Opetushallituksen rahoittamien ja ohjaamien ammatillisen peruskoulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden hyviä käytänteitä, joita esittelivät Sanna Brauer ja Minna Taivassalo-Salkosuo valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingin messukeskuksessa 3.12.2013
5. Y-TOP
Hankkeen koordinaattori: Ylä-Savon ammattiopisto (Johanna Ehnqvist)
Tavoitteena rakentaa polku yrittäjyysopintojen suorittamiseen
työssäoppimisen aikana sosiaalista mediaa hyödyntäen ja mahdollistaa
yksilölliset opintopolut
Tulokset: Y-TOP -malli on kehitetty ja otettu käyttöön eri koulutusaloilla ja
näin on tehostettu yrittäjyysopintoja ja työssäoppimista sosiaalista
mediaa nykyaikaisesti hyödyntäen. Y-TOP on juurtunut oppilaitoksen
käytäntöihin ja tiivistä yhteistyötä jatketaan eri toimijoiden kanssa myös
hankkeen jälkeen.
Lisätietoa:
http://www.ysao.fi/Suomeksi/Kehittamispalvelut/Projektienesittelyt/Y-TOP
6. SIMPURA
Hankkeen koordinaattori: Etelä-Savon Koulutus Oy (Ilpo Kuronen)
Tavoite: tehostaa ja monipuolistaa logistiikka-alan simulaatio-oppimisympäristöjen
käyttöä verkoston toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa kaikissa on joko
kiinteä tai liikuteltava rekkasimulaattori käytössä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty
simulaatio-opetukseen soveltuvia ja sitä tukevia uusia oppimispelejä ja pelimäisiä
pedagogisia toimintamalleja ja –ohjelmia.
Tulokset: Oppimispeli, jonka avulla harjoitellaan logistiikan perustutkinnon
yhdistelmäajoneuvokuljetukset -tutkinnon osaan sisältyviä
yhdistelmäajoneuvokytkentöjä. Harjoittelu pelin avulla nopeuttaa yhdistelmäajoneuvon
kytkennän oppimista käytännössä. Lisäksi oppimispelillä tehostetaan käytössä olevien
simulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä. Oppimispeli on ladattavissa internetistä ja sen
pelaamiseen tarvitaan tietokone, jossa on internet-yhteys.
Hyvä käytäntö (OPH:n Hyvät käytännöt –palvelussa):
Perävaunun kytkeminen pelaten
8. Luovimalla verkkoon
Koordinaattori: Ammattiopisto Luovi / Hengitysliitto ry (Vesa Pakarinen)
Tavoite: Kehittää erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuva
portfolio-työkalun käyttöliittymä ja testata sosiaalisen median
soveltuvuutta erityisopetukseen. Portfolio- työskentelyssä käytettiin
tablet-laitteita, joiden soveltuvuutta erityisopetuksessa testattiin laatien
samalla niiden käytölle selkeät toimintamallit ja ohjeet. Erityistä tukea
tarvitsevien opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta osana oppimista
lisättiin ja laadittiin sisältöjä valmentava I:n Arkielämän taidot –
kokonaisuuteen.
Hyvä käytäntö:
Tablet-laitteet erityisopetuksen tukena – QR-koodit asuntolatoiminnassa
9. Kuvat: Luovimalla verkkoon –hanke
OPH:n Hyvät Käytännöt -palvelussa
Kosketusnäyttö ja kuvien
käyttäminen helpottavat
työskentelyä.
Oppiminen on
sosiaalinen tapahtuma.
10. PEDASOS- pedagogisten ratkaisujen
kehittäminen sosiaalisen median tuella
Koordinaattori: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Aki Heino ja Anne
Vaahtio)
Tavoitteet: kehittää ja yhtenäistää virtuaalioppimisen, - opettamisen ja
ohjauksen käytäntöjä, luoda yhteinen e-oppimisen pedagoginen näkemys
sekä vahvistaa sosiaalisen median roolia opetus-, ohjaus- ja
oppimisprosesseissa. Lisäksi hyödynnettiin sosiaalista median työkaluja ja
vertaismentorointimallia opetushenkilöstön yhteisöllisyyden ja
asiantuntijuuden kehittämisessä
Tuotos NetPaper-julkaisussa: http://winnova.netpaper.fi/1825
Hyvä käytäntö PedaSos – vertaismentorointimalli
11. Kuva: Aki Heino ja Toni Vesterinen, PEDASOSpedagogisten ratkaisujen kehittäminen sosiaalisen median
tuella –hanke OPH:n Hyvät Käytännöt -palvelussa
12. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt
ammatillisissa perustutkinnoissa
Koordinaattori: Savon koulutuskuntayhtymä (Seija Kujala-Przeliorz)
Tavoite: Edistää tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä
ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti hyödyntäen sosiaalisen median
työkaluja ja mobiililaitteita oppilaitoksen suljetun verkkooppimisympäristön rinnalla erilaisissa oppimistilanteissa. Lisäksi
tavoitteena oli selkiyttää sosiaalisen median eri sovellusten roolia
oppimisprosessin toteutus kokonaisuudessa, kehittää yhteisöllistä
oppimista sosiaalista mediaa hyödyntäen ja uudistaa olemassa olevia
oppimateriaaleja sekä kannustaa opettajia, opiskelijoita ja
työpaikkaohjaajia sosiaalisen median ja PLE:n (Personal learning
environment) käyttöön.
Hyvä Käytäntö Henkilökohtaisen oppimisympäristön käyttöönotto
ammatillisissa perustutkinnoissa
13. Pajaoppiminen osana
ammatillisia opintoja
Koordinaattori: Koulutuskeskus Salpaus (Henna Rautavuo-Hätönen)
Tavoite: Tiivistää ja vakiinnuttaa Lahden kaupungin nuorisotoimen Akselin ja Dynamon
työpajojen sekä Tuoterenkaan työpajojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä koordinoida ja
opinnollistaa pajatyöskentely (ammatilliset tutkinnon osat ja ammattitaitoa täydentävät
tutkinnon osat)
Kehittää työpajoilla hankittavan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista
yhteistyössä paja- ja projektitoimijoiden kanssa sekä perehdyttää henkilöstöä
pajaoppimisen mahdollisuuksiin ja opiskelijoiden ohjausprosessien rakentamiseen.
Hanke on vielä kesken, mutta tähän mennessä saaduista tuloksista voi lukea hankkeen
väliraportista:
https://wiki.lamk.fi/download/attachments/22348154/Pajaoppimisen+selvityslomaketul
ostusversio.pdf
14. Virtuaaliohjauksen askeleet
Koordinaattori: Jyväskylän ammattiopisto (Henry
Paananen)
Tavoite: Mallintaa uuden opetusta tukevan teknologian
käyttö ja ottaa teknologia laajaan jokapäiväiseen
käyttöön. Luoda tekninen ja pedagoginen tukimalli sekä
pilotoida eri toimipisteiden välistä (reaaliaikaista)
etäopetusta sekä työssäoppimista ja ammattiosaamisen
näyttöjen etäohjausta.
Hyvä käytäntö eTutor-malli TVT-opetuskäyttöä
tukemassa
15. Kuva: Henry Paananen, Virtuaaliohjauksen
askeleet -hanke OPH:n
Hyvät Käytännöt -palvelussa
16. LIPPO
Koordinaattori: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Tiina Kaakinen)
Tavoite: parantaa opintosuorituksia ja tehostaa läpäisyä
opiskelijakeskeisin menetelmin, tarjota mahdollisuudet oppia tietoja ja
taitoja, jotka vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän
osaamistarpeita. Myllytullin yksikkö pilotoi pedagogista mallia ja kokeili
lisätyn todellisuuden sovellusten tuomisesta osaksi opetusta eri aloilla.
Kokeilut kohdistettiin toimiin, joissa ammattiin oppiminen sisältää
monimutkaisia työvaiheita tai ne vaativat erityistä tarkkuutta. Opiskelijat
ovat luoneet digitaaliseen portfolioonsa osaamispääomaa tulevaisuuttaan
varten.
Lisätietoa:
hankkeen wiki-toimintaympäristö
hankkeen loppuraportti
Hyvä käytäntö: Pedagoginen kehittämistiimi
17.
18. OSAO, Myllytullin yksikkö, pedagoginen kehittämistiimi
Tiimin jäsen
Ajankohtaiset
kehittämistarpeet
Pedagoginen
kehittämistiimi
Toiminnalliset
kehitysprojektit
Teknologian
testaaminen
Käsitellyt asiat
tiimeille ja
oppilaitoksen
johdolle
Jatkuvuus ja
opiskelijan
oppimisen
tukeminen
Opetuksen ja
oppimisen
edistäminen
Osallistuminen
ajantasaisiin
koulutuksiin
Oppimisympäristö
-hankkeiden
jalkauttaminen
Pedagogisten
iltapäivien
vastuullinen
järjestäjä
Tulevaisuuden
suunnittelu
19. Blogiverkostomalli ja sosiaalisen median
työkalut ammatillisessa opetuksessa
Hankkeen koordinaattori: Suomen Liikemiesten
Kauppaopisto
Tavoite: Kehittää toimintakäytäntöjä blogien ja
sosiaalisen median välineiden opetuskäyttöön.
Tuotoksena toimintasuosituksia, jotka on koottu
osoitteeseen:
http://blogitopetuksessa.businesscollege.fi/suositukset/
Hyvä käytäntö Blogiverkostomalli ja some -työkalut
opetuksessa
20. Blogi yhteiskunta-, yritys- ja
työelämätiedon opiskelun tukena –
uutispäiväkirja (hyvä käytäntö)
Kehitetty menetelmä on tarkoitettu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon
opiskeluun, joka kuuluu ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin.
Tavoitteena on mm. kehittää opiskelijoiden tiedonhakutaitoja ja ohjata
aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Menetelmää voidaan käyttää sekä
lähiopetukseen että verkko- tai etäopetukseen kuuluvana tehtävänä.
Keskeinen idea: Opiskelijoiden tuli seurata uutisia haluamaansa mediaa
käyttäen ja tuli heidän raportoida blogiin tietty määrä sellaisia uutisia, joita
he pitivät mielenkiintoisina tai merkittävinä. Opiskelijat voivat pitää joko
henkilökohtaista blogia tai opiskelijaryhmän yhteistä uutisblogia, jonne
kaikkien merkinnät tallennettiin ja jossa myös kommentoitiin uutisia.
Uutispäiväkirjan lisäksi myös toimeksiannot vaikuttivat arviointiin.
Toteuttaja: Sastamalan koulutuskuntayhtymä
Hyvään käytäntö: Blogi yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskelun tukena – uutispäiväkirja
21. ASPASOME - Asiakaspalvelun
opiskelua pelaamalla (Hyvä käytäntö)
ASPASOME on kasvatuksellinen roolipeli, jossa käsitellään
asiakaspalvelua, myyntiä, markkinointia, yhteiskuntavastuuta ja kestävää
kehitystä. Peli toimii ensimmäisen lukuvuoden merkonomiopiskelijoiden
koulutusvälineenä.
Pelin tarkoituksena on työskennellä Åhmanin tavaratalon eri osastoilla ja
kohdata siellä sekä sosiaalisessa mediassa eteen tulevia jokapäiväisiä
pienempiä ja suurempia tavaratalon toimintaan ja kehittämiseen liittyviä
haasteita. Niitä varten talon eri osastojen tulee tehdä yhteisiä päätöksiä
sekä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla tavaratalon toiminta ei
suistu kaaokseen.
Pelissä vaaditaan yhteistyötä, muodostetaan vaikeitakin päätöksiä ja
sovitaan tehtävistä toimenpiteistä.
Hyvä käytäntö: ASPASOME - Asiakaspalvelun opiskelua pelaamalla
22. QR-koodit puualan opiskelussa: sähköiset
työvaiheohjeet jakkaran valmistamiseen
(hyvä käytäntö)
Oulun seudun ammattiopiston puutekniikan 1. lukuvuoden opiskelijat ovat
toteuttaneet sähköisen työvaiheohjeistuksen. Ohjeiden avulla voidaan valmistaa
yksinkertainen jakkara, jonka kautta pystytään opiskelemaan useita puuntyöstön
perustyömenetelmiä. Tavoitteena on, että tulevat opiskelijat voivat ohjeita
hyödyntämällä valmistaa harjoitustyön aiempaa itsenäisemmin. Näin ollen
opettajalle jää enemmän aikaa itse työmenetelmien, koneiden käytön ja
työturvallisuusasioiden opettamiseen.
Ohjeiden julkaiseminen on OSAOn Kaukovainion tekniikan yksikössä toteutettu niin,
että jakkaran osat ovat seinään kiinnitettyinä eri työvaiheissa (ks. liitetidosto).
Jokaista erillistä työvaihetta varten on qr-koodi, jonka avulla pääsee työvaiheen
ohjeisiin.
QR-koodit puualan opiskelussa: sähköiset työvaiheohjeet jakkaran valmistamiseen –
käytäntö on jätetty osana Kiltakoulut.fi –hanketta.
Hyvä käytäntö: QR-koodit puualan opiskelussa: sähköiset työvaiheohjeet jakkaran
valmistamiseen
24. Kiltakoulut.fi
Koordinaattori: Koulutuskuntayhtymä Tavastia (Anu Konkarikoski)
Tavoite: Luoda eri ammattialoille soveltuva sosiaalisen median palveluja hyödyntävä
pedagoginen malli, jossa yhdistyvät opiskelijakeskeisyys ja vertaisoppiminen,
läpinäkyvä yhteisöllisen tiedon jakaminen, vertaiskehittäminen sekä opiskelijaa
kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun. Eri ammattialat
sovittavat syntyvää pedagogista mallia omien kiltojensa puitteissa alansa
erityispiirteisiin sopivaksi.
Tuloksia: Ensimmäisen vaiheen aikana on syntynyt kaksi nettisivustoa, joilla kuvataan
toimintaa ja annetaan ohjeita, joilla Kiltakoulut-toimintamallia voi ottaa käyttöön.
Tutustu http://www.kiltakoulut.fi/
Lisäksi on kehitetty opiskelijoille suunnattu KeikkailuExtra-sivusto
http://keikkailuextra.wix.com/keikkailuextra2
Hyvät käytännöt Sosiaalisen median ja mobiililaitteiden käyttö opetuksessa Kiltakoulujen malli, QR-koodeilla ohjeita prosessitekniikan opetukseen
26. Pintakilta - avoin oppimisympäristö
pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen
kehittämiseen (osa Kiltakoulut.fi)
Pintakilta-toimintamallissa tutkinnon perusteissa olevat
ammattitaitovaatimukset on purettu työtehtäviksi. Työtehtävät
tekemällä ja blogiin reflektoimalla opiskelijan ammattitaito ja
osaaminen kehittyvät. Vähimmäisvaatimuksena on
arviointikriteerien T1-taso. Kyseinen osaamistaso on kuvattu
opiskelijoille Pintakillan avoimilla internet-sivustoilla. Pintakilta on
ensimmäinen Kiltakoulujen killoista (kilta=toimintatapa koskien
opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä).
Hyvä käytäntö Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn
opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen
Tutustu myös http://www.pintakilta.fi/
27. Kuva: Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn
opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen (OPH:n Hyvät Käytännöt –
palvelussa)
28. Virtuaalipanimon testaus ja
käyttöönotto opetuksessa
Koordinaattori: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
(Leila Frondelius)
Virtuaalipanimo –hankkeessa rakennettiin, testattiin ja otettiin
opetuskäyttöön avoin Second Life (3D) -panimoympäristö.
Panimoympäristöä myös esitellään ja annetaan käyttötukea
muille koulutuksen järjestäjille. Lisäksi on kehitetty
yhteistyötä panimoalan työpaikkaohjaajien kanssa, sekä
opettajien ja työpaikkaohjaajien ohjaus-, menetelmä- ja
arviointiosaamista.
Hyvä käytäntö Virtuaalipanimon käyttö opetuksessa
29. Kuvat: Virtuaalipanimon testaus ja käyttöönotto
opetuksessa –hanke OPH:n Hyvät Käytännöt -palvelussa
Virtuaalipanimo Second Lifessa