SAK:n julkaisusarja Kannanotossa arvioidaan kymmenen Aasian ja Euroopan vuoropuhelua edistäneen ASEM-vuoden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdään ehdotuksia, joilla tuoda prosessiin lisäarvoa ja kasvattaa sen merkitystä.

1. VAPAIDEN AMMATTIYHDISTYSTEN KANSAINVÄLINEN LIITTO, VAKL (ICFTU)
MAAILMAN TYÖN LIITTO (WCL)
EUROOPAN AMMATILLINEN YHTEISJÄRJESTÖ; EAY (ETUC)
VAKL:n AASIAN JA TYYNENMEREN ALUEJÄRJESTÖ (ICFTU-APRO)
WCL:n Aasian aluejärjestö BROTHERHOOD OF ASIAN TRADE UNIONS (BATU)
ASEM 10 vuotta: tulosten aika!
AY-JÄRJESTÖJEN JULKILAUSUMA EUROOPAN JA AASIAN MAIDEN
VÄLISEN 6. ASEM-HUIPPUKOKOUKSEN (ASIA-EUROPE MEETING)
ASIALISTASTA
Helsinki 10.-11. syyskuuta 2006
Ay-liikkeen suositukset 6. ASEM-huippukokoukselle:
ASEMin rakenteet:
myönnetään ay-liikkeelle virallinen neuvotteluasema, joka vastaa yritysmaa-
ilman AEBF:n (Asian-Europe Business Forum) asemaa;
sosiaali- ja työllisyyskysymysten käsittelyä varten luodaan pysyvä ja raken-
tava dialogi, jonka tarkoituksena on rakentaa ja kehittää sosiaalinen asialis-
ta, joka perustuu ihmisarvoisen työlle ja joka vastaa kummallakin alueella
tapahtuviin muutoksiin;
liitetään sosiaalinen näkökulma ASEMin taloutta, kauppaa ja investointeja
koskevaan dialogiin, mukaan lukien virallinen mekanismi, jolla edistetään ja
seurataan OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille investointien edistä-
missuunnitelmassa (IPAP).
Työllisyys- ja työvoimakysymykset:
luodaan ASEMille yhteistoimintakehys, jonka puitteissa vaihdetaan tietoa
ihmisarvoista työtä koskevista kansallisista suunnitelmista. Näiden suunni-
telmien pyrkimyksenä on saavuttaa täystyöllisyyden, laadukkaamman työn
ja työn tuottavuuden kasvun toisiinsa liittyvät tavoitteet;
Varmistaa, että investointien edistämissuunnitelma IPAP keskittyy investoin-
teihin, jotka edesauttavat ihmisarvoisen työn luomista.
laaditaan suuntaviivat senkaltaisen tukikehyksen luomiseksi, joka parantaa
työntekijöiden tuottavuutta ja edellytyksiä siirtyä epävirallisesta viralliseen ja
ihmisarvoiseen työhön;
suunnitellaan ja toteutetaan toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on turvata
nuorten ihmisten täysimittainen integroiminen työmarkkinoille;
ay-liike tulee saada mukaan ASEMin työelämän joustoja ja sosiaalista suo-
jelua koskevaan vuoropuheluun.

2. 2
Työelämän normit:
edistetään ILO:n työelämän perusoikeuksia koskevien yleissopimusten rati-
fiointia ja täydellistä soveltamista työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallis-
tumisen avulla;
luodaan virallinen mekanismi, jonka avulla edistetään ja seurataan kansain-
välisesti hyväksyttyjen sosiaalisten periaatteiden noudattamista monikansal-
lisissa yrityksissä;
ASEMin työlistalle lisätään koulutus, lapsityö ja lasten hyvinvointi sekä aloi-
tetaan tiedonvaihto merkittävistä sosiaalipolitiikoista, kuten terveydenhuolto,
koulutus, asuminen ja sosiaalinen suojelu, kiinnittämällä lisäksi asianmu-
kainen huomio näiden asioiden kansainvälisiin sopimuksiin ja YK:n sopi-
muksiin.
laajennetaan siirtolaisuutta koskevaa vuoropuhelua ottamalla siirtolaisten
oikeuksia koskevat asiat esille ASEMin kaikessa siirtolaisuutta koskevassa
toiminnassa;
ryhdytään kaikkiin mahdollisiin poliittisiin ja taloudellisiin toimiin Burman hal-
lituksen pakottamiseksi kunnioittamaan perusihmisoikeuksia, muun muassa
yhdistymisvapautta, ja lopettamaan pakkotyö.
ASEM tarjoaa maailman johtajille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää Aasian ja
Euroopan alueiden välistä dialogia. Vaikka tämä vuoropuhelu, jossa on käsitelty
hyvin paljon erilaisia asioita, on jatkunut jo kymmenen vuotta, ASEM-prosessiin
liittyy ay-liikkeen mielestä vielä runsain määrin ankaria haasteita. Vaikka sen avulla
onkin onnistuttu lisäämään alueiden välistä ymmärtämystä, niin Euroopan ja Aasian
kansojen ongelmia sen puitteissa ei ole pystytty ratkaisemaan. Nyt ASEMin on
aika tuottaa tulosta!
Aiomme tässä kannanotossa arvioida kymmenen ASEM-vuoden vahvuuksia ja
heikkouksia ja tehdä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tuoda prosessiin lisäarvoa
ja kasvattaa sen merkitystä maailmanlaajuisesti.
Sosiaalisen ulottuvuuden tarve vihdoinkin tunnustettava ASEMissa:
Ay-liike tervehtii ilolla ensimmäistä ASEMin puitteissa pidettävää työministerien
konferenssia. Konferenssi, joka pidetään 3. syyskuussa Potsdamissa Saksassa
otsikolla “More and Better Jobs – Working Jointly to Strengthen the Social Dimen-
sion of Globalisation”, tarjoaa varmasti ministereille erinomaisen tilaisuuden vaihtaa
mielipiteitä aiheista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kummankin alueen työläisille ja
perheille.
Siitä lähtien, kun ASEM vuonna 1996 luotiin, ay-liike on vaatinut, että sosiaalisiin ja
työelämän kysymyksiin kiinnitettäisiin niiden ansaitsemaa huomiota. Olemmekin nyt
ilahtuneita siitä, että sosiaali- ja työministerit kokoontuvat kymmenen vuoden lob-
bauksen jälkeen ensimmäiseen kokoukseensa. Toivomme, että tämä johtaa jatku-
vaan ja rakentavaan dialogiin näistä kysymyksistä sekä ministeri- että virkamiesta-
solla.1
1
Aasialaisten ASEM-maiden työministerikokous, jonka järjestivät FES ja DOLE (Filippiinien työvoima- ja työministeriö) ja joka
pidettiin Manilassa 11.-12. toukokuuta 2006, teki asiassa kauaskantoisia ja erittäin myönteisiä päätelmiä, joiden tulee näkyä ASE-
Min tulevissa keskusteluissa, muun muassa Potsdamin työministerikonferenssissa. kokouksessa.

3. 3
Aasiassa on ehkä enemmän kuin missään muussa maanosassa koettu kuinka glo-
balisaatio toimii valikoivasti: se hyödyttää joitakin maita ja joitakin ihmisiä näissä
maissa, mutta aiheuttaa vahinkoa toisille. Samaan aikaan kuin muutamat Aasian
maat ovat onnistuneet tarttumaan joihinkin globalisoituvan talouden tarjoamiin tilai-
suuksiin ja saavuttamaan melkoisen talouskasvun, yli miljardi ihmistä samalla alu-
eella ei ole saanut siitä mitään etua. Globalisaatio ei myöskään ole tuonut yhdelle-
kään ASEMin kehitysmaalle merkittävää hyötyä sosiaalisen koheesion, ihmisarvoi-
sen työn, hyvän hallintotavan tai ihmisoikeuksien kunnioittamisen saroilla. Useissa
sellaisissa maissa, jotka kuuluvat niin sanottuihin “voittajiin”, työläiset ovat joutuneet
huomaamaan työehtojensa huonontuneen ja ympäristön pilaantumisen etenevän
vauhdilla, jota ei voi puolustaa. Sekä Euroopan että Aasian mailla on jo niin paljon
asiantuntemusta, että ne tietävät, että markkinoiden vapauttaminen edistää kestä-
vää kehitystä vain siinä tapauksessa, että sitä tuetaan vahvalla sosiaalisella asialis-
talla, jolla edistetään työelämän normeja ja kehitetään ratkaisuja sopeutumisajan-
jakson aikana ”häviäjille” ja kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville.
ASEMin on nyt aika laatia merkityksellinen sosiaalinen asialista. ASEMin sosiaali-
nen asialista voi muuttaa asioita auttamalla ennakoimaan epäsuotuisia vaikutuksia
ja osoittamalla keinoja niiden poistamiseksi. Se auttaisi ASEMin jäseniä ottamaan
käyttöön asianmukaisia sääntelykehyksiä, jotka lieventävät markkinoiden vapaut-
tamiseen tähtäävien toimien sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia jo ennen niiden il-
maantumista. Markkinoiden vapauttamisen jälkeen toteutettavat reagoivat sosiaa-
liohjelmat ovat usein tuloksiltaan heiveröisiä. Tämä edellyttää ASEMin organisaa-
tiomallin mukauttamista yhdistämällä sosiaalinen näkökulma taloutta, kauppaa ja
investointeja koskevaan dialogiin.
ASEMin kaupan edistämisen toimintasuunnitelman (TFAP) ja investointien edistä-
missuunnitelman (IPAP) on tähdättävä ihmisiä palvelevan globalisaatiomallin kehit-
tämiseen sen sijaan, että pyritään vain lisäämään kauppaa ja investointeja liike-
elämälähtöisillä sääntelyuudistuksilla. Vaikka sosiaaliohjelmien rahoittaminen
ASEM Trust Fund 2 -rahastosta (ATF-2) on hyvä asia2, ay-liike on saatava paljon
paremmin mukaan sekä näiden ohjelmien suunnitteluun että toteuttamiseen. Lisäk-
si hakijamailta on ATF-rahoituksen saamisen ehtona edellytettävä sitoutumista työ-
läisten perusoikeuksien kunnioittamiseen. Työehtojen parantaminen, ILO:n ratifioi-
tujen yleissopimusten toimeenpano ja kolmikannan edistäminen kansallisella tasol-
la on myös nostettava tärkeysjärjestyksessä korkeammalle sijalle. Niin ikään Asia
Europe Foundation -säätiön (ASEF) tulee rahoittaa ohjelmia terveiden työmarkki-
nasuhdekäytäntöjen edistämiseksi. ILO marginaalinen osallistuminen näiden sosi-
aalisten ohjelmien toimeenpanoon on joka tapauksessa puute, joka on korjattava
Vaikka työmarkkinoiden kestävä sääntely ja yhteiskunnan suojeleminen markkinoi-
den ylilyönneiltä kuuluukin julkisen vallan vastuualueeseen, sitä ei voi tehdä “yl-
häältä alas”. Se edellyttää elävää kansalaisyhteiskuntaa, perustavia kansalais- ja
poliittisia vapauksia sekä vahvoja ja tehokkaita ammattiliittoja, joiden toiminnan
1. Maailmanpankkia pyydettiin myöntämään ASEM TF2-varoja seuraavan suuntaviivan mukaisesti: 50% valti-
onvarain- ja yrityssektorin ja 50% sosiaalisen sektorin toimintaan. Tätä suuntaviivaa tulee toteuttaa joustavasti
ottaen huomioon kunkin maan tarpeet ja saatavilla olevan vaihtoehtoisen tuen ..

4. 4
pohjana ovat ILO:n normit oikeudesta yhdistyä ja solmia kollektiivisia työehtosopi-
muksia, mukaan lukien lakko-oikeus.
Ay-liikkeeltä puuttuu edelleen neuvotteluasema ASEMissa:
Vaikka ay-liike ja kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet vaikuttamaan ASEMin liike-
elämälähtöiseen agendaan, prosessi ei tästä huolimatta edelleenkään ole tasapai-
noinen. Euroopan ja Aasian ammattiliitot ovat kahdeksan vuotta sitten pidetystä
Lontoon huippukokouksesta lähtien vaatineet ASEMin jäsenvaltioita hyväksymään
ay-liikettä varten neuvottelumekanismin vastapainoksi AEBF:lle. ASEM ei ole vielä
tähän päivään mennessä oikeuttanut olemassaoloaan työläisten keskuudessa,
huolimatta siitä että työläisten panos talouskasvussa on ratkaiseva kummallakin
alueella ja nimenomaan työläiset ovat kärsineet eniten haitallisista muutoksista.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla, riippumatta siitä toteutetaanko sitä kansal-
lisella vai kansainvälisellä tasolla, kahdenvälisenä tai kolmikantaisena, voidaan
ratkaista tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, tukea hyvää hallintotapaa,
edistää rauhaa ja vakautta sosiaalisesti ja työmarkkinoilla sekä vauhdittaa taloudel-
lista kehitystä. Se on samalla kertaa keino ja päämäärä tavoiteltaessa taloudellista
menestystä, johon liittyy sosiaalinen kehitys.
ASEMissa, joka määritelmän mukaan on ei-institutionaalista dialogia, pitäisi perus-
luonteensa mukaisesti päästä ASEMin johtajien ay-liikkeen neuvottelujärjestelmän
luomiseen kohdistuvasta vastahakoisuudesta, jos sellaista ilmenee. Nimenomaan
tiedon ja näkemysten vaihto on ASEMin päätavoite. Johtajien tulee hyödyntää tämä
mahdollisuus mahdollisimman hyvin ja ryhtyä yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa niin,
että miljoonien työläisten näkemykset pääsevät mukaan tähän korkean tason epä-
viralliseen vuoropuheluun.
ASEMin johdon onkin siksi syytä ryhtyä kiireesti käytännön toimiin myöntääkseen
ay-liikkeelle virallisen neuvotteluaseman vastaavin järjestelyin kuin se on myönnet-
ty AEBF:lle. AEBF:llä on oikeus dialogiin ASEMin johdon kanssa ja vastaava oike-
us on myönnettävä myös ay-liikkeelle, joka on sen vastapuoli. Ay-liikkeelle on li-
säksi varattava mahdollisuus edustukseen kaikissa ASEMin kokouksissa. Myös
tätä asiaa on vietävä eteenpäin.
ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman valtavirtaistaminen ASEMin
puitteissa kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sovittamiseksi
yhteen
Hallitukset julistivat YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2006, että ne aikovat :“…
tukea voimakkaasti oikeudenmukaista globalisaatiota ja ottaa täyttä ja tuottavaa
työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille, myös naisille ja nuorille, koskevan tavoit-
teen keskeiseksi tavoitteeksi omassa kansallisessa politiikassamme ja kansainväli-
sessä politiikassa samoin kuin kansallisissa kehitysstrategioissa, myös köyhyyden
vähentämiseen tähtäävissä strategioissa osana vuosituhattavoitteiden saavuttami-
seen tähtääviä ponnistuksiamme.”

5. 5
Ihmisarvoisen työn käsite ei ole “yhden koon” malli. Se antaa jokaiselle maalle
mahdollisuuden määritellä omat prioriteettinsa siltä pohjalta, että ensin käydään
laajoja keskusteluja, joissa ovat mukana myös työmarkkinaosapuolet, ja kootaan
erilaisista poliittisista vaihtoehdoista tasapainoinen ja kattava poliittinen linjaus, joka
luo kansakunnille edellytyksiä sovittaa kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukai-
suuden yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.
Ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttaminen edellyttää integroitua toimintatapaa,
joka yhdistää neljä toinen toistaan vahvistavaa pilariamme, nimittäin täyden ja tuot-
tavan työllisyyden, työläisten oikeuksien kunnioittamisen, yleisen sosiaalisen suoje-
lun saatavuuden ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun kehittämisen ta-
valla, joka tukee konsensuksen luomista ja työelämän tärkeimpien osapuolten de-
mokraattista osallistumista.
ILO:n ihmisarvoista työtä koskeva ohjelma tarjoaa puitteet köyhiä hyödyttävälle,
osallistavalle ja kestävälle kehitykselle. Tämä ohjelma avaa, keskittymällä tuottavi-
en työpaikkojen luomiseen vapauden, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja ihmis-
arvon ehdoilla, tien jota kulkien globalisaatioon voidaan reagoida tasapainoisesti ja
kestävästi. ASEMin johtajien on syytä myöntää, että ihmisarvoisen työn puute sy-
ventää entisestään tuloeroja, haittaa kulutusta, vähentää yksityisiä investointeja ja
jäytää yleismaailmallisia arvoja. Kansallisella tasolla johtajien on ryhdyttävä pane-
maan toimeen ihmisarvoisen työn toimintasuunnitelmia kuten jotkut jäsenet jo ovat
tehneetkin. ASEMin tasolla on perustettava ihmisarvoisen työn verkosto, jossa
työmarkkinapuolet ovat täydessä mitassa mukana, tavoitteena ihmisarvoisen työn
edistäminen jäsenvaltioissa. ASEMin tulee toimia koneistona, joka mahdollistaa
maakohtaisen tiedonvaihdon yhteisten, ihmisarvoista työtä koskevien tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Täyden ja tuottavan työllisyyden saavuttaminen:
Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyi heinäkuussa
2006 ministerijulistuksen, jonka ensimmäisessä artiklassa todetaan: “Olemme va-
kuuttuneita siitä, että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on kiireesti luotava
ympäristö, joka edistää täyden ja tuottavan työllisyyden ja ihmisarvoisen työn tur-
vaamista kaikille.”
Useimmat ASEM maat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että viime vuosikymmenten
talouskasvu ei ole luonut uusia työpaikkoja sillä tavoin kuin odotettiin. Arviolta 500
miljoonaa aasialaista on nykyään ilman työtä tai alityöllistettynä ja vuoteen 2005
mennessä Aasian työmarkkinoiden on selviydyttävä 245 miljoonasta uudesta tulok-
kaasta. Euroopassa työttömyys on edelleen rakenteellinen ongelma, joka kuormit-
taa entisestään EU:n sosiaaliturvajärjestelmää, joka on jo kovilla väestön ikäänty-
misen vuoksi. Erityisen huolestuttava piirre on nuorisotyöttömyyden korkea taso
kummallakin alueella eritoten, kun valtaosa nuorille tarjolla olevista töistä on mata-
lapalkkaisia ja epävarmoja ja edut ja etenemismahdollisuudet heikkoja.
Ay-liike on sitä mieltä, että ASEM voi omaksua ratkaisevan rooliin panemalla globa-
lisaation tuottamaan tulosta Aasian ja Euroopan kansoille. Täysi ja tuottava työlli-
syys pitää nostaa kärkisijalle ASEMin talous-, teollisuus- ja valtiovarainministerei-
den asialistalla. Kestävän työllisyyskasvun saavuttaminen edellyttää tosiaankin

6. 6
mahdollisuuksia tarjoavaa makrotalouskehystä, joka reagoi herkästi työmarkkinoi-
den todellisuuteen. Politiikassa tärkeysjärjestyksen kärkeen on markkinoiden tar-
peisiin suunnattujen rakenteellisten uudistusten sijaan nostettava työllisyyskeskei-
nen politiikka. Edelleen, kummallakin alueella tarvitaan monipuolisia, kysyntä- ja
tarjontapuolen toimenpiteitä yhdistäviä työllisyysstrategioita. Laadukas työvoima on
nykymaailmassa täystyöllisyyden perusta, joten henkilöstöresursseihin kohdistuvat
investoinnit ovat siksi erityisen tärkeitä. Toivotamme tervetulleiksi ASEMin vuosina
2005 ja 2006 tekemät aloitteet informaatio- ja kommunikaatioteknologian sovelta-
misesta henkilöstöresurssien kehittämiseen, ammatilliseen koulutukseen ja elin-
ikäiseen oppimiseen. Ay-liike korostaa kuitenkin, että aktiivisessa työmarkkinapoli-
tiikassa ei pidä keskittyä vain erityisosaajiin, vaan paneutua erityisesti niihin vaiku-
tuksiin, joita organisatorisilla ja rakenteellisilla muutoksilla on työntekijöihin ylipää-
tään. ASEMille on perustettava yhteistyökehys, joka auttaa saavuttamaan täystyöl-
lisyyden, laadukkaamman työn ja työn tuottavuuden kasvun toisiinsa liittyvät tavoit-
teet niitä tukevan talous-, teollisuus- ja veropolitiikan avulla.
Tilastojen mukaan huomattava osa uusista työpaikoista on viime aikoina syntynyt
virallisen talouden ulkopuolelle, jonne turvajärjestelmät eivät ulotu. Epävirallisten,
tilapäisten ja äärimmäisen joustavien työsuhteiden määrä lisääntyy kummallakin
alueella. Epävirallisen sektorin työntekijät työskentelevät yleensä matalan tuotta-
vuuden aloilla ja ovat sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolella. Heillä ei yleensä ole
samoja lakisääteisiä oikeuksia kuin muilla työntekijöillä. Epätyypillisissä työsuhteis-
sa esiintyy lisäksi vakavia tasa-arvo-ongelmia. ASEMin piirissä onkin laadittava
suuntaviivat sellaisen lainsäädäntö- ja politiikkakehyksen luomiseksi, joka osaltaan
edistää työn laadun parantamista ja lisää työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä vi-
rallisen sektorin ulkopuolisista työpaikoista viralliseen ja ihmisarvoiseen työhön.
Tämä on tehtävä yhteistyössä ILO:n ja työmarkkinaosapuolten kanssa.
ASEM-valtiot kantavat ensisijaisen vastuun siitä, että kaikille – myös naisille, työt-
tömille, työmarkkinoille tuleville ja palaaville samoin kuin erityistarpeita omaaville
ihmisille – on tarjolla tarpeeksi koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia. ASEMin on
myös tuettava jäseniään sellaisen työohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa,
jonka avulla pyritään turvaamaan nuorten täysimittainen integroituminen työmarkki-
noille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin työmarkkinaosapuol-
ten täyttä panosta. Erityisesti liikeyrityksiä on kannustettava voimakkaasti investoi-
maan enemmän koulutusohjelmiin. ASEM-maiden on syytä syventää yhteistyötään
työmarkkina- ja henkilöstöresurssipolitiikan tehostamiseksi vankkojen työmarkki-
nasuhteiden pohjalta.
Työntekijöiden perusoikeuksien kunnioituksen turvaaminen
Kaikki ASEM-maiden hallitukset samoin kuin työnantajat ja ay-liike ovat velvollisia
kunnioittamaan, viemään eteenpäin ja toteuttamaan työntekijöiden perusoikeuksia,
siis yhdistymisvapautta, oikeutta kollektiivisiin työehtosopimussopimuksiin, kaikkien
pakkotyön muotojen poistamista, lapsityövoiman käytön tehokasta lopettamista,
työhön tai ammattiin perustuvan syrjinnän lopettamista ILO:n työelämän perusperi-
aatteita ja –oikeuksia koskevan julistuksen (1998) mukaisesti. Useat ASEM-maat
eivät kuitenkaan ole vieläkään ratifioineet näitä yleissopimuksia (katso taulukko 1).
ASEMissa on ryhdyttävä toimiin ASEMin ja kansallisella tasolla työntekijöiden pe-
rusoikeuksien täysimittaisen ratifioinnin ja täysimittaisen toimeenpanon edistämi-

7. 7
seksi yhteistyössä ILO:n kanssa ja työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisen
myötävaikutuksella.
TAULUKKO 1: ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointi Aasian ASEM-valtioissa
(Tilanne 15. heinäkuuta 2006)
Yhdisty-
Pakkotyö Syrjintä Lapsityö
misvapaus
C 29 C C 87 C 98 C 100 C 111 C C
105 138 182
Brunei Darussalam*
Burma R R
Kambodža R R R R R R R R
Kiinan Kansantasa- R R R R
valta
Tšekin Tasavalta R R R R R R R
Viro R R R R R R R
Indonesia R R R R R R R R
Japani R R R R R R
Korean Tasavalta R R R R
Laosin Demokraatti- R R R
nen Tasavalta
Malesia R D R R R R
Filippiinit R R R R R R R R
Singapore R D R R R R
Thaimaa R R R R R
Vietnam R R R R
R – ratifioitu; D – irtisanottu.
* Brunei Darussalam ei ole ILO:n jäsenvaltio.
Kaupan ja investointien kasvattamisesta käytävän ankaran kilvan vuoksi työnteki-
jöiden perusoikeuksia loukataan kuitenkin myös niissä maissa, joissa ILO:n yleis-
sopimukset on ratifioitu. Nykytaloudessa joidenkin kehitysmaiden vientivetoinen,
työntekijöiden oikeuksia loukkaava kasvumalli on lisännyt kilpailupaineita markki-
noilla maailmanlaajuisesti ja heikentänyt työelämän normeja monissa muissa kehi-
tysmaissa. Ay-liike on syvästi huolissaan työntekijöiden tärkeimpien perusoikeuksi-
en tukahduttamiseen perustuvasta vientivetoisesta kasvusta, jolla pyritään hankki-
maan etua halvalla työvoimalla.
ASEM tarvitsee selkeän vision työntekijöiden perusoikeuksien edistämisestä jäsen-
tensä keskuudessa, myös kauppaan ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä.
Seuraavat toimenpiteet ovatkin siksi tarpeen:
a) ASEMin investointien edistämissuunnitelma (IPAP) on kirjoitettava uudelleen
niin, että mukana on laajempia sosiaalisia kysymyksiä, muun muassa työntekijöi-
den perusoikeudet ja työllisyystavoitteet, viitaten ILO:n monikansallisia yrityksiä ja
sosiaalipolitiikkaa koskevaan kolmikantajulistukseen ja OECD:n monikansallisia
yrityksiä koskeviin suuntaviivoihin. ASEMin sisälle on luotava virallinen mekanismi,
jonka avulla seurataan kansallisia yhteyselimiä OECD:n suuntaviivojen puitteissa

8. 8
hyödyntäen kuinka monikansalliset yritykset noudattavat sosiaalisia periaatteita.
Tämä olisi omiaan tukemaan ja vahvistamaan globaalien ammattiliittofederaatioi-
den (GUF) ja monikansallisten yhtiöiden – joista moni on sijoittunut ASEM-maihin --
välillä yleistyvää käytäntöä neuvotella maailmanlaajuisia kehyssopimuksia.
b)Vahva sosiaalinen ulottuvuus, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet sekä niiden
tehokasta toimeenpanoa koskevat säännöt, tulee ottaa mukaan kaikkiin ASEM-
kumppaneiden kahdenvälisiin ja alueiden sisäisiin kauppasopimuksiin.
Ihmisarvoisen työn pohjana ovat yhdistymisvapaus ja oikeus kollektiivisiin työehto-
sopimuksiin, ja vain niiden perusteellinen soveltaminen turvaa tehokkaasti sen,
että kaupan ja investointien kasvu johtaa elintason parantumiseen. ASEM-
valtioiden on toimittava yhdessä sellaisen ilmapiirin luomiseksi, jossa työnantajat
tunnustavat kaiken taloudellisen toiminnan aloilla, myös vapaatuotantovyöhykkeillä,
ammattiliitot, ja kunnioittavat kollektiivista sopimusoikeutta. Vain näin voidaan taata,
että teollisuuden ja yritysten voitot saadaan näkymään asianmukaisesti palkoissa ja
työehdoissa ja ”sosiaalinen” alennusmyynti saadaan loppumaan. ASEMin on laadit-
tava yhdessä AEBF:n ja ay-liikkeen kanssa yhteinen työohjelma terveiden suhtei-
den edistämiseksi työelämässä ASEM-maissa.
Kaikkien ASEM-maiden on sitouduttava hävittämään kaikenlainen syrjintä työpai-
koilta, ja erityinen huomio on kiinnitettävä naisiin. Naisten rooli on sekä taloudessa
että sosiaalisesti merkittävämpi kuin milloinkaan aikaisemmin. ASEMin onkin siksi
kiinnitettävä enemmän huomiota heidän elin- ja työolojensa tukemiseen. Naisten
oikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun on turvattava
paremmalla lakisääteisellä suojelulla ja panemalla tehokkaasti toimeen Beijingin
toimintaohjelman, YK:n kaikkinaisen naisten syrjimistä koskeva yleissopimuksen
(CEDAW) ja ILO:n naisia koskevien yleissopimusten periaatteita. ASEMin johtajien
tulee edistää sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita koskevaa dialogia ASEM-
prosessissa ay-liikkeen täydellä myötävaikutuksella ja ohjata jäsenmaita kehittä-
mään asianmukaisia toimia syrjimättömyyspolitiikan toteuttamiseksi asianmukai-
sesti yksittäisissä ASEM-maissa.
Lapsityövoiman käyttö on merkittävä taloudellista kehitystä jarruttava tekijä, joka
maksaa paljon niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Kestävän ja oikeudenmukai-
sen talouden rakentaminen on mahdollista vasta, kun koko yhteiskunnassa ryhdy-
tään toimiin lasten saamiseksi pois työstä ja kouluun. Miljoonia lapsia on edelleen
riistettyinä työssä ja vailla mahdollisuutta koulutukseen ASEM-maissa, erityisesti
kehitysmaissa. ASEMin on ryhdyttävä kokonaisvaltaisiin täsmätoimiin lapsityövoi-
maongelman ratkaisemiseksi yhteistyössä ASEM-maiden ay-liikkeen ja ILO:n kan-
sainvälisen lapsityövoiman käytön lopettamiseen tähtäävän ohjelman IPEC:n kans-
sa.
Sopeutumisen tukeminen riittävän sosiaalisen suojelun avulla:
Kaikkien kannalta onnistunut globalisaatio edellyttää, että sosiaalipolitiikkaa toteu-
tetaan talouspolitiikan rinnalla. Sosiaalinen suojelu ei saa globalisoituneessa maa-
ilmassa olla vain viimesijainen keino, jolla pyritään hoitamaan niiden asioita, jotka
ovat sen seurauksena jo syrjäytyneet. Se on nimenomaan otettava olennaiseksi ja
keskeiseksi osaksi kehityspolitiikkaa, jolla on laajempia tavoitteita kuten yhdenver-
taisuuden ja talouskasvun edistäminen. Tässä asiassa me annamme tukemme

9. 9
ASEMin 7. valtiovarainministerikokouksen puheenjohtajan lausunnolle, jossa koros-
tetaan, että suojattomien ryhmien riittävällä suojelulla on sosiaalisen ja humanitaa-
risen merkityksen lisäksi myös toinen merkitys: se kannustaa työhön ja tukee tuot-
tavuuden kasvua.
Ay-liike jakaa ASEMin valtiovarainministerikokouksen3 näkemyksen myös siitä, että
riittävä sosiaalisen suojelun järjestelmä, jonka painopiste on heikossa asemassa
olevien ja suojattomien ryhmien valtaistamisessa, on keskeinen tekijä, jolla globali-
saation asettamiin haasteisiin voidaan tarttua. Sosiaaliturvan suoja pitää todellakin
ulottaa kiireesti koko väestöön, myös kaikkein suojattomimmassa asemassa oleviin
ryhmittymiin kuten virallisen sektorin ulkopuolella ja epätyypilllisissä työsuhteissa
työskenteleviin ihmisiin. Olemme yhtä mieltä siitä, että ASEM-maiden tulee pyrkiä
käymään keskenään keskustelua ja vaihtamaan kokemuksia työelämän joustoista
ja sosiaalisen suojelun järjestelmien parhaista käytännöistä. Ay-liike ei vastusta
joustoja, jos niiden toteuttamisessa otetaan huomioon työntekijöiden tarve turvalli-
siin ansioihin ja ne tarjoavat työntekijöille tilaisuuden yksityis- ja työelämän parem-
paan yhdistämiseen.
Ay-liike on kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että ministerit eivät suostuneet
toteamaan, että tämä dialogi voi onnistua vain, jos työmarkkinaosapuolet ovat
siinä mukana. On erittäin epätodennäköistä, että hallitusten onnistuisi ilman
työmarkkinaosapuolten syvällistä mukanaoloa suunnitella ja toteuttaa sellaisia
lainsäädäntö- ja poliittisia puitteita, joissa otetaan huomioon sekä yritysten
joustotarpeet että työntekijöiden turvallisuustarpeet. Paitsi että työntekijäjärjestöt
ovat kehittäneet asiantuntemusta, joka olisi äärimmäisen hyödyllistä, tällainen
reformi koskee suoranaisesti juuri niitä. Sen lisäksi, että niiden jättäminen
päätöksentekojärjestelmän ulkopuolelle on ILO:n suositusten vastaista, se toimii
myös tavoitteita vastaan, koska työntekijät hyväksyvät paljon todennäköisemmin
uudistuksen, jonka muovaamiseen ovat itse osallistuneet.
Siirtotyöläisten oikeuksien suojelu ja edistäminen
Niiden ihmisten määrä, jotka ylittävät rajoja mennäkseen työhön ja asumaan tai
perheensä luo ulkomaille on noussut globalisaation aikakaudella ennennäkemät-
tömälle tasolle. Työvoiman liikkuminen on tuonut niin siirtolaisia vastaanottaville
kuin niitä lähettävillekin maille uusia riskejä ja mahdollisuuksia, ja tilanteen asian-
mukainen hoitaminen edellyttää tarkoituksenmukaisia poliittisia puitteita.
Kansainvälisellä tasolla on pyrittävä toimimaan niin, että siirtolaisuuden hallintaa
varten kehitetään toimintamalli, jonka perustan muodostavat siirtolaisten oikeudet.
Mielestämme on valitettavaa, ettei Balilla joulukuussa 2005 pidetty Euroopan ja
Aasian välisiä siirtolaisvirtoja käsitellyt ASEMin johtajien 4. yleiskokous tarttunut
kysymykseen siirtotyöläisten oikeuksista. Ay-liikkeen näkemys on, että ASEMin
piirissä siirtolaisuudesta käytävän keskustelun on ylitettävä turvallisuuteen liittyvät
näkökohdat ja oltava osa työllisyys- ja työvoimakysymyksiä koskevaa dialogia.
ASEMin pitää toimia foorumina, jolla siirtolaisia vastaanottavat ja lähettävät maat
voivat vaihtaa informaatiota ja kehitellä konkreettisia yhteistyömekanismeja siirto-
laisuuden myönteisten vaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi. Siir-
3 Katso ASEMin valtiovarainministerikokouksen puheenjohtajan lausunto, Wien huhtikuu 2006

10. 10
totyöläisten omien järjestön osallistuminen tähän prosessiin on täysin välttämätön-
tä.
Vaikka siirtolaisvirtojen hallinnasta vastaavat ASEM-ministerit alun pitäen sopivat
siirtotyöläisten oikeuksien edistämisestä4, vain muutama ASEM-maa on ratifioinut
YK:n kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheen-
jäsentensä oikeuksien suojelemisesta5 tai asiaa koskevat ILO:n yleissopimukset
976 ja 1437. ASEMin johtajien on annettava suositus siirtolaisten oikeuksien edis-
tämisen ottamisesta mukaan työohjelmaansa ja ohjeistettava hallituksia ryhtymään
tarvittaviin toimiin siirtotyöläisten ja heidän perheidensä suojelemiseksi kaikenlaisel-
ta syrjinnältä, riistolta ja huonolta kohtelulta, muun muassa ihmiskaupalta, näihin
yleissopimuksiin kirjattujen periaatteiden pohjalta.
Vaatimus perusihmisoikeuksien kunnioittamisesta
kaikissa ASEM-maissa
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike arvostaa ASEMin ponnistuksia ihmisoikeuksia
koskevan dialogin edistämiseksi. Tervehdimme ilolla ASEMin Budapestissä helmi-
kuussa 2006 pidetyn 7. epävirallisen ihmisoikeusseminaarin antamaa neljää suosi-
tusta, erityisesti sitä, joka koskee ASEMin roolin korostamista vähemmistöjen oike-
uksien suojelussa sekä sitä, joka koskee alueellisen instrumentin mahdollista käyt-
töönottoa yleensä ihmisoikeuksien ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien suoje-
lussa. Vetoamme ASEMin jäseniin, jotta ne jatkaisivat ja syventäisivät ihmisoikeuk-
sia koskevaa keskustelua ja yhteistyötä ASEMin puitteissa.
Ay-liike tuomitsee ASEMin 5. huippukokouksen päätöksen hyväksyä Burma (My-
anmar) ASEMin jäseneksi huolimatta maassa tapahtuvista jatkuvista ja mittavista
ihmisoikeusloukkauksista. On syytä palauttaa mieliin, että ILO:n peruskirjan 33.
artiklassa mainittu pakkotyön laajamittainen käyttö oli esillä Kansainvälisen työkon-
ferenssin päätöslauselmassa vuonna 1999 ja että EU päätti vuonna 1997 peruuttaa
yleisen tullietuusjärjestelmänsä (GSP) edut Burmalta samasta syystä.
ASEMin ulkoministerit vetosivat heinäkuussa 2003 Burman hallitukseen, jotta se
käynnistäisi uudelleen ponnistelut kansallisen sovinnon ja demokratian aikaansaa-
miseksi ja Aung San Suu Kyin ja muiden NLD:n jäsenten poliittisen toimintavapau-
den turvaamiseksi8. Toukokuussa 2005 ministerit ilmoittivat uudelleen odottavansa
kaikkien poliittisten rajoitusten poistamista ja demokratisointiprosessin kehittämistä
4 ASEMin ministerikonferenssi yhteistyöstä Euroopan ja Aasian välisten siirtolaisvirtojen hallitsemiseksi, Lanzaro-
te, Espanja, 4.-5. huhtikuuta 2003.
5Sopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleissopimuksen päätöslauselmalla 45/158 joulukuun 18. päivänä 1990, astui
voimaan 1. heinäkuuta 2003 sen jälkeen, kun 20. maa oli sen ratifioinut. ASEM-maista sen on ratifioinut vain
Filippiinit. Allekirjoittaneet sen ovat Kambodža ja Indonesia..
6Supimuksen muuttavista työntekijöistä (tarkistettu), 1949 (no. 97) ovat ASEM-maista ratifioineet Belgia, Ranska,
Saksa, Italia, Malesia Sabah, Alankomaat, Portugal, Slovenia, Espanja ja Yhdystynyt Kuningaskunta.
7 Muuttavia työntekijöitä (lisämääräykset( koskevan yleissopimuksen, 1975 (no. 143) ovat ASEM-maista ratifioineet
Italia, Portugal, Slovenia ja Ruotsi.
ASEMin 5. ulkoministerikokouksen puheenjohtajan lausunto, Bali, Indonesia, 23.-24. heinäkuuta 2003.
8

11. 11
mahdollisimman pikaisesti. He vetosivat Burman hallitukseen, jotta se sallisi YK:n
pääsihteerin erityisedustajan maahanpääsyn.
Juntta ei kaikista näistä kansainvälisen yhteisön vetoomuksista huolimatta ole
osoittanut mitään todellista halua luopua nykyisistä käytännöistään. Todellista edis-
tymistä eivät ole saaneet aikaan sen paremmin vuoden 2003 Road Map –
suunnitelma demokratiaan siirtymiseksi kuin kansalliskokous, jonka oli määrä kes-
kustella uudesta perustuslaista ja saattaa se voimaan. YK:n apulaispääsihteerin
Ibrahim Gambarin jokin aika sitten toteutuneeseen Burman vierailuun saattaa sisäl-
tyä pieni toivon kipinä Burman sorretulle kansalle.
ASEMin johtajien on painostettava kaikin mahdollisin poliittisin ja taloudellisin kei-
noin Burman hallitusta ja pakotettava se kunnioittamaan perusihmisoikeuksia,
muun muassa yhdistymisvapautta ja pakkotyökieltoa. ASEM-maiden, erityisesti
Yhdistyneiden Kansakuntien kolmen pysyvän jäsenen9 ja nykyisen neljän10 vaihtu-
van jäsenen, tulee lisätä ponnistelujaan rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi
maan poliittiseen umpikujaan.
Vastaaminen maailmanlaajuisiin haasteisiin
ASEMin ulkoministerit päättivät vuonna 2005 Kiotossa edistää dialogia ja konkreet-
tista yhteistyötä otsikolla "Asia-Europe Partnership to Tackle Global Challenges,"11
todeten että on tärkeää, että ASEMin toiminta kohdennetaan kolmelle alueelle, ni-
mittäin monenkeskisyyden vahvistamiseen, yhteistyön kehittämiseen ihmiskeskei-
sen ja kestävän kehityksen puolesta ja vuoropuhelun lisäämiseen eri kulttuurien ja
sivilisaatioiden kesken. Ay-liike on sitä mieltä, että nämä laajat teemat ovat erittäin
tärkeitä ASEMin yhteistyökehykselle. Toivotamme tervetulleeksi pyrkimyksen kohti
konkreettisempaa yhteistyötä näillä alueilla, erityisesti ympäristökysymyksissä.
Olemme kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiskeskeinen ja kestävä kehitys
edellyttää myös vahvaa sosiaalista komponenttia, joka käsityksemme mukaan voi-
daan saavuttaa tarttumalla tässä lausunnossa esitettyihin ehdotuksiin.
9 Kiina, Ranska ja Yhdistynyt Kuningaskunta
10 Tanska, Kreikka, Japani ja Slovakia
11 Katso ASEMin valtiovarainministerikokouksen lausunto, huhtikuu 2006, Wien

12. 12
The International Confederation of Free Trade Unions (ICFTU) consists of 241
national centres of independent and democratic trade unions in 156 countries and
territories with a total membership of over 155 workers, 40% being women. Further
information on the ICFTU is available on request at the following address: -
Mr. Guy Ryder, Tel (32 2) 224 0211
General Secretary Fax (32 2) 201 5815
ICFTU E-mail internetpo@icftu.org
Boulevard du Roi Albert II, 5, Web site: http://www.icftu.org
B-1210 Brussels, Belgium
The ICFTU Asian and Pacific Regional Organisation (ICFTU-APRO) consists of
40 ICFTU affiliates in 28 countries of the region with a total membership of 30 mil-
lion. For further information contact:
Mr. Noriyuki Suzuki Tel (65) 222 6294
General Secretary Fax (65) 221 7380
ICFTU-APRO E-mail: gs@icftu-apro.org
9th Floor NTUC Centre, One Marina Boule- Web-site: http://www.icftu-apro.org
vard
Singapore 018989
The European Trade Union Confederation (ETUC) groups 81 national union cen-
tres in 36 European countries with a total membership of 60 million workers. For
further information contact: -
Mr John Monks Tel (32 2) 224 0411
General Secretary Fax (32 2)
ETUC E-mail etuc@etuc.org
Boulevard du Roi Albert II, 5, Web-site http://www.etuc.org
B-1210 Brussels, Belgium