17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia. Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jyrki Hytönen
Luonnonvarakeskus, Kokkola
Hannu Hökkä, Markku Saarinen, Paula Jylhä
Puhutaan metsästä, Kokkola 17.2. 2020
Suometsien hoidon ja
kasvatuksen haasteita:
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-
Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys?

2. © Luonnonvarakeskus2 17.2.2020
Kuva:MarkkuSaarinen
LENTOKUVAVALLASOY
Suometsät Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla
Suomessa
Kasvu 24 milj. m3/v (VMI11) (1/4
vuotuisesta kasvusta)
Puuvaranto n. 550 milj. m3
(VMI11)
Kestävä hakkuusuunnite 14
milj m3/v – toteuma 5-7 milj
m3/v (VMI11)
Keski-Pohjanmaalla
Metsätalouden maasta soita 48
%.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla
suometsissä on noin 40 % alueen
puustosta

3. © Luonnonvarakeskus3 17.2.2020
Tummia pilviä perinteisen suometsien kasvatuksen yllä

4. © Luonnonvarakeskus4 17.2.2020
Hallitusohjelma: Hiilineutraali Suomi 2035

5. © Luonnonvarakeskus5 17.2.2020
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
Kiv. maa Turve Puusto
Suomen metsien hiilivarastot
Tg C, (miljoonaa tonnia)
Vedenpinnan taso (cm maanpinnan alla)
0 20 40 60 80
RHET(g/m
2
vuodessa) 0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Ojanen ym. 2010 aineisto

6. © Luonnonvarakeskus
Haasteita, mutta myös mahdollisuuksia
• Kiintoainekuormitus, ravinnehuuhtoumat
• Kasvihuonekaasujen taseet
• Karut/heikkotuottoiset kohteet
• Puunkorjuu (ilmastonmuutos, kesäkorjuu)
• Kannattavuus
• Metsitys (suonpohjat/peltoheitot)
• Suopuustojen kasvun lisääminen (hiilensidonnan
lisääminen, lisää raaka-ainetta)
> Suometsän kasvattamisen, uudistamisen ja
vesitalouden hoidon menetelmät > uusia konsepteja
6 17.2.2020

7. © Luonnonvarakeskus
Karut, heikkotuottoiset ojitusalueet
Heikkotuottoisiksi luokiteltuja kaikkiaan 0,84 milj. ha.
– Kaikki kitu- ja joutomaan ojitusalueet
– Vähäpuustoiset kohteet (< 30 m3/ha)
Keski-Pohjanmaa:
Kohteiden pinta-ala 8472 ha, keskikoko 3,5 ha, määrä 2494
kpl. Näistä yli 10 ha ha kokoisia 162 kpl
Kitumaan kohteet (kasvu < 1 m3/ha/v): voidaan korjata
puustoa jättäen minimipuusto, ei jatkotoimenpiteitä,
Ennallistaminen ja sen vaikutukset?
•
7
Kojola ym. 2013. Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen suometsien
tunnistaminen ja jatkokäytön arvioimisperusteet Kuva: Markku Saarinen

8. © Luonnonvarakeskus8 17.2.2020
Korjuuvauriot (puusto ja maasto)

9. © Luonnonvarakeskus
Suometsien puunkorjuu
• Talvi - kesä
• Heikko kantavuus
– Pintapaineen lasku
• Telaratkaisut
• Pyörien määrä
• Paikkatietoaineistot kohteiden
valinnassa (laserkeilaus,
turpeen paksuus)
• Kesäkorjuukelpoisuus (puusto,
juuristo, puun kuljetus
metsästä)
– Hakkuutähteen korjuu, tähteet uralle
• Terminaalit (kelirikkokaudet)
• Piennartiet
9 17.2.2020
Korjuuseen vaikuttavat eniten pohjavedenvedenkorkeus
ja hakkuukoneen ominaisuudet. Parasta aikaa
suopuuston korjuuseen on sydäntalvi, mutta myös kuiva
kesä tarjoaa hyvät hakkuuolosuhteet (Uusitalo)
Kuva: Jyrki Hytönen

10. © Luonnonvarakeskus
Suometsien kasvua ylläpidetään:
Kunnostusojituksella
• perustuu ravinteiden vapautumiseen hapellisesta
maakerroksesta
• vähäinen kasvunlisä, 0,2 – 1,5 m3/ha/v, 15 -20 v
• Jos pohjavesi loppukesällä yli 35 cm syvyydessä, ei kasvu
parane ojien perkauksella
• Suurin metsätalouden vesistökuormittaja
Tuhkalannoituksella
• Potentiaalinen pinta-ala 2-3 milj. ha
• Erinomainen tapa kierrättää ravinteita
• Kasvunlisäys keskimäärin 1 - 3 m3/ha/v, kertalannoituksen
kesto 30-40 vuotta
• Ei kuormita vesistöjä
10 17.2.2020

11. © Luonnonvarakeskus
11 17.2.2020
Puuston vaikutus vesitalouteen
11 17.2.2020
Sarkkola, Hökkä, Koivusalo, Nieminen, Ahti, Päivänen & Laine 2010
Puuston kasvulle riittävä vedenpinnan
syvyys n. 30-40 cm loppukesällä

12. © Luonnonvarakeskus12 17.2.2020
Tuhkalannoitus ojien
kunnostuksen sijasta?
• Tuhkalannoitus lisää neulasmassaa >
Suurempi neulasmassa ja haihduttaa
maasta enemmän vettä ja pidättää
sadetta > pohjaveden pinta alenee
• 3 – 4 cm 2 – 4 vuoden kuluessa
• Jopa >10 cm 5 vuodessa
• Kunnostusojituskohteilla puissa usein
myös ravinne-epätasapaino
• Johtaa parantuneeseen kasvuun ja
nopeampaan tilavuuden kehitykseen
 edelleen kuivattaa kasvupaikkaa
 lisää hiilen sidontaa biomassaan
12 17.2.2020
Kannus tuhkakoe 55%

13. © Luonnonvarakeskus13 17.2.2020
Pelso: 0 t/ha Pelso: 15 t/ha
Tuhkakoe 15 – 16 v. levityksestä
Vuosia lannoituksesta
0 5 10 15
Tilavuus,m
3
ha
-1
20
40
60
80
100
120
140
160
Vertailu
Irtotuhka
Rakeistettu tuhka
PK
KANNUS
Kannus, irtotuhka 5 t/ha vuonna 2003

14. © Luonnonvarakeskus14 17.2.2020
Suometsien uudistamisen perinteisiä menetelmiä:
Männyn istutus ja mätästys vs. luontainen uudistaminen
14 17.2.2020
Siemenpuuhakkuusta 8 v. - Sievi v
VMI11: suometsien
uudistamishakkuuehdotukset
10 v. aikana 743 000 ha
(Korhonen et al. 2017)
Varttuneiden suomänniköiden
puuston tilavuus 178 m3/ha
(E-S) (Ihalainen 2014)

15. © Luonnonvarakeskus15 17.2.2020
Suometsätalouden hyväksyttävyys:
ilmasto- ja vesistöviisas uudistaminen/kasvattaminen:
Onko menetelmiä, joilla voidaan välttää/vähentää
kunnostusojituksia, avohakkuita ja maanmuokkausta ojitetuissa
turvemaametsissä?
15
Kuva: Markku Saarinen
Mitä lähemmäksi
vesi nousee
hakkuun jälkeen
sitä suurempi on
huuhtoumariski
Tärkeimpiä typpi
(N)-, fosfori (P)- ja
orgaanisen hiilen
(DOC)-
kuormitukset
Metaanipäästöt
(CH4) kasvavat

16. © Luonnonvarakeskus16 17.2.2020
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen edut ja haitat
- jos selvitään ilman kunnostusojituksia, uudistushakkuita ja maanmuokkauksia –
Oleellista on, että vedenpinta ei ole liian korkealla eikä liian syvällä
Mahdollisia hyötyjä:
- Pienempi ravinnekuormitus (*Jäävä puusto haihduttaa -> estää
vedenpinnan nousua -> hillitsee ravinteiden liikkeellelähtöä *Jäävä puusto
ja kasvillisuus käyttävät vapautuvia ravinteita)
- Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt (pohjavesi ei ”liian” syvällä ->
hillitsee turpeen hajoamista ).
- Kustannussäästöt (kunnostusojitukset ja uudistamiskulut jäävät pois)
Mahdollisia haittoja:
- Kalliimpi puunkorjuu ja pienemmät kokonaiskertymät
- Uudistumistulos ja taimen varhaiskehitys ja niiden vaikutus
metsikön jatkokäsittelyihin ja edelleen tulovirtaan
- Lahottajasienten leviämisen hallinta
Tutkimustietoa vielä vähän!
Korpikuusikot
Turvekankaiden rämemänniköt?

17. © Luonnonvarakeskus17 17.2.2020
Miten voitaisiin siirtyä jatkuvapeitteiseen
metsänkasvatukseen?
Mustikka- tai ruohoturvekankaan varttunut tai hakkuukypsä kuusikko
Lähtötilanne Hakkuun jälkeen Tavoite
Tasarakenteinen päätehakkuuvaiheen puusto – kaistale- tai
pienaukkohakkuut
Puolukka- ja mustikkaturvekankaan mänty-hies-sekapuustoiset rämeojitusalueet II
Markku Saarinen
Lähtötilanne Hakkuun jälkeen Tavoite

18. © Luonnonvarakeskus18 17.2.202018 17.2.2020
Poimintahakkuu
Kaistalehakkuu
Ylispuiden poisto
(kuusialikasvos jätetään)
Pienaukkohakkuu korvissa
(10 vuotta, 20 m aukko)
Kuva Hannu Hökkä
Kuva Pentti Niemistö
Kuva Markku Saarinen

19. © Luonnonvarakeskus19 17.2.2020
Kuvat: Jorma Issakainen

20. © Luonnonvarakeskus
Honkajoki 30 v.,
kuva J. HytönenAnjalankoski 29
v., kuva L. Aro

21. © Luonnonvarakeskus21 17.2.2020

22. © Luonnonvarakeskus
Ilmasto- ja ympäristöviisaan suometsien hoidon
edistäminen
• Varmistaa suometsien käytön hyväksyttävyys
• Tehdä tunnetuksi ratkaisuja, joilla voidaan vähentää
suometsätalouden kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöjä
– Suometsien käsittelyn vaihtoehtoja havainnollistavat
näytealat
– Tuhkalannoituksen edistäminen
• Kehittää suometsien puunkorjuuta uusiin menetelmiin
sopivaksi. Kesäkorjuu.
• Lisätä alan toimijoiden osaamista suometsien
kokonaiskestävässä käsittelyssä ja hoidosta
22 17.2.2020

23. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
17.2.202023

24. © Luonnonvarakeskus24 17.2.2020Teppo Tutkija