
• Hyvinvointivaltiokaudella järjestöt valtion
vasalleina ja kansalaistoiminnan virittäjinä:
avustukset, ostopalvelut
• Kansalaisaktivismi – uudistusten kirittäjänä

8. Kansalaisyhteiskunta
jälkihyvinvointivaltiossa
• Markkina-ajattelu sisäistynyt kaikkeen
toimintaan, ei ole enää erillinen
• Sosiaalinen markkinatoiminta dominoi
uudistuksia (public-private partnership, co-production)
• Vaihtoehtotalous: joukkoistaminen ja
jakamistalous – vaarana

9. Kansalaisyhteiskuntatoiminnan
vastaus
• Vaihtoehtotalous ja Gig economy tuovat
potentiaalisia toimijoita
kansalaisyhteiskunnan toiminta-areenoille
• Korvaukset osallistujalle: palvelujen ja
henkisen pääoman vaihto, osittainen
rahallinen korvaus, täysi rahakorvaus
• Muu hyöty osallistujalle: sosiaaliset

10. Kansalaisyhteiskunnan
toimintamuotojen haasteet
• Kompleksinen maailma – sosiaalipolitiikalla
ei enää yleisratkaisuja
• Tarvitaan individuaalisia ratkaisuja, yksilön
tai ruokakunnan kokonaistilanteen
haltuunottoa: sosiaaliset, terveydelliset,
taloudelliset ongelmat
• Kansalaisyhteiskuntatoimija: rohkaisija,

11. Kansalaisyhteiskunnallinen
toiminta apuna: esimerkkejä
• Kehitysvammaiset markkinoiden armoilla:
palveluasumisen ja palveluiden
kilpailuttaminen (kuva Markku Virkamäki
2016)
• Somettajanuoret hairahtuneita
hyväksikäyttäjien armoille: runsas
järjestäytynyt infrastruktuuri tukena:

13. Mistä erilaisuus johtuu?
• Julkisen sektorin intressistä, henkisten ja
aineellisten resurssien panostuksesta
• Kumppanuusidean omaksumisesta:
yhdessä enemmän
• Sosiaalisten järjestöjen ketteryydestä, ajan
tasalla olemisesta, suhteista, verkostoista
• Markkinatoimijoiden vallasta, intressistä

14. Kumppanuus
• Voi olla puhtaasti taloudellista –
sosiaalisten järjestöjen kompastuskivi:
esim. markkinayrityksen vasalliksi
• Sosiaalisiin, eettisiin päämääriin pyrkimistä
-ketterää yhteistoimintaa kumppanien
kesken, myös yhteiskunn. yritykset
• Löyhää hengailemista – kuten

15. Kumppanuudesta on tulossa
välttämättömyys
• Julkinen sektori ei pysty vastaamaan enää
kuin vain osaan sosiaalista kysymystä
• Kuka hoitaa loput: todennäköisesti
kumppanuuksin rinnakkain, osaksi
korvaten julkista tai kokonaan
• Markkinoiden intressi tyrehtyy, jos julkinen
rahoitus vähenee

16. Mitä tarvittaisiin?
• Luovuutta, innovaatioita mutta sosiaalista
mieltä, yhteistoimintaa, konsultaatiota
• Esim. miten ketterästi, helposti ja
osallistavasti ratkaistaan seuraavan
vuosikymmenen vanhustulvan asumisen ja
palvelujen tarve: uudenlaisia yhteisöllisiä
asumisratkaisuja

17. Mitä tarvitaan?
• Irrottautumista kilpailuttamisen ikeestä
sosiaalisessa kysymyksessä: rengistä on
nyt tullut isäntä 20 vuodeksi
• Kun julkisella sektorilla ei ole enää varaa
hoitaa sosiaalista kysymystä kuin vain
osittain, se joutuu luopumaan myös
nykyisestä hallinnan muodostaan,

18. Briitta Koskiaho Julkaisut 2017
• Koskiaho, Briitta (2017) Pääministeri Mayn Shared Society –julistus Isossa-
Britanniassa. Tampereen yliopisto. Alusta! 10.1.2017.
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/01/10/paeaeministeri-mayn-shared-
society--julistus-isossa-britanniassa.html
• Koskiaho, Briitta (2017) Pelastetaan vanhuspalvelut hyvinvointipolitiikan
harhapoluilta.Eläkkeensaaja 3/2017, 8-9. https://elakkeensaajat-fi-
bin.directo.fi/@Bin/9004ea61bb173e5d7042a0450f655aca/1493800021/app
lication/pdf/439975/Esaaja%203%202017%20sivuja.pdf
• Koskiaho, Briitta (2017) Vanhuspalvelut – hyvinvoinnin tuottamisesta
rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi. Tampereen yliopisto. Verkkolehti Alusta!

19. Julkaisut 2017 jatk.
• Koskiaho, Briitta (2017) Muuttoliike muuttaa Eurooppaa, entä
hyvinvointivaltiota? Tieteessä tapahtuu 2/2017, 4-9.
http://journal.fi/tt/article/view/61294/22840
• Koskiaho, Briitta (2017) Uusin keinoin eriarvoistumisen kimppuun.
Sosiaalibarometri 2017. SOSTE. Helsinki, 34-35.
• Koskiaho, Briitta (2017) Superbakteerit muuttamassa elämäämme ja
yhteiskuntaamme. Tieteessä tapahtuu 5/2017, 31-37.
https://journal.fi/tt/article/view/65830/26630
• Koskiaho, Briitta (2017) Antibioottiresistenssi – monitahoinen mutta