Kulotuksen turvallisuus ja vastuukysymykset. Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu. Lisämateriaali 23.4.2020 Kulotuskoulu-hankkeen Kulotuswebinaarista.

1. Kulotuksen turvallisuus ja
vastuukysymykset
Henrik Lindberg, HAMK

2. 6 § (28.12.2018/1353)
Avotulen teko
Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman
metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen
tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun
tulipalon vaara on ilmeinen.
Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa.
Alueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon
pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Päätöksestä tulee
tiedottaa tarpeellisessa laajuudessa.
7 §
Kulotus
Edellä 6 §:ssä säädetyn estämättä saadaan kuivanakin aikana kulottaa
erityistä varovaisuutta noudattaen, jollei 6 §:n 3 momentista muuta johdu.
Metsämaan kulotus on aina suoritettava kulotuksen käytännön työhön
perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa.
8 §
Ilmoitusvelvollisuus
Kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta
pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta
muodostuu merkittävästi savua.
Pelastuslaki 2011

3. Tulkintaa, huomioita ja mietittävää
• Mitä on pelastuslain tarkoittama kulottaminen?
• ”Kulottaminen” pelastuslaissa ei liity tavoitteisiin tai
polttotekniikoihin vaan sillä tarkoitetaan kaikkea sellaista
toimintaa metsissä, jossa tulta levitetään tai sen annetaan
levitä tarkoituksella (vrt nuotio, joka on pistemäinen).
Pienialainenkin toiminta, esim. säästöpuuryhmien poltto,
katsotaan siis pelastuslain mukaan kulottamiseksi. Useiden
pistemäisten kohteiden (esim. hakkutähdekasojen)
samanaikaista polttoakin voitanee pitää kulotuksena, vaikka
tulta ei varsinaisesti levitetäkään.

4. Kulottajan vastuu
• ”Kulotuksen suorittaja” on henkilö, jonka valvonnassa kulotus tapahtuu,
hän siis vastaa kulotuksen turvallisuudesta. Vastuulliseksi henkilöksi
voidaan katsoa se henkilö, joka sytyttää kulotuksen tai antaa määräyksen
tai luvan sytyttämisestä. Vastuullinen henkilö ottaa vastuun myös
ennakkoilmoituksessa=”kulotuksen vastuuhenkilö”.
• Ammattikielenkäytössä puhutaan yleisesti kulotuksen johtajasta.
• Vaikka varsinaista tulkintaa tai ennakkopäätöksiä ei ole on kulotukseen
usein katsottu olevan ns. yleisvaarallista toimintaa johon voidaan soveltaa
ns ”ankaran vastuun” periaatetta”. Ankarassa vastuussa vastuu on
toimijalla riippumatta siitä onko laiminlyöntejä, huolimattomuutta tai
säädösten noudattamatta jättämistä tapahtunut. Syntynyt vahinko
itsessään riittää syyksi ja on korvattava.

5. Kuka saa kulottaa?
• Nykyisen pelastuslain mukaan "Metsämaan kulotus on aina suoritettava
kulotuksen käytännön työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa"
.”Metsäammattilaisen” käsite on tulkinnanvarainen, samoin kuin määritelmä
"käytännön työhön perehtynyt". Metsäammattilaiseksi katsotaan ainakin
metsäalan yleiseen tapaan metsäalan opisto- tai korkeakoulututkinnon
suorittaneet henkilöt, mutta pelastuslain tulkinnassa keskeisempää lienee, että
henkilöllä on kokemusta. Täten esim kokenut metsuri voidaan katsoa
”metsäammattilaiseksi”. "Käytännön työhön perehtynyt" tarkoittanee, että
valvovalla metsäammattilaisella on oltava kokemusta kulottamisesta eli hän on
osallistunut kulotuksiin ei-valvovana henkilönä aiemmin.
• Huom! Verrattuna aiempaan pelastuslakiin nykyisessä laissa on kaksi merkittävää
muutosta: vaatimus ”käytännön työhön perehtymisestä” sekä ”…on aina
suoritettava…” (aiemmin ”Metsämaalla saadaan kuivanakin aikana suorittaa
kulotus erityistä varovaisuutta noudattaen metsäammattilaisen valvonnassa” eli
siis nykyistä lakia voidaan tulkita siten, että kaikki kulottaminen (”hallittu
tulenkäyttö”) metsämaalla vaatii aina käytännön työhön perehtyneen
metsäammattilaisen valvonnan. Näin siis nuo aiemmin mainitut ”villit” kulotukset
esim. keväällä , ym pienimuotoisempi toiminta tulisivat laittomiksi ja
rangaistaviksi. On mielenkiintoista miten ja kuinka tarkkaan lakia valvitaan ja

6. Voidaanko kulotus kieltää?
.
• Voidaan. Vastoin metsäalalla yleistä käsitystä
pelastusviranomaisella on pelastuslain 6 § 3
momentin mukainen mahdollisuus kieltää
avotulen teko ja muu tulipalon vaaraa
aiheuttava toiminta
• Luottamus, neuvottelu, yhteinen riskien
arviointi

7. Ennakkoilmoitus
• Pelastuslaitokseen on ilmoitettava
kulotuksesta ”ennakolta” (usein ohjeellinen 2
viikkoa) eli siten että ilmoitukseen ehditään
tutustua ja tarvittaessa reagoida Ilmoituksen
laadintaan on olemassa valmiita
lomakepohjia, jotka helpottavat tekoa ja
varmistavat kaikkien tarpeellisten tietojen
ilmoittamisen,
• Lomakepohjat ja ilmoituskäytäntö vaihtelevat
pelastuslaitoksittain

8. ILMOITUS METSÄMAAN KULOTUKSESTA
Ilmoitus metsämaan kulotuksesta perustuu Pelastuslakiin (379/2011), 8§ ilmoittamisvelvollisuus. Kulotuksen
suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös
muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua. Ilmoitus tulee toimittaa vähintään kaksi
viikkoa ennen kulotuksen aloittamista Etelä-Savon pelastuslaitokselle sähköpostilla osoitteeseen
pelastuslaitos@espl.fi
Tämä ilmoitusosa toimitetaan tarvittavine liitteineen pelastuslaitokselle!
Kulotuspaikkakunnan pelastuslaitoksen nimi ja yhteystiedot:
Etelä-Savon pelastuslaitos
Kunta jonka alueella metsänhoidollinen kulotus suoritetaan:
Kulotuksen suorittajan nimi, osoite ja yhteystiedot:
Kulotuksen aloitusajankohta (päivämäärä / kellonaika): Kulotuksen arvioitu kesto (h): Kulotusalueen koko (ha):
Kulotuksen sijainti WGS-84 koordinaattijärjestelmällä:
Pohjoinen leveys, latitudi:
N ° , ’
Itäinen pituus, longitudi:
E ° , ’
Kulotuksen sijainti KKJ 3, karttakoordinaattijärjestelmällä:
Pohjoinen (X) koordinaatti Itäinen (Y) koordinaatti
Kulotuspaikan kunnan osoitejärjestelmän mukainen osoite:
Ajo-ohje kulotuspaikalle (kunnan taajamasta kulotuspaikalle):
Puhelin kulotuspaikalle:
Kulotuksen vastuuhenkilön nimi, ammatti ja yhteystiedot:
Päiväys ja allekirjoitus:
Kulotuksesta vastaavan nimenselvennys:
Tarvittavat liitteet:
Lähestymiskartta kulotusalueelle (GT -karttaote (1:200 000) tai kunnan osoitekarttaote)
Kulotettavan alueen kartta (peruskarttaote (mittakaava 1:10 000))
Yleiset kulotusohjeet
Pelastuslaitoksen ilmoitukset muille viranomaisille
Kulotuksen sijaintikunnan pelastusviranomainen Tiedoksiantopäivä ja antotapa
Hätäkeskus
Naapurihätäkeskukset
Palovalvontalentokoneelle/-koneille

9. Vakuutus
• Vastuuvakuutus kuuluu useimpien
vakuuttajien metsällistä toimintaa
harjoittavien organisaation vakuutukseen
Hieman vaihtelevat käytännöt : tarkistakaa!
• Erilliset kulotusvakuutukset?

10. Yleistä turvallisuudesta
• kulotuksia” ilmoitetaan karkaavan jopa satoja
vuodessa, mutta useimmiten kyse on
muista kun ammattimaisista metsämaan
kulotuksista
• Karkaamiset ammattimaisissa kulotuksissa
yllättävänkin harvinaisia (ehkä 1-5 vuodessa),
vaikea arvioida, koska tilastotieto (PRONTO-
tietokanta vaihtelee)

12. Todennäköinen syttymissyy2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä
Valvomaton ruoanvalmistus0 0 0 0 0 1 0 1 0 4 6
Muu ruoanvalmistus0 3 3 1 0 1 3 0 3 2 16
Tahallaan sytytetty palo0 16 50 26 32 65 65 45 44 63 406
Lasten tulen käsittely0 49 42 31 17 32 39 14 41 41 306
Kulotus 55 36 15 19 11 29 39 12 20 28 264
Tulityö 1 5 1 2 1 1 0 1 1 5 18
Roskien poltto 93 102 90 94 43 104 120 85 114 103 948
Nuotio, grilli 291 228 229 188 72 387 284 203 250 176 2308
Tulitikku, muu tulentekoväline235 133 91 98 23 70 64 27 34 36 811
Savuke tai muu tupakka-aine118 96 89 78 24 85 63 33 54 55 695
Ilotulite, pyrotekniset tuotteet14 23 17 9 1 7 7 3 9 4 94
Kynttilä, tuikku, soihtu, roihu1 3 4 1 0 1 1 1 4 0 16
Koneen tai laitteen väärä käyttö0 0 1 3 1 2 1 2 5 0 15
Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti43 8 14 11 5 19 15 12 16 5 148
Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti0 5 9 5 4 6 8 1 9 7 54
Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka30 34 33 47 19 45 53 36 42 48 387
Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista3 7 2 5 1 7 4 1 4 5 39
Vaurio tulisijassa tai hormissa0 2 0 0 0 2 0 1 0 0 5
Riittämätön suojaetäisyys0 1 3 4 0 3 0 1 1 0 13
Tuotantoprosessin häiriö0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 2
Kipinä koneesta tai laitteesta24 34 21 40 8 25 25 19 20 19 235
Mekaaninen kipinä, iskukipinä27 24 18 22 9 21 13 6 12 19 171
Hankauslämpö 0 1 1 1 0 1 4 0 1 0 9
Itsesyttymä 2 6 4 11 2 0 3 3 6 3 40
Räjähdys 8 2 7 3 2 2 2 0 1 1 28
Salama 83 58 277 246 21 239 474 25 30 21 1474
Muu luonnonsyy 18 43 27 28 17 14 24 35 20 19 245
Uudelleensyttyminen19 15 49 31 3 36 37 17 21 16 244
Muu syy 36 54 49 40 20 44 34 37 24 28 366
Ei voida arvioida311 206 208 158 83 205 260 125 150 153 1859
Tietoa ei ole kysytty0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1
Yhteensä 1412 1194 1355 1203 419 1454 1642 746 936 862 11223
Metsäpalojen
syttymissyyt 2008-
2017. Lähde: PRONTO-
tietokanta,
Sisäministeriö/pelastu
sopisto
Kulotusten osuus olisi
siis runsas 2%, eli
hieman yli joka 50
metsäpalo aiheutuisi
kulotuksista
Entäs tilastot?

13. Riskitilanteet
• liikaa palokuormaa reunoilla, puutteellinen
valmistelu, ”reunojen nosto” jäänyt tekemättä, vaatii
huolellisen valvonnan ja riittävän vesisammutuksen
• Puutteellinen tuulen alapuolen partiointi:
heitepalojen riski
• Yleensäkin heitepalojen riski kasvaa:
ennallistamispoltot, säästöpuut – enemmän ja
heterogeenisempää palokuormaa, ongelmallisia,
vaikea varautua
• Sääolosuhteiden muutos (tuulen kääntyminen)

14. • Vaikeudet vedenkuljetuksessa (pumppu,
letkut), ammattitaidon puute, varauduttava,
harjoiteltava
• Isoin riski usein kuitenkin
jälkivartiointivaiheessa: alueelle jää lähes
poikkeuksetta kyteviä pesäkkeitä ja syttyvät
uudestaan ja saattavat levitä ympäröivään
maastoon, suurin osa PRONTO-tietokannan
kulotusta koskevista asioista ovat
savuhavaintoja ja uudelleensyttymisiä

15. Pelastustoimintasuunnitelma
• Turvallisuuden hallinnan avuksi on kehitetty
Ns pelastustoimintasuunnitelma
(turvallisuussuunnitelma)

16. Ja vielä:
• Suosittelen vilpittömästi mahdollisimman avointa ja
tiivistä yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa!
• Mikäli kulotusten lisääntymisen myötä karkaamiset ja
pelastuslaitosten kulotuksiin liittyvät tehtävät
lisääntyvät on hyvin todennäköistä että asenteet
muuttuvat (entistä) torjuvammmiksi ja lainsäädäntöä
kiristetään, mikä entisestään vaikeuttaa kulottamista.
• Pitää toimia ammattimaisesti!
• Esim: joka kevät yhteinen tapaaminen jossa
pelastuslaitoksen edustaja ja kulottajat paikalla, jossa
käydään alueet läpi yhdessä (sopisi esim
Metsäkeskuksen rooliin)