3. Tuupalan puukoulu – rakennuttaminen
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Tuupalan puukoulun rakennuttajana Kuhmon kaupunki
• Rakentamisen budjetti ja kokonaiskustannukset 11,9 miljoonaa euroa
• Rakentamisen rahoittamisessa on käytetty Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta
• Rakentamisessa on hyödynnetty paikallista työvoimaa ja CLT-elementit ovat tulleet paikalliselta CLT-elementti
tehtaalta
• Rakentamisessa on käytetty Terve-talo –kriteerejä:
• Edellyttää toimenpiteitä kaikissa rakentamisen vaiheissa aina hankesuunnittelusta rakennuksen käyttöönottoon:
• Esimerkiksi kosteuden hallinnan ja olosuhdehallinnan osalta, kiinnittämällä huomiota mm. kuivatustarpeen
vähentämiseen, rakennusmateriaalien ja osien kastumisen estämiseen sekä sääsuojaamiseen
• Aluetaloudellinen tarkastelu:
• Toteutettu johtamalla alueelliset panos-tuotos taulut alueellisista ja kansallisista tuotanto- tai
työllisyysluvuista -> vuoden 2016 ennakkotiedoista
• Tarkasteltiin välittömät (suorat-) ja välilliset (kerrannais-) vaikutukset
• Toimialojen tarkastelu toteutettiin kolmella toimialan pääkategorialla; alkutuotanto, jalostus ja palvelut
• Arvio materiaalikustannusrakenteesta laskennallisesti hyödyntäen hankesuunnitelmaa, hankkeen aikana
tuotettuja rakentamiseen liittyviä dokumentteja kuten rakennusselostusta ja koulun pohjapiirustuksia
4. Tuupalan puukoulu – rakennuttaminen
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Aluetaloudellisen tarkastelun perusteella:
• Rakentamishanke on synnyttänyt yhteensä noin 31
milj. € kokonaisvaikutukset:
• Selkeästi suurimmat vaikutukset ovat syntyneet
jalostuksen toimialaan (45 %)
• Kulutuskysynnän kasvu reilun 4 milj.€, kohdistunut:
• 42 % jalostuksen toimialaan, 39 % palveluiden
toimialaan ja 18 % alkutuotannon toimialaan
• Työllisyysvaikutukset kohdistuvat Kainuun maakunnan
työvoimavaltaisimpiin toimialoihin:
• Kaiken kaikkiaan hieman vajaat 100 henkilötyövuotta
• Jalostuksen ja palveluiden toimialoille yhteensä noin 88
henkilötyövuoden verran
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0
Alkutuotanto
Jalostus
Palvelut
Milj, €
5. Hiilijalanjälkilaskenta
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Puukoulun elinkaaren aikaiset hiilijalanjälkitulokset on laskettu noudattaen standardien EN
15804, EN 16485 ja EN 15978 ja näitä tarkentavia tuoteryhmäsääntöjen laskentaperusteita
• Puukoulun hiilijalanjälkipäästöt lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina (t CO2-ekv.)
• Päästöt suhteutettu lämmitettyä nettopinta-alaa kohden, eli on laskennan toiminnallinen yksikkö
• Hiilijalanjälkitarkastelu toteutetaan kehdosta hautaan (Cradle to Grave) -tarkasteluna, sisältäen:
• Raaka-aineiden hankinnan, materiaalien valmistuksen, rakentamisen, rakennuksen käytön sekä rakennuksen purun
• Elinkaariarviointi toteutettiin 50 vuoden käyttöajalle
6. Hiilijalanjälkilaskenta –tarkastelujärjestelmän rajaukset
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Tarkastelussa on huomioitu:
• Kaikki rakennuksen merkittävimmät materiaalierät sisältyen:
• Perustus, runkorakenteet, seinät ja väliseinät, ylä-, väli- ja alapohjat, portaat, ikkunat, ovet, lattiamateriaalit sekä katto
• Lisäksi tarkastelussa on huomioitu suurimmat tekniset laitteet ja piharakennukset
• Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty:
• Koulun kalusteet, keittiölaitteistot, sisustus, sekä kokonaisuuteen suhteutettuna merkityksettömät tekniset laitteistot
• Kunnallistekniikan liitynnät ja pihan vaikutukset
• Koulun muusta toiminnasta aiheutuvia päästöjä ei ole huomioitu
• Laskennan tiedot:
• Materiaalitiedot ja kuljetustiedot on koottu rakennuksen rakennuttajalta, ja ne koostuvat pääosin rakennustiedoista ja ne perustuvat
toteutuneisiin kuljetustietoihin
Tuotevaihe
A1- A3
Rakennusvaihe
A4-A5
Käyttövaihe B1-B7 Rakennuksen
Purkuvaihe C1-C4Rakennus Rakennuksen toiminta
Raaka-aineiden hankinta ja käsittely
(A1),
Kuljetus valmistukseen (A2),
Valmistus (A3)
Kuljetukset työmaalle (A4),
Työmaatoiminnot (A5)
Käyttö (B1),
Kunnossapito (B2),
Korjaus (B3),
Osien vaihto (B4),
Laajamittaiset korjaukset
(B5)
Energian käyttö (B6)
Veden käyttö (B7)
Purkaminen (C1),
Purkuvaiheen kuljetukset (C2),
Purkujätteen käsittely kierrätystä,
energiahyötykäyttöä tai
uudelleenkäyttöä varten (C3),
Purkujätteen loppusijoitus (C4)
Esim. kertopuun valmistuksen
hiilijalanjälki
Esim. työmaan sähkönkulutus
rakentamisessa
Esim. kattobitumikermin
vaihdon hiilijalanjälki
Esim. kylmän ja lämpimän
käyttöveden kulutus
Esim. purkuvaiheen työkoneiden
käyttö
7. Tuupalan puukoulu – tarkastelun kohde
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Tuupalan puukoulu on kolmen rakennuksen (A-C) muodostama kokonaisuus:
• Neljänsadan alakoulun oppilaan luokkatilat, esiopetuksen ja erityisopetuksen tilat,
liikunta/juhlasalin aputilat sekä tekniset ja hallintotilat
• Toiminnalliset tilat ovat kahdessa kerroksessa
• ullakkokerrokseen on rakennettu ilmastointikonehuoneet
• Rakennukset (A-C) ovat liitetty toisiinsa lasiyhdyskäytävillä
• Samaan kiinteistöön kuuluu viisi ulkorakennusta
• sisältävät mm. jätehuoneen, sekä ulkoliikunta- ja
välituntivälinevarastoja
• 420 henkilön väestönsuojatilat
• Puukoulun lämmitys tapahtuu paikallisen sahan kautta
Kuhmon Lämpö Oy:n bioenergialla, jonka polttoaineesta
lähes 100 % on puupohjaista polttoainetta
8. Tuupalan puukoulu – tarkastelun kohde
Navigators of SustainabilityTM9.10.2018
• Puukoulun rakennuksen runko on massiivipuista
CLT:tä
• Julkisivut pääosin puuverhoiltua leveää kuusilautaa ja
ikkunoiden alapuolella olevaa sileää alumiinista
levyverhousta
• Vesikatto on kaksinkertaista kumibitumikermiä
• Kantavat seinät ovat pääosin CLT:tä, väli- ja yläpohjat
ovat puupalkkirakenteisia
• Runkoportaat ovat mm. CLT:tä ja vaneria, ulkoportaat
ja liuskat ovat pääosin betonirakenteisia
• Väestönsuojat ovat paikallaan valettua teräsbetonia
• Koulun paloluokka on P1
• Kiinteistössä ei ole autokatoksia tai -talleja.
Kustannusrakenteen
tekijät
Arvo
Rakennusoikeudellinen
kerrosala
6 167 brm2
Rakennuksen tilavuus 32 413 rm3
Lämmitetty nettoala 5 606 nettom2
Huoneala 5 520 hm2
Ulkorakennukset 96 brm2
9. Puukoulun hiilijalanjälki - Yhteenveto
9.10.2018
- Punaiset tolpat kuvaavat
elinkaaren eri vaiheissa
aiheutuvia päästöjä.
- Vihreä tolppa kuvaa
päästöhyvitystä elinkaaren
ulkopuolisista vaikutuksista
moduulista D.
- Suurimmat päästöt
aiheutuvat käyttövaiheesta
reilut 67 % kaikista
päästöistä.
Navigators of SustainabilityTM
-0,2
-0,1
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
Tuotevaihe Rakentamisvaihe Käyttövaihe Rakennuksen
purkuvaihe
Elinkaaren
ulkopuoliset
vaikutukset
Kokonaispäästö
tCO2-ekv./m2
Tuupalan puukoulun hiilijalanjälki [t CO2-ekv./m2]
10. Puukoulun hiilijalanjälki - Yhteenveto
9.10.2018
- Tuotevaiheen päästöt n.
0,15 t CO2-ekv/brm2
- Rakentamisvaiheessa
työmaatoiminnot
aiheuttavat suurimmat
kasvihuonekaasupäästöt
- Käyttövaiheessa
energiankulutus on
merkittävin
- Purkuvaiheessa,
purkamisen
kasvihuonekaasupäästöt
nousevat merkittäviksi.
Navigators of SustainabilityTM
11. Puukoulun hiilijalanjälki – Tuotevaiheen päästöt
9.10.2018
- Tuotevaiheessa merkittävimmät
päästötekijät aiheutuvat
teräsbetonista ja puutavarasta
- Pinnoitus- ja eristysmateriaalien
osuus kokonaisuuteen on
huomattava
- Rakennuksen käyttö- ja
toimintatarkoitus vaikuttaa
tuotevaiheen päästöihin (luokkatilat
yms. paljon väliseinällisiä huoneita).
265,4
95,1216,2
7,7
186,2
39,1
Tuotevaiheen (A1-A3) päästöt [t CO2-ekv.]
Puutavara
Pinnoitusmateriaalit
Teräsbetoni
Maarakennus
Eristys
Ovet ja ikkunat
Navigators of SustainabilityTM
12. Puukoulun hiilijalanjälki – Rakentamisvaiheen päästöt
9.10.2018
- Rakentamisvaiheesta aiheutuvien
kasvihuonekaasupäästöjen
näkökulmasta itse
työmaatoiminnot aiheuttavat
merkittävämmät päästöt kuin
rakennusmateriaalien kuljetus
työmaalle (88 %).
- Tuloksiin vaikuttavat Terve-talo
kriteeristön noudattaminen sekä
käytetty rakennustekniikka.
28,2
215,3
Rakentamisvaiheen (A4-A5) päästöt [t CO2-ekv.]
Kuljetukset työmaalle
Työmaatoiminnot
Navigators of SustainabilityTM
13. Puukoulun hiilijalanjälki – Käyttövaiheen päästöt
9.10.2018
- Energiankäytöllä merkittävin vaikutus
käyttövaiheen päästöihin.
- Vedenkäytöllä ja laajamittaisilla
korjauksilla aiheutetaan vain murto-
osa niistä päästöistä, joita muodostuu
rakennuksen koko elinkaaren aikana
energiankulutuksesta.
- Käytetty rakennustekniikka ja
rakentamisessa käytetyt materiaalit
(mm. sääsuojaus, betonin
saumausten uusiminen vältetty)
pienentävät kunnossapidon,
korjauksen ja osien vaihdon päästöjä.
69,8
2 214
52,3
Käyttövaiheen (B1-B7) päästöt [t CO2-ekv.]
Käyttö
Kunnossapito
Korjaus
Osien vaihto
Laajamittaiset korjaukset
Energian käyttö
Veden käyttö
Navigators of SustainabilityTM
14. Puukoulun hiilijalanjälki – Purkuvaiheen päästöt
9.10.2018
- Rakennuksen purkamisesta aiheutuu
suurimmat päästöt.
- Purkuvaiheessa tapahtuvien kuljetusten ja
purkujätteen käsittelyn uudelleenkäyttöä,
hyödyntämistä tai kierrätystä varten ei
aiheudu suuria päästöjä.
- Purkujätteen käsittely koostuu pääosin puun,
betonin ja villojen murskaamisesta tai
pienempään palakokoon muuttamisesta
materiaalikierrätystä varten.
- Kiinnittämällä huomiota purkamisvaiheessa
rakennuksen purkamiseen ja optimoimalla
purkamisen, ja siinä käytetyn laitteiston
voidaan hiilijalanjälkeä edelleen pienentää:
esim. Rakennuksessa käytetyt materiaalit
pyritään hyödyntämään ja käsittelemään
mahdollisimman lähellä jätteen syntypaikkaa.
108,6
8,4
2,9
Purkuvaiheen (C1-C4) päästöt [t CO2-ekv.]
Purkaminen
Purkuvaiheen
kuljetukset
Purkujätteen käsittely
uudelleenkäyttöä,
hyödyntämistä ja/tai
kierrätystä varten
Navigators of SustainabilityTM
15. Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset- moduuli D
9.10.2018
- Rakennuksen elinkaaren ulkopuolisia lisätietoja sisältävässä informaatiomoduulissa D huomioidaan
purkuvaiheen ja niistä mahdollisesta saatavat hyvitykset:
- Puukoulun purkamisesta muodostuvat materiaalijakeet pyritään lähtökohtaisesti kierrättämään täysin.
- Materiaalikierrätykseen päätyvien jakeiden oletetaan korvaavan vastaavan neitseellisen materiaalin
tuotantoa.
- Jakeiden energiahyödynnyksellä, eli poltolla, tuotetun sähkön ja lämmön oletetaan korvaavan Suomen
keskimääräistä sähkön- ja lämmöntuotantoa.
- Hyvitykset lasketaan nettovaikutuksia
- Tuupalan puukoulun elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset, eli hyödyt, ovat nettovaikutuksina
laskettuna -385 t CO2-ekv.
- Rakennuksen puuhun sitoutunut hiilen määrä on 0,53 t CO2-ekv./hm2,eli reilut 2900 t CO2-ekv.
Hiilivarastoa ei ole vähennetty rakennuksen hiilijalanjälkituloksista.
- Verrannollisuus betoniin: Tuupalan puukoululle ei ole materiaalilaskentaa, mutta VTT:n
Rakentamisen hiilivarasto-raportin perusteella on saatu, että betonielementeistä valmistetun
talon hiilijalanjälki reilut 65 % suurempi kuin CLT-elementistä rakennetun talon.
Navigators of SustainabilityTM
16. Vähähiilisen rakentamisen kriteeristön soveltaminen
9.10.2018
- ENERGIA:
- Työmaan energiankulutus on
mitattu
- Laitehankinnat pyritty tekemään
parhaista
energiatehokkuusluokista
- Rakennuksen sijoittuu
energiatehokkuusluokkaan B,
joka on uudisrakennuksen
määräystasoon (2012) verrattuna
parempi
Navigators of SustainabilityTM
- MATERIAALIT:
- Tuupalan puukoulun
rakentamisessa on
materiaalihankinnoissa
käytetty enemmän kuin 10 %
uusiutuvia tai kierrätettyjä
materiaaleja
- Käytetyt uusiutuvat ja
kierrätetyt materiaalit
raportoidaan
- INNOVAATIOT
- Suunnittelussa käytetty
vähähiilisyyttä edistäviä
innovatiivisia suunnitteluratkaisuja
- Puukoulun rakentamisessa on
hyödynnetty uusiutuvien ja
kierrätettyjen materiaaleja, joiden
käyttö edistää vähähiilisyyden
innovaatioita mm.
energiantuotannon ja
materiaalikierron alueella
17. Resurssivirtoja kiertotalouden mahdollisuuksiksi
9.10.2018
- Rakennuksen käytön aikana muodostuvia resurssivirtoja on niukasti.
- Alueellisia ja valtakunnallisia kiertotalouden mahdollisuuksia muodostuu pääosin koulun purkamisessa
muodostumisen resurssivirtojen myötä.
Materiaali Hyödyntämismahdollisuudet
Rakennuksen käytönaikaiset resurssivirrat
Biojäte Energiahyödyntäminen
Liete (jätevedestä) Energiahyödyntäminen
Purkuvaiheen resurssivirrat
Metalli Materiaalikierrätys
Betoni Uudelleenkäyttö
Puu Energiahyödyntäminen
Eristevilla Uudelleenkäyttö
Kipsilevy Materiaalikierrätys
Kumibitumi Materiaalikierrätys
Navigators of SustainabilityTM