Lue lisää Matleenan blogista: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

1. Verkko-opetuksen koulutuspäivä
Kouluttajana ja asiantuntijana verkossa 3 op –koulutus
TAMK, Digityökaluja ja oppimisanalytiikkaa STEM-aineisiin –hanke
Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoki 20.5.2019
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. Kouluttajana ja asiantuntijana verkossa 3 op
Webinaari: Asiantuntijana verkossa ma 6.5. klo 9-10.30
Miten verkkoidentiteetti muodostuu?
Mitä henkilöbrändäys tarkoittaa ja miten asiantuntijuutta kannattaa tuoda esiin somessa?
Verkostojen voima ja verkostoitumisen taito
Webinaari: Somen hyödyntäminen asiantuntijatyössä ma 13.5. klo 9-10.30
Somen hyödyntäminen asiantuntijatyössä
Palveluiden luonne ja erot (blogit, LinkedIn, Facebook, Instagram, Twitter ym.)
Sisällöntuotanto verkossa
Lähipäivä: Verkko-opetuksen koulutuspäivä ma 20.5. klo 9.30–16.00
(Frami / Siru & Bitti)
Webinaarien opit: minä asiantuntijana verkossa – mikä on seuraava askeleeni?
Verkkopedagogiikka ja verkko-opettajuus
Verkkokurssin suunnittelu ja erilaisten työkalujen hyödyntäminen – esimerkkejä ja kokeilua
Vuorovaikutus ja ohjaus verkkokurssilla
Monipuoliset verkkotehtävät ja opetusmateriaalit

3. Koulutuksen rakenne ja todistukset
• Moodle
• Kaksi webinaaria
• Jos et päässyt reaaliaikaisesti mukaan, katso tallenne ja kirjoita
kommentti oppimastasi Moodleen.
• Jos et halua todistusta, mutta katsot tallenteen ennen 14.6.2019
 Kerro tallenteen katsomisesta Moodleen tai sähköpostitse:
matleena.laakso@tuni.fi Tieto tarvitaan, kun TAMK raportoi
hankerahoituksen käytöstä OPH:lle!
• Lähipäivä
• Itsenäistä perehtymistä käsiteltyihin teemoihin ja verkon sovellusten
harjoittelua
3 op kokonaisuuden tehtävien dead line on ke 12.6.2019.

4. Ohjelma klo 9.30-16.00
• Aamukahvit ja koulutuksen aloitus
• Keskustelua asiantuntijuudesta verkossa webinaarien pohjalta
• Verkkopedagogiikka ja verkko-opettajuus
• Verkkokurssin suunnittelu ja pedagoginen käsikirjoitus
• Erilaisten työkalujen hyödyntäminen – esimerkkejä ja kokeilua
ryhmän valinnan mukaan
• Vuorovaikutus ja ohjaus verkkokurssilla
• Monipuoliset verkkotehtävät ja opetusmateriaalit

5. Keskustelua asiantuntijuudesta
Miten rakennat ja tuot esiin asiantuntijuuttasi verkossa?
• Mikä on siihen liittyen seuraava askel, minkä aiot ottaa?
• Milloin teet sen?
Mikä on sinulle asiantuntijuuden näkökulmasta tärkein somen
työkalu?
• Miten käytät sitä?
• Mikä on seuraava työkalu tai asia, minkä aiot ottaa käyttöön tai
opetella? Milloin teet sen?

6. Pienryhmätyöskentely, kokous tai
ohjaustuokio verkossa - mikä muuttuu?
Kuvat: ruudunkaappauskuva Skypestä ja 889520, CC0, pixabay.com

7. Opetus luokassa –
osa läsnä ja osa etänä – verkossa
Kuva: Taken, CC0, Pixabay.com

8. Luennosta verkkoluennoksi
– mikä muuttuu?
Kuvat: nikolayhg (vas) ja Ronaldo (oik), pixabay.com, CC0

9. TPACK-malli tukee opetusta, jossa pyritään
yhdistämään sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu

10. TPACK-mallin tiedon lajit 1/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Pedagoginen tieto
• Pedagoginen tieto on tietoa ja kokemusta opettamisen sekä oppimisen
prosesseista; siitä, miten oppijat oppivat, opetus suunnitellaan,
luokkatilanne hallitaan ja oppimista arvioidaan. Pedagoginen tieto sisältää
laajemmat oppimisen tavoitteet ja arvot.
Sisältötieto
• Sisältötiedolla tarkoitetaan opetettavan aiheen sisältöä: mikä on aihe, ja
millä laajuudella sitä käsitellään. Sisältötiedon kannalta on olennaista, ketkä
ovat kohderyhmänä, ja millaista ennakko-osaamista heillä oletettavasti on.
• Pedagoginen sisältötieto on opetettavaan aiheeseen liittyvää tietoa, ja
pedagogista tietoa aiheen opettamisesta, ja aiheen opetukseen parhaiten
soveltuvista menetelmistä. Se huomioi oppijoiden tietotason ja opsin
tavoitteet sekä arviointiperusteet. Tehokkaan opetuksen toteutumisen
kannalta on olennaista, että opettaja hallitsee erilaisia lähestymistapoja
aiheeseen ja kykenee muokkaamaan oppimateriaalia tilanteen mukaan.
Pelkän pedagogisen sisältötiedon hallitseminen ei enää palvele 2010-luvun
opetusta, jossa tietotekniikka on keskeistä.

11. TPACK-mallin tiedon lajit 2/2
Koskelo ja Virpi Kaisto 2015: Artikkeli Kasvatus & Aika –julkaisussa:
www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672 (alla runsaasti suoria lainauksia)
Teknologinen tieto
• Teknologinen tieto tarkoittaa tietoa teknologisten laitteiden käytöstä ja
niiden soveltamisesta työhön ja arkielämään. Siihen kuuluu myös kyky
tunnistaa tilanteet, joissa teknologia voi edistää opetuksen tavoitteiden
saavuttamista. Nopean kehityksen vuoksi teknologinen tieto on taitoa
mukautua teknologiassa tapahtuviin muutoksiin.
• Teknologinen sisältötieto on tietoa teknologisten laitteiden, ohjelmien
ja sovellusten käytöstä tietyn aiheen opetuksessa.
• Teknologis-pedagoginen tieto on ymmärrystä siitä, miten opetus ja
oppiminen voivat muuttua käytettäessä teknologiaa. Se on tietoa
tarjoumista ja rajoituksista, joita teknologia tuo opetukseen ja oppimiseen.

12. Pidä oppimisen tavoite
kirkkaana mielessä
Kuva: 15299, CC0, pixabay.com

13. Valitse menetelmät,
jotka tukevat
tavoitetta
Kuvat: HammerandTusk & Free-Photos, CC0, pixabay.com

14. Mitä haluat
oppijan tekevän?
Kuva: StartupStockPhotos, CC0, pixabay.com

15. Tavoitteet ja reunaehdot
• Sisällöt ja tavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Aikataulut
• Rakenne ja järjestämisen muodot, mm. viikoittain vai teemoittain?
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

16. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Voidaan yhdistää myös useampaa mallia.

17. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com

18. Käänteinen oppiminen
Flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti itselleen parhaita
menetelmiä hyödyntäen (video, kirja,..).
• Yhteinen aika opistolla tai verkkotapaamisessa käytetään aktiiviseen ajatteluun
usein projektimaisesti työskennellen ja opittua soveltaen.
Kuva: AJC1 CC BY-SA, Wikimedia Commons

19. Verkkokurssin suunnittelu
Tee pedagoginen käsikirjoitus eli suunnittele kurssi ja sen rakenne
ENNEN kuin luot kurssin sähköiseen ympäristöön.
Näin säästät aikaa ja vaivaa sekä saat luotua paremman kurssin!
Kuva: congerdesign CC0, pixabay.com

20. Pedagoginen käsikirjoitus
• Pedagoginen käsikirjoitus kertoo, mitä kurssilla tapahtuu ja auttaa
suunnittelemaan ja näkemään rakenteen kokonaisuutena.
• Käsikirjoitusta tehtäessä suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa,
oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
Kyse on oppimisprosessin ja –tehtävien vaiheistamisesta pienempiin osiin
oppimispolun varrelle.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

21. Pedagoginen käsikirjoitus
visuaalisena mallina
• Kartta
• Aikajana
Kuvat: Mari Virtanen: www.youtube.com/watch?time_continue
=339&v=H8v-69IqDfg CC BY ja Kati Vähäkuopus Sanna
Ruhalahden diasarjassa: www.oppiminenonline.com/wp-
content/uploads/2014 /09/Oppiminen-Online-Pedagogiset-
mallit.pdf (CC BY-SA)
• Mindmap
Ks. dia 11: http://bit.ly/2ya7jNG
• Padlet
Kuvassa alla kopio eAMKin pohjasta (kopioi Padlet ja sen
muotoilu+viestit): padlet.com/matlaakso/digipedapolku

22. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
• Etenevätkö oppijat kurssilla omaa vai yhteistä tahtia?
• Kurssin rakenne: edetäänkö teema vai viikko kerrallaan?
• Opitaanko yksin, pienryhmissä, suurryhmässä vai näitä kaikkia?
• Onko kurssilla tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua työskentelyä
(webinaari, chat, ryhmätyöt, käytännön harjoittelua,..)?
• Millaisia oppimistehtäviä - monta pientä vs. yksi iso?
• Miten ja milloin oppijat saavat palautetta ja ohjausta? Yksilöinä vai
ryhmänä? Opettajalta, vertaisilta vai automatisoidusti?
• Miten opettajana keräät palautetta ja herutat ohjaustarvetta?
• Pitäydytäänkö yhden sähköisen ympäristön työkaluissa vai
hyödynnetäänkö muitakin?

23. Hyödynnä käsikirjoitusta
tehdessäsi kysymyslistoja
Listojen avulla tarkistat, että olet huomioinut suunnittelussa kaiken tarvittavan.
Nämä sopivat myös valmiin verkkokurssin tarkastamiseen.
• Mari Virtanen, Pedagoginen käsikirjoitus:
https://blogit.metropolia.fi/tarinoitadigiaskelista/2017/09/25/pedagoginen-kasikirjoitus/
• Jenni Meriläinen, LAMK, Pedagoginen käsikirjoittaminen:
https://wiki.lamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=44634609
• Johanna Keskitalo, Näin luot laadukkaan verkkokurssin:
https://tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin/
• Linda Saukko-Rauta: Verkkopedagogiikka https://oppimateriaalit.jamk.fi/verkkopeda/
• Merja Drake, Teija Lehto & Sanna Sintonen. Verkkokurssit ketterästi
AgileAMK-mallilla. TAMK, Uutta avointa energiaa-hanke. 2018.
http://www.tamk.fi/web/tamk/-/julkaisu-verkkokurssit-ketterasti-agileamk-mallilla
• Ja seuraavissa dioissa lisää…

24. TAMKin digimentoreiden
verkkokurssin arviointityökalu
digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu (2016, CC BY-SA)

25. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys:
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
Kysy itseltäsi:
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä?
• Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin?
• Pitäisikö jotain karsia?
• Onko materiaalit loogisesti järjestetty?
• Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät?
• Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki?
• Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?

26. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
2. Yhdessä tekeminen:
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja.
Kysy itseltäsi:
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä?
• Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit,
pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan
aikaan (synkroninen) sekä eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista,
käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.

27. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
3. Ohjaus ja palaute:
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan/
kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kysy itseltäsi:
• Miten ohjaan opiskelijoita?
• Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)?
• Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat? Miten
aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla?
• Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi (opettajan palaute,
vertaispalaute, itsearviointi…)?
• Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
• Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti
toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

28. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/
Arviointityökalu tarkastelee seuraavia kohtia
ensin suunnittelun ja tuotannon aikana ja sitten
toteutuksen aikana:
• Kohderyhmä ja käyttäjät
• Osaamistavoitteet, oppimisprosessi ja
pedagogiset ratkaisut
• Tehtävät
• Sisältö ja aineistot
• Työvälineet
• Vuorovaikutus
• Ohjaus ja palaute
• Arviointi
• Kehittäminen
• Käytettävyys ja ulkoasu
• Tukipalvelut
Verkkototeutusten laatukriteerit on laadittu osana eAMK-hanketyötä
syksyllä 2017. Kriteeristön kokoajina toimivat Mari Varonen ja Tuula
Hohenthal. Työhön osallistui eAMK-hankkeen laatukriteerityöryhmän
jäseniä sekä kommentoijia AMK-kentältä ja sidosryhmistä.

29. eAMK: Verkkototeutusten arviointityökalu
Jos vasta suunnittelet verkkokurssia,
käytä pdf-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/digipedagogiikka/valmennusohj
elma_syksy2018
Jos arvioit jo tekemääsi verkko-
kurssia, käytä web-lomaketta:
https://www.eamk.fi/fi/campusonline/arviointilomake

30. Verkkokurssi ei ole koskaan
valmis – vai onko?
Gilly Simon: Carpe Diem Learning Design: Preparation & Workshop (CC BY-NC-ND)
www.gillysalmon.com/uploads/1/6/0/5/16055858/carpe_diem_planning_process_workbook_v17-january_2015.pdf
• Mitä TÄYTYY olla mukana ja huomioida jo ensimmäisessä toteutuksessa?
• Mitä PITÄISI olla... (tärkeitä, mutta vähän joustonvaraa)
• Mitä SAISI olla… (jos aikaa, resurssia,.. yritä lisätä pari tällaista)
• Mitä VOISI olla… (onnistuminen ei riipu näistä, näitä tekijöitä voi siirtää
myöhemmäksi tai korvasta jotenkin)
Täydennä yhteistä pohjaa tai kopioi se
omaksi (kopioi myös muotoilu ja viestit,
poista sitten mahdolliset turhat viestit):
padlet.com/matlaakso/VerkkokurssinTPSV

31. Miten digiopettajia kasvaa?
www.opetin.fi/blogi/miten-digiopettajia-kasvaa

32. bloochat.com
• Kun menet chatin etusivulle ja se arpoo sinulle chat-huoneen osoitteen, jonka
voit halutessasi vaihtaa ja suojata salasanalla. Kerro nimesi/nimimerkkisi ja
jaa chatin linkki niille, joiden haluat osallistuvan. Viestit näkyvät 24 h ajan.
• Lisää chat-työkaluja: www.matleenalaakso.fi/2018/08/helppoja-chat-tyokaluja.html

33. Mitä sovelluksia kokeillaan?
https://app.innoduel.com/#/arena?pid=3561&sid=3525bd214ee8

34. www.innoduel.com/fi
Innoduelin avulla voit kartoittaa ja kerätä nopeasti vastauksia, toiveita ja
ideoita suureltakin joukolta samanaikaisesti.
• Ilmainen päiväkodeille, peruskouluille, 2. asteen oppilaitoksille sekä
voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille.
• Jokainen osallistuu tasavertaisesti.
• Vastaaja pääsee vertailemaan jo annettuja
vastauksia sekä lisäämään omia vastauksia
muiden arvioitavaksi.
• Vastaaminen tehdään anonyymisti.

35. Äänestyksessä kärkeen ja kokeiluun
valittiin seuraavat sovellukset
1. Adobe Spark Page (digijulkaisut)
2. Nopeat helpot animaatiot (animaatiot: Dvolver, TextingStory
ja Voki)
3. Viisi linkkivinkkiä opelle (ks. tämän diasarjan viimeiset diat)
4. Thinglink
5. Padlet (ei kokeiltu, mutta diat ja kokeilulinkki löytyy blogista)
6. Adobe Spark video (videot ja kuvatarinat)
Näistä kaikista, kuten melkein kaikista muistakin vaihtoehdoista
löydät päivittyvät ohjediat Matleenan blogin koulutusdiojen
sivulta (sulkeissa diasarjan nimi, jos se ei muuten selkeästi käy
ilmi): www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

36. Verkkokurssien yleisiä haasteita
• Suuret keskeyttäjämäärät
• Osalla haastava opiskelutilanne
• Pidetään usein työläinä
• Suorittaneille usein hyvät arvosanat
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta
• Osa vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC)

37. Älä hukuta oppijoita informaatioon
• Montako linkkiä on tarpeeksi? Paljonko materiaalia tarvitaan?
• Haluatko myös opiskelijoiden hakevan tietoa?
• Tusina pikkutehtävää vai muutama laajempi tehtävä?
• Voisiko yksittäisistä oppimistehtävistä punoa laajemman
kokonaisuuden?
Tai pilkkoa yhden laajan tehtävän osiin?
• Jaa pitkä sisältö pienempiin palasiin.
Kuva: geralt CC0, pixabay.com (modified by Matleena Laakso)

38. Avoimen yliopiston FB-päivitys 1.4.

39. Mitä digitaalisuus vaatii opiskelijalta?
• Missä ja milloin vain
– vai just nyt?
• Digitaalinen lukutaito
• Tekniset taidot
• Asenteet

40. Verkko-opetuksen malli
Gilly Salmonin alkuperäinen kuva (CC BY-NC-ND): www.gillysalmon.com/five-stage-model.html
Alla oleva muokattu Salmonin sivuston ja Suominen & Nurmela (2011) –kirjan pohjalta.
Pääsy kurssille ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa
Motivaatio
Sosiaalistuminen
Tutustuminen:
minä ja muut
Tiedon vaihtaminen
Tiedon
jakaminen ja
löytäminen
Suunnittele
sisällöt ja
materiaalit
muistaen
tavoitteet ja
ryhmän yhteistyö
Tiedon rakentaminen
Työskentelystä
yhteisöllisempää
Oppijoista tiedon
tuottajia ja
sisällön tuottajia
Arviointi ja
kehittyminen
Oppimisen
omistajuus
kasvanut
Reflektio
Yhteydet
muualle

41. Asteikkokysymykset ohjauksessa
Minä verkko-opettajana ja -ohjaajana
• Miten arvioisit omaa osaamistasi asteikolla 1-10?

42. Asteikkokysymykset ohjauksessa
Minä verkko-opettajana ja -ohjaajana
• Miten arvioisit omaa osaamistasi asteikolla 1-10?
• Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi yhden numeron
enemmän?

43. 2. 4.
16. 18.
20. 24.

44. Sopivasti palautetta ja ohjausta
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät sosiaalisen
median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että erityisesti
asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä huomio” -tasolla –
oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan ja sillä on merkitystä.”
”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta,
joka tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin
siihen, että opettaja julistaa
totuudet ja oppijat omaksuvat
totutun passiivisen roolinsa...
Kysymys on pitkälle siitä, että
oppijat kokevat opettajan
olevan läsnä ja välittävän...”
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com

45. Vuorovaikutus verkossa
Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet
viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja
uuden luominen jne.
• Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
• Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki
• Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
• Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut
tai -kommentit,..
• Hyödynnä rooleja, väittelyitä, pulmatehtäviä,..
• Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia
rakentaen (ajatuskartta, digitarina, diaesitys, sarjakuva),..
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
Vuorovaikutus on koettava sellaiseksi,
että se vie eteenpäin omaa
oppimista tai tehtävien tekemistä.

46. Verkko-ohjauksen hunajakenno
Harto Pönkä: harto.wordpress.com/2016/01/22/ohjausta-verkossa-esitys (CC BY)

47. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 1/2
Pirjo Friedrich ym. toteuttivat 2011 tapaustutkimuksen verkko-osallistumisen
aktivoinnista. (Ks. lyhyt esittely: www.slideshare.net/priio/cmad-owela-facilitation)
Verkko-osallistumista tukevat em. tutkimuksen taustateorian mukaan:
• hyvin muotoillut kysymykset
• selkeät ohjeet
• selkeät deadlinet
• ongelmalähtöinen ja kiinnostusta herättävä tehtävänasetanta
• rento ilmapiiri
• konkreettiset taustamateriaalit
• siirtyminen helpoista tehtävistä haastavampiin.

48. Aktivoi osallistujia selkeillä keinoilla 2/2
Friedrich tiivistää tutkimustuloksista neuvot:
• Osallistumisella on rytmi
– Hyödynnä alkuinnostus: laita tärkeimmät keskustelunaiheet alkuun
– Hyödynnä totuttu viikkorytmi: julkaise uudet tehtävät aina samana
viikonpäivänä
• Sähköpostimuistutukset uusista tehtävistä aktivoivat osallistujia
– Persoonallisesti muotoillut viestit oikeilta ihmisiltä automaatin sijaan.
• Palkkiot ja deadlinet aktivoivat vain osaa ihmisistä, mutta voivat olla
heille sitäkin tehokkaampia.

49. Hyvät oppimistehtävät
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• Herättävät kiinnostuksen aiheeseen
• Aktivoivat ja motivoivat oppijaa
• Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä
• Ongelmanratkaisupohjaisia
• Ohjaavat tiedonrakentelua
• Ohjaavat uuden taidon kehittymistä
• Ohjaavat työskentelytapojen kehittämistä
• Kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli, keskustelu verkossa
• Tukevat ryhmätaitojen kehittymistä
• Reflektiivisiä

50. Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
• ”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi tietoa
tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten ryhmä/tiimi
toimii tavoitteellisesti?”
Parhaimmillaan oppimistehtävät ovat
monivaiheisia eli pienistä tehtävistä tai
osaprosesseista koostuvia kokonaisuuksia.

51. Oppimista edistävän toiminnan
suunnittelu verbien avulla
Hanne Koli: aoe.fi/#/demo/materiaali/5/oppimistehtavien-suunnittelu CC BY
”HAVAITSEMISEEN liittyviä verbejä ovat mm. lue, katsele, kuuntele, aisti,
kosketa, maista, haista, tarkastele, silmäile
TULKITSEMISEEN liittyviä verbejä ovat mm. vastaa, tulkitse, pohdi, keskustele,
kerro, kirjoita, piirrä, kuvaile, kiteytä, nimeä, paikanna, valitse
TIEDONPROSESSOINTIIN, TOIMINTAAN, VUOROVAIKUTUKSEEN liittyviä
verbejä ovat mm. seuraa, vertaa, arvioi, analysoi, laske, ratkaise, aseta, ideoi,
yhdistele, luokittele, erottele, päättele, tee päätöksiä, reflektoi, selitä, selosta,
etsi, luo, perehdy, palauta mieleen, esitä kysymyksiä, organisoi, suunnittele,
piirrä, kuvaa, dokumentoi, rakenna, käytä, jaa, kerro, ohjaa, neuvo, laadi,
esitä, keskustele”

52. Kyytiä copy-paste –opiskelulle
Anne Rongas: www.slideshare.net/arongas/kyyti-copypaste-opiskelulle (CC BY-SA)
1. Tutustu alaotsikon lähteeseen yksin tai pareittain ja ideoi omaan
opetukseesi uudenlainen oppimistehtävä.
Kuva: Simon CC0, pixabay.com

53. Kyytiä copy-paste –opiskelulle
Anne Rongas: www.slideshare.net/arongas/kyyti-copypaste-opiskelulle (CC BY-SA)
1. Tutustu alaotsikon lähteeseen yksin tai pareittain ja ideoi omaan
opetukseesi uudenlainen oppimistehtävä.
2. Siirry numerosi mukaiseen ryhmään ja esittele oppimistehtävä
parillesi/ryhmällesi.
Kuva: Simon CC0, pixabay.com

54. Pidä erilaisia webinaareja
Luento tai tietoisku
• Osallistujat kuulijoina vai aktiivisina osallistujina?
• Vaihtelevuutta työskentelytapoihin
• Hyödynnä vierailijoita
• Tarvittaessa aikaa itsenäiseen asian työstämiseen ja harjoitteluun
• Keskustelu ja kysymykset webinaarissa ja/tai sen jälkeen
Ohjaustapaamiset ennen/jälkeen yhteisen webinaarin
Hyödynnä verkon muita työkaluja
• Esim. sanapilvet, Padlet, Quizizz,..
Ryhmätyöskentely
Päivi Timonen:
Toimiva webinaari (2018):
verkossa.humak.fi/toimiva-webinaari-julkaisu-2018

55. Hyödynnä verkkokursseilla
monimediaisuutta
• Tervetulotoivotus videona
• Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla.
Ks. Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ennakkotehtävänä interaktiivinen video
• Nosta keskeinen sisältö esiin oheisen kuvan tavoin
(Notegraphy) tai laita oppijat töihin.
• Hyödynnä ryhmän keskinäisiä ääniviestejä
(esim. Padlet tai Flipgrid).
• Tiivistä asiat animaatioihin tai tee niitä
johdannoksi.
Kuva on tehty Notegraphylla: Matleena Laakso, CC BY

56. Hyödynnä visuaalisuutta
• Nosta keskeinen sisältö esiin infograafina tai teetä niitä oppijoilla (Canva,..).
• Tee ohjeita ruudunkaappausvideoina tai ThingLinkillä - tai laita oppijat töihin.
• Luo virtuaaliretkiä (Thinglink, Tour Creator,..) tai laita oppijat töihin.
https://www.matleenalaakso.fi/2019/04/thinglink-uudistui.html

57. Matleena Laakson Canvalla tekemiä infograafeja, CC BY

58. pixabay.com
• Tekijänoikeusvapaita (CC0) kuvia ja videopätkiä.
• Kun etsit kuvia, sovellus näyttää usein alkuun sponsoroituja Shutterstockin
maksullisia kuvia, niiden alla ovat vapaasti kätyettävät kuvat

59. Visailu piristää oppimista
Minttu Merivirran artikkeli teoksessa Innostusta verkkotyöskentelyyn (2018):
issuu.com/lapinamk/docs/c_2_2018_arkko-saukkonen_saloniemi
1. Oppijat tekevät ryhmissä infograafeja opiskeltavan aihealueen eri
teemoista.
• https://www.canva.com
• https://piktochart.com
• https://spark.adobe.com (Post)
2. Ryhmät tekivät infograafeistaan sähköisen kyselyn
• https://quizizz.com
• https://kahoot.com
• https://quizlet.com
3. Ryhmät esittelivät koko luokalle ensin
infograafinsa ja sitten teettivät kyselyn
• Yhteisöllinen
työskentely
• Digiosaaminen
• Tiedon visualisointi
• Vertaisoppiminen
• Keskeisen sisällön
löytäminen
• Pelillisyys
• Opitun arviointi

60. Tallentamista vai kuvaamista?
yle.fi/uutiset/osasto/uutisluokka/opettaja_nailla_ohjeilla_teet_hyvan_videon__katso_yle_
uutisluokan_opetusvideot/9347161
Viisi erinomaista ohjevideota videoiden tekemiseen mobiililaitteella.
Videot on toteutettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Mediat
haltuun -hanketta ja ne on tehnyt Mikko Laine, Yle.

61. www.freetech4teachers.com
• Richard Byrnen palkittu blogi
• Lyhyitä englanninkielisiä vinkkejä ja ohjeita verkon
maksuttomista palveluista

62. Avointen oppimateriaalien
edistämisen sivut: aoe.fi
• Valtakunnallinen, kaikille
koulutusasteille suunnattu palvelu,
jonka tavoitteena on edistää
avointen oppimateriaalien käyttöä.
• Sivusto julkaistaan loppuvuodesta,
mutta siellä on jo maistiaisia.

63. Opi toisilta ja jaa osaamistasi!
Opehommat: opehommat.purot.net
• Yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää/sivua,
opetusalan blogien listaus ym.
Matleenan blogi: www.matleenalaakso.fi
• Koulutusdiat, sähköiset kokeet, webinaarit,..
• Ohjeita mm. tänään kokeiltaviin sovelluksiin

64. • CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0