Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen huhtikuussa 2018 Loimaalla ja Kankaanpäässä järjestettyjen Suometsien puunkorjuun haasteet -seminaarien materiaalia.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Korjuujäljen mittaaminen, seurausvaikutukset,
metsien terveys ja toiminnan hyväksyttävyys
Matti Sirén, Luonnonvarakeskus
Miksi hyvä korjuujälki on
tärkeää
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.20181

2. © Luonnonvarakeskus
Mitä korjuujälki sisältää
Korjuujälkikäsitteeseen sisällytetään:
• puustovauriot
• ajourapainumat
• ajouraväli ja -leveys
• harvennusvoimakkuus
• puuvalinta
Eri tekijöille määritellyt hyväksyttävät kriteerit pohjautuvat
sopimukseen; seurausvaikutusten arviointi on vaikeaa ja
riippuu monista tekijöistä, mm. laskentakorosta
Yksi tärkeimmistä asioista korjuujälkiasioissa on
hyväksyttävyys – korjuujälki on konemiehen
käyntikortti
2
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

3. © Luonnonvarakeskus
Suomen metsäkeskus seuraa korjuutyön laatua
osana metsälain valvontaa
• Kohteet nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, kuvion koko > 1
ha, muoto mahdollistaa normaalin ajouraverkoston
• Kohteiden valinta satunnaisotannalla, mutta myös
harkinnanvaraisesti kohteen rajoittuessa erityiskohteeseen
(esim. metsälaki 10 §). Harkintaperuste myös eri-
ikäisrakenteisissa kohteissa
• Kirjataan mm. korjuun ajankohta, juurikäävän torjunta,
ennakkoraivaus ja kuvion yleistiedot (mm. kivennäis/-
turvemaa), pääpuulaji, metsikön laatu
• Mitattavat tunnukset: runkoluku, ppa, poistuma, runko-
/juurivauriot, keskiläpimitta, valtapituus, uraväli, uraleveys (jos
runkoluku yli 600 runkoa/ha), urapainumat, turvemailla
ojalinjaleveys
3
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

4. © Luonnonvarakeskus
4
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Korjuujäljen kokonaisarvostelu/Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/julkaisut/metsakeskuksen-maastotarkastusohje-
2016
Ajourapainuma: kivennäismaat 10 cm, turvemaat 20 cm

5. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.20185
Lähde: Suomen metsäkeskus

6. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.20186
Lähde: Suomen metsäkeskus

7. © Luonnonvarakeskus7
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Suomen metsäkeskus

8. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.20188
Lähde: Suomen metsäkeskus

9. © Luonnonvarakeskus9
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Suomen metsäkeskus

10. © Luonnonvarakeskus10
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Seurausvauriot hankalia
Rintala varoittaa, että jos korjuuta ei tarkasta kunnolla, niin
huomio saattaa kiinnittyä vähempiarvoisiin asioihin.
Voimakas harvennus tai hankiaikaan jääneet pitkät kannot
on helppo havaita, mutta vaurioiden aiheuttama siirtymä
tukista kuitupuuksi, energiapuuksi ja jopa lahopuuksi on
suurempi taloudellinen menetys.
Ongelmallista on, jos vauriot ilmenevät pitkällä ajalla
hakkuun jälkeen. Näin voi olla, jos kokoojauran
urapainuma on vaurioittanut juurenniskoja niin, että puu
pysyy aluksi pystyssä, mutta myöhemmin kaatuu, lahoaa
tai kuolee ja muuttuu kuitu- tai energiapuuksi.
”Tilanne, jossa on maasto-, puusto- ja juurivaurioita, on
aina hankala eikä siihen ole yleisohjetta. Tapion ja
Metsäkeskuksen korjuujälkimittausten pohjalta on tehty
metsänhoitoyhdistyksille laskentamalli, jolla voi arvioida
vahinkojen taloudellista merkitystä.”
Artikkeli /METSÄLEHTI (20.2.2017)
Kuka korvaa korjuuvauriot?
Korjuuvaurioiden korvausperusteet ovat hankalia. Hiipivät
seurausvaikutukset voivat olla näkyviä vaurioita suurempia.

11. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Yhteistutkimus Luke, Metsäteho ja Tapio
Pentti Niemistö
Jori Uusitalo
Hannu Latvajärvi
Ari Ryynänen
Pauli Alavataja
Asko Poikela, Metsäteho
Olli Äijälä, Tapio
Ajourapainuman vaikutus
puun kasvuun
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.201811

12. © Luonnonvarakeskus
Rysk
että
Loun
ais-
Suo
men
mets
iin -
Suo
mets
äsem
inaar
i 11.-
12.4.
2018 12
Koneellisen puunkorjuun seurauksia
harvennusmetsikössä (verrattuna teoreettiseen
ideaaliharvennukseen)
• Harvennusten voimakkuus lisääntynyt, ajoitus myöhentynyt
ja harvennusväli pidentynyt (huomioidaan harvennusmalleissa)
• Ajoura-aukko heikentää tilajärjestystä ja puuvalintaa
• Hakkuutähteet kasautuvat ajouralle (ravinteiden
vapautuminen ja puiden kyky käyttää niitä hyväkseen hidastuu?)
• Raiteet/ajourapainumat estävät tai hidastavat ajouratilan
hyödyntämistä
• Juuri- ja runkovauriot heikentävät kasvatettavan puuston
laatua ja kasvua (uran reunapuut tärkeitä)
• Ajoura-aukot ja juurivauriot lisäävät tuhoriskiä

13. © Luonnonvarakeskus
Kasvun muutokset harvennuksen jälkeen
• Yleensä puun paksuuskasvu kiihtyy 1-3 vuoden
viiveellä ja tasoittuu, kun harvennuksessa
vapautuneet kasvutekijät ovat taas täydessä
käytössä. Valokilpailun vähentyessä pituuskasvu
voi ensin hieman taantua, mutta ravinteiden
vapauduttua menetys kompensoituu
Isomäki & Niemistö 1990, FF 756:
• Kivennäismaiden kuusikoissa ilman vaurioita ja
urapainumia reunapuut kasvoivat peruspuustoa
paremmin jo ensimmäisenä vuonna hakkuun
jälkeen ja 5 vuoden kuluttua ero oli 25 %. Tämä ero
säilyi ainakin 9. vuoteen saakka
• Reunavaikutus ulottui 3 metrin levyiselle
vyöhykkeelle ajouran reunasta. Varsinaisia
reunapuita etäämmällä lisäkasvu oli 10 %
13
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

14. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin - Suometsäseminaari 11.-
12.4.201814
Ajouran leveys Tapion korjuujälki-inventoinnin menetelmällä sekä
ulkoleveys ja puuntuotannolliset leveysarviot
Metsikkö 1 2 3 4 6 7 8 9 Keski
-arvo
Kuusikot
1990
Tapion korjuujälki-
inventointi
3,58 3,59 3,52 4,18 4,89 4,30 4,06 4,88 4,00
Ulkoleveys (U), m 5,00 4,95 4,86 5,08 5,00 5,29 5,06 4,98 5,03 5,1
Keskietäisyys (K),
m
4,16 3,47 3,80 4,31 4,08 3,51 3,65 3,92 3,86 3,13
Puuntuotannollinen
sisäleveys (U-K), m
0,84 1,49 1,07 0,77 0,92 1,78 1,41 1,06 1,17 1,97
% Pinta-alasta 3,6 7,2 5,2 3,2 5,1 8,1 8,0 5,7 5,8 9,9
Ajourapuustoon
(%) perustuva
leveys, m
1,85 1,14 1,59 1,74 2,24 3,28 2,45 1,83 1,99 2,02
% Pinta-alasta 9,3 5,7 7,9 8,7 11,2 16,4 12,3 9,2 10,0 10,1

15. © Luonnonvarakeskus
Rysk
että
Loun
ais-
Suo
men
mets
iin -
Suo
mets
äsem
inaar
i 11.-
12.4.
2018 15
Vaikutus puuvalintaan ja hakkuutähteiden ravinteisiin?

16. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin - Suometsäseminaari 11.-
12.4.201816
Juuri- ja juurenniskavauriot

17. © Luonnonvarakeskus
Rysk
että
Loun
ais-
Suo
men
mets
iin -
Suo
mets
äsem
inaar
i 11.-
12.4.
2018 17
Syvät raiteet = pitkäaikainen haitta ?

18. © Luonnonvarakeskus
Rysk
että
Loun
ais-
Suo
men
mets
iin -
Suo
mets
äsem
inaar
i 11.-
12.4.
2018 18
Teoreettinen malli puunkorjuun vaikutuksista
puuston kasvuun
ideaalikasvun taso
harvennusten ajankohdan ja
voimakkuuden vaikutus
l Ajoura l 10 m
Ajouran vuoksi menetetyn
puuston kasvu, 4m ura: 6-10 %
Tuhojen vuoksi menetetty puusto
Puut, joiden kohdalla syvä
painuma, juuret poikki
Puut, joiden kohdalla ei ole urapainumaa
Puut, joiden kohdalla lievä urapainuma
puuvalinnan ja hakkuu-
tähteiden vaikutus
Etäisyys ajouran keskeltä
Kasvu

19. © Luonnonvarakeskus
Rysk
että
Loun
ais-
Suo
men
mets
iin -
Suo
mets
äsem
inaar
i 11.-
12.4.
2018 19
Laskelma: Urapainuman aiheuttama kasvutappio
puustotasolla, tutkimusmetsiköt 1-9
80
90
100
110
5 cm 10 cm 20 cm 30 cm 40 cm 50 cm
1
2
3
4
6
7
8
9
ka
Ajourapainuman vaikutus puuston pohjapinta-alan suhteelliseen
kasvuun 5-vuotisjaksolla harvennuksen jälkeen
Urapainuman syvyys koko metsikössä 20 m uravälein
Referenssinä 5 cm syvyinen painuma (aineiston minimi)

20. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin - Suometsäseminaari 11.-
12.4.201820
Paljonko urapainumia sallitaan?
Annettuun kasvutappio-%:iin johtava painumien osuus
urapituudesta pienenee, kun painuman syvyys lisääntyy
Tilavuuskasvu
tappio,
%* 10 cm 20 cm 30 cm 40 cm 50 cm
1 18 % 9 % 7 % 6 % 5 %
2 36 % 17 % 13 % 11 % 10 %
3 54 % 26 % 20 % 17 % 15 %
4 71 % 35 % 27 % 23 % 21 %
5 89 % 44 % 33 % 29 % 26 %
6 52 % 40 % 34 % 31 %
7 61 % 47 % 40 % 36 %
8 70 % 53 % 46 % 41 %
9 78 % 60 % 51 % 46 %
10 87 % 67 % 57 % 51 %
11 96 % 73 % 63 % 57 %
12 80 % 69 % 62 %
* = 1.5 x
ppa:n kasvu-
tappio

21. © Luonnonvarakeskus
Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi
n. 50 milj. euron arvosta
21
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Kuva E. Oksanen/Luke
Kalvo: Tuula Piri/Luke

22. © Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautia esiintyy myös turvemailla
22
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
2016 ensimmäiset
tyvitervastauti-havainnot
turvekankaiden
männiköissä Etelä-
Suomessa.
(Eura, Yläne, Multia)
Turvemaiden hakkuut –
myös kesähakkuut –
tulevat lisääntymään.
Kantokäsittely
suositeltavaa myös
turvemaiden männiköissä.
Timo Silver Suomen metsäkeskus
Kalvo: Tuula Piri/Luke

23. © Luonnonvarakeskus
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.201823
Talvi lyhenee
Routa-aika
lyhenee
Lumettoman
ajan hakkuut
lisääntyvät
Itiöiden
tartunta-aika
pitenee
Rihmaston
kasvuaika
pitenee
Korjuuvauriot
lisääntyvät
Metsien
kiertoaika
lyhenee
Puiden kasvu
nopeutuu
+ + +
Juurikääpätuhojen
määrä +
– + +
Juurikääpärihmaston
kasvu nopeutuu
Kesä lämpenee
Tuulisuus
lisääntyy
Myrskytuhot
lisääntyvät
Juurikäävän
itiötuotanto
lisääntyy
Kalvo: Tuula Piri/Luke

24. © Luonnonvarakeskus
Kantokäsittelyn tuki ja kustannukset kohtaavat
huonosti (Korhonen 2015)
• Kantokäsittelyn tuki
päätehakkuulla 0,22 €/m3 ja
harvennuksella 0,44 €/m3
• Korhosen (2015) mukaan
kustannukset yrittäjälle ovat
päätehakkuulla 1,45 €/m3 ja
harvennuksilla 1,76 €/m3
• Kantokäsittelyyn liittyviin toimiin
kuluu noin 9 % työajasta
kantokäsittelyjaksolla
(Korhonen 2015)
24
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018

25. © Luonnonvarakeskus25
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018