Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?

Planeetta Internet Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki? 13.4.2016
Webinaari: Oletko pilvinatiivi
vai palvelimen vanki?

Tervetuloa webinaariin!
• Aihe: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?
• Kesto: 60 min
• Esitä rohkeasti kysymyksiä, vastaamme webinaarin
niihin lopuksi

Heidi Eronen
Tuotepäällikkö
heidi.eronen@planeetta.net
@EronenHeidi
fi.linkedin.com/in/heidieronen
Lupu Pitkänen
Järjestelmäasiantuntija
lupu.pitkanen@planeetta.net
@LupuPitkanen
fi.linkedin.com/in/lupupitkanen
Puhujat

• Webhostingin evoluutio: Palvelimista pilvipalveluihin
• Pilvipalveluiden evoluutio
• Palvelun valinta
• Missä menen nyt ja siirtyminen uusiin toimintatapoihin
• Kysymyksiä ja vastauksia
Webinaarin agenda

Webhostingin evoluutio: Palvelimista
pilvipalveluihin

Webhostingin evoluutio: Palvelimista
pilvipalveluihin
• Perusteet: Mistä kaikesta webhosting koostuu?
• World WideWebin kaupallistuminen 1994-1997
• Yleistyminen ja "Dot Com" buumi 1998-2002
• Web 2.0 ja virtualisointi, 2003-2008
• Pilvipalvelut 2009-2015
• Tulevaisuus pilven takana 2016 ->

Mistä webhosting koostuu?

Mistä webhosting koostuu?
• Sivusto/sovellus HTTP-protokollalla selaimille
palvelimen toimesta
• Verkkotunnus (domain) ja sen nimipalvelut (DNS)
ohjaavat IP-osoitteeseen
• Rauta: Fyysinen palvelinlaite, verkkoyhteydet, tallennus,
palvelinkeskus
• Softa: Käyttöjärjestelmä, web-palvelin, sovellusalusta,
tietokannat
• Palveluntarjoaja tai mahdollisesti useita jotka toimivat
eri kerroksissa
• Palvelut:Varmistukset, valvonta, tuki, tietoturva

Webin kaupallistuminen 1994-1997

• 1990-luvun taitteessa kehitettyWWW aluksi lähinnä
akateemisessa käytössä
• Domain nimet kaupallisesti saataville 1995
• Isommilla yrityksillä ja brändeillä omia sivustoja,
portaalit
• Usein vielä omat fyysiset palvelimet ja yksi sivusto per
IP-osoite
• Pääosin staattisia sivustoja, alkeellista toiminnallisuutta
(CGI-skriptit)
• Ensimmäiset webhosting-palvelutarjoajat
Webin kaupallistuminen 1994-1997

Yleistyminen + DotCom 1998-2002
• Edullinen webhotelli (shared hosting) lyö läpi, yrityksillä
kotisivut
• Vuokrapalvelimet ja kuormantasaus
• Välivaiheen valmisratkaisu:Appliancet, softa ja rauta
samassa paketissa
• Sovellusalustoina LAMP (Linux,Apache, MySQL, PHP),
ASP ja Java
• SSL-salaus/HTTPS yleistyy, verkkokauppa
• Sovellusvuokraus alkaa, vielä ei puhuta pilvipalveluista
(SaaS)

Web 2.0, virtualisointi 2003-2008
• Web 2.0:Toiminnallisempi ja osallistavampi web
• Julkaisujärjestelmät ja frameworkit (Wordpress,
Drupal, Joomla!) yleistyvät
• Ketterämpi sovellusalusta Ruby on rails, tehokkaampi
web-palvelin nginx
• Agile metodit kehityksessä lyöneet läpi
• Suomessa fi-verkkotunnusten sääntelyä vapautetaan
2003
• Virtualisointi ja ensimmäiset IaaS-pilvipalvelut

Pilvipalvelut 2009-2015
• Laaja kirjo PaaS ja XaaS pilvipalveluja saataville
• Virtuaalikoneet valtavirtaa, dynaaminen
skaalautuvuus/hinnoittelu
• DevOps kulttuuri, kehitys + operaatiot nivoutuvat
• Konfiguraatioautomaatio, versionhallinta, jne.
standardeja työtapoja
• Docker sovelluskontit (application containers)
• Uudet sovellusalustat kuten node.js haastavat LAMP:in

Tulevaisuus pilven takana 2016 ->
λ

Tulevaisuus pilven takana 2016 ->
• Jatkuva julkaisu (continuous delivery) standardi
toimintatapa
• Docker tai vastaavat sovelluskontit valtavirtaa
• Kaikki liikenne salattua (HTTPS/TLS)
• Tallennus:Arkistointi objekteina, kaikki muu SSD-
levyillä ja johdannaisilla
• Oma pilvi kaikkien saatavilla, hybrid/private cloud
• Sovellukset ajossa ilman palvelimia: NoOps/Lambda tai
sovellus kokonaan selaimessa

Pilvipalveluiden evoluutio
Ote John McCarthy:n puheesta MIT
Centennial:ssa vuodelta 1961
"Computing may someday be organized as a public utility just
as the telephone system is a public utility. Each subscriber
needs to pay only for the capacity he actually uses, but he has
access to all programming languages characteristic of a very
large system … Certain subscribers might offer service to
other subscribers … The computer utility could become the
basis of a new and important industry."

Pilvipalvelut ovat
Internetin kautta tarjottavaa kapasiteetti- tai
ohjelmistopalveluita, jotka palvelun käyttäjät saavat
käyttöönsä palveluna, ilman oman laitteiston tai
ohjelmiston hankkimista.
Itsepalvelu Skaalautuminen
Ohjelmistorajapinnat
(API:t)Maksa käytöstä Saatavuus
Käyttövalmis

Pilvipalveluiden käyttö
• Pilvipalveluita hyödynnetään jo yli 80 prosentissa
organisaatioita Suomessa
• Pilvipalveluiden käyttö kasvaa keskimäärin 30
prosenttia vuonna 2016 sanoo Gartnerin tutkimus

Miksi pilvipalveluita?
• Liiketoiminnan ja uusien ratkaisujen kokeileminen
ketterämmäksi
• Kustannustehokkuus
–Skaalautuvuus
–Maksaminen käytön mukaan
–Automaation lisääminen
• Sopimuksien joustavuus
– Ei pitkää sitoutumista
• Hinnoittelun joustavuus

Pilvipalveluiden
hyödyntämisen esteet
1. Palveluiden tuntemus
2. Tietoturvariskit
3. Sijainti
4. Kustannustekijät
5. Juridiset kysymykset
Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2014, 3. Pilvipalvelut . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.4.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2014/icte_2014_2014-11-25_kat_003_fi.html

Nykyaikainen pilvimaisema

Palvelumallit

Käyttöönottomallit
Hybrid
Cloud
Public
Cloud
Private
Cloud
Community
Cloud

Miten valita sopiva palvelu?

Miten valita sopiva palvelu?
Arvioi mitä nykyisten ympäristöjen ja toimintatapojen
“pilveistäminen” tarkoittaa?
- Sovelluksen arkkitehtuuri
– Käytössä olevat henkilöresurssit
– Toimintatavat
– Tietoturvavaatimukset (julkinen vai yksityinen pilvi)
– Datan sijaintivaatimukset
– Tukipalvelut

Hinnoittelu, SLA:t, sopimukset
• Kustannusten perusteena "sopimus" vai todellinen
käyttö?
• Joustavatko hinnat kummatkin suuntaan?
• SLA:t mittarit
• Sopimuskaudet

Tietoturva
• Datan sijainti
• Datan sijainti on monille organisaatioille tärkeä kysymys
pilvipalveluissa. Organisaatio saattaa edellyttää, että data sijaitsee
joko Suomessa tai ainakin EU-alueella.
• Datan hallinnointioikeudet:
• Osapuolet (Toimittaja, ohjelmiston toimittaja, alihankkijat)
• Alueet (jos mennään kotimaan rajojen ulkopuolelle)
• Lisäpalvelut
• Palomuuraus,VPN- palvelut, tietojen turvaamisen, -
salauksen ja varmuuskopionnin optiot

Sudenkuopat
• Datan sijainti
• Juridiset kysymykset
– Sopimus- ja vastuukäytännöt
• Tukipalvelut
– Paikallisen tuen saaminen
• Palvelun siirrettävyys

Siirtyminen uusiin toimintatapoihin

Siirtyminen uusiin toimintatapoihin
Tavoitteita jotka pysyneet samoina 1990-luvulta asti:
• Websovellusten ja -sivustojen kehitys
tehokasta/ketterää (time to market)
• Suorituskyky sekä skaalautuvuus vaihtelevien
käyttäjämäärien mukaan
• Tietoturvallisuus, vikasietostuus ja käytettävyys
• Kustannussäästöt infrastruktuurissa
• Toimittajariippumattomuus
• Selkeä vastuunjako

Käytän webhotellia, palvelimia tai
virtuaalikoneita, miksi pilveen?
• Webhotelli ei skaalaudu ja tietoturva ei ole välttämättä
riittävä
• Jos sivusto tai sovellus on fyysisen palvelimen
"vankina", vikatilanteista toipuminen voi olla hyvin
hidasta sekä skaalaaminen hidasta ja vaikeaa, sama
pätee osittain virtuaalikoneisiin
• Parhaimmillaan vastuut vähenevät ja ennakoitavuus
kasvaa, jalostuneempaa palvelua

Miten vanha websivusto tai -sovellus
taipuu palvelimelta pilveen?
• Valmiin PaaS-alustan käyttöönotto joka ei edellytä sen
omien rajapintojen käyttöä, eikä sovelluksen
koodaamista uudelleen pilveä varten
• Ylläpidetyn IaaS-kapasiteetin hankkiminen, jossa
palveluntarjoaja tai konsultti huolehtii operaatioista
(tietoturva, konfigurointi, yms.)

Mitä tehdä jos julkaisujärjestelmällä
tehty sivusto on jäänyt tuuliajolle?
• Jos sivuston toteuttaja ei enää käytettävissä tai
huolehdi julkaisujärjestelmästä, harkitse sen
hankkimista palveluna (Wordpress tai Drupal as a
Service)
• Korkeampi kustannus kuin pelkkä webhotelli tai
palvelintila, mutta pienempi verratuna siihen että
sivustolla tartutetaan haittaohjelmia asiakkaille

Mitä tehdä kun palvelinten ylläpitoon ei
ole aikaa?
• Jos haluat jatkaa ylläpitoa itse, käytä
konfiguraatioautomaatiota (esim.Ansible)
• Vaihtoehtoisesti ulkoista ylläpito ja konfigurointi
kokonaan palveluntarjoajalle
• Pitkällä tähtäimellä pilvinatiiviksi, ei palvelimia

Miten uusi websovellus kannattaa
toteuttaa tai vanha uudistaa?
• Pilvinatiivi voi koodata sovelluksen rakentumaan
useiden erikoistuneiden pilvipalveluiden varaan
• Docker sovelluskonttien käyttöä kannattaa
harkita/testata joka tapauksessa
• Harkitse vähintään uusia sovellusalustoja (node.js) tai
edes web-palvelinta (nginx)
• Myös PaaS- tai ylläpidettyä alustaa, jotta voit keskittyä
koodaamiseen

Jatkuvaan julkaisuun (continuous
delivery), miksi ja miten?

Jatkuvaan julkaisuun (continuous
delivery), miksi ja miten?
• Käyttäjät vaativat uusia ominaisuuksia saataville yhä
nopeammassa tahdissa
• Jäykkien julkaisusyklien (esim. 4 kertaa vuodessa)
sijasta uusi versio voidaan julkaista periaatteessa koska
tahansa
• Testaaminen ja koko deployment prosessi
automatisoitu ja virtaviivaistettu
• Mahdollistajina mm. versionhallinta, Docker
sovelluskontit ja konfiguraatioautomaatio

Kysymyksiä ja vastauksia

Kiitos osallistumisesta ja kysymyksistä!
Materiaalit ovat saatavissa Slidesharessa
www.slideshare.net/planeetta
Seuraa pilvipalveluiden kehitystä blogissamme
blog.planeetta.net

Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Similaire à Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?

Similaire à Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki? (20)

Webinaari: Oletko pilvinatiivi vai palvelimen vanki?