6. Työntekijyyden kehityslinjat
Suomessa 1945-2013.
25.5.2015 6
Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980
1990
1990-2010
Muutos
työssä
Maa- ja
metsätaloustyö
Tehdastyö ja
palvelualojen kasvu
Palvelu- ja tietotyö
Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka
Sukupuolisuus ja
työ
Maskuliininen
ruumiillinen työ
Femininisoituvat
taitovaateet
Tiivistyvät ja laajentuvat
taitovaateet
Tuottavuuden
luonne
Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja
psykologinen
Vauraus ja
hyvinvointi
Taloudellinen
niukkuus
Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi
Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen
suunnittelu
Neuvottelu ja sisäinen ohjaus
Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan
syntyneet
Terveysvaarat Fysiologiset
uhkatekijät
Kemikaalit ja
myrkyt
Psykologiset ja sosiaaliset riskit
Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-
suuden kasvu
Mielenterveysproblematiikka
Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.
7. Työntekijöiden psyykkiset oireet 1977-2013
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013
Naiset
Väsymys, tarmottomuus
Univaikeudet
Jännittyneisyys
Ylirasittuneisuus
Kaikki käy yli voimien
Masennus
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013
Miehet
Väsymys, tarmottomuus
Univaikeudet
Jännittyneisyys
Ylirasittuneisuus
Kaikki käy yli voimien
Masennus
25.5.2015 7
Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).
8. Poimintoja työn tulevaisuutta
koskevasta keskustelusta
• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä
katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy?
Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?
• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten
merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja
virtuaaliyhteistyö.
• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja
verkottunut yhteistyö.
• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ
subjektivoituu.
25.5.2015 8Lähde: Tuomo Alasoini.
9. Mitä toimintaympäristön muutos
edellyttää henkilöstöjohtamiselta?
• Muutosten johtamista.
• Eläkkeelle siirtymisen johtamista.
• Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.
• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista
johtamista.
(teemat ovat limittäisiä)
25.5.2015 9
13. Mittarit
1. Strategisen työhyvinvointijohtamisen taso
– Seuranta, tavoitteet, suunnitelmallinen parantaminen
2. Henkilöstöjohdon rooli
1) Strateginen kumppani
2) Muutoksen tukija
3) Hallinnollinen asiantuntija
4) Työelämän kehittäjä.
3. Työssä jatkamisen tukeminen
1) Strategiset linjaukset
2) Mittarit ja tietoisuus
3) Käytännöt
25.5.2015 Pauli Forma 13
14. Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta kunta-
organisaatioissa selittävä regressioanalyysi
-0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3
Organisaation koko
Kuntayhtymä
Osakeyhtiö
Työhyvinvointipäällikkö
Strateginen kumppani
Muutoksen tukija
Hallinnollinen asiantuntija
Työelämän kehittäjä
25.5.2015 Pauli Forma 14
Organisaation piirteitä
Henkilöstöjohdon rooli
***
***
***
*
15. Työssä jatkamista tukevien toimenpiteiden
aikaansaamisen helppoutta koskeva regressioanalyysi
-0,2 0 0,2 0,4
Organisaation
koko
Kuntayhtymä
Osakeyhtiö
Tyhypäällikkö
Strateginen
kumppani
Muutoksen tukija
Hallinnollinen
asiantuntija
Työelämän
kehittäjä
25.5.2015 Pauli Forma 15
-0,2 0 0,2 0,4 -0,2 0 0,2 0,4
Strategiset linjaukset Mittarit ja tietoisuus Käytännöt
*********
***
** *** **
** *
*
17. Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan
näkökulmat työhyvinvointiin
25.5.2015 17
Yksilö
Yhteisö
Yhteiskunta
Lainsäädännön
kehittäminen,
ohjelmat ja
hankkeet
Työpaikan
toimenpiteet
työhyvinvoin-
nin tukemiseksi
Työntekijän oma
vastuu
työhyvinvoin-
nistaan, elintavat
ja osaamisen
ylläpitäminen.
18. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin merkitys
• Työhyvinvoinnin merkitys tuottavuudelle, tuloksellisuudelle
ja työnantajakuvalle.
• Työhyvinvoinnin ongelmien aiheuttamat kustannukset
organisaatioille ja yhteiskunnalle.
• Työhyvinvoinnin merkitys työhön osallistumiselle ja
työurille.
• Työhyvinvoinnin merkitys hyvinvoinnille (toimintakyvylle)
eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
25.5.2015 18
19. Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet
vuosina 1996–2014 sairauspääryhmän mukaan
(työeläkkeet)
25.5.2015
0
25 000
50 000
75 000
100 000
125 000
150 000
175 000
200 000
225 000
250 000
96 98 00 02 04 06 08 10 12 14
0
2 500
5 000
7 500
10 000
12 500
15 000
17 500
20 000
22 500
25 000
27 500
96 98 00 02 04 06 08 10 12 14
Eläkkeensaajat
Mielenterveyden
ja käyttäytymisen
häiriöt
Tuki- ja lii-
kuntaelinten
sairaudet
Verenkierto-
elinten
sairaudet
Muut
sairaudet
Lähde Eläketurvakeskus
Eläkkeelle siirtyneet
20. Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan
aiempaa vähemmän
• Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen on jatkunut jo useita vuosia
• Osatyökyvyttömyyseläkehakemukset sen sijaan ovat olleet nousussa
25.5.2015 20
* Vuonna 2012 Kevassa otettiin käyttöön uusi eläkekäsittelyjärjestelmä.
21. Esimerkki muutoksesta pitkällä aikavälillä:
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
ikävakioitu alkavuus v. 1991-2014
25.5.2015 21
22. Työuran tukeminen
25.5.2015 22
Työkyky- ja
tyhyjohtamisen
edistäminen
Aktiivisen tuen
palvelut
Kevan
palvelut
Kevan
tavoite
Työuran
vaihe
Ei työkyky-
ongelmia,
mahdollisesti
ajoittaisia
työhyvinvoinnin
haasteita
Työkykyongelmia,
jotka
kehittyessään
saattavat uhata
työuran jatkoa
Työkyky on
alentunut niin,
että työssä
jatkaminen on
vaarantunut.
Ei työkykyä tai
täyttää
eläkeiän, ei
halua jatkaa
työssä
Amm.
kuntoutus ja
eläkeratkaisut
Eläkeratkaisut
Työhyvinvointi,
tuottavuus
Ongelmien
ennakointi,
havaitseminen
ja hoitaminen
Työhyvinvoinnin
turvaaminen
Työkyvyttömyyden
ehkäisy
Työssä
jatkaminen
Lakisääteisen
tehtävän toteutus
Työkyvyttömyys
kustannusten
hallinta ja tyhy
Eläköityminen
Työnantajan
tavoite
Työntekijän
tavoite
Hyvinvointi
työssä
Työkyvyn
säilyttäminen
Työssä
jatkaminen
Toimeentulon
turvaaminen
25. 25.5.2015 25
Esimerkkicase:
Organisaation x työkyvyn johtaminen
tiedolla: sitä ei juuri ole
• 3 ratkaisua:
– Johtaminen on oikean suuntaista ja oikein strukturoitua
(lähi- ja organisaatiojohtaminen)
– Organisaatiossa on tarpeeksi vahvalla mandaatilla työntekijä
tai mielellään työntekijöitä, jotka omistavat työkykyä tukevat
prosessit, ohjaavat operatiivista toimintaa ja ovat strategisen
suunnittelun keskiössä
– Organisaatio kerää ja analysoi tietoa työntekijöidensä
työkyvystä
Hyvin hyvin harvassa organisaatiossa kaikki 3 toteutuvat
26. • Ei kerätä dataa
• Ei omisteta dataa tai se on väärässä muodossa
• Ei osata käsitellä dataa
• Ei osata ratkoa yllä mainittuja ongelmia tehokkaasti
• Seurauksia:
– tunnusluvut muodostettu väärin, jolloin ohjaavat väärään
suuntaan
– pysytään kuvailevalla tasolla, jolloin todelliset ongelmat
pysyvät piilossa
– menee aikaa (tehdään käsin)
– menee rahaa (ostetaan järjestelmiä/lisenssejä)
• Ratkaisuehdotus:
– Data ja osaaminen pitää ottaa omiin käsiin.
• Työvälineet ja koulutus
25.5.2015 26
Tiedolla johtamisen kompastuskivet
organisaatiossa x
27. 27
Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä
Raportointi
Strategisuus
Koulutus
Rakentaminen
Laajuus
Perusrakenne
Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto
ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,
työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on
tavoitteellista.
Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat
raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on
hälytysraja sairauspoissaoloissa.
Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen
toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat
järjestelmän.
Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja
sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.
Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.
Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja
yhtenäisesti.
Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri
toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.
Lähde: Keva.
28. Case Ylä-Savon Sote
• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että
työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.
• Mitä tapahtui?
– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden
käynnistäminen.
– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.
– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.
– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.
– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.
– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta
– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys
– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen
– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille
esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.
25.5.2015 28
30. Työhyvinvoinnin ongelmat
taloudellisessa mielessä
• STM:n tekemien laskelmien mukaan tekemättömän työn
kustannukset Suomessa ovat vuositasolla noin 25 mrd
euroa.
• Työkyvyttömyyyden aiheuttamat menot kunnille ovat noin
2,2 mrd euroa vuodessa.
• Kunta-alan työkyvyttömyyseläkemenot ovat noin 440
miljoonaa euroa.
• Suurissa kaupungeissa menot kymmeniä miljoonia euroja
vuosittain.
25.5.2015 30
31. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
31
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset
Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset
vaihtelevat
merkittävästi
organisaatioiden
välillä.
25.5.2015
32. Lopuksi
• Kuntien toimintaympäristö on suuressa
muutoksessa – kyse on koko julkisen sektorin
roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Monta näkökulmaa henkilöstöjohtamiseen.
• Henkilöstöjohdon rooli merkittävä
työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa.
• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen
merkittävää toimintaympäristön kannalta.
25.5.2015 32