Taina Ihaksi ja Paula Mattila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Metsänomistajan päivä Kouvola 25.1.2020. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskus

1. Keinot monimuotoisen luonnon ja
puhtaiden vesien turvaamiseksi
Taina Ihaksi ja Paula Mattila
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Taina.ihaksi@ely-keskus.fi Paula.Mattila@ely-keskus.fi

2. Kuva Simo Jokinen
Kuva Jussi Vakkala

4. Monimuotoisuus on oikeasti
vähentynyt metsissämme
• Joka yhdeksäs laji uhanlainen
• Uhanalaisia eniten Etelä-
Suomessa
• Enemmistö uhanalaisista lajeista
elää metsissä
• Metsäelinympäristöjen
muutokset 733 lajin
uhanalaisuuden syynä
 Lahopuun väheneminen
 Puulajisuhteet – lehtipuiden
väheneminen
 Vanhat metsät ja kookkaatpuut
harvinaistuneet
Kuva Simo Jokinen

5. Myös metsäisillä luontotyypeillä menee huonosti
• 74% uhanalaisia
Vanhat havupuuvaltaiset
lehtomaiset kankaat (EN)
Markku Meriluoto Markku Meriluoto

6. Vesistöt ovat tärkeitä niin eläimille kuin ihmisillekin
6
 Suomessa on 168000 järveä
 Mökkejä yli 500 000
 Merkittävää
virkistyskäyttöä
”Aiheuttaja maksaa” -periaate
Vesipolitiikanpuitedirektiivi
asettaa tavoitteet
 koskevatkaikkia vesistöjä
 Vesien tilan pitää olla
vuoteen2027 mennessä
vähintään hyvä!

7. Pintavesien ekologinen tila
2019
Pintavesien tila vuonna
2027?

8. Metsätalous vaikuttaa vesien tilaan
• Merkitys erityisen suuri latvavesillä ja herkissä, erinomaisessa tai
hyvässä tilassa olevissa vesissä.

9. Vesistöjen ruskettuminen – haaste vesien tilan säilymiselle
9
Ruskettuminen = veden värin tummuminen
valuma-alueelta tulevan humuksen ja liuenneen
orgaanisen aineen vuoksi
 Lämpötila nousee
 Näkösyvyys vähenee
 Ravinnesuhteet
muuttuvat
Koko vesiekosysteemi
muuttuu
Humuksen mukana
kulkeutuu myös
elohopeaa

10. Tummumista voidaan ehkäistä
• Ojitus vain todelliseen
tarpeeseen
 Laskeutusaltaista ei ole hyötyä
liuenneen humuksen osalta
- Pintavalutuskenttien
laajempi käyttö aina kun
mahdollista
• Maanmuokkaus
mahdollisimman kevyesti
- Ei uria ja painaumia
vesistöjen suuntaan
- Leveät suojavyöhykkeet
Ehkäisee myös elohopean kulkeutumista!!

11. Ahvenesta mitatut elohopeapitoisuudet paikoin korkeita
Törrönen Jouni11
Niskajärvi
Haapavesi
Änikkä
Torsa
- Kalaelohopea ylittyy osassa vesistöjä –
jopa käyttökelpoisuusraja lähellä ylittyä

12. Jokainen huolehtii oman metsänsä vesiensuojelusta
– kaikessa kuivatuksessa!
Kuivatuksen tarve
– onko todellinen?
Ojasyvyys –
merkittävä vaikutus
kuormitukseen –
mahdollisimmat
matalat ojat ja kaltevat
luiskat
Ei perata kaikkia
ojia mitä
aiemminkin
kaivettiin
Seuratkaa
toteutusta ja
vaatikaa
suunnittelua
maastossa!

13. Jokainen kaivettu oja
lisää kuormitusta
• Kunnostusojituksen vaikutukset
vesistöihin aiemmin ajateltua
suuremmat ja kuormitus ei
vähene ajan myötä

14. Liukoisia ravinteita ja humusta ei saa pidätettyä rakenteilla

15. Myös ojien ja norojen varret jätetään muokkaamatta

16. 16
Kaakkois-Suomen metsätaloudelle herkät alueet

17. Hakkaanko vai en ja jos
niin mitä ja miten?
A) Hakkaan avohakkuuna
C) En hakkaa lainkaan
B) Siirryn jatkuvapeitteiseen
kasvatukseen
Simo Jokinen

18. A) Avohakkuu
• Minkä ikäinen metsä on?
• Miltä alue näyttää hakkuun jälkeen?
• Hakkuun ajankohta (vuodenaika)
• Jättäisinkö jotakin hakkaamatta?
• Jätetään riittävästi eriasteista lahopuuta,
riistatiheikköjä, säästöpuita
• Maata muokataan vain sen verran kuin on
tarpeen
Muista kertoa mitä itse haluat
säilyttää/huomioida!
Pienialaisillakin ratkaisuilla on merkitystä!

19. LEVEÄ suojavyöhyke,(5 m liian kapea)
- Ei ajeta koneella
- Vain poimintahakkuu,ei painaumia vesistöön
- Jätetään pensaskerros, lehtipuusto,
riistatiheikköjä sekä säästöpuita
SUOJAVYÖHYKKEENSUUNNITTELU

20. PARAS PAIKKA EDISTÄÄ MONIMUOTOISUUTTA AVOHAKKUUKOHTEELLA!

21. Varjostava puusto tärkeä erityisesti taimenpurokohteissa
Lohikalojen nuoruusvaiheet kuolevat liian lämpimässä vedessä

23. Muistakaa myös
vesilain vaatimukset!
- Kalojen liikkumista ei saa
estää

24. Osa noroista ja lähteistä voi olla vesilain nojalla suojeltuja
vaikka ne eivät ole ns. metsälain mukaisia kohteita!
 luonnontilaa ei saa vaarantaa – uoman välitöntä lähiympäristöä ei saa muuttaa.
Luontotyypin ominaispiirteitä ei saa vaarantaa.

26. Hakkaanko vai en ja jos
niin mitä ja miten?
A) Hakkaan avohakkuuna
C) En hakkaa lainkaan
B) Siirryn jatkuvapeitteiseen
kasvatukseen
Simo Jokinen

27. B) Siirryn jatkuvapeitteiseen
kasvatukseen
• Hyvä vaihtoehto
• Turvemailla –voidaan välttää tai ainakin
siirtää ojitusta (tuhkalannoitus)
• Herkkien vesistöjenja
vaelluskalavesistöjenrannoilla – puuta
voidaanpoistaa rantaansaakka, koska
kaikkea ei poisteta.
• Kohteissa, joissa esim. liito-oravia tai
muita tärkeitä luontoarvoja
• Kohteissa, joissa metsä valmiiksi eri-
ikäistä
• Jos haluaa välttyä istutuksilta
• Linnusto ja riista hyötyvät
• Mustikka ja muut marjat hyötyvät
Simo Jokinen

28. Hakkaanko vai en ja jos
niin mitä ja miten?
A) Hakkaan avohakkuuna
C) En hakkaa lainkaan
B) Siirryn jatkuvapeitteiseen
kasvatukseen
Simo Jokinen

29. Suojelisinko
metsäni?
29
METSO
Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuuden
toimintaohjelma 2008-2025
Kuva Kimmo Syrjänen

30. Jos metsä on
jotain muuta
kuin
tehokkaasti
hoidettu
talousmetsä…..
Kuva Martti
Linna 28.1.2020 30
Lehdot ovat
monimuotoisuuden
kannalta tärkeitä.
Lehdoissa elää lähes
puolet uhanalaista
metsälajeista.

31. Metsässä on
lahopuita tai
kaatuneita
puita…..
Kuva Markku
Meriluoto
28.1.2020 31
Monet uhanalaiset metsälajit
ovat riippuvaisia lahopuusta.
Järeä eri puulajien,
eri lahovaiheessa oleva puusto
on ensiarvoisen tärkeää
monimuotoisuuden kannalta.

32. Metsässä on
vanhoja ja järeitä
koloisia havu- tai
lehtipuita tai
jaloja lehtipuita
…
Kuva Simo
Jokinen
28.1.2020 32
Haavan suojissa elää satoja eliölajeja:
suurperhosia, sahapistiäisiä, kovakuoriaisia,
jäkäliä, kääväkkäitä,hyönteisiä….
Haavalta on löydetty noin 50 uhanalaista lajia.

33. Metsän
maapohja on
rehevää tai
soistunutta….
28.1.2020 33
Lehtoisuus, lettoisuus,
luhtaisuus, korpisuus,
soistuneisuus, lähteisyys
tihkuisuus, tulvametsät…
- Kaikki nämä ovat positiivisia
asioita metsän
monimuotoisuuden kannalta!
Kuva Markku Meriluoto

34. Uhanalaisten lajien
esiintymiä…
• Mm. liito-orava, valkoselkätikka
Kuvat Martti Linna ja Simo Jokinen 28.1.2020 34
Palanut metsä tai muut
metsätuhokohde…
• Saattavat sopia
suojelukohteiksi

35. Metsä on iäkäs
ja/tai
runsaspuustoinen
...
Kuva Simo
Jokinen 28.1.2020 35
Metsä on ollut pitkään
hakkaamatta…
Ja pinta-alaakin on
mielellään vähintään 4 ha…

36. Suojelu-
vaihtoehto
kannattaa
selvittää
Kuva Markku
Meriluoto
28.1.2020 36

37. Pysyvä suojelu:
1) Yksityisen suojelualueen
perustaminen – rauhoitettu
metsä jää metsänomistajan
omistukseen
2) Alueen myyminen valtiolle
suojelutarkoituksiin
37
METSO –ohjelman tarjoamat
suojeluvaihtoehdot:
Määräaikainen suojelu:
3) Luonnonsuojelulain mukainen
määräaikainen 20 vuoden
suojelusopimus (ELY-keskus)
4) KEMERA ympäristötukisopimukset
(Suomen metsäkeskus)
Kuva Markku
Meriluoto

38. Suojelu on
vapaaehtoista
• Metsänomistajan
hakemuksesta
• Hakemus ELY –keskukselle
• Metsänomistajan ei tarvitse
tietää täyttääkö oma metsä
suojelukriteerit
• ELY-keskus tai
metsäammattilainen tarkistaa
kohteen soveltuvuuden
suojeluun
• Suojelun ehdoista sovitaan
metsänomistajan kanssa.Kuva Martti
Linna
28.1.2020 38

39. • Suojelusta maksetaan täysi
korvaus, joka perustuu
suojeltavan alueen
metsätalousarvoon
• Korvaus on verovapaa
• Vuonna 2019 korvaus oli
keskimäärin
8500 €/ha
Suojelu on usein myös
taloudellisesti kannattava ratkaisu
Kuva Simo Jokinen 28.1.2020 39

40. 166 metsänomistajaa
Kymenlaaksossa on suojellut
metsäänsä METSO-ohjelmalla
Kuvat Martti
Linna
28.1.2020 41

41. Kuva Markku
Meriluoto28.1.2020 42
Kiitos!
Lisätietoja: www.metsonpolku.fi

42. Monimuotoisuus ja vesistöasiat
suunnitellaan kaikissa metsänhoidon
vaiheissa!
Varmistakaa suunnittelijan osaaminen ja osallistukaa
suunnittelutyöhön!
Ottakaa puheeksi mitä haluatte omissa metsissä
tehtävän! Onko teillä tärkeitä paikkoja, metsiköitä,
puita, vesistöjä, noroja, puroja, puskia tai pöheikköjä
- Miten ne voisi ottaa huomioon?
- Varmistakaalainsäädäntö ja sertifikaatit (PEFC/FSC)
- Myös suojelun vaihtoehto kannattaa selvittää!
MAASTOKÄYNTI JA YHTEISTYÖ

43. Kiitos!
Taina Ihaksi ja Paula Mattila