2. Maanviljely
• Maanviljely oli koko antiikin ajan väestön enemmistön
pääelinkeino.
• Viljelykelpoisesta maasta oli pulaa, ja metsien
hakkaaminen aiheutti eroosiota.
• Talven sateiden ansiosta viljan viljelyyn ei tarvittu
runsaasti työvoimaa vaativia keinokastelujärjestelmiä.
Tämä suosi pieniä perheviljelmiä. Kuiva talvi merkitsi
nälänhätää tai velkaantumista suurviljelijöille.
• Oliivipuut ja viiniköynnökset menestyivät Kreikan
ilmastossa. Oliiviöljyä ja viiniä kannatti tuottaa myös
kansainvälisille markkinoille.
3.
4. • Pientilalliset eivät pystyneet kilpailemaan
orjatyövoimaa käyttävien suurmaanomistajien
kanssa, vaan he joutuivat usein muuttamaan
kaupunkeihin tai siirtokuntiin.
• Ympäristö suosi niukkaan ravintoon tyytyviä
lampaita ja vuohia.
• Nautojen ja hevosten kasvattaminen oli
kallista, joten siihen oli varaa vain
suurmaanomistajilla.
5. Kauppa
• Maatalouden ylijäämä vaihdettiin kaupunkien
toreilla käsityöläisten tai kauppiaiden
tuotteisiin.
• Monet kaupunkivaltiot vaurastuivat
ulkomaankaupalla, jota käytiin kreikkalaisten
siirtokuntien, Egyptin ja foinikialaisten kanssa.
6. • Rahan käyttöönotto 600-luvulta eKr. lähtien
helpotti kaupankäyntiä.
• Tämä tarkoitti siirtymistä vaihdantataloudesta
rahatalouteen.
• Menestyneet kauppakaupungit tarjosivat
mahdollisuuksia myös maalta muuttaneille ja
ulkomaalaisille. Kaupunkien väkiluku kasvoi