1. KairaTVT
Osaava-hankkeen TVT-koulutus
kansalaisopistojen opettajille ja rehtoreille
Osa 1/8: Johdanto
Webinaari 21.11.2014
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Kuva: Mountainstumble, CC BY-SA,
www.levi-lapland.com
Esityksen kuvissa muitakin lisenssejä.
2. 1. Johdanto: päivän ohjelma
• AC tutuksi ja webinaarit osaksi arkea
• Tutustuminen, odotukset koulutukselle, koulutuksen käytännöt
ja verkkoalustat
• Tieto- ja viestintätekniikka (tvt) opetuksessa – missä mennään
ja mitä on tulossa?
• Ammatillinen verkkoidentiteetti ja sosiaalisen median
vuorovaikutuskulttuuri
• Opettajan oppimisen yhteisöt
• Miten opastan oman opistoni muita opettajia hyödyntämään
TVT-taitoja ja kehittämään etäopetusta?
3. AC tutuksi ja
webinaarit osaksi arkea
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com
4. AC: kuva näkyviin ja äänet kuuluville
• Käynnistä kone, tai ainakin selain uudelleen.
• Käytä kuuloke-mikrofonia ja kameraa, missä on USB-liitin. Kytke ne
koneeseen ennen kuin avaat AC:n.
– Mikäli sinulla ei ole erillistä kuuloke-mikrofonia, pidä mikrofoni suljettuna silloin,
kun et puhu (sammuta keskimmäinen vihreä valo).
– Tietokoneen oma kamera käy toki myös
• Oma mikrofoni ja kamera täytyy aina itse laittaa päälle yläpalkista
kolme vihreää valoa.
• Nopea äänitesti on suositeltavaa tehdä jokaisen tapaamisen aluksi:
Meetings-valikko --> Audio Setup Wizard.
• Jos äänet eivät toimi
– Tarkista tietokoneen ääniasetukset ruudun oikeasta alakulmasta
– Tarkista onko mikrofonin äänet hiljennetty (kuuloke/johto)
– Klikkaa hiiren oikealla mikrofonin ääniasetuksiin ja valitse oikea laite
• Jos vielä on ongelmia, testaa yhteytesi kohdasta Help --> Troubleshoot.
Kysyttäessä salli ADD IN -asennus.
• Jos ongelma ei ratkennut, kirjaudu ulos ja yritä uudelleen.
5. Videokokoustaminen toimivaksi
• Pyydä puheenvuoroa nostamalla käsi ylös (tai
chatissä)
• Voit kommentoida tilaisuutta pikkukuvilla
• Chatin käyttö taustakanavana on toivottavaa
– osallistujien keskinäiseen keskusteluun
– kommentointiin ja kysymyksille
• Tökkiikö netti?
– Langallinen verkkoyhteys on suositeltava
– Jos nettiyhteys on kehno, voit pysäyttää oman ja
muidenkin videokuvan valokuvaksi
6. AC:n käyttöoikeudet
• Host – Huoneen omistaja, jolla on AC-tunnukset ja
maksullinen lisenssi (opettaja, pj).
– Hostin oikeudet voi yksittäisen istunnon ajaksi antaa kenelle
tahansa
• Presenter – Käyttäjä joka voi seurata esitystä, osallistua
aktiivisesti ja jakaa materiaalia sekä pitää esityksiä (aktiiviset
oppijat, muut esiintyjät).
• Participant – Käyttäjä joka voi vain katsoa, kuunnella ja
kirjoittaa chattiin, ellei hänelle muita oikeuksia anneta
(luennon osallistujat).
7. Layouts – AC-huoneen eri tilat
Layouts – virtuaalisen kokoustilan eri
tavoin sisustetut tilat, esim.
•Tervetuloa (ohjeet äänisäädöistä)
•Tila diojen katsomista varten
•Tila keskustelun ja ryhmätöihin
Layoutin avulla opettaja voi viedä
virtuaalitilaan valmiiksi esim.
ryhmätyöskentelyssä tarvittavat
välineet ja ohjeet.
8. Pods – työkalut ja toiminnot
Esimerkiksi
•Osallistujalista ja chat on syytä olla aina,
videokuvakin on hyvä.
•Share-podilla voi jakaa esim. dioja tai
kuvaruudun.
•Notes-podilla voi kirjoittaa yhteisiä
muistiinpanoja.
•Poll-podilla voi tehdä äänestyksiä.
Virta-hankkeen ohjeita AC:n käyttöön:
koulut.tampere.fi/hankkeet/virta/ohjeita.html
9. AC:n hyödyntäminen Pirkanmaalla
• Harvinaisten kielten ja uskontojen opetus seutukunnan alueelle
• II asteen koulutuksen verkkokurssien tapaamiset (luennot,
ryhmätyöt, ohjaus, kokeet,..)
• Erilaisten maakunnallisten opettaja-verkostojen
tapaamiset
• Tiedottaminen (ohjeet ja kysely-tunnit)
• Seminaarisarjat opettajille
• Kielten etäkerhot
• Poliisin ja palokunnan kyselytunnit
koululaisille
• Tvt-pedagoginen tuki
• Ohjaus (tvt-tuki, työssäoppiminen,..)
• Asiantuntijaverkosto.fi
11. KairaTVT: tavoitteet
• Oman tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen
• Oman opiston muiden opettajien tukeminen tvt:n
hyödyntämisessä
– erityisesti liittyen etäopetukseen, mutta myös
– lähiopetukseen sekä
– opiston muuhun toimintaan, kuten opettajien väliseen
yhteistyöhön, hanketoimintaan ja opiston tiedotukseen ja
markkinointiin.
13. Tieto- ja viestintätekniikka (tvt)
opetuksessa – missä mennään ja mitä
on tulossa?
Mountainstumble, CC BY-SA, www.levi-lapland.com
14. Minne menossa?
”Tulevaisuuden koulusta on
paljon visioita.
Kaikissa niissä tietotekniikka
on vahvasti mukana uusien,
luovien työtapojen
mahdollistajana,
yhteisöllisyyden
kehittäjänä ja
arjen helpottajana.”
(Opetusteknologa koulun arjessa,
toim. Kankaanranta 2011)
KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA
16. Tvt:n omaksumista nopeuttavat trendit
www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY)
1-2 vuoden kuluessa
•Opettajien roolin muutokset
•Syvällisemmän oppimisen painottuminen
3-5 vuoden kuluessa
•Avoin sisältö
•Fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön
yhdistäminen (Hybrid learning designs)
5- vuoden kuluessa
•Intuitiivinen teknologia
•Koulun toiminnan uudelleenajattelu
17. Tvt:n omaksumista uhkaavat tekijät
www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY)
Ratkaistavissa olevat haasteet
•Autenttisten oppimismahdollisuuksien luominen
•Oppimisen henkilökohtaistaminen
Vaikeat haasteet
•Monimutkainen ajattelu ja vuorovaikutus
•Opiskelijadatan turvallisuus
Pahimmat haasteet
•Kulutuksen uusien mallien kilpailu
•Muodollisen koulutuksen pitäminen
relevanttina
19. • 1:1 pedagogiikka ja BYOD
• Koulu- ja kuntatason monipuoliset pilvipalvelut
• Kosketuspinnat (seinä, pöytä, lattia; muokattavuus)
• Robotiikka ja ohjelmointi
• 3D (visualisointi, tulostus, suunnittelu)
• Mittarit ja apuvälineet luonnontieteen kokeisiin, erityisesti
mobiililaitteisiin liitettävät
• Lasten opetuksen välineet ja palvelut
• Erityisopetuksen välineet ja palvelut
• Kalusteratkaisut, missä tekniikka huomioitu
• Suoritusmerkinnät (badges)
• Oppilasryhmiä tutustumassa ja demonstroimassa tvt:n opiskelukäyttöä
20. Tvt vapaassa sivistystyössä 2013
Digitaalinen vapaa sivistystyö –kyselyn raportti, Larjanko ym.
ktol.fi/doc/2013/Digitaalinen-vapaa-sivistystyo_Raportti_2013.pdf
• Noin ⅔ vastanneista käyttää tvt:aa opetuksessa vähintään viikoittain.
• Käytön määrä on suurempi kansanopistoissa kuin
kansalaisopistoissa.
• 43,7 % vastanneista arvio taitonsa perustasoa paremmiksi.
• 14,9 % vastaajista ilmoittaa osaavansa jollain tasolla kysytyt asiat.
• Parhaiten opettajat osaavat sähköpostin käytön, tekstinkäsittelyn
perusteet, esitysgrafiikan ja digitaalikameroiden peruskäytön.
• Suurimpia puutteita ilmenee videon ja äänenkäsittelyn osaamisessa.
• Käytetyimmät ohjelmat opetuksessa ovat molemmissa
vastaajajoukoissa Word ja PowerPoint
21. Tvt vapaassa sivistystyössä 2013
Digitaalinen vapaa sivistystyö –kyselyn raportti, Larjanko ym.
ktol.fi/doc/2013/Digitaalinen-vapaa-sivistystyo_Raportti_2013.pdf
• Sosiaalinen media ja verkkopalvelut ovat käytetympiä
kansanopistoissa kuin kansalaisopistoissa. Molemmissa
suosituimmat palvelut ovat samoja: YouTube, Google kuvat,
Wikipedia ja Facebook.
• Yleissivistävän koulutuksen opettajiin verrattuna vastaajat:
– käyttävät tvt:aa opetuksessaan hieman harvemmin.
– osallistavat tyypillisemmin oppijat käyttämään tvt:aa.
– tuntevat paremmin videovälitteisen opetuksen mahdollisuudet.
– osaavat käyttää tvt:aa paremmin suurimmassa osassa kysyttäjä
alueita, pois lukien kuitenkin dokumenttikamerat, interaktiivisen
esitystekniikkaan, äänentoiston ja sähköiset oppimateriaalit.
23. Top Tools for Learning 2014 List
c4lpt.co.uk/top100tools
1. Twitter
2. Google Docs/Drive
3. YouTube
4. PowerPoint
5. Google Search
6. WordPress
7. Dropbox
8. Evernote
9. Facebook
10. LinkedIn
24. Sosiaalinen media
Isokangas & Vassinen: Digitaalinen jalanjälki 2010
Teknologian ja palveluiden kuvaus ei riitä. Oleellisempaa on
esitellä, mitä siellä tehdään. Tosin suuri osa vain seuraa siellä
muita ja eri palveluita käytetään limittäin ja lomittain.
Toiminnan luokat
•Jakaminen
•Julkaiseminen
•Suositteleminen
•Vertaistuki
•Auttaminen
•Kaupankäynti
•Pelaaminen
•Deittailu
Kuva: www.fredcavazza.net/2013/04/17/social-media-landscape-2013, CC BY-SA
25. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon
luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon-tuottamisen
prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan
elämään ja ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen
ja osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.
26. Askel kerrallaan
• Mitä ja miten pitäisi oppia?
– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit,
ohjaus? Valitse yksi sosiaalisen
median palvelu, jonka näet
pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.
Kuva: Matleena Laakso CC BY
• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä
yksin, oppijoiden kanssa että kollegoiden kanssa
• Kehitä opetusta
– Siirrä vastuuta enemmän oppijoille
– Lisää somen välineiden määrää vähitellen
– Yksi osoite, mistä oppiaineen/luokan/kurssin asiat löytyvät
28. Verkkoidentiteetti
- keskustelun aiheeksi myös
oppijoiden kanssa
• Alaikäiset avoimessa verkossa
– Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi,
silloin kun se on käyttöehtojen mukaista?
Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse piiloutumista.
– Huoltajan lupa, kun
Kuva: San Jose Library, CC BY-SA
• kirjaudutaan palveluun tai
• viedään verkkoon tekijänoikeuksien alaista materiaalia.
• HUOM: Monessa palvelussa riittää, että vain opettaja kirjautuu.
• Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy
• Muista myös käyttöehdot (ks. edu.fi käyttöehtotaulukko),
tekijänoikeudet, someketti ja netiketti!
29. Oma identiteetti kullan kallis
TOP6-vinkit yksityisyyden suojelemiseen netissä (edu.fi, tietoturvapäivä 2011)
• Mieti, mitä henkilökohtaisia tietoja itsestäsi julkaiset ja mille yleisöille.
• Älä luota liikaa yksityisyysasetuksiin.
• Oma nimi ja kuva ovat yleistä tietoa, mutta ole tarkempi osoitteiden,
henk.koht. valokuvien ja muiden yksityisasioiden kanssa.
• Suojelethan myös toisten ihmisten yksityisyyttä: älä kerro muista
enempää, kuin he itse haluavat. Luottokorttitietoja,
verkkopankkitunnuksia tai salasanoja ei saa lähettää sähköpostitse.
• Kun olet rekisteröitymässä palveluun, lue rekisteriselosteesta,
miten tietojasi käytetään.
• Huolehdi salasanoistasi.
Tee niistä riittävän vaikeita ja
pidä ne vain omana tietonasi.
Kuva: Pixabay.com, CC0
30. Profiilin luominen
Rongas & Laakso: Mitä olisi hyvä tietää ennen kuin menet ammatillisesti someen? (CC BY-SA)
• Sähköposti yhdistää sinut ja verkkoprofiilin
• Sähköpostin turvallisuus korkealla
• Nimi vai nimimerkki?
• Profiilikuva (sama kaikkialla vai ei?)
• Muut tiedot sinusta
• Tietoturva- ja yksityisyysasetukset
• Yhdistäminen muihin somepalveluihin
• ÄLÄ anna palvelun selata yhteystietojasi
31. Mitä profiilissa näkyy?
Valokuva
Nimi ja
käyttäjänimi
Kuvaus
Asuinpaikka
Kotisivu
Listat tai muut
ryhmät, joihin
kuuluu
Seuratut henkilöt ja
sinun seuraajat
Palveluun tuotettua
sisältöä, usein myös
yhteenveto sen
määrästä
32. Tuija Aalto: Ammatillinen verkko-identiteetti
perustetaan profiili kerrallaan
• Verkkonäkyvyyden ulottuvuudet
– Ammatillinen – henkilökohtainen
– Julkinen – ei-julkinen
• ”Tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan
lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi
kanssa yhdessä sovitte.”
• ”Sinulla ei tarvitse olla briljantteja ajatuksia, voit vain olla joku
tyyppi. On opettavaista ja hyödyllistä lukea ja kuunnella,
tarkkailla. Keräät kontakteja ja seurattavia, kuulostelet, mikä
ihmisiä missäkin innostaa ja millainen toiminta saa vastakaikua.”
33. Some on muuttanut toimintakulttuuria
”Sosiaalinen media
on ennen muuta
tiedon jakamista,
keskustelua ja
omaehtoista
yhteisöllisyyttä.”
Harto Pönkä
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
34. Osallistava toimintakulttuuri
Jorma Enkenberg, slidesha.re/1pTcfMN
• Sosiaalisen median myötä kansalaisen rooli on muuttumassa
päätöksenteon objektista subjektiksi.
• Sosiaalisen median avulla idea, ongelma tai kehittämishaaste
voidaan nopeasti jakaa kaikille asiasta kiinnostuneille.
– Idean/ongelman muokkaaminen
– Dokumentointi
– Osallisten määrittely
– Avoimessa verkossa julkaiseminen Yhteisö voi ryhtyä etsimään
vastauksia
– Osallistumismahdollisuus kaikille halukkaille
• Osa tahoista voidaan pyytään mukaan, esim. alan harrastajat tai päätöksiä
toimeenpanevat virkamiehet
35. Verkostoista
Rongas & Laakso: Mitä olisi hyvä tietää ennen kuin menet ammatillisesti someen? (CC BY-SA)
• Verkosto on monimutkainen, hajautettu ja ei-hierarkinen
järjestelmä, jossa on useita toisiinsa vaikuttavia toimijoita.
• Verkoston sisällä voi olla vaihtelevia tiivistymiä ja ryppäitä,
joiden rajat eivät ole selkeitä.
• Verkostoissa ei ole voimakkaita valtasuhteita, mutta kylläkin
koordinaattoreita ja keskushenkilöitä.
Lähde: Lahikainen & Pirttilä-Backman (1996). Sosiaalipsykologian perusteet. Helsinki: Otava.
36. Somessa toimitaan ihmisinä
Rongas & Laakso: Mitä olisi hyvä tietää ennen kuin menet ammatillisesti someen? (CC BY-SA)
• Turhan informaation syytämisen varominen
• Välineiden seurannan organisointi: valppaus, reagointi
• Ruokkiminen: ei pelkkää ottamista
• Avoimuus: reilu hyödyntäminen (kerro vaikuttimesi)
• Kiittäminen ja arvostuksen jakaminen
• Tarvitaan pelisilmää ja sosiaalipsykologista ymmärrystä
• Ei kannata provosoitua verkossa (ikävät asiat kasvokkain)
38. Kuva on tehty notegraphy.com-sovelluksella (selain, App Store, Google play).
39. Webinaarit
• Webinaarit eli verkkoseminaarit välitetään useimmiten video-neuvottelujärjestelmä
AC:n kautta, kestävät tunnin ja ovat
katsottavissa myös tallenteina.
• Tvt:n opetuskäytön webinaareja ja tallenteita:
www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html
40. Opi toisilta ja jaa osaamistasi
- yksin on liian työlästä!
Kollegoita löydät kahvihuoneen
lisäksi verkosta:
opeverkostot.wikispaces.com
c4lpt.co.uk/top100tools
41. Opettaja Facebookissa
• Ammatillisen vuorovaikutuksen voi halutessaan rajata
ryhmiin (salainen, suljettu tai julkinen)
– Esim. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa:
www.facebook.com/groups/237930856866/
• Tai sivuihin, jotka näkyvät myös Facebookiin
kirjautumattomille
– Esim. eVarikko: www.facebook.com/eVarikko
Kuva: mkhmarketing, CC BY
42. Tehtävä ennen
tammikuun tapaamista
• Miten opastan oman opistoni muita opettajia hyödyntämään
tvt:tä ja kehittämään etäopetusta?
– Keskustele opistosi opettajien ja muiden toimijoiden kanssa,
millaista apua he sinulta odottavat ja sovi tarkemmista
toimenpiteistä rehtorin kanssa.
Osallistujat saavat sähköpostiin linkit koulutuksen
sähköisistä vuorovaikutusalustoista yms.
Twitterissä tunnuksena on #kairatvt
43. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/
4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän
diasarjan osalta: Matleena Laakso
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/kairatvt-johdanto-211114. Muokattu
teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Notes de l'éditeur
KairaTVT, osa 1. Johdanto 21.11.2014, jonka tekijä on Matleena Laakso, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa http://www.matleenalaakso.fi/. Lisätietoja tekijänoikeuksista diasarjan viimeisessä diassa.