1. VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND
LTD
Johdanto ortodoksiseen
sukututkimukseen
Reijo Savola
2. POGOSTA Погост
• Ortodoksisen seurakunnan edeltäjä
• Olivat aluksi hallitsijoiden verojen keräys- ja vierailujen majoituspaikkoja
• 1000-luvun lopulla pogostoista tuli hallinnollisia yksiköitä
• Karjalassa ensimmäiset pogostat syntyivät n. 1200-luvulla ja niiden rajat
vastasivat seurakuntarajoja. Ortodoksien asuinalue kuului silloin
Novgorodille, muodostaen Korelan (Käkisalmen) läänin.
Kižin pogosta Кижский Погост
Ensimmäiset Karjalan pogostat
(Novgorodin arkkipiispakunta):
• Käkisalmi, Kurkijoki,
Sortavala, Savilahti (eli Savo)
• Äyräpää, Jääski, Rautu,
Sakkola, Räisälä
Pähkinäsalmen rauhassa 1323
Novgorod luovutti Ruotsille
Äyräpään, Jääsken ja Savilahden
pogostat.
Valtio Raja-Karjalassa:
Novgorod (Новгород)
3. SEURAKUNNAT 1500-LUVULLA
• Pitkä viha, 1570-1595, päättyi Täyssinän
rauhaan
• 1570: 8 seurakuntaa (Rautu, Sakkola,
Käkisalmi, Räisälä, Kurkijoki, Sortavala,
Ilomantsi ja Salmi) ja 29
kappeliseurakuntaa
• 1500-luvun lopulla Karjalassa oli 13
luostaria
• 1597 I Karjalan piispaksi Silvester. Hän
jakoi seurakunnat pienemmiksi osiksi:
• Kurkijoki > kappelit Lapinlahti, Migli,
Soro, Tervu
• Koitsanlahden seurakuntaan
Koitsanlahti, Tyrjä, Sammatlampi,
Joukio
• Sortavalan pogosta > Sortavalan,
Suistamon, Suojärven ja Kiteen
seurakunnat
• Ilomantsin pogosta > Ilomantsin,
Pälkjärven, Tohmajärven, Liperin
ja Pielisjärven seurakunnat
Valtio Raja-Karjalassa:
Moskovan Venäjä
(Русское царство)
https://en.wikipedia.org/wiki/Old_Church_Slavonic
4. SEURAKUNNAT 1600-LUVULLA
• Inkerin sota 1610-1617, päättyi Stolbovan rauhaan.
Käkisalmen lääni ja Inkeri päätyivät Moskovalta
Ruotsille
• Karjala siirtyi ”voittomaana” luterilaisen Ruotsin
yhteyteen
• Ortodoksien asuinalueet olivat kokeneet suuria tuhoja
ja Karjalankannaksen ortodoksiset seurakunnat
lopettaneet toimintansa
• Ilomantsin ja Liperin alueet selvisivät vähemmillä
tuhoilla
• Ortodoksinen aatelisto, porvarit, munkit ja papisto alkoi
muuttaa Venäjälle
• Autioituneille Käkisalmen läänin tiloille tuli luterilaista
väestöä Viipurista, Savosta ja Pohjanmaalta. Lääniin
perustettiin luterilaisia seurakuntia.
• Käkisalmen läänissä 1600-luvun lopussa seurakunnat:
Suojärvi, Sortavala, Salmi, Suistamo, Ilomantsi,
Taipale ja Tiurula.
Valtio Raja-Karjalassa:
Ruotsi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stolbovan_rauha
5. ORT. MASSAMUUTTO 1600-L.
• Stolbovan rauhan jälkeen ortodoksista kantaväestöä alkoi paeta runsaasti
Laatokan Karjalasta Venäjälle (uskonvaino, raju luterilaistaminen, verotus)
• V. 1657 mennessä Käkisalmen läänistä lähti kaikkiaan n. 26 000 henkeä, joka
on noin puolet läänin asukkaista. Mm. Kurkijoelta lähti n. 90%, Raja-Karjalasta
vähemmän
• Luterilaista väestöä tuli poismuuttaneiden tilalle: Savosta, Viipurin Karjalasta,
Kainuusta
• Ruptuurisodan 1656-68 aikana muutto saavutti suuret mittasuhteet. Käkisalmen
läänistä ortodoksit poistuivat Raja-Karjalaa ja muutamia saarekkeita
lukuunottamatta
Valtio Raja-Karjalassa:
Ruotsi
6. 1700-LUKU
• Suuri Pohjan sota 1700-1721 (”iso viha”). Uudenkaupungin rauhassa 1721
Ruotsi menetti Venäjälle Inkerinmaan, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan
ja läntisen Karjalankannaksen. Entisen Käkisalmen läänin pohjoisosa jäi
Ruotsille.
• Hattujen sota 1741-1743 (”pikku viha”). Turun rauhassa 1743 Ruotsi luovutti
vielä Kymestä alueita > syntyi ”Vanha Suomi”
• Karjalan ortodoksiväestöstä suurin osa asui Vanhassa Suomessa. Heidän
asemansa muuttui olennaisesti: ortodoksinen usko oli valta-asemassa.
Valtio Raja-Karjalassa:
Venäjä
Uudenkaupungin rauha 1721 Uudenkaupungin rauha 1743
Suojärvi ja
Korpiselkä osa
Venäjää,
Ilomantsi osa
Ruotsia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkaupungin_rauha
7. 1809-1917
• Suomen Sota 1808-1809, päättyi Haminan
rauhaan, jossa Ruotsi luovutti Suomen
Venäjälle.
• 1812 Vanha Suomi yhdistettiin muun Suomen
yhteyteen Viipurin lääninä
• 1800-luvulla kaupunkiseurakuntien
venäjänkielisten ortodoksien määrä kasvoi
nopeasti (kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat)
• Maaseudulla ortodoksiset seurakunnan melkein
kokonaan suomen- (karjalan-) kielisiä,
poikkeuksena muutamat Kannaksen
seurakunnat
• Suurimmat ortodoksiset seurakunnat 1875:
Salmi, Suistamo, Taipale, Suojärvi ja Ilomantsi.
Valtio Raja-Karjalassa:
Suomen
suuriruhtinaskunta, osa
Venäjää
8. ORTODOKSISET KIRKONKIRJAT
Tärkeimmät: rippikirjat, pääkirjat ja metrikkakirjat
Sukututkimusta tehdessä seurataan henkilöiden
elämänkaarta dokumenteista, kuten luterilaisessa
sukututkimuksessa.
Rippikirjat
• Herran Pyhällä Ehtoollisella käyneiden luettelot,
vastaavat rakenteeltaan luterilaisia rippikirjoja
pääpiirteissään
• Henkilöt kirjattu ruokakunnittain
Pääkirjat
• Ehtoollisella käyneiden luettelot, korvasivat
rippikirjat 1905-1915
• Tarkempi väestörekisteri
Metrikkakirjat
• (1) Syntyneiden ja kastettujen, (2) vihittyjen ja (3)
kuolleiden ja haudattujen luettelot
• Avioliittoasiakirjat täydentävät vihittyjen luetteloa.
rippikirja
syntyneiden luettelo
9. KIRKONKIRJAT - ERITYISPIIRTEITÄ
• Asiakirjat venäjänkielisiä n. 1920-luvulle asti.
• Henkilöiden nimet ovat venäjänkielisessä asussa.
• Ortodoksisissa seurakunnissa ei käytetty sukunimiä ennen 1800-luvun loppua;
sukunimen korvaa patronyymi. Poikkeus: Ilomantsi ja Taipale.
• Huomaa kuitenkin: sukunimet olivat todellisuudessa käytössä - ne on
pääteltävissä muista lähteistä kuin kirkollisista.
• Etusijalla karjalainen sukunimi, ei kirkonkirjan isän patronyymistä muodostettu
ajan venäläinen sukunimi (Mihailov, Ignatjev yms.) (oma mielipide)
• Ortodoksinen kirkko noudatti juliaanista kalenteria (”vanhaa ajanlaskua”) vuoteen
1920 asti. Ero juliaanisen ja gregoriaanisen (”uuden ajanlaskun”) välillä (juliaaninen
jäljessä):
• 1700-luvulla 11 päivää,
• 1800-luvulla 12 päivää,
• 1900-luvulla 13 päivää.
12. METRIKKAKIRJOJEN HISTORIAA
• Metrikoiden pitäminen alkoi Moskovassa tsaari Pietari Suuren ukaasilla 1702.
• Muualla valtakunnassa metrikkakirjojen pito alkoi aikaisintaan 1722.
• Vanhan Suomen metrikoiden sarja Pietarin valtiollisessa historiallisessa arkistossa
alkaa vuodesta 1723.
• Metrikat laadittiin kahtena kappaleena: yksi kappale seurakuntaan ja yksi lähetettiin
Pyhälle Synodille (tämän takia esim. Suojärven, Suistamon ja Salmin
metrikkakirjoja on käytössämme 1733 lähtien! – jos ei olisi ollut kaksoiskappaletta
niin ei olisi tietoja – seurakunnan kirjat eivät säilyneet!)
Suistamon syntyneiden
luettelo 1733
13. RIPPIKIRJA
Esimerkki helppolukuisesta rippikirjasta Suojärven
Moisseinvaarasta v. 1884. Aluksi tällä RK:n sivulla on
Maimalammen kylän henkilöitä, ja Moisseinvaaran
henkilöt alkavat henkilöpositiosta 1341.
Rippikirjoissa on kokonaisia perheitä kylittäin.
Joissain rippikirjoissa ovat talolliset ja populit
(tilattomat) erikseen.
Perussanastoa
• "кр." = крестьянин = talollinen
• "боб." = бобыль eli populi eli
tilaton henkilö.
• дѣти (nykyven. дети),
tarkoittaa lapsia.
• жена = vaimo, вдова = leski
(n.), вдовъ = leski (m.)
• сын = poika, дочъ = tytär
• её (sanotaan ”jijoo”) - hänen
(naisesta), его tai ево ”jivoo” -
hänen (miehestä), ихъ =
heidän
• У omistussana, esim.
henkilönnimen edessä
16. SYNTYNEIDEN LUETTELO: ESIMERKKI 2(3)
1. naispuoleinen merkintä:
Syntynyt 7.12.1910, kastettu 2.1.1911 Nina.
Vanhemmat: Leppäniemen kylästä populi Nikita Georgijev Harakka
(eli Nikita Jegorinpoika Harakka) ja hänen vihitty vaimonsa
Jevdokija Aleksijeva (eli Jeudokia Alekseintytär), molemmat
ortodokseja, ensimmäisessä avioliitossa.
17. SYNTYNEIDEN LUETTELO: ESIMERKKI 3(3)
(edellisen sivun syntyneen kummimerkintä)
Kummit: Leppäniemen kylästä talollisen poika Kirill Aleksijev Pisto
(eli Kiril Alekseinpoika Pisto) ja samasta kylästä talollisen vaimo
Marija Petrova Levy (eli Maria Pedrintytär Levy). Pappi: Aleksandr
Loginovskij
24. VIHITTYJEN LUETTELO: ESIMERKKI 2(3)
Tammikuu Nro 7:
Vih. 20.01.1885 Sulhanen: Taipaleen kylästä No. 63 talollinen Mihail
Matfejev Hirvonen (Mikko Matinpoika Hirvonen), luterilainen, toiseen
avioliittoon. Morsian: Taipaleen kylän populin Mihail Parvisen (Parviaisen)
leski Jevdokija Pavlova Kettunen (Jeudokia Pavelintytär Kettunen),
ortodoksi, toiseen avioliittoon.
25. VIHITTYJEN LUETTELO: ESIMERKKI 3(3)
Tammikuu Nro 7:
Sulhasen todistajat: Taipaleen kylästä populi Ivan Vasiljev Piranen (Ivan
Vasileinpoika Piiranen) ja samasta kylästä populi Jugan Juvonen (Juho
Juvonen), Morsiamen todistajat: Taipaleen kylästä populi Vasilij Ivanov
Iljov (Vasilei Ivaninpoika Iljoff) ja samasta kylästä populi Jugan Makkonen
(Juho Makkonen).
27. KUOLLEIDEN LUETTELO: ESIMERKKI
Suojärven ortodoksisen seurakunnan metrikkakirja, osa 3, kuolleet, v. 1913
Suojärven ort. srk. 1913 Tammikuu
Nro 1. kuol. 01.01.1913, haud. 03.01.1913
Leppäniemen kylästä populi Ioann Sisojev Kokon (Ivan Sisoinpoika Kokon)
poika Mihail, 4 vuotta, kuolinsyy: kuumeeseen (Оть горячки)
34. MITÄ AINEISTOA PETROSKOIN
TUTKIMUKSISSA KÄYTETÄÄN?
Karjalan tasavallan kansallisessa arkistossa (rkna.ru) olevista asiakirjoista
normaalisti olemme käyttäneet seuraavia lähteitä porukkapyynnöissä:
• Esipolvitutkimukset
• Verotuksen revisioluettelot (ревизские сказки): vanhimmat
henkilötiedot v. 1763, sisällä v. 1782 luettelossa, uusin v. 1858.
Luetteloissa vanhimmat henkilöt usein syntyneet 1700-luvun
alkupuolella.
• Myöhemmältä ajalta rippikirjat ja metrikkakirjat
• Metrikkakirjoja myös vanhemmalta ajalta
• Metrikkakirjatutkimus on kalliimpaa kuin revisioluettelotutkimus
• Jälkipolvitutkimukset
• Metrikkakirjat
• Jossain määrin Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton aikaisia
dokumenttteja, mm. kolhoositoimintaan liittyen.
• Yhteistyö Petroskoin siviilirekisterin kanssa
35. Moskovan
RGADA,
Suomen
arkistot
Petroskoin
arkisto,
Suomen
arkistot
Suomen
arkistot
ERI ARKISTOT AIKAJANALLA SUKUPUUMME
NÄKÖKULMASTA
-1763 1763-1918
Eri arkistolähteitä käytetään rinnan – esim. Petroskoista löytyvä pieni tieto
saattaa johtaa isoihin löytöihin Suomen arkistoista, ja toisinpäin
Tavallista monissa vahvasti Aunuksen Karjalaan liitoksissa olleissa suvuissa on
se, että esivanhempainketjuissa välillä asutaan Ruotsin, välillä Venäjän
puolella. Myös Suojärvi on kuulunut eri aikoina näihin kahteen valtioon ja
Suomen itsenäistymisen jälkeen myös Suomeen.
Jos halutaan saada kokonaisymmärrys ja yksinkertaisesti
esivanhempainselvitys, tarvitaan usein näiden eri arkistojen tietojen
yhdistämistä
Tarvitaan paljon vanhojen dokumenttien hankkimista ja selventämistä
36. ESIMERKKI VEROREVISIOLUETTELOSTA
Kostamuksen kylä Porajärvellä, ”lähes kaikilla” sukua Suojärven Kaitajärvellä
по последней
ревизии* (лет)
viimeisimmän
version mukaan*
(vuotta)
ныне на лицо
(лет)
nyt (vuotta)
Иван Фомин
Ivan Fomanpoika
- 34
Терентей Фомин
Terentei Fomanpoika
- 33
у Ивана жена Агафья Игнатьева взята
Выборгской губернии Кексгольмского
уезда Шуезерского погоста деревни
У[ск]ого озера у крестьянина Игнатья
Терентьева
Ivanin vaimo Agafia Ignateintytär otettu
Viipurin kuvernementin Käkisalmen
kihlakunnan Suojärven pogostasta,
Kaitajärven (Uskogo ozeron) kylästä
talollinen Ignatei Terenteinpojalta
- 33
у него дети после ревизии рожденные
hänen viime revision jälkeen syntyneet
lapsensa
Козма Иванов
Kuisma Ivaninpoika
Анна Иванова
Anna Ivanintytär
Иринья Иванова
Irina Ivanintytär
-
-
-
7
5
3
