Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
2. Bioenergia on Suomessa tärkeä energialähde
• Metsähake, teollisuuden
puutähde ja polttopuut
työllistävät Suomessa
• Kokonaistyöllistävyys 7 500
henkilötyövuotta
• Parantaa omavaraisuutta ja
sitä kautta tuotantovarmuutta
• Parantaa kauppatasetta
• Vähentää riippuvuutta öljyn
hinnan vaihtelusta
• Edistää metsien hoitoa
2015 Motiva Oy
Puuhake palaa lämpölaitoksen hakekattilassa.
Kuva:JohannaKokkola
3. Bioenergiaa saadaan monesta lähteestä
2015 Motiva Oy
Puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on
neljäsosa ja uusiutuvan energian kolme neljäsosaa.
Puuenergia
• Halot ja klapit
• Rangat
• Kokopuu
• Latvusmassa
• Kannot
• Hakkeet
• Jätepuu (puhdas)
Peltoenergia
• Ruokohelpi
• Olki
• Öljykasvit
• Vihermassat
• Suojakaistojen
biomassa
• Järviruoko
• Energiapaju
Biokaasu
• Lannat
• Vihermassat
• Peltoenergiakasvit
• Öljykasvien
puristekakut
• Bioöljyt ja rasvat
• Biojätteet
• Teurasjätteet
4. Puupolttoaineet teollisessa käytössä
• Metsäteollisuuden syntyy monia energiaksi hyödynnettäviä jakeita
• Mustalipeä, kuori, erilaiset purut ja puutähdehakkeet
• Käytetään teollisuuden voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa tuottamaan sähköä,
prosessihöyryä ja lämpöä
• Näistä muodostuu noin viidennes Suomen koko energiankulutuksesta
• Metsähake
• Haketus tai murskaus joko metsässä, terminaalissa tai laitoksella
• Käyttö aluelämpölaitoksissa, taajamien ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa
sekä kiinteistöjen lämmityslaitteissa
• Eniten käytetty kiinteä puupolttoaine Suomessa
• Pelletit
• Käytetään voimalaitosten seospoltossa kivihiilen kanssa ja aluelämpölaitoksissa
2015 Motiva Oy
5. Puupolttoaineet kotitalouksissa
• Polttopuu: halot, klapit, pilkkeet
• Merkittävä puuenergian muoto:
pientalot, maatilat, saunat, suuret
kiinteistöt
• Kattilat, tulisijat ja kiukaat
• Polttopuulla pientalojen
lämmityksestä 40 % vuonna 2012
• Pelletit ja briketit
• Valmistetaan mekaanisen
metsäteollisuuden sivutuotteista:
kutterinlastusta, hiontapölystä ja
sahanpurusta
• Kuiva tasalaatuinen polttoaine
2015 Motiva Oy
Kuva:JuhaRautanen
6. Puusta polttoaineeksi, esimerkkejä
2015 Motiva Oy
Puuhake on parhaimmillaan
kuivaa ja puhdasta.
Käyttämällä havutukkeja voidaan
tehostaa hakkuutähteen kuljetuksia.
Puhdas jätepuu voidaan
hakettaa .
Puupelletti on tasalaatuista.
Kuva:IirisLappalainen
Koivu on energiasisällöltään paras
ja suosituin polttopuu.
Rangat haketetaan usein
metsässä tien varressa
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JohannaKokkola
7. Lämpöyrittäjyys
• Lämpöyrittäjä toimittaa asiakkaalle lämpöä ja laskuttaa energiasta (€/MWh)
• Kaukolämpöä, kuumaa vettä tai höyryä
• Yrittäjä
• Investoi lämpölaitokseen
• Rakentaa laitoksen ja tarvittaessa verkon
• Hankkii polttoaineen, hoitaa lämmön-
tuotannon ja kunnossapidon
• Sopimukset tyypillisesti noin 10 vuotta ja
lämmön hinta sidotaan indekseihin
• Vuonna 2013 Suomessa oli
• 530 lämpöyrittäjän hoitamaa kohdetta
• Kattilateho yhteensä 290 MW
• Puupolttoainetta kului 1,5 milj. i-m3
2015 Motiva Oy
Kuva:KimmoHaimi
Puuwatti Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Alanen
esittelee Ylöjärven biolämpölaitoksen
hakevarastoa. Laitos toimittaa lämpöä Parman
betonielementtitehtaalle ja Ylöjärven muille
kiinteistöille.
8. Peltobiomassat
• Peltobiomassoja ovat mm.
• Ruokohelpi, hamppu, öljykasvit,
nopeakasvuinen energiapaju ja
viljakasvien osat, kuten olki
• Peltobiomassoja voidaan viljellä
elintarviketuotannosta poistetuilla
pelloilla, kesannoilla ja entisillä
turvetuotantosoilla
• EU:n tukijärjestelmä sallii ei-
ruoantuotantoon tarkoitettujen
energiakasvien viljelyn tukemisen
• Tuet ovat peltoenergiakasvien viljelylle
taloudellisesti ratkaisevia
2015
Motiva Oy
Ruokohelpipaaleja Kokkolassa. Ruokohelpiviljely on alku-
innostuksen jälkeen vähentynyt.
Kuva:KatriPahkala
9. Biokaasu
• Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä
hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa bakteerien vaikutuksesta
• Biokaasua saadaan monista raaka-aineista
• Jätevesiliete, lanta, nurmi,
orgaaniset jätteet ja sivuvirrat
• Kaatopaikkakaasun keräys
• Biokaasun koostumus
• Metaani CH4 40-70 prosenttia
• Hiilidioksidi CO2 30-60 prosenttia
• Pieniä määriä vettä, typpeä, happea,
vetyä, ammoniakkia, rikkivetyä
• Biokaasun palaessa syntyy vettä ja
hiilidioksidia
2015 Motiva Oy
Kuva:IirisLappalainen
Biokaasulaitoksen mädätysjätteiden erottelua
kiinteään ja nestemäiseen osaan
Envor Biotechin biokaasulaitoksella Forssassa.
10. Liikenteen biopolttoaineet
• Biomassasta jalostettavilla polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita
• Vähentävät liikenteen öljyriippuvuutta ja ympäristövaikutuksia.
• Mikäli biopolttoaineet tehdään kotimaisista raaka-aineista, lisäävät ne myös
Suomeen jääviä tuloja ja maamme huoltovarmuutta.
• Liikenteen polttoaineiksi soveltuvia
biopolttoaineita ovat muun muassa:
• Biodiesel, bioetanoli, biobutanoli,
biometanoli, ETBE eli esteröity
bioetanoli, bioöljy, biokaasu ja
puukaasu
• Uusia mahdollisia liikennepoltto-
aineita kehitetään esimerkiksi
levistä
2015 Motiva Oy
Kalmarin tilan biokaasuasemalla tankataan
traktoria tilalla tuotetulla biokaasulla.
Kuva:MetenerOy