Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Plus de OuLUMA
Plus de OuLUMA (15)
Opetuksen motivointi - Olli Silvén
- 1. Motivoiva opetus – opetuksen motivointi Olli Silvén Oulun yliopisto 4.9.2010
- 2. Tuki, tuutorointi ja motivointi Intensiivinen tuutorointi on ”hyvien yliopistojen” erityistuntomerkki • tasapainottaa erittäin kovan vaatimustason • mutta poikkeaako miten suomalaisesta koululaitoksesta? Miten toimivat vaikkapa Cambridge & Oxford? • opetus College:issa pelkästään tuutoreiden avulla, • yliopisto järjestää vain kuulustelut fokus korostetusti osaamisessa • onko isoa eroa suomalaiseen koululaitokseen? Ja • eroaako Oxfordin tuutorin toiminta olennaisesti suomalaisen luma-opettajan työstä? motion CMOS sensor Lenslet array glass (embossed sample plastic ) illumination glass
- 3. Numeriikkaa... Oulun yliopisto saa 50% tekniikan opiskelijoistaan runsaasta 10:stä lukiosta • kärjessä samat lukiot samat vuodesta toiseen, joista • tulleet myös menestyvät hyvin • kokosuhteessa paras aines tulee maaseutulukioista • opettajien vaikutus kiistaton
- 4. Aivan varmasti... Opintomenestyksen ratkaisee varsinaisesti motivaatio ja sitkeys • lahjakkuus on ylimainostettua, joskin silläkin on roolinsa • motivaatio näyttäisi juontavan yläasteen ja lukion motivoituneista opettajista • diplomitöiden alkulauseissa on toisinaan nimet mainiten kiitetty kouluaikojen luma-opettajia
- 5. Uhkatekijöitä... Uusien opiskelijoiden yhdessätyöskentelykyky ja ehkä myös valmiudet yhteistoimintaan ovat heikentyneet selvästi • johtaako sosiaalinen media erakoitumiseen? • oudot käsitykset vastuusta itselleen ja työtovereille tehokkaan opiskelun tarvitseman ryhmädynamiikan luonti haasteellistunut Lukion jälkeisiä osaamispuutteita äärimmäisen raskas, hidas ja jopa mahdoton paikata
- 6. The big picture... Suomi elää vientiteollisuudella, joka nojaa luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen Koulutusaloina tekniikka ja luonnontieteet kuitenkin ovat jo vaarallisen epäsuosittuja useimmissa länsimaissa • suuntautuuko nuoriso ”helpoille aloille” • pelätäänkö teknologisen kehityksen hiipuvan? • mistä nuorisomme omaksuu asenteensa ja motivaationsa? Oasis of the Seas
- 7. Toisaalta... Kehittyvistä maista katsottuna teollisuusmaat ovat edellleen ylivoimaisen kilpailukykyisiä • kaikki isot innovaatiot tulevat yhä perinteisistä lähteistä, joissa • teknologisesti kehittyneet yhteiskunnat luovat niille pohjan Kehittyvissä maissa luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen nähdään ykköskategorian nousumoottorina. Lisäksi • teknologian globaalit työmarkkinat houkuttelevat ”Lännessä” tiedotusvälineiden globalisaatiokritiikki on kovaa • positiiviset vaikutukset uein unohtuvat
- 8. ”Mutta kun kaikki tarpeellinen on jo keksitty”... Ns. jälkiteollinen aika ei taatusti ole ”jälkiluonnontieteellinen” • kovien luonnontieteiden sekä bio- ja ihmistieteiden yhdistelminä syntynyt ja syntyy uusia aloja • bioinformatiikka, biofysiikka, lääketieteen tekniikka, kvantitatiivinen talousanalytiikka... • yhteinen tekijä matematiikan, fysiikan ja kemian osaaminen ja niistä lainattujen menetelmien ja tietämyksen soveltaminen perusopetuksen sisällöissä ei olennaisia korjaustarpeita • ”if you aim to work on Wall Street, study physics”
- 9. Erään jalostusketjun pää • ylioppilaskirjoituksissa fysiikan kirjoittaa alle 5 000 abiturienttia • pitkän matematiikan n. 12 500 • pelkästään yliopistotasoisia opiskelupaikkoja fysiikka+ pitkä matematiikka -taustaisille ainakin 8 000 • terveystiedon kirjoittajia on niin paljon, että jonkun osaajan on syytä tarkistaa koepaikkojen rakenteiden kantavuus
- 10. Erään toisen jalostusketjun alku • n. 3400 ylioppilasta hyväksytään DI ja arkkitehtikoulutuksiin • n. 2800 aloittaa • n. 30% keskeyttää kolmen ensimmäisen vuoden aikana • vakavia motivaatio-ongelmia perusopinnoissa motion illumination
- 11. Olennaisen paljon kiinni opettajista Motivaatioon voi vaikuttaa • erään koulutusohjelman opintopistekertymät = erään opettajan vaikutus • kiistatta työ, jolla iso merkitys
- 12. Paljonko kiinni opetusmenetelmästä (1)? Anita Aikio & Kati Kyllönen, fysiikan laitos: fysiikan peruskurssit (1 vsk) • epähomogeeninen lähtötaso: • lyhyen matematiikan lukijoita, jotka eivät ole opiskelleet fysiikkaa • pitkän matematiikan ja pitkän fysiikan opiskelleita • massaluennot 300-400 opiskelijalle ei ongelmaton opetusmuoto • kurssit sisältävät paljon asiaa ja erityisesti Sähkö- ja magnetismiopin kurssi vaatii myös differentiaalilaskennan alkeiden hallintaa heikko läpäisy, tehokkaat lääkkeet tarpeen
- 13. Paljonko kiinni opetusmenetelmästä (2)? Anita Aikio & Kati Kyllönen, fysiikan laitos: fysiikan peruskurssit Ratkaisu 2006-: 1. Yhden tehtävän välikuulustelut joka toinen viikko, n. 40% pistekertymästä 2. Päätekokeesta 60% pistekertymästä 3. Laskuharjoituksista n. 5% pistekertymästä 4. Läpäisy 50% pistekertymällä opiskelijoille motivaatio opiskella edes joka toinen viikko Eroaako olennaisesti yläasteiden ja lukioiden opettajien menetelmistä?
- 14. Paljonko kiinni opetusmenetelmästä (3)? Tulokset 2004 2006 Perusmekaniikka 2004 läpi 215, 62% 2005 läpi 156, 52% 2006 läpi 256, 89% 2007 läpi 247, 91% Muissakin kursseissa liki identtinen vaikutus Huomaa, että myös 2005 2007 arvosanat ovat parantuneet! Lähde:Anita Aikio ja Kati Kyllönen 2007
- 15. Opiskelijoiden ajankäytöllä on merkitystä Viikoittaisen ajankäytön ja lukukauden opintoviik- kokertymän yhteys: 1vsk kevät 2004, OY/TTK/STO (r2~0.71)
- 16. Miten motivoida riittävään ajankäyttöön? Valtaosa opiskelusta tapahtuu vasta hieman ennen kuulustelua • alla esimerkki 10 osakuulusteluun nojautuvan kurssin materiaalihauista (luentovideoita) tiheillä välikuulusteluilla ajankäyttö tasaantuu • välikuulustelut myös keino osaamistavoitteiden saavuttamisen verifiointiin askel askeleelta • ajankäytön lisäksi olisi vaikutettava myös opiskelutapoihin
- 17. Esimerkkejä välikuulusteluiden merkityksestä Oulun yliopiston TTK:n 1 vsk:n matematiikan kurssien muutokset • perinteinen perinteinen + laskuillat jatkuva arviointi Matematiikan peruskurssi 1 (1vsk syksy): • fuksien kertaläpäisy: 60% 70% yli 85% • ”vanhojen” teekkarien läpäisy n. 25% Matematiikan peruskurssi 2 (1 vsk kevät) • fuksien kertaläpäisy: 55% 65% 81% • ”vanhojen” teekkarien läpäisy n. 50%
- 18. Ryhmäpainetta käyttävä kurssi Periaate: vertaistuki, motivaattoreina oman ryhmän jäsenet 1. Ei loppukuulustelua: arvosana määräytyy kokonaan osasuorituksista (10+2kpl) • sopii aihepiiriin, jossa kaikki rakentuu tiili tiilen päälle 2. Opintoryhmät (3-4 henkilöä): ryhmän jäsenet yhteisvastuussa • viikkokuulustelut, arvostelu ryhminä, arviointi näytteenotolla jäsen/ryhmä/kerta 3. Tukea ryhmäidentiteetin rakentamiselle: ryhmäkuvat suosituin oppimisympäristön sisältö
- 19. Ryhmäpainetta käyttävä kurssi: tulokset Year Lectures Exercises Evaluated Week Use of Passing Mean (h) (h) homework exams (N) time (md) rate/year grade 2002 40 20 10*2 0 82h 69 % traditional 2003 40 20 10*2 0 - 67 % traditional 2004 40 20 10*2 0 - 70 % 3.49 Spring intensive traditional 2004 20 40 - 10 86h 81 % 3.68 Fall interactive individuals 2005 ~20 44 - 10 102h 89 % 4.22 interactive groups 2007 24 40 - 10 110h 93 % 4.20 interactive groups 2008 24 40 - 10 115h 95 % 4.07 interactive groups 2009 24 40 - 10 105h interactive groups Huom: ajankäyttö mitattu vain ensimmäiseen suoritusmahdollisuuteen asti
- 20. Ryhmäpainetta käyttävä kurssi: läpäisyt ensimmäisellä yrityksellä Year Names on Real participants Students Students First attempt the list (at least one passed failed passing rate week exam) of the real participants 2004 102 91 (at least one 62 40 68% Spring returned homework, (70%) 89 with more than one) 2004 154 132 (118 with more 86 68 65% Fall than one week exam) (73%) 2005 204 202 183 19 91% 2007 194 187 163 25 87% 2008 126 126 112 14 89% 2009 71 69 66 5 96% Lähde: Antti Seppälän diplomityö 2009 Havainto: jatkuva arviointi (2004 syksy) ei parantanut paljoa ensimmäisen yrittämän läpäisyä, joskin koko vuoden tulos parani. Vuoden 2005 parannus korreloi selvästi ryhmävastuu- periaatteen käyttöönoton ja vertaistuen kanssa
- 21. Ryhmäpainetta käyttävä kurssi: ryhmien vaikutus läpäisyyn Year Participants Participants Participants Passing rate Passing rate (total) not in groups in groups not in groups in groups 2004 Fall 154 154 N/A 56% N/A 2005 204 48 153 71% 97% 2007 188 37 151 62% 92% 2008 126 39 87 67% 99% 2009 69 17 52 82% (05.09) 96% (05.09) Year General Dropout Dropout dropout rate rate in groups rate, not in groups 2004 Fall 45.4% N/A 45.4% 2005 7.3 % 2.6 % 31.3 % 2007 8.7 % 1.9 % 35.0 % 2008 8.7 % 1.5 % 25.6 % 2009 2.8% 3.7% - Lähde: Antti Seppälän diplomityö 2009 • Kurssiformaatilla ns. pappojen ja mummujen kannatus • Nuoremmilta opiskelijoilta myös protesteja • Ryhmäosallistuminen joka tapauksessa vapaaehtoista
- 22. Yhteenveto Opiskelumotivaation lähteitä on useita • opiskelija itse, tyttö-/poikakaveri • vanhempien ja sisarusten esimerkki • opettajan innostus, tuutorin tuki • opiskelutoverien vertaistuki Opinnoissa menestymiselle olennaista on riittävä ja tehokas ajankäyttö • onko luonnontiedeosaamisen suurimmat uhkat päätön nettisurffaus, pokeri ja sosiaalinen sosiaalistamaton media? Kurssiformaateilla voidaan vaikuttaa ajankäyttöön ja vertaistukeen • mutta eivät koskaan voi korvata opettajan kiinnostusta ja tukea Opiskelijoiden suhtautuminen aktivoiviin ja yhteistyöskentelyyn harjoittaviin toteutusmuotoihin ei ole yksin positiivinen
- 23. Väärä väittämä 1:Globalisaatio vie LUMA-työtkin! Henkilökuukausikustannusten merkitys ylimainostettua • tuottavuuden merkitys ei aukene helposti toimittajille? • ulkoistusvirta käy myös toiseen suuntaan! Alla syitä kehitystyön ulkoistuksiin kehittyviin talouksiin Syyt ulkoistukseen (2004) 4% 1% 10 % Keskittyminen ydinosaamiseen 13 % 36 % Kulujen karsinta Laadun parannus Nopeampi time-to-market -aika Edistää innovaatioita Suojella pääomaa 36 % Lähde: Outsourcing World Summit 2004 & Teemu Haapalan diplomityö 2010
- 24. Väärä väittämä 2: Me jäädään jalkoihin! Intialaisen tutkimuksen mukaan 4.6% Intiassa tutkintonsa suorittaneista insinööreistä kykenee alansa tuotekehitystehtäviin... Luonnontieteiden ja tekniikan yliopistotutkinnot Intia Kiina 1990-91 EU 2002-04 USA Japani 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Lähde: Teemu Haapala, diplomityö 2010
- 25. Mutta kun palkat Kiinassa ovat 10% täkäläisistä! 1. Englanninkielentaitoisten ammattilaisten palkat ihan muuta 2. Tilanne tasoittuu koko ajan 75 Alla arvioitu kustannusero kehitys ohjelmistokehityksessä 72 70 71 70 68 67 68 66 Koko projekti 65 64 66 toteuttuna 63 Agilella, kokonaan Lähde: 63 61 USA:ssa Teemu Haapala, 60 59 60 diplomityö 2010 57 56 56 58 55 55 Kehitys vesiputous Kiinassa, 53 testaus vesiputous 50 USA:ssa 50 mukana ketteriä tekniikoita 47 45 46 45 40 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020