1.
Sosiaalinen media
yhdistysviestinnän apuna
Minna Wallenius 16.9.2013

2.
Koulutuksen sisältö
• Millaisia viestintätarpeita järjestöillä on?
– Millaisia mahdollisuuksia some tarjoaa
• Työkalut tutuiksi
– Tutustutaan sosiaalisen median päätyökaluihin
• Oman järjestön some-suunnitelma
• Vinkkejä, ohjeita ja sääntöjä
– Miten kirjoitan nettiin?
– Sano se someksi – sanasto haltuun
– Hieman tietoturvasta

3.
Yhdistyksen tarpeita viestiä
• Saada lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta
• Muokata tai vahvistaa brändiään
• Palvella asiakkaitaan (jäsenet ja muut)
– Kysymyksiin vastaaminen, tiedotus, vertaisryhmä
• Vaikuttaa mielipiteisiin
• Saada lisää jäseniä
• Markkinoida tapahtumia ja toimintaa

4.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
• Tiedottaminen:
– Tapahtumatiedotus onnistuu somen kautta tehokkaasti
esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta
• Aloita hyvissä ajoin ja viesti pitkin matkaa ja vielä tapahtuman
jälkeenkin
– Uusista julkaisuista, kuten kirjoista ja jäsenlehdistä, on
helppo tiedottaa some-kanavien välityksillä. Näin tiedon
saavat myös ne, jotka vielä eivät ole yhdistyksen jäseniä.
• Nostot, linkitykset, esittelyt
– Muista, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

5.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
• Vaikuttaminen:
– Some antaa mahdollisuuden ottaa kantaa julkiseen keskusteluun ja
yrittää tätä kautta vaikuttaa päättäjien ja rahoittajien mielikuvaan
yhdistyksen ajamasta asiasta.
– Sosiaalisen median avulla viesti välittyy eteenpäin myös jäsenten
tuttavien avulla ja se otetaan helpommin vastaan kuin viralliselta
taholta tullut viesti.
– Yhdistyksen sisäiseen vaikuttamistyöhön kuuluu jäsenten tarpeisiin
vastaaminen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen yhteiseksi
hyväksi. Sosiaalisen median välityksellä on helppo luoda jäsenistölle
oma keskustelufoorumi, jossa voidaan keskustella ja suunnitella
yhdistyksen toimintaa. Sosiaalinen media madaltaa
osallistumiskynnystä ja monipuolistaa perinteistä
päätöksentekoprosessia.

6.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
• Jäsenhankinta
– Blogit, artikkelit, kuvat ja videot toimivat houkuttimena potentiaalisille
jäsenille siitä kuinka mukavaa yhdistyksessä mukana oleminen on.
– Nettisivuilla tulee olla selkeästi esillä mahdollisuus liittyä jäseneksi ja
tätä on syytä aika ajoin myös linkittää sosiaalisen median palveluihin.
– Jäsenhankintakampanjoissa hyviä ideoita tarvitaan aina. Sellainen
voisi olla esimerkiksi jonkun julkkiksen mukaan pyytäminen,
tapahtuman tarjoaminen ilmaiseksi jäsenille (muille maksullinen) tai
vaikka jäsenhankintakilpailun järjestäminen. Mielenkiintoinen ja
vetävä kampanja leviää sosiaalisessa mediassa pitkälle.

7.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
• Verkostoituminen
– Yhdistyksen Facebook-sivu voi nostaa suosikikseen muita yhdistyksiä
tai alan toimijoita ja lisätä näin tietoutta omasta alastaan.
– Facebook-sivun ylläpitäjä voi myös liikkua FB:ssä “sivuna” ja
kommentoida ja tykätä muiden päivityksistä ja linkeistä.
– Samoin on järkevää jakaa eteenpäin myös toisten lähettämiä hyviä
linkkejä ja osallistua yleisiin keskusteluihin. Varsinkin Twitterissä tämä
on tärkeä osa toimintakulttuuria.
– Hyvällä sisällöllä ja aktiivisella läsnäololla oman tilin seuraajien määrä
ja samalla verkoston määrä kasvaa.

8.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
• Varainhankinta
– Tapahtumien, tuotteiden ja palveluiden
markkinointi sosiaalisen median kautta saavuttaa
paljon ihmisiä.
– Täytyy kuitenkin muistaa, ettei markkinoinnissa
tule tyrkyttämisen makua tai että sitä ei toisteta
liian usein.
– Sharewood.org, Mesenaatti.me

9.
Sosiaalisen median avulla voi
• Rakentaa ja ylläpitää suhteita suoraan asiakkaisiin ja
sidosryhmiin
• Julkistaa järjestön eri vaiheissa olevia toimintoja
• Lisätä yleisön osallistumista
• Kasvattaa fanien, seuraajien tai lukijoiden määrää
• Kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta käyttäjien
keskuudessa
• Kasvattaa jäsenten määrää

10.
Miten herätän kiinnostuksen?
• Yleensä mainoksista tehokkaimpia ovat ne, joissa on
selkeä sanoma ja merkitys ja jotka jäävät helpoiten
mieleen.
• Myös vakuuttavuudella ja itselle olennaisilla asioilla
on todettu olevan merkitystä.
• Mainonnan tehokkuuteen vaikuttavat
persoonallisuus, motivaatio ja asenteet.

11.
Keskity tärkeimpään
• Mieti tarkkaan, mitä haluat saada sosiaalisen median
ympäristössä aikaan, ja keskity siihen!

12.
Kolme askelta somesuosioon

13.
Pariporina:
• Millaiset sisällöt tuovat lisäarvoa jäsenille ja/tai
järjestöstä kiinnostuneille ihmisille?
• Millaisiin asioihin ihmiset reagoivat somessa?
• Miten teet positiivisen vaikutuksen?

14.
Sosiaalisen median työkaluja

15.
Nokian ohjeistus työntekijöille
somessa toimimisesta:
• Ole valmiina
• Ole läpinäkyvä
• Ole fiksu
• Ole kiva
• Ole oma itsesi
• Ole ammattimainen

16.
Facebook
• Yhteisöllinen sivusto
• Lanseerattu vuonna 2004.
• Yli 800 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti.
• Suomessa käyttäjiä yli 2 miljoonaa.
• Järjestön mahdollisuudet Facebookissa:
– Yritys/organisaatiosivu
– Tapahtumasivu
– Henkilöprofiilisivu
– Mainonta: maksetut mainokset

17.
Twitter
• Yhteisö- ja mikroblogipalvelu.
• Lanseerattu vuonna 2006.
• Yli 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää maailmanlaajuisesti.
• Twitter tarjoaa helpon tavan seurata mielenkiintoisia ihmisiä,
kavereita tai tuntemattomia.
• Järjestön mahdollisuudet Twitterissä:
 Organisaatiotili
 Henkilöprofiilitili
 Tapahtumatili

18.
Linked In
• Verkkoyhteisöpalvelu
• Lanseerattu vuonna 2003.
• Yli 150 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti.
• Järjestön mahdollisuudet Linked Inissä:
 Organisaatiosivu
 Ryhmäsivu
 Henkilöprofiilisivu

19.
Blogit
• Verkkosivu tai sivusto, johon yksi tai useampi
henkilö kirjoittaa enemmän tai vähemmän
säännöllisesti.
• Järjestön mahdollisuudet:
 Organisaatioblogi
 Verkostoblogi
 Aiheblogi
 Henkilöblogi
• WordPress (.com ja .org) ja Blogger

20.
Google Drive
• Dokumenttien yhteiskäyttö - dokumentteja ei tarvitse
lähetellä sähköpostitse eri osapuolille, vaan kaikki voivat
omalla selaimellaan muokata dokumentteja jopa
samanaikaisesti.
• Dokumentit ovat lähtökohtaisesti yksityisiä, eli niitä voi
työstää omassa rauhassa. Dokumenttien katselu- ja
muokkausoikeuksia voi sitten jakaa muille tarpeen mukaan.
Valmiin dokumentin voi myös julkaista, jolloin se näkyy
julkisesti kaikille.

21.
Dropbox
• Tiedostonjakopalvelu, joka soveltuu valmiille muotoilluille ja
muuttumattomille tiedostoille, kuten esitteiden taittotiedostot yms.
• Tämä on yksi mahdollinen työkalu jaettujen dokumenttien säilyttämiseen.
• Palvelu on maksuton 100 megatavuun asti.
• Dropbox -kansioista voi tehdä joko täysin julkisia tai vain kirjautuneille
käyttäjille jaettuja.
• Dropboxin hyvä puoli on mahdollisuus asentaa omalle koneelle ohjelma,
jolloin kansio näyttäytyy aivan tavallisena kansiona ja sinne tallennetut
tiedostot ovat automaattisesti jaettuja muille.

22.
MediaWiki
• Mediawiki on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joten
sen voi vapaasti hakea ja asentaa omalle
palvelimelleen, jolloin wikiä voi käyttää haluamaansa
tarkoitukseen ja sen toimintoja voi myös vapaasti
muokata ja lisätä.
• Omalla palvelimella oleva wiki voidaan myös tehdä
yksityiseksi, jolloin se ei ole julkisesti nähtävillä.

23.
Tapaamisten sopiminen
• Tapaamisaikojen sopiminen useamman henkilön kesken
• Palvelussa tapaamisen järjestäjä syöttää joukon vaihtoehtoisia
tapaamisaikoja ja lopuksi lähettää sähköpostilla linkin tekemäänsä
Doodleen kaikille osallistujille. He vuorostaan katsovat kalenteriaan ja
valitsevat Doodlesta ne ajat, jotka heille sopivat.
• Doodlen voi kytkeä omaan sähköiseen kalenteriin, kuten Googlen
kalenteriin, jos tekee itselleen käyttäjätunnuksen Doodleen. Tällöin voi
omassa kalenterissaan nähdä kaikki alustavat varaukset, joihin on eri
kyselyissä suostunut. Kun kyselyitä suljetaan, häviävät alustavat varaukset
ja jäljelle jää vain se sovittu ajankohta.

24.
Kuvien jakaminen
• Online-kuva-/videopalvelu.
• Lanseerattu vuonna 2004.
• 51 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.
• Järjestön mahdollisuudet Flickr:ssä:
 Organisaatiotili
 Henkilöprofiilitili
• Käyttö on ilmaista, mutta tällöin kuvistasi näytetään vain
200 uusinta ja sinulla voi olla vain kolme albumia. Pienellä
kuukausimaksulla saa Pro-tunnuksen, jolla rajoitukset poistuvat.

25.
Videoiden jakaminen
• Online-videopalvelu
• You tube on lanseerattu vuonna 2005.
• Yli kolme miljoonaa videoiden näyttökertaa päivässä.
• Järjestön mahdollisuudet YouTubessa:
– Organisaatiokanava, johon voi luoda omia alakanavia.
– Myös tapahtumalle tai henkilölle voi luoda oman kanavan.
– Mainostaminen, neuvominen, kysymyksiin vastaaminen
• Videon kokoraja on 1Gt.

26.
Videoiden streemaus
• Bambuser on maksuton videostreamaustyökalu, joka
mahdollistaa sen, että kevyimmillään älypuhelin ja
3g-yhteys riittävät työkaluiksi maksuttomaan
tilaisuuden välittämiseen verkossa.
• Kannettavan tietokoneen webkameralla saa jo varsin
laadukkaita livetaltiointeja, joiden katsominen
reaaliaikaisesti tai jälkikäteen ei edellytä yleisöltä
minkään ohjelman asentamista.

27.
Puhelut, etäkokoukset
• Skype on kahden henkilön välisiin verkkopuheluihin tai useamman
henkilön konferenssipuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus.
• Skype-tunnusten väliset verkkopuhelut ovat maksuttomia. Edellytyksenä
on, että kaikilla osallistujilla on Skype-tunnus ja Skype -ohjelma
asennettuna omalle koneelleen.
• Skype mahdollistaa myös ääni- ja kuvayhteyden kautta etäosallistumisen
kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Fyysisten kokoontumisten
etäosallistujille äänenlaatua parantaa huomattavasti, mikäli käytössä on
laadukas pöytämikrofoni.

28.
Kalvoesitysten jakaminen
• Diaesitysten jakaminen.
• Omat esitykset voi lähettää esim. Powerpoint tai PDF-muodossa
(korkeintaan 50 Mt).
• Esityksen lähettäjä voi päättää, saako alkuperäisen esitystiedoston
kopioida.
• Muut voivat tagata, arvioida ja kommentoida esityksiä. Esityksissä oleva
teksti käsitellään myös erikseen, joten hakukoneet osaavat löytää
esityksiä niiden tekstisisällön perusteella.
• Slidesharea voi käyttää sekä oman esityksensä pitämiseen, että pidetyn
esityksen katsomiseen jälkikäteen.

29.
Linkkien jakaminen
• Delicious on linkkien jakopalvelu, joka on perustettu
2003.
• Käyttäjän voi kirjoittaa haluamiaan avainsanoja
tallentamansa linkin yhteyteen.
• Lisäksi Deliciousin miljoonien käyttäjien tekemät
sadat miljoonat linkit muodostavat jo merkittävän
tietovaraston, jolla on oma rakenteensa, joka nousee
näistä avoimista tageista.

30.
Jaettu kalenteri
• Google Calendar on ilmainen jaettu kalenteripalvelu. Omalle tunnukselle
voi perustaa useita kalentereita (vaikkapa työasiat ja vapaa-aika), jotka
ovat lähtökohtaisesti yksityisiä. Kalenterit voi synkronoida oman
tietokoneen kalenterin kanssa, jolloin sama kalenteri näkyy tietokoneella,
kännykässä ja webissä.
• Kalentereita voi jakaa muille haluamallaan tavalla, valiten kuka saa nähdä
kalenterin ja kuka saa tietoja muokata. Näin on helppo rakentaa jaettuja
kalentereja organisaation tarpeisiin. Julkisia kalenterinäkymiä voi liittää
upotuskoodilla verkkosivuille.

31.
Muita palveluita
• Tapahtumailmoittautuminen, Eventbrite
• Lomaketyökalut - Zoomerang ja SurveyMonkey
• Kyselyt Google Docs –lomakkeella
• Tavaroiden ja kyytien jakaminen, Kassi
• Palautteen keruu – UserVoice
• Jäsen- ja yhteistyökumppaneiden rekisterit, CiviCRM ja FloMembers
• Sähköinen taloushallinto – Procountor
• Nimenhuuto.com, Erityisesti urheiluseuroille ja vapaamuotoisille
porukoille soveltuva palvelu.
• Sähköpostilistat- ja markkinointi - Mailchimp ja Aweber
• Verkkomainonta - Google AdWords ja Facebook Ads

32.
Kotitehtävä
• Mieti järjestösi 1-3 tärkeintä tavoitetta sosiaalisessa
mediassa