Järjestävän hankkeen verkkosivu: https://www.omnia.fi/hankkeet/evaat-erinomaiseen-etaopetukseen-everet

1. Itseohjautuva ja yhteisöllinen
verkko-oppiminen
EVERET-hanke:
Oppimisen aktivointi ja tuen muodot (2 OTP)
Webinaari 3/4: 22.4.2022
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Ohjeet: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. Ohjelma klo 13-15.45
• Tervetuloa!
• Itseohjautuvuus ja sen tukeminen
• Motivaatio ja sen tukeminen
• Verkkokurssien keskeyttämisten ehkäisy
• Itse- ja vertaisarviointi
• Yhteisöllinen oppiminen verkossa
Koulutuksessa perehdytään motivaatioon ja itseohjautuvuuteen sekä niiden tukemiseen.
Pohdimme myös syitä, miksi verkkokursseja keskeytetään ja vertaamme omia
kokemuksia tutkimustuloksiin. Lisäksi saat välineitä itse- ja vertaisarvioinnin
toteuttamiseen sekä yhteisöllisen oppimisen tukemiseen verkkoympäristössä.

3. Oppimisen aktivointi ja tuen muodot
Osallistu kokonaisuuteen tai valitse haluamasi webinaarit:
• Pe 10.9.2021 Oppimisen aktivointi
• Pe 8.10.2021 Kuvat ja interaktiiviset sisällöt opetuksessa
• Pe 22.4.2022 Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen
• Pe 6.5.2022 Ohjaaminen ja erilaiset tuen tarpeet verkossa
EVERET-hankkeen muut koulutukset:
www.omnia.fi/hankkeet/evaat-erinomaiseen-etaopetukseen-everet

4. Koulutuksen Padletiin kootaan materiaalit ja linkit.
Webinaarikutsut ja tallenteet jaetaan s-postitse.

6. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laaditaan konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com

7. Sinun ihmis-, tieto- ja
oppimiskäsitys
vaikuttavat siihen,
miten toimit opettajana.
Kuva: Johnhain, pixabay.com

8. Itseohjautuvuus ja
sen tukeminen
Peipponen: Jaripepe, pixabay.com

9. Itseohjautuvuus opetuksessa
Prosessi, jossa oppija aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa määrittää
oppimistarpeita ja tavoitteita, valitsee menetelmiä ja arvioi
oppimistaan.
• Keskeistä on kysyminen, tutkiminen, kyseenalaistaminen ja
ongelmanasettelu.
• Vaatii yhteistyötä opettajan ja muiden oppijoiden kanssa.
• Ohjaamisen tavoitteena tulee olla itseohjautuvuuden tukeminen.
• Kehittyy elämänkokemuksen ja koulutuksen myötä.

10. SSDL-malli
Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model
Oppija
Itseohjautuva
Sitoutunut
Kiinnostunut
Riippuva
Auktoriteetti Motivoija, Avustaja, Konsultti
valmentaja opas
Ohjaaja

11. Mikä tekee opetuksesta
itseohjautuvaa?
Antti Moilanen: koulujasivistys.wordpress.com/2018/12/05/mita-on-itseohjautuva-oppiminen
& blogijulkaisun lähteistä Gibbons.
• Oppijoilla on mahdollisimman suuri kontrolli omasta oppimisestaan.
• Pyritään siihen, että oppijat kehittävät itsenäisen toiminnan taitojaan.
• Oppijat oppivat haastamaan itseään ja ottamaan vastaan haasteita.
• Oppijat hallitsevat itseään ja omaa oppimistaan.
• Oppijat voivat opiskella omien intressiensä mukaan ja arvioida omaa
oppimistaan.

12. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana
Antti Moilanen: koulujasivistys.wordpress.com/2018/12/05/mita-on-itseohjautuva-oppiminen &
blogijulkaisun lähteet
Itseohjautuvassa oppimisessa opettajan roolina on toimia oppimisen
ohjaajana eli fasilitaattorina. Se tarkoittaa mm.
• oppimiseen orientoimista, ilmapiirin luomista ja suhteiden muodostamista.
• tavoitteiden määrittelyssä auttamista.
• oppimisen keinojen suunnittelussa auttamista.
• oppijoiden oppimissuunnitelmien korjaamista ja yhteistä suunnittelua
oppijoiden kanssa.
• oppijoiden ohjaamista oppimisen tulosten esittelyssä ja arvioimisessa.
Opettaja auttaa aktiivisesti oppijoita opiskelun
suunnittelussa, oppimisessa sekä arvioimisessa.

13. Miten tuen oppijoiden itseohjautuvuutta?
Kuva: Sponcia, pixabay.com

14. Motivaatio ja
sen tukeminen
Peipponen: Jaripepe, pixabay.com

15. Keskeisiä oppimismotivaation teorioita
Katariina Salmela-Aron esipuhe kirjassa Motivaatio ja oppiminen (2018):
ps-kustannus.fi/lisamateriaalit/motivaatio_ja_oppiminen_esipuhe.pdf
Itsemääräämisteoria
• Oppijoita motivoi autonomia eivät ulkoiset pakot ja palkkiot.
• Myös kompetenssi ja yhteenkuuluvuus motivoivat, samoin merkityksellisyys.
Odotusarvoteoria
• Oppijoiden odotuksilla selviytymisestä ja
heidän arvostamillaan asioilla suuri merkitys.
• Kun oppija uskoo pärjäävänsä tehtävässä ja arvostaa siinä
onnistumista, hän myös panostaa tehtävään ja menestyy siinä.
• Arvostus liittyy kiinnostukseen, tehtävän henkilökohtaiseen
tärkeyteen ja hyötyarvoon tulevaisuudessa sekä hintaan
(Ahdistaako? Viekö aikaa kiinnostavammalta?).

16. Keskeisiä oppimismotivaation teorioita
Katariina Salmela-Aron esipuhe kirjassa Motivaatio ja oppiminen (2018):
ps-kustannus.fi/lisamateriaalit/motivaatio_ja_oppiminen_esipuhe.pdf
Tavoiteorientaatioteoria
• Tehtäväsuuntautunut on kiinnostunut itse tehtävästä ja uskoo, että taito on
opittavissa. Vaikeudetkin nähdään oppimiskokemuksina.
• Minäsuuntautunut haluaa osoittaa, että on tehtävässä muita parempi.
Hän usein ajattelee, että kykyjä ei voi kehittää, mikä heikentää motivaatiota.
Vaatimusten ja voimavarojen merkitys
oppimiselle ja hyvinvoinnille
• Vaatimusten ja voimavarojen sopiva suhde motivoi oppijaa.
• Jos vaatimukset ylittävät voimavarat, oppiminen vaikeutuu.
• Motivaatio oppia ja ’akateeminen kimmoisuus’ toimivat
resursseina, jolla oppija voi selvitä haasteista.

17. Motivoidutaan yhdessä
Järvenoja, Kurki ja Järvelä: Motivoidutaan yhdessä. Teoksessa Salmela-Aro (toim.). 2018.
Motivaatio ja oppiminen. PS-kustannus.
• Oppiminen edellyttää halua ja kykyä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan.
• Oppiminen on kasvavassa määrin yhteisöllistä toimintaa, joten motivaatio
rakentuu osin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
• Motivaatio koostuu useista erilaisista, ristiriitaisistakin tekijöistä.

18. Motivaation tukemisen keinoja
Lerkkanen ja Pakarinen: Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle. Teoksessa Salmela-Aro (toim.) 2018.
Motivaatio ja oppiminen. PS-kustannus.
• Osallistava vuorovaikutus, avoimet kysymykset, tilaa oppimiseen
liittyvälle dialogille.
• Turvallinen ja kannustava oppimisympäristö ja ilmapiiri, joka tukee
sosiaalista vastuuta.
• Valintamahdollisuuksia.
• Palaute, joka korostaa oppimisprosessia, konkretisoi osaamista ja
tarjoaa sopivasti haastetta → tukee minäpystyvyyden tunnetta.
• Oppijakohtaiset tavoitteet, kannustimet, palaute ja
arviointi tukevat hallinnan tunnetta.

19. Motivaation tukemisen keinoja
• Oppijoiden tavoitteiden selvittäminen
• On helpompi oppia asioita, joita jo jonkin verran osaa.
– Ennakkotehtävät
• Sisäinen ja ulkoinen motivaatio.
– Ymmärrys, miksi asian osaaminen on tärkeää. Oma tavoite.
• Tuo opittava teema kohderyhmän elämysmaailmaan.
• Palautteen antaminen.
• Oppimisprosessin tukeminen.
• Autenttisuus
Kuva: Colin Behrens, pixabay.com

20. Autenttinen verkko-oppiminen
Herrington ym. 2010, ks. Hanna Teräksen väitöskirja 2016, 36-45.
trepo.tuni.fi/handle/10024/98439
Autenttinen verkko-oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja
työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä.
Seuraavien kohtien huomioiminen edistää oppimista:
1. Autenttinen konteksti
2. Autenttiset tehtävät
3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin
4. Erilaisten näkökulmien, roolien ja tiedon lähteiden hyödyntäminen
5. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
6. Reflektio
7. Opitun sanoittaminen ja jakaminen
8. Ohjaus ja oppimisen tukeminen
9. Autenttinen arviointi

21. Katso ainakin yksi video ja kirjoita sitten kommentti, missä
nostat esiin yhden tärkeän videon herättämän ajatuksen.
Vastaa myös Padletin kysymyksiiin.

22. Verkkokurssien
keskeyttämisten
ehkäisy
Peipponen: Jaripepe, pixabay.com

23. Tyypillistä verkkokursseilla
• Suuret keskeyttäjämäärät.
• Osalla haastava opiskelutilanne.
• Pidetään usein työläinä.
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi.
• Kuvitelma, että voi opiskella ”missä ja milloin vain”.
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta.
• Suorittaneille usein hyvät arvosanat.
• Osa käy vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC).
→ Miten tuet oppijoita?

25. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne.
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä.
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä.
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!).
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä.
• Ei turhia klikkauksia.

26. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja
lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on
huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

27. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen
on usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan
usein siksi, että sen
toivotaan olevan helpompi.
Merkittävimmät
keskeyttämissyyt ovat
opiskeluteknisten taitojen
heikkous, motivaatio-ongelmat
ja epäonnistunut
vuorovaikutus kurssilla.

28. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

30. Miksi sinä olet / ryhmäsi jäsenet ovat
keskeyttäneet verkko-opinnot?
Kuva: Suju-foto, pixabay.com

31. Olisitko voinut sen estää?
Miten? Miksi?
Kuva: Suju-foto, pixabay.com

32. Itse- ja
vertaisarviointi
Peipponen: Jaripepe, pixabay.com

33. Arviointi ohjaa oppimista viestimällä,
mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista
Tunnistakaa tavoitteet
• Arviointikriteerit oltava selvillä tai sovittava yhdessä.
• Tavoitteiden asettaminen ja selkeyttäminen antaa hyvän pohjan arvioinnille.
• Arviointikriteerien ja periaatteiden tunteminen parantaa oppimisprosessia.
Arviointi on opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintaa
• Itse- ja vertaisarviointi edistävät vastuuta ja autonomiaa.
• Arviointitilanne on myös oppimistilanne.
Kuva: ID 7089643, Pixabay

34. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi
Erinomainen YouTube-kanava: Atjonen Puhuu Arvioinnista – APA
Osa 1: www.youtube.com/watch?v=RAygO2UYVR4
Formatiivinen arviointi
– istu vieressä
• Oppimista tukevaa, kannustavaa ja
laadun lisäämiseen pyrkivää arviointia.
• Ei tehdä numeroin.
• Edistää yhteistyötä kilpailun sijaan.
• Portfolio-keskustelu, opitun reflektio.
• Tehdään osana oman opetuksen
parantamista katsellen, kysellen,
kuunnellen.
• Auttaa oppijaa ymmärtämään:
– Mihin olen menossa?
– Missä olen nyt?
– Miten pääsen tästä tavoitetilaan?
Summatiivinen arviointi
– istu vastapäätä
• Arvioinnin kohteena oleminen
• Arvostelu
• Numeroiden antaminen
• Kynä-paperi-kokeet

35. Vertaispalaute/-arviointi
Opiskelijat tekevät sitä joka tapauksessa koko ajan.
• Opettajalla tilanteiden organisoijana tärkeä rooli.
• Etuina palautteen säännöllisyys ja yhteistoiminnallisuuden edistäminen.
• Mahdollistaa oppimisen myös toisten onnistumisista ja epäonnistumisista.
• Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja palautetta saamalla.
• Helpottaa samalla opettajan työtä.
• Tärkeä työelämätaito.

36. Vertaisarviointi
Viivi Virtanen, Liisa Postareff & Telle Hailikari lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-
arviointi-tukee-elinikaista-oppimista
• Sopii formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin.
• Oppijoiden toisilleen antamat arvosanat eivät poikkea merkitsevästi
opettajien antamista.
• Arviointiprosessin ja arviointikriteerien käsittely yhdessä
opiskelijoiden kanssa on tärkeää ja vaikuttaa siihen, miten positiivisena
ja hyödyllisenä opiskelijat kokevat vertaisarvioinnin.
• Oppijasta tulee arvioinnin aktiivinen toimija ja sitä kautta myös
oppimisen laatu paranee.
• Sisällyttää opintojaksoihin työelämätaitojen harjoittelua.
– Esim. palautteen antaminen ja vastaanottaminen ja oman asiantuntijuuden
kriittiien pohdinta.

37. Itsearvioinnin hyödyntäminen
Viivi Virtanen, Liisa Postareff & Telle Hailikari lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-
arviointi-tukee-elinikaista-oppimista
• Itsearviointi on aina oppimistilanne, mihin kuuluu arviointikriteerien
käsittely.
• Itsearviointiin kuuluu usein oman oppimisprosessin reflektio.
• Parhaimmillaan auttaa omaksumaan syvällistä ymmärrystä tuottavan
lähestymistavan oppimiseen.
• Kyky arvioida omaa osaamista kehittyy vain harjoittelemalla.

38. Kaverigooglaus

39. Somesiivous

40. Miten toteutat itse-/vertaisarviointia?
Kuva: Suju-foto, pixabay.com

41. Yhteisöllinen
oppiminen verkossa
Peipponen: Jaripepe, pixabay.com

42. Nyt on aika vahvistaa yhteisöllisyyttä
samok.fi/blogi/korkeakouluyhteisojen-huomio-suunnattava-nyt-vuorovaikutukseen
Pandemia on vähentänyt kohtaamisia. → Nyt tulisi kiinnittää erityishuomiota
yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sillä
digi voi yhtä aikaa lähentää, etäännyttää, mahdollistaa ja vaikeuttaa.
Yhteisöllisyys on opetusta paljon laajempi asia.
Kuva: Prawny, pixabay.com

43. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

44. Potentiaalinen kehitystaso
Lähikehityksen vyöhyke
Vygotsky: Lähikehityksen vyöhyke
Lähikehityksen vyöhyke jää yksilön nykyisen ja potentiaalisen kehitystason väliin.
• Kun oppija toimii yhdessä opettajan tai vertaisen kanssa, hän suoriutuu
vaikeammista tehtävistä kuin yksin toimisessaan.
• Miten varmistetaan jokaisen oppiminen?
Aktuaalinen
kehitystaso eli
nykyinen
osaaminen

45. Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
”Jos oppija muistaa ja toistaa asioita, muttei osaa keskustella asioista,
oppiminen on jäänyt pintatasolle.
Vuorovaikutuksen rinnalla tarvitaan yksilöllisen työskentelyn hetkiä,
jolloin vuorovaikutus tapahtuu oppisisältöjen kanssa,
oppijan mielessä tai taitoja harjoitellen.
Kun oppija tekee näitä yksilöllisen
työskentelyn hetkiä näkyväksi --,
opettaja ja vertaiset voivat antaa
palautetta ja ohjata vaikeissa
kohdissa eteenpäin.”

46. Yksilöllisen tai yhteisen työskentelyn
näkyväksi tekeminen
• Kurssiympäristön keskustelualue tai yhdessä muokattava dokumentti
• Oppimispäiväkirja, portfolio
• Verkkosivu tai blogi: kurssin, pienryhmän tai opiskelijan oma
• Muistitaulut, ajatuskartat
• Videot, animaatiot, kuvatarinat
• Verkkojulkaisut
• Infograafit, julisteet, kuvat
• Äänitiedostot, podcastit
• Interaktiiviset kuvat ja videot
• Sosiaalinen media

47. Yhteisöllinen verkko-oppiminen
Essi Vuopalan lektio: lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2014/05/12/onnistuneen-yhteisollisen-verkko-oppimisen-
edellytykset-nakokulmina-yliopisto-opiskelijoiden-kokemukset-ja-verkkovuorovaikutus (CC BY)
”Oppimisen tutkimus tukee vahvasti
näkemystä yhteisöllisen oppimisen
tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna.”
Yhteistä onnistuneille ryhmille
• Käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän
työskentelyä.
• Käyttivät aikaa yhteisen toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin.
• Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen
lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden
ilmaisemiseen.

48. Opitun reflektio
Mikä innosti? Mikä kysymys jäi Minkä kokemuksesi
Mitä oivalsit? vastausta vaille? haluat jakaa?
Kuvat: Geralt, Qimono & Suju, CC0, pixabay.com

49. • CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-välinen -
lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0