Maanomistajan oikeudet kaavoituksessa

1. Metsänomistajan oikeudet
kaavoituksessa
Markus Nissinen
ympäristöasiantuntija
MTK-metsälinja
Metsätalous ja kaavoitus -koulutustilaisuus
Hyvinkää 28.2.2018

2. Kaavoitus, kunta ja maanomistaja
• Kaavoitus on lähtökohtaisesti rakentamisen ohjaamista.
• Metsätaloutta ohjataan metsälailla.
• Myös LSL, VL, LSL
• Yleiskaava voi vaikuttaa metsätalouteen. Kunnalla kaavoitusmonopoli.
• Kunnan/yhteiskunnan tarpeita metsille
• Rakentaminen, infra, maisema, virkistys, luontoarvot
• Maanomistajan tavoitteet?
• Mo päättää metsiensä hoidosta lakien, sertifioinnin ja suositusten rajoissa
• Kaava ei saa olla maanomistajalle kohtuuton (MRL 39§)
• Esim. hakkuiden rajaaminen virkistyskäyttöön vedoten, tulkintaa
• Maisematyölupa voimassa V-alueilla ja vanhojen yleiskaavojen M-alueillakin
• Maanomistajia voidaan tiedottaa ja kuulla enemmänkin kuin laki
velvoittaa  aitoa vuorovaikutusta
•  Kuntien, maanomistajien ja sidosryhmien yhteinen käsitys kaavan
tarpeesta ja sisällöstä helpottaa kaavan laatimista ja toteuttamista

3. Maankäytön ohjauksen muutoksia
• Hallitusohjelma ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)
kokonaistarkastelu muutoksen moottoreina
• Valmiina
• Kaavajärjestelmää sujuvoitettu
• ELYn roolia muutettu
• Valtakunnalliset maakäyttötavoitteet (VAT) täsmennetty
• Aidosti valtakunnallisesti merkittävät teemat
• Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään
luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.
• Työ jatkuu
• Maankäytön suunnittelujärjestelmän kokonaisuudistus
• Vain kaksi kaavatasoa?
• Lunastuslain päivitys

4. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus 1.5.2017 alkaen
• Työkaluja kunnille prosessien sujuvoittamiseen ja mm. hajarakentamisen helpottamiseen
• Muutokset mahdollisia, jos kunnissa muutosta halutaan
1. ELY-keskuksen rooli konsultoivaksi
• Viranomaisneuvottelu vain kunnan toiveesta, valvontarooli poistuu
• Valitusoikeus vain vaikutuksiltaan valtakunnallisiin tai merkittäviin maakunnallisiin
asioihin
• Poikkeusluvat kokonaan ELY:iltä kunnille
2. Yleiskaava
• Kaavaa tai sen tiettyä aluetta voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena
 suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa ei enää tarvita
• Kylämäisen ranta-alueen riittävän rakentamattoman alueen vaatimus pois
•  Hajarakentaminen helpottuu, jos kunta niin haluaa

5. 3. Maisematyölupa
• Voi vaatia vain asemakaava-alueella, ranta-asemakaava-alueella ja yleiskaava-alueilla vain
jos kaavassa niin määrätään
• Ei voi vaatia yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M-alueet) puun
kaatoon/metsän käsittelyyn. Edelleen mahdollista yleiskaavan virkistysalueilla (V)
• Koskee vain uusia kaavoja
4. Suunnittelutarveratkaisu
• Suunnittelutarveratkaisu poistuu jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan
maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentamiseen
• Lakisääteinen kevennys, ei edellytä kunnalta toimenpiteitä
5. Kaavaselvitykset (maankäyttö- ja rakennusasetuksessa MRA)
• Kunnan tulee selvittää myös elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittyminen
• Luontoarvot, maisema, vaikutukset ihmiseen jne. eivät enää riitä

7. Kaavoituksen vaiheet ja maanomistajan oikeudet
• Yleiskaava metsätalouden kannalta merkittävin kaava.
• Aloitusvaihe
• Kaavan tarkoitus, kaavoitettava alue, selvitykset.
• Selvitysten kohdentaminen vain alueille, joilla muuta maankäytön muutospainetta, kuin metsätalous.
• Miksi metsää ylipäänsä aiotaan kaavoittaa?
• Selvitys myös kaavoituksen oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista (esim.
metsätalouteen)  Ovatko kunnat tehneet?
• Osallisten määrittely: maanomistajat, myös muualla asuvat maanomistajat
•  Jos kaavassa metsää, metsäkeskus viranomaisneuvotteluihin
•  Mm. metsänhoitoyhdistys mukaan prosessiin heti alusta, kuntakin saa olla aloitteellinen
• metsän näkökulmasta tavoitteet, viestintä, ym.
• www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset

8. Kaavoituksen vaiheet ja maanomistajan oikeudet
• Laatimisvaihe
• Tavoitteiden tarkistus
• Metsien kaavoittamista vain, kun aito maankäytön/ rakentamisen paine kohteelle
• Kaavan eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset tulee selvittää, vaihtoehtojen esittäminen
maanomistajille (MRL 40.2, 55.3, 62§ ja MRA 17§)
• Riittävät vaikutusten arvioinnit myös metsätalouteen  ettei kaava ole maanomistajalle
kohtuuton: Kemera, hakkuu, rakentaminen, virkistys
• Ei maisematyölupaa M-alueille. Ei tule kiertää kaavamääräyksillä.
• Jos suojelulle selkeä tarve ja peruste, määräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia ja
voivat koskea vain rajattuja, suhteellisen pienialaisia alueita
• Isossa kuvassa metsien suojelu maanomistajille vapaaehtoisessa METSO-ohjelmassa
• http://www.metsonpolku.fi/fi-FI
• Jos tarve erityisen tehokkaalle virkistyskäytölle, kannattaa harkita virkistysaluetta (V, VR),
määritellä toteuttamisvastuu kunnalle tai valtiolle sekä keskustella maanomistajan kanssa
toteuttamisesta ja korvauksista.  vapaaehtoinen sopiminen

9. Ehdotus- ja hyväksymisvaiheet
•  Kaavaluonnos lausunnolle
• Maanomistajien riittävä kuuleminen ennen ehdotusvaiheen nähtävillä oloa
• Uudet kuulemiset, jos kaava olennaisesti muuttunut
• Tehokkain vaikuttaminen on tehty tähän mennessä.
• Ehdotusvaihe
• Kaavaehdotuksen laadinta, vaihtoehtojen valinta
• Kaavaehdotuksen vaikutusten ja lainmukaisuuden arviointi (MRL 9 §)
• Muistutukset ja lausunnot (ehdotusvaiheen kuuleminen)
• Hyväksymisvaihe
• ehdotuksen viimeistely
• päätös muistutusten ja lausuntojen huomioon ottamisesta ja kaavaehdotuksen
tarkistuksista
• kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan

10. Muutoksenhaku ja korvaukset
• Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa. (MRL 39§)
• Valtion/kunnan lunastus- ja korvausvelvollisuus (MRL 101§)
• Korvausvelvollisuuden laukeaminen vaatii poikkeusluvan hakemisen ja kielteisen
päätöksen
• Maisematyölupa, tai kaavan erityinen rajoitus metsätalouteen
• Korvauksen määrittely lunastuslailla
• Maanmittauslaitos
• Lunastustoimitus maanomistajalle maksutonta
• Hyväksytystä yleiskaavasta oikeus valittaa hallinto-oikeuteen (HO)
• Asianomainen, kuten maanomistaja voi valittaa laillisuusperiaatteella 30 vrk kuluessa
• Peruste valitukselle
• riittämättömät selvitykset (MRL 39§),
• epäselvät yleiskaavamääräykset (MRL 41§),
• kohtuullisuuden rajan ylittävät suojelumääräykset (MRL 39§)

11. Kaavan vaikutusten arviointi
• Kaavan vaatimia selvityksiä on perusteltua kohdentaa niille alueille,
joilla maankäyttö muuttuu.
• Metsätalousvaikutusten arviointi on syytä sisällyttää osaksi
kaavoitusprosessia.
• Vaikutusten arvioinnilla on merkitystä kaavaratkaisuiden
päätöksenteossa, arvioitaessa:
• Kaavan kohtuullisuutta metsänomistajalle
• Vaikutuksia metsänhoitoon, puukauppaan – välittömät ja välilliset
• Vaikutuksia metsäelinkeinoille
• Kunnan elinvoimalle, verotuloille, työllisyyteen jne.

12. Vapaaehtoinen sopiminen
Kaavalla ohjaamisen sijaan voidaan alueiden käyttöä ratkaista myös
vapaaehtoisesti sopimalla (esim. yritysten ja maanomistajien kesken)
• Ulkoilureitit ja niiden rakenteet, virkistyskäyttö
• Tällöin myös mahdolliset korvaukset tulee käsiteltyä
• Hyödyntämällä Tapion tekemää mallia virkistysarvokaupasta.
• Jokamiehenoikeuden nojalla voidaan metsiä käyttää virkistykseen
• Jokamiehenoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa
maanomistajan omaisuuden käytölle, eikä sen nojalla voida asettaa vaatimuksia
metsänkäytölle.
• Elinkeinotoiminnasta tulee sopia maanomistajan kanssa erikseen

13. Virkistysarvo on usein maisemaa
• Maisema on muuttuva, subjektiivinen ja tulkinnanvarainen elementti.
• Maiseman huomiointi kaavoituksessa nykyistä voimakkaammin?
• Lähi-/ kaukomaisema  kaava-alueen määrittely
• Case Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (Vma) päivitys
• Runsas negatiivinen palaute  ei Vnp:tä  päivitys ei voimassa  ei siten mm. maakuntakaavoihin
• ”…maisema-asioiden arvioimisessa, pohtimisessa ja käsittelyssä tärkeää avoin ja perusteellinen vuoropuhelu
asukkaiden, maanomistajien ja sidosryhmien kanssa”, Tapio Heikkilä (YM)
• Jos kunta kokee maiseman arvokkaaksi  neuvottelu maanomistajan kanssa 
sopiminen toiminnasta ja tarvittavista korvauksista
• Maisemanvuokraus esimerkkinä
• Uudistushakkuun siirto 10 vuodella
• Taimikonhoidossa tai harvennushakkuussa säilytetään lehtipuuvaltaisuutta
• Pensaskerrosta ja pienpuustoa raivataan näkyvyyden parantamiseksi
• Päätehakkuussa jätetään tavanomaista runsaammin säästöpuustoa
• Vesistön rantaan jätetään tavanomaista leveämpi suojavyöhyke
• https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsamaisema-mita-maiseman-vuokraus-on.pdf

14. Kaavamerkinnät ja -määräykset
• Kaavamääräysten on oltava perusteltuja eikä tarpeettomia määräyksiä tule antaa.
• Merkintöjen ja -määräysten tulee olla myös selkeitä ja yksiselitteisiä
• Epäselvyyttä ja tulkintavaikeuksia metsässä mm. potentiaaliset kohteet
• Yleiskaavan M- ja V-alueilla noudatetaan metsälakia, joka
• ohjaa metsien hoitoa ja käyttöä sekä puiden kaatamista
• turvaa monimuotoisuutta metsätalouden toimenpiteissä
•  ei tarvetta päällekkäisille kaavamääräyksille

15. Ei suositeltavia kaavamerkintöjä
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue
Eri luontotyyppien vaihettumisvyöhykkeitä, biodiversiteetin kannalta merkittäviä tai lajirikkaita
alueita, perinnebiotooppeja, uhanalaisten lajien esiintymisalueita ja metsälain 10 §:n mukaisia
erityisen tärkeitä elinympäristöjä
• Mistä elinympäristöstä kyse? Luontoselvitysten perusteet, vastaavatko todellisuutta, myös rajauksen
suhteen. Minkä lain tms. perusteella? Onko rajoitteita metsänkäsittelyyn?  Kaavamääräys
Viheryhteystarve
Viheryhteystarvemerkintää käytetään osoittamaan ekologisiin verkostoihin tai virkistysalueisiin
liittyviä yhteystarpeita. Onko yhteystarpeelle todellista tarvetta – metsäalueilla harvoin. Liittyykö
siihen rajoitteita.
Maisemallisesti arvokas alue
Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka ovat paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti
arvokkaita kulttuurimaisemia
• Valtakunnallisesti arvokas valtioneuvoston hyväksymä
• Muut, millaisiin selvityksiin perustuvat, liittyykö rajoitteita metsänkäsittelyyn.

16. Kaavaan vaikuttamisesta
Tunkeudu vaikuttamaan: tunne valtuutetut, käy yleisötilaisuuksissa
Muistilista:
1. Seuraa kaavoitusprosesseja aktiivisesti ja ole itse aktiivinen
2. Kaavaprosessin käynnistysvaihe on oleellinen vaihe,
siinä ratkaistaan kaavan tarkoitus ja kaava-alueen rajaus
3. Perustuuko kaava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin? (MRL 9§)
4. Mitkä ovat kaavan tavoitteet? Tukevatko kirjaukset tavoitteita? (MRL 1.2 ja 5§)
5. Onko kaavan mitoitukset oikein?
6. Onko maankäyttöratkaisuille esitetty erilaisia vaihtoehtoja ja miten näiden vaikutuksia
on arvioitu? (MRL 40.2, 55.3 ja 62 § sekä MRA 17§)
7. Onko maanomistajan omat suunnitelmat kaavoittajan tiedossa?
8. Onko maanomistajia riittävästi kuultu (MRL 62, 64-65§)
9. Täyttyvätkö yleiskaavan tai asemakaavan sisältövaatimukset? (MRL 39 ja 54§)
10. Aiheutuuko kaavasta kohtuutonta haittaa? (MRL 39.4§)
11. Täyttyvätkö rantayleiskaavan tai –asemakaavan erityisvaatimukset (MRL 73 §).
Onko maanomistajia kohdeltu tasapuolisesti? (PL 6 §)
12. Muistutukset luonnos ja/tai ehdotusvaiheessa
13. Hae poikkeuslupaa ja hylätyn luvan jälkeen korvauksia, jos hyväksytty kaava kohtuuton tai
erityinen rajoite metsätalouteen. (MRL 101§)

17. Avuksi
• Metsänomistajan kaavoitusapu –julkaisu (Tapio)
• http://tapio.fi/metsanomistajille-apua-kaavoitukseen-uusi-esite-tarjolla/
• Maisemaopas (Maa- ja kotitalousnaiset)
• www.maajakotitalousnaiset.fi/maisemaopas
• Talousmetsät sulautuvat maisemaan (Tapio)
• http://tapio.fi/wp-
content/uploads/2015/06/Talousmetsat_sulautuvat_maisemaan1.pdf
• Kaavoituksen metsäapu –julkaisu (Tapio)
• Metsien kaavoittamista vain, kun sinne suunnitellaan muuta
maankäyttöä kuin metsätaloutta
• Luo-merkinnän käyttö kyseenalaista
• Lakimuutokset: maisematyölupaa ei M-alueille ym.
• Kaavamääräyksiin tolkkua
• http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/kaavoituksen-metsaapu/

18. Lopuksi
• Metsätalouden kestävä toimintaympäristö luo kuntaan
työpaikkoja ja tuo verotuloja
• Tarve vanhojen kaavojen nopeammalle päivitykselle 
maanomistajien tasavertaisuus
• Kaavamääräykset, maisematyölupa selkeiksi
• Tarve selventää ML vs. MRL rajapinnat, siten myös
metsäkeskus vs. kunta
• Tarve sujuvoittaa käytäntöjä entisestään
• Tarvitaan uusia tapoja turvata maisemaa ja sen hoitoa
• Kaavalla ei voi velvoittaa hoitamaan maisemaa
• Kaavoituksen metsäapu -esitteessä yhteisesti sovitut
pelisäännöt  kuntien sitoutuminen
• Sopimuksellisuus ja vuoropuhelu korostuvat