Korkeakouluharjoittelija Aapo Hiilamon esitys SAK:n Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet -seminaarissa 23.5.2016

1. Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen
koulutuksen epäkohtaa
Aapo Hiilamo 23.5.2016

2. TARINA ON TUTTU
 Työn muutos puhuttaa: digitalisaatio ja globalisaatio tuhoaa vanhoja
ja synnyttää uusia työpaikkoja
 Muutosten alla ovat etenkin SAK:n alojen työpaikat
 Palkansaajille uhkana on alakohtaisten supistumisten lisäksi laajempi
epävarmuuden kasvu
 Yhä useampi kohtaa olosuhteiden pakosta uranvaihdostilanteita
 Kurjistavat muutokset saaneet paljon näkyvyyttä – entä ratkaisut?

3. SISÄLTÖ
 Miten aikuiskoulutus vastaa työelämän muutosten
haasteisiin?
 Nostetaan esille epäkohtia, jotka estävät tai
hankaloittavat työväestön osaamisen kehittämistä
 On tarve avata keskustelu aikuiskoulutuksen tilasta

4. 200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-LUVULLA
Korkea-asteen koulutus
Ei peruskoulun jälkeistä
koulutusta
Määrät tuhansina
(Työvoimatutkimus)
TYÖELÄMÄ MUUTOSTEN MYÖTÄ TYÖNTEKIJÄN
KÄYTTÖPANOS YHÄ ENEMMISSÄ MÄÄRIN TIETO JA
OSAAMINEN

5. AIKUISVÄESTÖN KOULUTUKSELLA VALTAVA
MERKITYS
 Aikuiskoulutus valmistaa tuleviin muutosvoimiin niin yhteiskunnan
kuin yksilön kannalta
 Kasvavien epävarmuuksien vastapainoksi tarvitaan yksilöille
koulutuksellisia ponnahduslautoja
 Työhön ja tuottavuuden kasvuun pääse tulevaisuudessa kiinni ne,
joilla on ajankohtaista osaamista ja mahdollisuus osaamisen
päivittämiseen
 Väestön korkea ja tasainen osaaminen auttaa mm. digitalisaation
liittyvien ideoiden syntymisessä

6. MIKÄ ON JULKISESTI RAHOITETUN
JÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄ?
 Julkisten väliintulojen on taattava sen koulutuksen syntyminen, mikä
jäisi vapailla markkinoilla syntymättä ”markkinaepäonnistumisten”
vuoksi
 Käytännössä tehtävänä on taata siis niiden koulutusmahdollisuudet,
jotka ovat työnantajan tarjoaman koulutuksen ulkopuolella
 Tehtävä osaamistalouden aikakaudella ehkä tärkeämpi kuin koskaan
 Mikäli tätä tehtävää ei täytetä, uhkana on mm. työelämän
polarisaatiokehityksen vahvistuminen

7. MARKKINAEPÄONNISTUMISIA
AIKUISKOULUTUKSESSA (ESIMERKKEJÄ)
 Koulutuksen ulkoisvaikutukset
➤ Työnantajat eivät panosta tarpeeksi kouluttamiseen kun osa
koulutuksen hyödyistä valuu työnantajan ulkopuolelle
 Rahoituksen epäonnistuminen
➤ Vaikka kouluttaminen olisi yksilölle tai työnantajalle
kustannustehokasta, ongelmaksi muodostuu rahoituksen saaminen
koulutukseen (suuret vs. pienet yritykset)
 Informaation puute ja sen epäsymmetria
➤ Työnantajan ja yksittäisten henkilöiden on mahdotonta tietää
etukäteen tarkkaa kannattaako kouluttaminen yksittäistapauksissa

8. Miksi kymmenen
epäkohtaa ?

9. EPÄKOHTA 1: TYÖVÄESTÖN OSAAMINEN
KORKEAA MUTTA EPÄTASAISTA
 Syntyvien työpaikkojen osaamisvaatimukset ovat kovin erilaiset kun
katoavien
 Supistuvilla aloilla työskentelevillä haasteita lisää puutteet
perustaidoissa
 Vaikka suomalaisen työväestön osaaminen on keskimäärin korkeaa,
osaamiskuopissa ovat etenkin
➤ Ikääntyneet
➤ Maahanmuuttajat
➤ Matalasti koulutetut
 Ongelmallista, että samat henkilöt ovat yliedustettuina
rakennemuutosten riskiryhmissä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

10. EPÄKOHTA 2: OMAEHTOISEN AIKUISKOULUTUKSEN
MERKITYSTÄ EI YMMÄRRETÄ
 Aikuiskoulutustuki yhdessä opintovapaan kanssa mahdollistaa
subjektiivisen uudelleen kouluttautumisen työuran aikana ilman
työttömyysjaksoja
 Noin 60 % tuen saajista arvioi, että uuden työpaikan saaminen tai
kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottui aikuiskoulutustuen
ansiosta
 Sipilän hallitus esitti leikattavaksi aikuiskoulutustukea siten, että
valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa (n. 705,20 euroa/kk)
olisi muutettu valtion takaamaksi opintolainaksi
 Kehitys menossa juuri päinvastaiseen suuntaan mihin on tarve:
supistuvilla aloilla työskentelevillä kasvava kysyntä omaehtoiseen
alanvaihtoon
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11. EPÄKOHTA 3: TYÖVOIMAKOULUTUKSEN
NIUKENNETUT RESURSSIT
 Monet kokevat olosuhteiden pakosta eripituisia työttömyysjaksoja
 Näiden jaksojen koulutuksellinen hyödyntäminen on tärkeää niin
yksilölle kuin laajemmin työmarkkinoiden toiminnalle
 Työttömyys on riskialtista aikaa osaamisella koska
➤ Ollaan henkilöstökoulutuksen ulkopuolella (määrällisesti suurin
aikuiskoulutuksen muoto)
➤ Osaamista ei voida soveltaa työtehtävissä
 Työvoimakoulutukseen on ollut entistä vähemmän varoja
käytettävänä samanaikaisesti, kun työttömyys on lisääntynyt
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

12. YHÄ USEAMPI EI SIIS SAA TARVITSEMIAAN
TYÖVOIMAPALVELUITA
4
9
14
19
24
29
34
2012Tammikuu
2012Toukokuu
2012Syyskuu
2013Tammikuu
2013Toukokuu
2013Syyskuu
2014Tammikuu
2014Toukokuu
2014Syyskuu
2015Tammikuu
2015Toukokuu
2015Syyskuu
2016Tammikuu
TEM tilastot
Työvoimapalveluiden
saantiaste ("aktivointiaste")
Työvoimakoulutuksessa
olleet / kaikki työttömät
työnhakijat
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

13. TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN TEHTÄVÄT LEIKKAUKSET
VAHVISTAVAT OSAAMISEN EPÄTASAISTA JAKAUTUMISTA
JA PITKITTÄVÄT TYÖTTÖMYYSJAKSOJA.
• Työvoimakoulutuksen niukennetut resurssit voivat
• kasvattaa osaamiseroja entisestään
• vahvistaa työttömyyden syrjäytymisvaikutusta
• Niukentuneet resurssit uhkaavat myös työttömyyspäivärahalla
tuettua omaehtoista opiskelua
• Opiskelusta omaehtoisesti työttömyyspäivärahalla on hyviä tuloksia
• Pulmana ovat olleet TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet ja
henkilökunnan vähentyminen vaativassa koulutustarpeen arvioinnissa
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

14. EPÄKOHTA 4: HENKILÖSTÖKOULUTUS ON ALTIS
ERIARVOISUUDELLE
 Työnantajan kannattaa kouluttaa lisää niitä työntekijöitä, joiden
tuottavuuden muutoksen oletetaan olevan merkityksellistä
työnantajan toiminalle
 Ylimmälle johdolle saatetaan tarjota hyvinkin kalliita
täydennyskoulutuksia kun taas työntekijätasolla koulutukseen
panostaminen vähäisempää
 Eriarvoisuutta on henkilöstökoulutuksessa työntekijäryhmien ja
pohjakoulutuksen lisäksi työnantajan koolla
 Henkilöstökoulutus on usein sidottu siihen alaan, jolla jo toimitaan
eikä näin ollen tue ammatinvaihdosta pois supistuvilta aloilta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

15. 24%
37%
44%
28%
31%
41%
27%
29%
40%
TYÖNTEKIJÄT
ALEMMATTOIMIHENKILÖT
YLEMMÄTTOIMIHENKILÖT
PERUSASTE
KESKIASTE
KORKEA-ASTE
1–49HENKEÄ
100–249HENKEÄ
250HENKEÄTAIENEMMÄN
TYÖNTEKIJÄRYHMÄ KOULUTUSASTE TYÖNANTAJAN KOKO
Koetaan hyvät mahdollisuudet saada
työnantajan tukemaa ammattitaitoa kehittävää
tai uraa edistävää koulutusta
Aikuiskoulutustutkimus 2012
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

16. HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ERIARVOISUUTTA
VAIKEA PAIKATA ILMAN SUBJEKTIIVISIA
KOULUTUSELEMENTTEJÄ
 Henkilöstökoulutukseen osallistumista yritettiin parantaa osaamisen
kehittämisen toimintamalli lailla vuonna 2014
 Tulokset olivat kuitenkin pettymys
 Työntekijöiden koulutukseen osallistumista ja sen tasa-arvoa vaikea
edistää ilman subjektiivisia elementtejä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

17. OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN
VAIKUTUKSET OLIVAT PETTYMYS
LUOTTAMUSMIEHILLE (N=809)
29%
33%
12%
14%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Osaamisen kehittämisen
toimintamalli on lisännyt
työntekijöiden osallistumista
koulutukseen
Osaamisen kehittämisen
toimintamalli on lisännyt niiden
työntekijöiden osallistumista
koulutukseen, joilla ei ole
aiempaa koulutustaustaa
Vuoden 2014 arvio / odotus 2015 (toteutunut)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

18. EPÄKOHTA 5: JULKINEN JÄRJESTELMÄ EI TAKAA
TASAVERTAISIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA
 Julkiset väliintulot eivät oikaise koulutuksen eriarvoisuutta
 Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus on pysynyt ennallaan koko 2000-luvun
 Eroja ei vain koulutukseen osallistumisessa vaan myös
koulutuspäivissä, joissa erot vielä suuremmat
 Matalasti koulututut ja työntekijätason palkansaajat osallistuvat
radikaalista muita vähemmän kaiken muotoiseen ammattiin liittyvään
koulutukseen
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

19. 30%
35%
40%
45%
50%
55%
60%
65%
70%
75%
80%
2000 2006 2012
Osallistunutaikuiskoulutukseensamanavuonna
Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen
osallistuminen 2000-luvulla (Aikuiskoulutustutkimus)
Työntekijäryhmä: ylemmät
toimihenkilöt
Koulutusaste: korkea-aste
Työntekijäryhmä: alemmat
toimihenkilöt
Koulutusaste: keskiaste
Työntekijäryhmä:
työntekijät
Koulutusaste: perusaste
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

20. EPÄKOHTA 6: ERIARVOISUUDEN TAUSTALLA
RAKENTEELLISIA JA KULTTUURILLISIA SYITÄ
 Aikuiskoulutusjärjestelmä on regressiivinen eli se jakaa
koulutuksellisia resursseja niille, joilla jo aikaisemmin on koulutusta
 Syynä osin joustavien subjektiivisten elementtien puute sekä painotus
henkilöstökoulutuksessa, joka on altis eriarvoisuudelle
 Taustalla myös eroja halukkuudessa kouluttautua, johon vaikuttavat
aikaisemmat oppimiskokemukset, oppimisvaikeudet ja
identiteettikysymykset
 Aikuiskoulutusta ei välttämättä koeta houkuttelevaksi
työntekijätasolla, mikä aiheuttaa osaltaan uudistamistarvetta
koulutuksen sisällölle
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

21. EPÄKOHTA 7: OSAAMISKUOPISSA OLEVIA EI
HUOMIOIDA
 Osaamiskuopissa olevat osallistuvat selvästi muita
epätodennäköisemmin kaiken muotoiseen aikuiskoulutukseen. Erot
OECD-maiden suurimpia
 Julkisesta järjestelmästä puuttuu systemaattinen ote ja näkemys
osaamiskuopissa olevien tarpeisiin vastaamiseen
 Harva itse pystyy arvioimaan ja tiedostamaan omia taitojaan tai
oppimisvaikeuksiaan
 Tärkeä elementti heikkojen perustaitojen aiheuttamassa haasteessa
on myös systemaattinen tiedon kerääminen aikuiskoulutuksesta ja
osaamiskuopissa olevien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

22. EPÄKOHTA 8: PERUSTAIDOT PUUTTUVAT
KOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ
 Perustaidot (esim. ICT-taidot) korostuvat kun tulevaisuudessa
tarvittava spesifi osaaminen on vaikeasti ennakoitavissa
 Yleisten työelämävalmiuksien taidot ovat läsnä perustutkinnoissa
mutta poissa ammattitutkinnoista ja muusta aikuiskoulutuksesta
 Kapea asiakohtainen osaaminen voi parantaa työllistymistä lyhyellä
aikavälillä mutta pitkällä aikavälillä ilman muuttuneiden
perustaitojen hallintaa on vaikeaa edetä työuralla tai jatkaa opintoja
 Usealla ongelmana, että aikaisemmat perustaidot vanhentuneet
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

23. EPÄKOHTA 9: AMMATINVAIHTOA EI TUETA TARPEEKSI
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
40
37
34
20
49
33
36
20
52
31
40
16
0 10 20 30 40 50 60
Saanut säilytettyä työpaikkansa
Saanut lisää palkkaa
Ollut apuna vakituisen työpaikan
saamisessa
Vaihtanut työpaikkaa tai ammattia
AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUMISEN VAIKUTUKSET ERI
PALKANSAAJARYHMILLE (KYLLÄ %, AIKUISKOULUTUSTUTKIMUS
2012)
Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt

24. MITEN AIKUISKOULUTUS AUTTAA PALKANSAAJIA
TILANTEISSA, JOISSA KOETAAN EPÄVARMUUTTA?
 Vain 16 prosenttia aikuiskoulutustutkimuksen vastaajista
työntekijätasolla raportoi koulutuksen auttaneen vaihtamaan
työpaikkaa tai ammattia
 On puute sellaisista koulutusrakenteista, jotka tukevat joustavaa
ammatinvaihtoa
 Uhkana jähmettyminen supistuvalle alalle
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

25. EPÄKOHTA 10: LEIKKAUKSET UHKAAVAT
AIKUISKOULUTUSTA
 Keskeisin uhkaava tekijä on sopeuttamistoimet opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalle
 Vuoteen 2019 mennessä koulutuksen menotaso on noin miljardi euroa
alemmalla tasolla kuin hallituskauden alussa vuonna 2015
 Koulutusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ovat erittäin suuria ja
vaikeuttavat myös osaltaan aikuiskoulutuksen saatavuutta
 Niukkenevia resursseja täytyy käyttää entistä tehokkaammin ja
oikeudenmukaisemmin
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

26. AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUVAT KAIKKEIN
VÄHITEN NE, JOTKA SITÄ ENITEN TARVITSEVAT
 Samalla porukalla kolminkertaisia haasteita selviytyä tulevista
muutosvoimista:
➤ Työskentely supistuvilla aloilla ja tehtävissä, joihin kasvava
epävarmuus kohdistuu
➤ Puutteelliset perustaidot, jotka heikentävät kykyä siirtyä joustavasti
kasvaville aloille
➤ Vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen, joka auttaisi pysymään
mukana muuttuvassa työelämässä

27. Olisiko aika aloittaa julkinen keskustelu tasa-
arvosta aikuiskoulutuksessa?
Siellä ovat koulutuksellisen tasa-arvon
todelliset ongelmat

28. JOHTOPÄÄTÖKSET
 Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista aikuiskoulutusjärjestelmää,
joka mahdollistaisi elinikäisen osaamisen kehittämisen kaikille
 Tämä on suuri uhka sekä palkansaajien muutoskyvylle että koko
Suomen selviytymiselle rakennemuutosten haasteista
 SAK:n alojen työntekijät ovat yliedustettuina osaamiskuopissa ja
rakennemuutosten riskiryhmissä
 Mutta samat henkilöt ovat aliedustettuina aikuiskoulutuksessa, joka
auttaisi selviytymään näistä haasteista
 Kohdennetaanko aikuiskoulutusta oikeille ryhmille?

29. RATKAISUT SYKSYLLÄ 2016
 SAK esittelee syksyllä ehdotukset, miten aikuiskoulutus ja julkinen
rahoitus saataisiin nykyistä paremmin
➤ nostamaan suomalaisten osaamistasoa
➤ tasaamaan koulutuksellisia eroja
➤ auttamaan ihmisiä rakennemuutoksissa löytämään uusi työura
koulutuksen kautta