3. Talouden kilpailukyky ja ihmisten hyvinvointi nähdään tavallisesti vastakkaisina asioina. … mutta kilpailukyvyn ylläpitäminen on ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen edellytys. Suomen etuina pienuus, yhteistyökyky, kulttuuri ja korkea koulutustaso ja teknologinen osaamien. 1.6.2011 Etunimi Sukunimi 3
6. Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa 60 % koko Suomen viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta BKT osuus 25 % Koneteollisuus suurin toimiala Liikevaihto 24 mrd euroa Henkilöstö 130 000 Suomessa (60% koko henkilöstöstä) 1.6.2011 6 Mauri Heikintalo
7. 1.6.2011 7 Ohjelman tausta Koneteollisuuden menestys on luonut Suomeen uusia työpaikkoja ja hyvinvointia Pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut laimeata Orgaaninen kasvu perustunut kotimaisten päähankkijoiden kasvuun Yritysjärjestelymahdollisuuksiin suhtauduttu pasiivisesti Pk-teollisuus ei ole kansainvälistynyt Muuntautumishaluttomuus vaarantaa koko suomalaisen koneteollisuuden mahdollisuudet
8. 1.6.2011 8 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin +60% -25- 30% -6% -16% Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
9. 1.6.2011 9 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö Tästä lomautus- järjestelyjen piirissä 47 000 hlöä Lähde/Source: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
10. 1.6.2011 Etunimi Sukunimi 10 Suomalainen koneteollisuus menestyy osaamisellaan ja kilpailukyvyllään globaalitaloudessa 2015 Teollisuuden transformaatio 10
13. 40 suurinta alan yritystä (n. 1% yrityksistä) vastaa n. 55% liikevaihdosta
14. Alihankintatoiminta erittäin merkittävää, liikevaihdosta toteutetaan n. 40 % alihankintaverkostoissaEsim. Metson liikevaihdosta tulee n. 70% ulkopuolisista ostoista (alihankinta ja tavarantoimittajat) 1.6.2011 11
15. Toimialan kehitystrendit Isot konepajat keskittyvät ydinosaamiseen ja tuottavuuden parantamiseen Ydinosaamisen ulkopuolelle jääviä toimintoja ulkoistetaan Kokonaisratkaisujen hankinta yhdeltä tai harvoilta toimittajatahoilta Kansainvälistyminen Kasvavat markkinat ja asiakkaiden läheisyys vetävät tuotantolaitoksia puoleensa Kustannukset ohjaavat tuotantolaistosten sijoittelua Hankinnat tehdään globaalisti sekä omien tuotantolaitosten läheisyydestä Kilpailukyky syntyy toimitusketjun kilpailukyvystä Kehitystyötä asiakkaan hyväksi siirretään toimitusketjulle Uudet innovaatiot ja ratkaisut joilla parannetaan asiakkaan kilpailukykyä 1.6.2011 Mauri Heikintalo 12
17. Toimintaympäristön haasteet Työn uudelleen jako Kansainvälistymisen tarve Kehittyvien markkinoiden kasvu ja niiden alhaisten kustannusten houkuttelevuus Määrätietoinen muutos kohti teollisten palvelujen liiketoimintaa Yrityskoon kasvattaminen Kompetenssivaje Toimiala ei kiinnosta, työntekijät eläköityvät Omien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen Koneteollisuuden pk-yritysten kehityshaasteita ovat suunnittelun, tuotekehityksen ja hankintojen tehostaminen 1.6.2011 Mauri Heikintalo 14 14
18. Toimintaympäristö, sopimusvalmistus Erikoistuminen ROHKEAT ERIKOISTUJAT Kasvavat ja kansainvälistyvät konepajat PROTOPAJAT Kasvattavat asiantuntemustaan valmistettavuudessa, mutta oma tuottavuuskehitys jää jälkeen. Vain vähäistä valmistusta. Tuotannolliset investoinnit LUOVUTTAJAT Kuolevat konepajat, eivät uudistu KAPASITEETIN TASAAJAT Eivät pysty hyödyntämään joustavan automaation mahdollisuuksia Lähde: Teknologiateollisuus, Harri Jokinen 1.6.2011 Mauri Heikintalo 15 15
19. 1.6.2011 16 Havaintoja pk-sopimusvalmistajista Myydään tuotantokapasiteettia, ei osaamista tai tuotteistettua valmistuspalvelua Päähankkijoiden ja järjestelmätoimittajien välinen yhteistyö kehittymätöntä Uusasiakashankinta harvoin systemaattista (reaktiivista ei strategista) Liiketoimintaympäristön ymmärrys rajoittunutta Liiketoiminnan positiointi ja strateginen ohjaaminen puuttuu Konekanta pääsääntöisesti modernia, mutta kapasiteetista vain osa käytössä hyvinäkin aikoina Tuottavuus alhainen, kannattavuus heikko Alihankintaketjun yritykset ovat pieniä ja useat sukupolven tai muun omistuksenvaihdon tarpeessa Tuotannon laatu kestää vertailun Mauri Heikintalo 1.6.2011 16
20. Ohjelman päämäärä ja vaikuttavuus Ohjelman toiminnan tuloksena suomalaisen koneteollisuuden mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa paranevat 17
21. Ohjelman tavoitteet Mahdollistaa sijoittajana ja aktiivisena omistajana 3–5 kansainvälistyvän yrityksen syntyminen Uuden konkreettisen tiedon tuottaminen tulevaisuuden toimintamalleista asiakas- ja toimittajayritysten välillä sekä teknologioiden kehityksestä globaaleilla markkinoilla Alan kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden aidon yhteistyön lisääminen Toimialan yleisen kehityksen edistäminen: ”Tulevaisuuden suunnannäyttäjä” 1.6.2011 18 Uudistuvat palvelut Tulevaisuu-denymmär-rys Kilpailu- kykyinen, innovatiivinen yritystoiminta Ympäristö- ja energiatehokkuus
22. Toiminnan painopisteet Markkinatiedon tarjoaminen yrityksille Maakohtaiset raportit ja tapahtumat Hankitaan tutkittua kuvaa sekä käsitystä toimintamallien ja teknologioiden kehityksestä Yrityskehitys Strateginen johtaminen Hankintaosaaminen Kansainväliset parhaat käytännöt Koulutus eMBA ohjelman rakentaminen Verkottuminen Edistetään vuoropuhelua ja kansainvälistä verkottumista 1.6.2011 19
- Sitran perustehtävän ytimessä on hyvinvoiva ja menestyvä Suomi. Usein hyvinvointi käsitteenä linkittyy joko talouteen tai ihmisiin -> Sitran arvomaailmassa kilpailukyvyn edistäminen ja ylläpito ovat hyvinvoinnin edellytyksiäSitran vision mukaisesti kilpailukykymme ja hyvinvointimme edellyttää tulevaisuudessa laaja-alaisia ja syvällisiä muutoksia. Sitra pyrkii parhaansa mukaan edistämään näitä muutoksia näiden turvaamiseksi.Tällä hetkellä meneillään on esimerkiksi Suomen elinvoiman lähteet –kehitysohjelma, joka kokoaa puolivuotiseen prosessiin suomalaisia päätöksentekijöitä, yrityselämän edustajia sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja ajattelijoita etsimään polkuja Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja edistämiseksi tulevaisuudessa.Suomen etuja kiristyvässä kilpailussa ovat vahva teknologinen osaaminen, korkea koulutustaso ja päätöksenteon ketteryys