Diat keskustelevan luennon pohjaksi

1. Mitä huomioida
verkko-opetuksessa?
Vantaan aikuisopisto
Hotelli Korpilampi, Espoo 12.8.2022
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Ohjeet: www.matleenalaakso.fi
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

2. Matleena Laakso, CC BY

3. Verkko-opetus
1. Ohjattu verkko-opetus
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
3. MOOC-kurssit
(Massive Open Online Course)
4. Sulautuva oppiminen
(blended learning)
5. Webinaarisarjat

4. Verkkotapaamisen vaiheet
1. Kutsu ja mahdollinen ennakkotehtävä/-materiaali
2. Virtuaalikahvit
3. Yhteinen aloitus
• Webinaarityökalu haltuun
• Tutustuminen, kuulumiset, virittäytyminen, tavoitteet,..
• Pelisäännöt: luottamuksellisuus, tallentaminen, kameran käyttö
4. Varsinainen opetus ja/tai työskentely
5. Lopetus
• Opitun/työskentelyn reflektio, palaute
• Jatkosta sopiminen ym.
6. Jatkot
Kuva: Alexandra Koch, CC0, pixabay.com

5. Webinaarin rytmittäminen
Vuorottele työskentelytapoja
• Kuunnellen, katsellen, puhuen
• Harjoitellen, äänestäen, työskennellen,..
• Muista myös tauot!
Vuorottele kokoonpanoa
• Yksin – opettaja päivystää Zoomissa/Teamsissa
• Pienryhmissä
– Satunnaiset ryhmät
– Opettaja määrittelee ryhmät
– Kukin saa valita oman ryhmänsä
• Kaikki yhdessä
– Aktivointia chatin avulla,
keskustelua, kyselyitä ym.

6. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla, UEF:n Flippausmanuaali 2018:
www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus (ks. päivitetty opas: sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali)

7. Tavoitteena on opetus, jossa yhdistyy
sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia
Koehler & Misihra 2006: tpack.org
Oheinen suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-
ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-
suunnittelu
TPACK-malli
jäsentää opettajan
osaamisvaatimuksia.

10. Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
Oppimisessa on hyvä olla vuorovaikutusta ja yksilöllistä työskentelyä.
Opitusta on hyvä osata keskustella,
ei vain toistaa opittua.
Kun oppija tekee yksilöllisen
työskentelyn hetkiä näkyväksi,
siitäkin voidaan palautetta ja
ohjata eteenpäin.

11. Työskentelyn näkyväksi tekeminen
• Keskustelualue
• Yhdessä muokattava dokumentti
• Oppimispäiväkirja
• Portfolio
• Verkkosivu tai blogi: kurssin,
pienryhmän tai opiskelijan oma
• Muistitaulut, ajatuskartat
• Videot, animaatiot, kuvatarinat
• Verkkojulkaisut
• Infograafit, julisteet, kuvat
• Äänitiedostot, podcastit
• Interaktiiviset kuvat ja videot
• Sosiaalisen median kanavat

12. Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

13. Yhteisöllinen verkko-oppiminen
Essi Vuopalan lektio: lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2014/05/12/onnistuneen-yhteisollisen-verkko-oppimisen-
edellytykset-nakokulmina-yliopisto-opiskelijoiden-kokemukset-ja-verkkovuorovaikutus (CC BY)
”Oppimisen tutkimus tukee vahvasti
näkemystä yhteisöllisen oppimisen
tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna.”
Yhteistä onnistuneille ryhmille
• Käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän
työskentelyä.
• Käyttivät aikaa yhteisen toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin.
• Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen
lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden
ilmaisemiseen.

15. Pidä oppimisen tavoite
kirkkaana mielessä
Kuva: 15299, CC0, pixabay.com

16. Valitse menetelmät,
jotka tukevat
tavoitetta
Kuvat: HammerandTusk & Free-Photos, CC0, pixabay.com

17. Mitä haluat
oppijan tekevän?
Kuva: StartupStockPhotos, CC0, pixabay.com

18. Suunnittele
myös ohjaus ja
arviointi
Kuva: qimono, CC0, pixabay.com

19. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

20. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin tai arvioi kurssiasi
tsekkauslistojen avulla: bit.ly/vk-oppaita

21. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
Kuva: chenspec, pixabay.com

22. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja
lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on
huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

23. Verkkokurssin luomisen
kultaiset säännöt
Akseli Huhtanen & Aalto yliopisto. Fitech, Verkko-oppimisen muotoilukirja (CC BY):
fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf
1. Tiivistä: Keskity ydinainekseen. Kauanko jaksetaan keskittyä?
2. Kokoa moduuleiksi
• Ryhmittele sisällöt & tehtävät kokonaisuuksiksi, esimerkiksi viikkokohtaisesti.
3. Aktivoi, aktivoi, aktivoi
• Verkkokurssilla vuorovaikutus on yleensä heikompaa..
• Muistaminen on tiedon aktiivista rakentelua.
4. Luo kanava sosiaaliselle vuorovaikutukselle
• Kurssin merkityksellisyys rakentuu pitkälti sosiaalisesti. Käyttäkää kameraa!
5. Hallinnoi odotuksia
• Esitietotestiä tai motivaatiokirje, jotta oppija orientoituu ja opettaja voi edellyttää
valmistautumista. ”Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se mitä oppija
tietää ennestään. Selvitä mitä se on, ja opeta sen mukaisesti.” (Hattie & Yates 2014)
6. Anna rakentavaa palautetta.
• Muista myös vertaispalaute.

24. Mitä huomioitavaa löytyy,
kun katsotaan keskeyttämisten
ehkäisykeinoja ja syitä?
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

25. Tyypillistä verkkokursseilla
• Suuret keskeyttäjämäärät.
• Osalla haastava opiskelutilanne.
• Pidetään usein työläinä.
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi.
• Kuvitelma, että voi opiskella ”missä ja milloin vain”.
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta.
• Suorittaneille usein hyvät arvosanat.
• Osa käy vain kurkkimassa sisältöjä.
→ Miten tuet oppijoita?

26. Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen
on usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan
usein siksi, että sen
toivotaan olevan helpompi.
Merkittävimmät
keskeyttämissyyt ovat
opiskeluteknisten taitojen
heikkous, motivaatio-ongelmat
ja epäonnistunut
vuorovaikutus kurssilla.

27. FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

28. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan?
• Aseta tavoitteita.
• Tee töitä oppimisen eteen.
• Varaa kalenteriin opiskeluaikaa.
• Tutustu ryhmääsi ja osallistu sen
vuorovaikutukseen antaen ja saaden.
• Pyydä tarvittaessa apua.
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

29. Miten verkko-opiskelun saa sujumaan?
• Aseta tavoitteita.
• Tee töitä oppimisen eteen.
• Varaa kalenteriin opiskeluaikaa.
• Tutustu ryhmääsi ja osallistu sen
vuorovaikutukseen antaen ja saaden.
• Pyydä tarvittaessa apua.
OPETTAJA:
• Puhu oppijoiden kanssa
verkossa opiskelusta.
• Pyydä palautetta, myös kurssin aikana.
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

30. Matleena Laakso, CC BY

31. Oppimateriaalin luominen
Kuvat: Anne Rongas opeblogi.blogspot.com/2015/03/kun-saa-oppia-uutta-eli-ope-oppijana.html

32. Heruta palautetta ja ohjaustarvetta
Valitse tai etsi kuva (pixabay.com/fi tai esim. Padletin kuvahaku).
Videoneuvottelusovelluksissa on hymiöitä, gif-kuvia, tarroja ja reaktioita.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Tulostettavia, ostettavia
ja verkon kautta
käytettäviä korttisarjoja:
www.matleenalaakso.fi/2020
/03/kuvakortit.html

33. www.matleenalaakso.fi
• Yli 340 bloggausta ja lisää tulossa.
• Tervetuloa-sivulla linkkejä syksyn
verkkokoulutuksiini.
• Koulutusdiojen sivulla kymmeniä
ohjeita verkon palveluista.
• Sähköisten kokeiden sivu:
esimerkkikyselyitä ja ohjediat.
• H5P-työkalujen sivu:
video, ohjediat ja linkki esimerkkeihin.
• Webinaarikoonti:
linkkien takana myös satoja tallenteita.

34. • CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0