Työhyvinvoinnin strateginen merkitys ja johtaminen
1. Henkilöstön johtaminen osana konsernistrategiaa
Työhyvinvoinnin strateginen
merkitys ja johtaminen - jo
matkalla uuteen maakuntaan
TYÖTERVEYSLAITOS
Pauli Forma, tietojohtaja
Irina Kuoksa, tuotepäällikkö
1.2.2017
Esityksen kuvat: Pexel.com ja Työterveyslaitos
2. Lähtökohta työhyvinvoinnin
johtamiseen organisaatiossa
Monet asiat organisaatiossa kilpailevat johdon huomiosta.
Työhyvinvointi on asia, joka ei ole yhtä itsestäänselvästi
johdon huomion kohteena samalla tavalla kuin esimerkiksi
talous.
1.2.2018
3. Työhyvinvoinnilla on vanhoja
häiritseviä leimoja
• “Työhyvinvointi on niitä pehmeitä asioita”
• “Työhyvinvointi on HR:n asia”
• “Työhyvinvointia edistetään erilaisilla tempauksilla”
• “Työhyvinvointia ylläpidetään kuntosalikorteilla ja
uimalipuilla”
1.2.2018
4. Yhä laajemmin ymmärretään, että
työhyvinvointi merkitsee:
• Parempaa tuloksellisuutta
• Pienempiä kustannuksia
• Vähäisempää henkilöstöpoistumaa
1.2.2018
5. Data on uusi öljy, vesi ja ilma myös
työhyvinvoinnin johtamisessa
Dataa syntyy lähes kaikesta toiminnasta
Datan käyttötarkoitusta ei
välttämättä ennakolta tiedetä
Yhdistely Visualisointi
Datamäärän
kasvu jatkuu
Analysointi
1.2.2018
6. Hyvinvointia työssä katsotaan nykypäivänä kokonaisvaltaisesti
Nukkuu
Matkustaa
työpaikalle, ellei jää
etätöihin, vie
lapsen/lapset
hoitoon
On töissä Matkustaa kotiin,
hakee lapsen/lapset
hoidosta
Harrastaa,
on perheen
kanssa
Nukkuu
Lähde: Pauli Forma, TTL
Työpaikka
Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi syntyy tästä kokonaisuudesta.
Työpäivän kulku on erilainen eri elämäntilanteissa ja ammattiryhmissä.
1.2.2018
7. TYÖN MIELEKKYYS JA
MERKITYKSELLISYYS KOROSTUVAT.
Työhyvinvointi on johdon, esimiesten ja työntekijöiden asia.
Ihmiset haluavat työntekijöinä sitoutua merkitykselliseen
työhön ja tehdä sitä fiksusti. Uudenlaista ammattitaitoa on
esimerkiksi huolehtia työstä palautumisesta, kehittyä työn
tuunaajana, hallita omaa ajankäyttöä1.2.2018
8. Johtaminen ja työhyvinvointi ovat
kiinteässä yhteydessä
Työhyvinvointia tuotetaan hyvällä johtamisella.
– Management: työ sujuu
– Leadership: työpaikalla on hyvä vire, tehdään hyvää yhteistyötä
hyvässä ilmapiirissä.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen tuo paitsi
parempaa työhyvinvointia, myös tuloksia
– Koettu työhyvinvointi
– Tuloksellisuus, pienemmät kustannukset, pidemmät työurat
1.
2.
1.2.2018
9. Työuran vaiheita johtamisen
näkökulmasta
Eläkkeellä
Työkyky
• Varhainen tuki
• Paluun tuki
• Työterveysyhteistyö
• Ammatillinen kuntoutus
• Määräaikaiset ja osaeläkkeet
Merkkejä työkyvyn menetyksestä.
Työhyvinvointi
• Ilmapiiri
• Yhteistyö
• Johtaminen
• Työn imu
Ei työkykyongelmia.
Työuran loppu
• Hallittu
eläkkeellesiirtyminen
• Osaamisen siirtäminen
• Henkilöstösuunnittelu
Eläkkeelle siirtymisen
kriteerit täyttyvät.
Työssä
Työhyvinvoinnin ja
työkyvyn johtaminen
Väliaikaiset poistumiset työelämästä (perhevapaa, koulutus, pitkä sairauspoissaolo)
1.2.2018
10. Miksi työhyvinvoinnin ja työkyvyn
ongelmat maksavat työnantajalle?
Työpanos
menetetään
Joudutaan
rekrytoimaan
sijaisia
Joudutaan
teettämään ylitöitä
Työilmapiiri
heikkenee
Poissaoloja
joudutaan
hallinnoimaan
Tuottavuus ja
tuloksellisuus
alenee
Palvelujen laatu
heikkenee
Työterveyshuollon
kustannukset
kasvavat
Vakuutusmaksut
kasvavat
Organisaatiolle
syntyy suoria tai
epäsuoria
kustannuksia
1.2.2018
12. Mitä on työhyvinvoinnin
johtaminen?
Organisaatio on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnista
ja työkyvystä sekä haluaa vaikuttaa näihin.
Johdon asia, esimiesten
asia, työntekijöiden asia
Hankitaan tietoa
Rakennetaan
toimintamalleja
Hyödynnetään
kumppaneita
Seurataan ja
analysoidaan
Kehitetään
toimintaa
Keskeistä on vuorovaikutuksellisuus organisaation eri tasoilla
1.2.2018
14. Työn murroksen vuoksi työkykyasioihin kohdistuu
paljon muutoksia
Terveydentila ja toimintakyky
paranevat keskimäärin, uudet
riskit, sosioekonomiset erot
edelleen relevantteja
Osaaminen vanhenee
nopeammin, kyky oppia
uutta korostuu voimakkaasti,
muutoskyvykkyys tärkeää
Työn luonne muuttuu,
esimerkiksi fyysinen työ
vähenee ja työskennellään
aikaisempaa enemmän
koneen kanssa
Syntyy uudenlaisia
organisaatioita,
itseohjautuvuus
lisääntyy, johtaminen
muuttuu, arvot ja
kulttuuri korostuvat
johtamisessa
Nuorten suhtautuminen
työhön saattaa olla hieman
erilaista, työn
yhteiskunnallinen merkitys
saattaa muuttua
Eri toimijoiden rooli ja
vaikutusvalta saattaa muuttua
Työn ja muun elämän
raja haurastuu
aikaisempaa enemmän
Juhani Ilmarinen
1.2.2018
15. Työhyvinvoinnin johtamisen muutossuuntia
Vanha Uusi
Toiminnan fokus Poissaolojen ja työkyvyttömyyden
torjunta
”Terveysläsnäolo”, valmentaminen parempiin
suorituksiin
Työkyvyn johtaminen Ongelmiin reagoivaa Olosuhteita edistävää, ennakoivaa
HR:n rooli Pääpaino perinteisessä HR-
roolissa
Tunnustettu ja olennainen osa organisaation
strategista johtamista
Johdon rooli Sallii, antaa tukensa Johtaa työhyvinvointia ja työkykyä, näyttää suuntaa
Työntekijän rooli Riskikäyttäytymisen välttäminen Palautuminen, oma tuloksellisuus,
vuorovaikutustaidot, uudistuminen, oma vastuu
kasvaa
Esimiehen rooli Kontrolloida Valmentaa
Työterveyshuolto Sairauksien hoito Työkykyriskien ennakointi, ennaltaehkäisy, johdon
strateginen kumppani
Työhyvinvointia ja
työkykyä koskeva tieto
Eri lähteistä asiantuntijatyönä
koostettavat mittarit ja raportit
Eri lähteiden tieto yhdistyy kokonaisuudeksi,
online-seuranta, ennustaminen
Organisaation tieto vs.
muu tieto
Hyödynnetään vain organisaation
omaa tietoa
Organisaation tieto yhdistyy muihin
työkykyjohtamisessa tarvittaviin tietolähteisiin,
myös yksilön tietoon (MyData)
Työhyvinvoinnin
mittaaminen
Työhyvinvointikyselyt
vuosittain/joka toinen vuosi
Jatkuva seuranta
1.2.2018
16. Mitä johdon tulee tehdä
työhyvinvoinnin johtamiseksi?
Varmistaa, että organisaatiossa työhyvinvointi otetaan
johtamisen kohteeksi
Resurssit
Toimintamallit ja välineet työhyvinvoinnin johtamiseen
Osaaminen organisaation eri tasoilla
Integrointi johtamisjärjestelmään
1.2.2018
17. Työhyvinvoinnin johtaminen perustuu
tietoon
K ÄY T E T T ÄV I S S Ä O L E V A T I E T O
Tilastotieto Työhyvinvointi-
kysely
Kehitys-
keskustelut
Huhut,
hiljainen
tieto
Vuorovaikutus-
tilanteet
Työsuojelu-
toiminta,
TTH-yhteistyö
N Y K Y H E T K I
Nykyiset
toimintatavat ja
johtaminen
Kehitystoimien
käynnistäminen
Arviointi
Ennustaminen
T U L E V A I S U U S
Tavoitteena
työelämän olosuhteiden
parantaminen:
Alemmat kustannukset
Parempi tuloksellisuus
Parmepi asiakaskokemus
1.2.2018
18. TIEDON YHDISTÄMINEN JA
YMMÄRTÄMINEN RATKAISEE.
Maakuntien strategiseen työhyvinvointijohtamiseen tarvitaan
luotettava tietoperusta. Kyky hyödyntää dataa ohjaa
toimenpiteiden suuntaamisen.
STM ja Työterveyslaitos: Mitä kuuluu? –kokonaisuus
työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen (ttl.fi/mitakuuluu)
1.2.2018
21. Työterveyslaitos valmistelee maakunnille
yhtenäistä välinettä työhyvinvoinnin
johtamiseen
Mitä kuuluu? – kysely:
• Tarjoaa maakunnille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa
työhyvinvoinnin johtamiseen
– Tieto mahdollistaa työhyvinvoinnin strategisen kehittämisen ja
toimenpiteiden oikean suuntaamisen
• Tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa
maakuntien henkilöstön tilanteesta
• Luo tutkimusaineistopohjan sote- ja maakuntauudistusten
vaikutusten tutkimukseen
• On osa Maakunta18-kokonaisuuden valmistelua, jota tukee
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017-2018
1.2.2018
22. Työkalu maakunnille
työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen
• Mitä kuuluu?-kokonaisuus koostuu
kyselystä, asiakkaan käyttöön
tarkoitetusta portaalista ja
konsultointipalveluista
• Mitä kuuluu? –kysely: laadukas,
tutkimukseen perustuva kysely
mahdollistaa laadukkaan ja luotettavan
tiedon tuottamisen. Toimivat ja testatut
prosessit varmistavat korkean
vastausprosentin ja tulosten
hyödynnettävyyden.
• Mitä kuuluu -kyselyn raportointi- ja
palauteportaali mahdollistaa asiakkaille
kootun tiedon monipuolisen
hyödyntämisen.
• Muutostukipalvelut kyselyn tulosten
hyödyntämisessä sekä tuloksien
kautta esiin nousevissa asioissa.
Mitä
kuuluu? –
kysely ja sen
toteutus
Raportointi- ja
palauteportaali
Muutostuki-
ja muut
konsultointi-
palvelut
Lisätietoja: johtava asiantuntija Tuula Oksanen (tuula.oksanen@ttl.fi) tai tuotepäällikkö Jouni Sipponen (jouni.sipponen@ttl.fi )
1.2.2018
23. Lopuksi
• Alueuudistus on työhyvinvoinnin johtamisen
kannalta vaativa prosessi.
• Muutos aiheuttaa huolta ja epävarmuutta
• Uudet työnantajat joutuvat rakentamaan
toimintamallinsa myös työhyvinvoinnin alueella
• Muutoksessa on paljon muitakin huomion kohteita
kuin työhyvinvointi.
• Samalla muutos on mahdollisuus rakentaa
työhyvinvoinnin johtamista uudella tavalla
•Tähän on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet
muun muassa digitalisaation vuoksi sekä myös muita
maakuntia benchmarkkaamalla.
1.2.2018
24. TYÖNTEKIJÄLLÄ ON ERILAISIA
TAPOJA OSALLISTUA AKTIIVISESTI.
ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMA:
Työn imu ja työn tuunaaminen aktiivisen sopeutumisen
vahvistajina muutoksessa.
Lotta Harju ja Jari Hakanen, Työterveyslaitos (raportti 6/2017)