Esitetty 27.5.2020 Suomen metsäkeskuksen Hiilibudjetointi tulee - rakennuksen vähähiilisyyden arviointi -webinaarissa. (c) Matti Kuittinen, Ympäristöministeriö

1. 26.5.2020
1
Vähähiilinen
rakentaminen
Matti Kuittinen
Erityisasiantuntija
Hiilikierto luonnossa
CO2
Yhteyttäminen
CO2
Maatuminen ja
soluhengitys

2. 26.5.2020
2
Hiilikierto rakennetussa ympäristössä?
CO2
CO2
-40
-20
0
20
40
60
80
100
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien kehitys (MtCO2e)
Energiateollisuus Teollisuus ja rakentaminen Kotimaan liikenne
Muu energia Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö Maatalous
Jätteiden käsittely Epäsuorat CO2-päästöt Nielut (LULUCF-sektori)
Hiilitase
Luvut 1990 – 2015:Tilastokeskus
Luvut 2020 – 2045:Oletus
hiilineutraaliustavoitteen pohjalta
Hiilineutraalius

3. 26.5.2020
3
1/3
Rakennetun ympäristön vaikutus
resurssien kulutukseen ja ilmastoon
50 % 40 %
Raaka-aineiden
käytöstä
Primäärienergian
kulutuksesta
Kasvihuonekaasu-
päästöistä
A1
Raaka-aineiden
hankinta
A2
Kuljetus
A1-3
A3
Tuotanto
C
C1
Purkutyöt
C2
Kuljetus
C3
Jätteen-
käsittely
C4
Loppusijoitus
B
B1
Käyttö
rakennuksessa
B2
Ylläpito
B3
Korjaukset
B4
Tuotteiden
vaihdot
B5
Peruskorjaus
B6
Energian käyttö
B7
Veden käyttö
A4-5
A4
Kuljetus tontille
A5
Rakennustyöt
Valmistus Työmaa Käyttö
Elinkaaren
loppu

4. 26.5.2020
4
A1
Raaka-aineiden
hankinta
A2
Kuljetus
A1-3
A3
Tuotanto
Valmistus Työmaa Käyttö
Elinkaaren
loppu
___ kg x ___ kgCO2e/kg = ___kgCO2e
MATERIAALIN OMINAIS-
PÄÄSTÖKERROIN
MATERIAALIEN
MÄÄRÄ
PÄÄSTÖT
Valmistus Työmaa Käyttö
Elinkaaren
loppu
___ kWh x ___ kgCO2e/kWh = ___kgCO2e
ENERGIAMUOTOJEN
PÄÄSTÖKERTOIMET
OSTOENERGIAN
MÄÄRÄ
PÄÄSTÖT
B1
Tuotteiden
käyttö
B2
Ylläpito
B3
Korjaukset
B4
Tuotteiden
vaihdot
B5
Peruskorjaus
B6
Energian käyttö
B1
Tuotteiden
käyttö
B2
Ylläpito
B3
Korjaukset
B4
Tuotteiden
vaihdot
B5
Peruskorjaus

5. 26.5.2020
5
Rakennusten hiilijalanjäljen ohjaus 2025 mennessä
(huomioi rakennuspaikan ja rakennustyypit)
9
Valmistus Työmaa Käyttö
Elinkaaren
loppu
Mistä rakennuksen elinkaaren vaiheista aiheutuu suurimmat päästöt?
Valmistus Työmaa Käyttö
Elinkaaren
loppu
2 – 3
kgCO2e/m2/vuosi
4 – 11
kgCO2e/m2/vuosi
Lähde: SBi, 2020. Klimapåvirkning fra 60 bygninger
(Tanskan ministeriön teettämä tuore arvio 60 tanskalaisen uudisrakennuksen elinkaarivaikutuksista)

6. 26.5.2020
6
Tyypillisen suomalaisen kerrostalon hiilijalanjälki
• 6 kerrosta
• Kellari ja väestönsuoja
• 2 500 kem2
• Elinkaari 50 vuotta
63%
26%
4%
6%
1%
37%Energian käyttö Elinkaaren muut
vaiheet
Rakennus-
materiaalien
valmistus
Rakentaminen
Korjaukset
Purku
Laskelmat: Ruuska & Häkkinen: ”The significance of various factors for GHG emissions of buildings.” International Journal of Sustainable Engineering, 2014.
Suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljen muodostuminen
63%
26%
4%
6%
1%
37%Energian käyttö Elinkaaren muut
vaiheet
Rakennus-
materiaalien
valmistus
Rakentaminen
Korjaukset
Purku
Laskelmat: Ruuska & Häkkinen: ”The significance of various factors for GHG emissions of buildings.” International Journal of Sustainable Engineering, 2014.
0
200
400
600
800
1000
1200
Tyypilliset päästöt Minimipäästöt Maksimipäästöt

7. 26.5.2020
7
13
< 2025 CO2-rajat rakennustyypeittäin
2035
2045
Kohti hiilineutraaliutta
14
Kohti hiilineutraaliutta
Hiilikädenjälki
Myönteiset ilmastovaikutukset,
joita ei syntyisi ilman hanketta.
Hiilijalanjälki
Kielteiset ilmastovaikutukset,
jotka syntyvät hankkeen seurauksena.

8. 26.5.2020
8
15
Täytöt, perustukset ja
maanalaiset rakenteet
riippuvat pääasiassa
rakennuspaikasta, eikä
niitä huomioida raja-
arvoissa.
Runko, täydentävät
rakenteet ja osa
talotekniikasta
Mitä rakennuksen vähähiilisyyden arviointiin sisältyy?
Vähähiilisyyden
arvioinnin
tekniset
edellytykset
Kansallinen
arviointimenetelmä
Päästötietokanta
Vakioidut skenaariot
rakennuksen
elinkaaren eri
vaiheille
Laskentatietojen
seuranta ja
tilastointi
16
Versio 1
koekäytössä
Kehitys
aloitettu

9. 26.5.2020
9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-029-3
Pohjana EN-
standardit ja EU:n
yhteinen Level(s)-
menetelmä
Testaus yli 40
hankkeen kautta,
päivitys syksyllä
2020 testauksen ja
lausuntojen
pohjalta
Mitä raja-arvo-ohjauksella voitaisiin saavuttaa?
18
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Rakennusten
elinkaaren
vähähiilisyys
Liikenteen fos.
polttoaineiden
korvaaminen
uusiutuvilla
Ajoneuvojen
energiatehokkuuden
parantaminen
Maatalouden
lisätoimet
Öljylämmityksestä
luopuminen ja
energiatehokkuus
Työkoneiden
energiatehokkuus
Päästövähenemäarviot (Mt CO2e)
Lähteet: Rakennusten vähähiilisyys: VTT, 2018; muut sektorit: Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, 2018.

10. 26.5.2020
10
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja
vähähiilisyyden asetukset
MRL
• Rakennuksen vähähiilisyys
• Uusi olennainen
tekninen vaatimus
• Käsitteen ja tavoitteen
määrittely
Asetukset
• Vähähiilisyyden raja-arvot
• Arviontimenetelmä
• Tietokanta
• Raportointi
• Suhde muihin asetuksiin
19
Työn alla
Yhteistyö toimialojen vähähiilisyystiekarttojen kanssa
Yhteensopivuuden varmistaminen: pohjoismaat, EU:n Green Deal, vihreä rahoitus
Sovellusala: mitä rakennuksia koskee?
Digitalisaatio: miten automatisoidaan hiililaskentaa?
Korjausrakentamisen erityiskysymykset
Energiatehokkuuden lainsäädännön suhde vähähiilisyyteen
Taloudelliset kannusteet
20

11. 26.5.2020
11
Ruotsi
•Hiilineutraalius 2040
•Rakennusten ilmastotodistukset
pakollisia 2022, päästörajat
tulossa 2028
Tanska
•70% päästövähennys 2030
mennessä
•Lakisääteinen vihreän
rakentamisen sertifikaatti 2022
Suomi
•Hiilineutraalius 2035
•Vähähiilisen rakentamisen raja-
arvot ennen 2025
Norja
•Hiilineutraalius 2030
•Vähähiilisyyden arviointi
pakollista julkisissa hankkeissa
Islanti
•Ei tavoitteita vielä
•Seuraavat muita pohjoismaita
Pohjoismainen säädöskehitys
Pohjoismainen deklaraatio vähähiilisestä
rakentamisesta ja kiertotaloudesta
Asumisen ja rakentamisen ministerit 10.10.2019:
• Vahva sitoutuminen hiilineutraaliutta edistävien
toimien jatkamiseen myös rakentamisessa
• Tavoitteena globaali edelläkävijyys vähähiilisen
rakentamisen ratkaisuissa
• EU:n lainsäädännön kehittäminen
rakennustuotteiden kierrätyksen helpottamiseksi
 Deklaraation pohjalta käynnistetty aktiivinen
pohjoismainen yhteistyö
 Hyvä vaikutusmahdollisuus EU-lainsäädäntöön
22
https://www.norden.org/fi/declaration/pohjoismainen-julkilausuma-
vahahiilisesta-rakentamisesta-ja-rakennusalan

12. 26.5.2020
12
Raaka-aineet
•Hiilivarastot
•Sivuvirrat ja jätteet
Tuotteiden
valmistus
•Teolliset symbioosit
•Sivuvirtojen
hyödyntäminen
Rakennetun
ympäristön käyttö
•Energian tuotanto
•Hiilinielut
Purku ja kierrätys
•Materiaalivirtojen
hyödyntäminen yli
sektorirajojen
Rakentamiseen
käytetään erittäin
paljon materiaaleja.
Rakennettua
ympäristöä
voitaisiin käyttää
koko yhdyskunnan
hiilipankkina.
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 23
C
€

13. 26.5.2020
13
- Suomen vuosittaiset päästöt
56 MtCO2e
- 84 MtCO2e hiiltä varastoituna
rakennettuun ympäristöön
- Vastaa 2.5 v vuosikasvua
- Puutaloissa vältetyt päästöt
113…125 kgCO2e / m2
- Puutalojen hiilivarastot
150…300 kgCO2e / m2
Lähde: VTT, 2018.
Rakentamisen hiilivarasto.
Vihreän
rakentamisen
kansainväliset
markkinat
kasvavat
vahvasti
Vihreän
rakentamisen
kansainväliset
markkinat
kasvavat
vahvasti
Markkinan koko
vuonna 2030 jo
25
triljoonaa
dollaria
(International Finance
Corporation, 2019)
Markkinan koko
vuonna 2030 jo
25
triljoonaa
dollaria
(International Finance
Corporation, 2019)
Suomi EU:n
suurin
rakennus-
tuotteiden
viejä
suhteessa
väkilukuun
(Valtiovarainministeriö, 2020)
Suomi EU:n
suurin
rakennus-
tuotteiden
viejä
suhteessa
väkilukuun
(Valtiovarainministeriö, 2020)

14. 26.5.2020
14
Suomen
ilmasto-
tavoitteet
EU:n
säädös-
kehitys
Vienti-
potentiaali
Vähä-
hiilinen
rakentaminen