Suomen malli vuoteen 2025 SAK, Sähköliitto, EK ja ET

1. Energia ja ilmasto –
Suomen malli vuoteen 2025
1

2. 2
Toimitus
Infor Consulting Oy
Valokuvat
Pohjolan Voima Oy
Teollisuuden Voima Oy
Tilastot ja taulukot
Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja
kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa,
jos muuta ei ole mainittu.

3. SISÄLTÖ
Esipuhe 5
1 Suomi tarvitsee energiaa 6
1.1 Energia on perusasia 6
1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroa 7
1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 8
1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu 10
1.5 “Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja” 11
2 Ilmastonmuutos 12
2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa 12
2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi 13
2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista 14
2.4 “Päästöt vähenevät useilla tavoilla” 15
3 Sähkön käyttö kasvaa 16
3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun 16
3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005 17
3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 18
3.4 “Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä” 19 3
4 Bioenergia 20
4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa 20
4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää 21
4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt 22
4.4 Jätteestä energiaa 23
4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen 24
4.6 “Suomen metsiä ei voi ulkoistaa” 25
5 Ydinvoima 26
5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä 26
5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä 27
5.3 Suomen ydinvoimalaitokset 28
5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon 29
5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa 30
5.6 “Edullista perussähköä ydinvoimalla” 31
6 Suomen malli 32

4. 4

5. ESIPUHE
Monipuolista energialinjaa jatkettava
Hallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon ”Lähiajan energia- ja ilmastopoli-
tiikan linjauksia – Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi”. Siinä
hallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansääs-
töä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesä-
kuussa 2006. Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa.
Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilman
valoa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaan
kaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaa
myös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian
hyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollon
turvaaminen.
Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin pää-
töksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavat
suoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, jos
EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mi-
tään energiavaihtoehtoa. 5
Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Jo
hallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimi-
vuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala.
Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä on
nimetty Suomen malliksi 2025. Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suo-
malaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuo-
nekaasupäästöjä.
On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympä-
ristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksi
energiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Eu-
roopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Energiateollisuus ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Sähköalojen Ammattiliitto ry

6. 1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA
1.1 Energia on perusasia
Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta
Suomen energiasta noin puolet.
Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuo-
tannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta vie-
dään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme.
Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskan-
ta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas.
Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansain-
välisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuu-
della on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu
on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa.
Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin
6
muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori
kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muu-
hun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä.
Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan
kevytpolttoöljyä ja sähköä.
Muu 13 %
Rakennusten Teollisuus 48 %
lämmitys 22 %
Liikenne 17 %
Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna 2005.
Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa
6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen
energiasta noin puolet.

7. 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroa
Suomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästi
energiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tu-
lotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehi-
tystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyy
suoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kun
ostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teem-
me lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä.
7
Asuminen 1 850 €
Liikkuminen 3 200 €
Tavarat ja palvelut 1 400 €
Elintarvikkeet 950 €
Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna 2006.
Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku on
noin 7 400 euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli 3 300 euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassa
autoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)

8. Veroton hinta € Verot yhteensä € Hinta veroineen €
Suora energiankäyttö 2180 2250 4430
Kotitaloussähkö 464 149 614
Lämmitys, lämmin vesi 752 307 1059
Henkilöauton polttoaine 961 1791 2752
Välillinen energiankäyttö 1940 1070 3010
Elintarvikkeet 574 364 938
Tavarat, palvelut 888 529 1417
Julkinen liikenne, lomamatkat 339 124 464
Asuminen 135 57 192
Yhteensä 4120 3320 7440
Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen.
Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa 4 430 euroa. Tavaroihin ja
palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on 3 010 euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty.
1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa
8
Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu
hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden pe-
rusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailu-
kykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä
varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä.
BKT on kasvanut vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuus-
tuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian
käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodes-
sa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän
1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa.
Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen
edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavut-
tamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähin-
tään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla inves-
toinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna
kansantalouden tasapainoa.

9. Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisesti
sähköä.
Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus
investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan
työllisyyskehityksen heikkeneminen.
Kotimainen
kysyntä
Teollisuus- ja
palvelutuotanto
BKT
9
Työvoima
Raaka-aine Vienti
Kilpailukyky
Energia
Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa.
Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

10. 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu
Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet
ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava
ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä.
Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosent-
tia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden,
kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää.
Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten
energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polt-
toaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suo-
messa olevilla voimalaitoksilla.
100
100
10 82 81
80
70
60 58
54
40
20
0
OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet
Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna 2005.
Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja
raakaöljyn osuus oli merkittävä.

11. 1.5 ”Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja”
”Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeää-
kin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Se
tarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinot
pärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa.
Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elin-
tasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät,
ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään.
Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jat-
kaa viisaaksi osoittautunutta, monipuo-
lisen energiantuotannon linjaa. Riittävä
omavaraisuus on pienen kansakunnan
henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle
on sähköntuotannossa asetettava pääs-
töttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja
bioenergia. Kannattaa muistaa myös 11
energiansäästö.”
Päivi Ahonen
Pääluottamusmies, Turku

12. 2 ILMASTONMUUTOS
2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa
Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka
muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi
tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n
toimet eivät yksinään riitä.
Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030
mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu
Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Bra-
siliassa, päästöjen kasvu on nopeaa.
Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli
ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuo-
teen 2020 mennessä.
12 Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia
50 000
45 000
40 000
Muu Maailma
35 000
30 000 Aasia
25 000
Etelä-Amerikka
20 000
15 000 USA
10 000 EU-25
5 000
0
2000 2010 2020 2030
Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt 2000–2030.
Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes 45 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2030.
Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)

13. 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi
Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista on
vuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voi-
maan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaa-
supäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Eduskunnan kesä-
kuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, miten
Suomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta.
Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentilla
jo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästä
talouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viides
ydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat.
Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alusta
lukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen ja
järjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät
muun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestä
on pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästö-
kauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla. 13
Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia
100
Tilasto Skenaario
90
Kokonaispäästöt
80
Vuoden 1990
70 velvoitetaso
60
Päästökauppa-
50
sektori
40
Ei-päästökauppa-
30 sektori
20
Kioton kausi
10
0
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025
Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2025.

14. 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista
Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa.
Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla.
Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin si-
toutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää
ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava
energiamuoto.
Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on
kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytän-
nössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostu-
vaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet
sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutu-
vat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli
ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla.
14
70
60
50
40
MtCO2
30
20
10
0
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Toteutuneet CO2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima
Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt.
Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes
kolminkertaiset.

15. 2.4 ”Päästöt vähenevät useilla tavoilla”
”Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilel-
lä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksi-
dia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallon
kasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden ja
energiankulutuksen kasvusta.
Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat ener-
gian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehosta-
minen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja sen
varastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotan-
non lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden,
päästöjä.
Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta
2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hil-
litä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitys-
maissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa 15
Kioton sopimuksen täydentäminen, teknolo-
gioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset
ja panostaminen teknologioiden kehitykseen
sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopi-
muksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannus-
tehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisel-
lä päästökaupalla.”
Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto

16. 3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA
3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun
Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen brut-
tokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun
alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansan-
tuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja koti-
talouksissa.
Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotan-
non kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia.
Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä
säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudes-
sa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka
energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä.
Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asu-
misväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025
mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee,
16
että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin 5
000 – 6 000 megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20
vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia han-
kintalähteitä.
TWh
120
Ennuste
100
80
60
Tilasto
40
20
0
1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2025
Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti.
Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

17. 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005
Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä säh-
köstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus,
kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, että
kymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuuden
tarvitsemasta sähköstä.
Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorin
osuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovat
hieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohävi-
öiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä.
Teollisuus 52 % 17
Häviöt 4 %
Julkinen 7 % Kotitalous 22 %
Palvelu 12 % Maatalous 3 %
Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna 2005.
Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- ja
maatalouksien noin neljännes.

18. 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010
Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin mai-
hin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Moni-
puolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri
energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kan-
sainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea.
Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea
kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman
tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasva-
essa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut.
2005 2010
18
Vesi, tuuli 16 % Tuonti 7 %
Tuonti 20 % Vesi, tuuli 15 %
Hiili, öljy 7 %
Turve 4 %
Turve 5 %
Hiili, Kaasu
öljy Puu, Puu,
16 %
10 % jätteet jätteet
12 % 17 %
Kaasu
11 %
Ydinvoima 26 % Ydinvoima 34 %
Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja 2010.
Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96
terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan.
Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.

19. 3.4 ”Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä”
”Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutus
lisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia.
Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden ja
palvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos.
Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouk-
sien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovat
kasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoeh-
tojen ilmeisen pysyvä kallistuminen.
Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä ky-
syntää vastaavasti. Sähkön kotimaista
tarjontaa täydentää sähkön ulkomaan-
kauppa, jossa Suomi on nettotuoja.
Markkinat olivat talvella 2006 hyvin
kireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjän
tuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uh- 19
kaavat markkinahäiriöt. Suomen näkö-
kulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävät
investoinnit niin ydinenergiaan kuin
vaihtoehtoisiin energialähteisiin että
investoinnit energian käytön tehosta-
miseen ovat hyviä vakuutuksia energi-
an saatavuuteen liittyviä mittavia riske-
jä vastaan.”
Paavo Suni
Tutkija,
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

20. 4 BIOENERGIA
4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa
Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian
käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyt-
töönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan
käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittä-
mistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi.
Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voi-
malaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530.
Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden
käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29
prosenttia vuodesta 2001. Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes
on bioenergiaa.
Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hin-
ta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisoh-
20
jelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan
vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa.
TWh 120
(lämpö-
100 UEO tavoite
sisältö)
80
60
+ 29 %
40
+ 66 %
20
0
1995 2001 2010 (VTT:n arvio)
Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa.
Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n
kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)

21. 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää
Puu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rik-
kiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaa-
tuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot ja
mahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton.
Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta.
Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaan
metsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaa
vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosentti
Suomen suoalasta.
Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polt-
toaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessä
luovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huolto-
varmuutta.
Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on 21
valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15
kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa
ja sähköteho on noin 450 megawattia.
Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tai
rakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.

22. 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt
Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuu-
tiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden
mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010
mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka
ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa.
Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on li-
sääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes 10 000 hehtaaria, kun
ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla.
1999 2004
Kulutus, m3
200 – 500
22
500 – 1 000
1 000 – 5 000
5 000 – 10 000 Kemi
10 000 – 50 000
Oulu Suomussalmi
50 000 – 100 000
yli 100 000
Kajaani
Kokkola
Pietarsaari
Outokumpu
Seinäjoki Ilomantsi
Äänekoski
Jyväskylä Joensuu
Varkaus
Jämsänkoski Kitee
Mikkeli
Jämsä Savonlinna
Pori
Mäntyharju Rautjärvi
Rauma Valkeakoski Heinola
Forssa Lahti
Riihimäki Kuusankoski
Turku Paimio Anjalankoski
Salo Nurmijärvi Hamina
Kotka
Tammisaari Porvoo
Maarianhamina
Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja 2004.
Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä.
(Lähde: VTT ja Metla)

23. 4.4 Jätteestä energiaa
Suomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja te-
ollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa usean
vuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden ja
lietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaa
maakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvasta
määrästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa.
Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Synty-
nyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessa
yhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää,
koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiu-
tuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta.
Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettu
lajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi
muuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jät-
teenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpoltto
vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. 23
100
90
80
70
60 Kaatopaikka
50 Kierrätys
40 Jätteenpoltto
30
20
10
0
sa
a
rja
A
i
tan -
a
ska
da
a
si
i
ti
nia
i
an
ots
Bri Iso
om
nsk
t
lgi
US
llan
it
val
Sak
No
na
Sve
Jap
Tan
Be
Ru
Su
Ra
Itä
Ka
Ho
Jätteen käyttö eri maissa.
Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen.

24. 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen
Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentä-
miseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistuk-
seen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa
vähentää päästöjä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosent-
tia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat
vain 50 000 tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästö-
jen vähennys on hyvin vähäinen.
Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset bio-
polttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla
voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi
mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen
biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin en-
nen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta.
100
prosenttia
24
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
ohraetanoli rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini
Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve.
Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja
jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)

25. 4.6 ”Suomen metsiä ei voi ulkoistaa”
“Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutok-
sista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energi-
aa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin.
Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergi-
an tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä.
Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun
samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön.
Metsäteollisuus haluaa osallistua
huolestuttavan ilmastonmuutoksen
torjuntaan. Suomen on syytä pitää
paletissaan useita vähäpäästöisiä ener-
giamuotoja, jotka turvaavat tehtaiden
ympärivuotisen ja -vuorokautisen
käynnin. Päästöjen vähentäminen on
globaali haaste, johon EU ei yksin 25
pysty.”
Anne Brunila
Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

26. 5 YDINVOIMA
5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä
Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt alenivat merkittävästi, kun ydinvoima
otettiin käyttöön 1980-luvun vaihteessa. Sähköntuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä
on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 17 prosentista 37 prosenttiin. Ilman ydinvoimaa
Suomen hiilidioksidipäästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat. Mitä
enemmän käytämme päästöttömiä tuotantotapoja, kuten vesi-, bio- ja ydinvoimaa, sitä
alemmaksi saamme hiilidioksidipäästöt.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönoton myötä tämän vuosikymmenen vaih-
teessa hiilidioksidipäästöt alenevat 8-10 miljoonalla tonnilla vuodessa. Jos päästöoikeu-
den hinta on 20 euroa hiilidioksiditonnilta, Olkiluoto 3:n ansiosta säästyy vuosittain
pelkästään päästöoikeuksia 160 - 200 miljoonan euron arvosta.
50
Mt CO2
45
26
40
35
30
25
Ydinvoiman tuotannolla
20 vältetyt CO2 -päästöt
15
10
5 Toteutuneet CO2 -päästöt
0
1990 1995 2000 2005 2010 2012
Sähkön tuotannon toteutuneet ja arvioidut hiilidioksidipäästöt sekä ydinvoiman tuotannolla
vältetyt päästöt vuosina 1990–2012.
Ilman ydinvoimaa Suomen päästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat.

27. 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä
Ydinvoimasähkön kokonaiskustannuksista suurin osa aiheutuu pääomakustannuksista.
Polttoainekustannukset jäävät hyvin pieniksi. Uraanin osuus kokonaiskustannuksista
on vain noin viisi prosenttia. Siksi ydinsähkön hinta on vakaa ja hyvin ennustettavis-
sa. Muilla vaihtoehdoilla, kuten kivihiilellä ja maakaasulla, polttoainekustannukset ovat
selvästi suurempi osa kokonaiskustannuksista.
Ydinjätehuollon kustannuksissa on otettu huomioon voimalaitosjätteen loppusijoitus,
käytetyn polttoaineen loppusijoitus ja voimalaitoksen purkaminen. Hiilivoimalaitoksel-
la jätehuollon kustannukset liittyvät etupäässä tuhkan loppusijoitukseen sekä rikkidiok-
sidi- ja typenoksidipäästöjen vähentämiskustannuksiin.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kivihiilivoima määrää merkittävissä määrin mark-
kinahinnan. Vuonna 2005 alkanut päästökauppa on lisännyt juuri hiilivoimalla tuote-
tun sähkön markkinahintaa, mikä on aiheuttanut markkinoilla olevan sähkön hinnan
nousun. Paras keino hinnan nousupaineiden lieventämiseksi on tarjonnan lisääminen
rakentamalla uusia päästöttömiä voimalaitoksia pohjoismaisille markkinoille.
60 27
euro/MWh
56,2
51,1 50,8 51,9
Päästökauppa
50 20 €/t CO2
7,0 45,5
19,1
16,2 10,0
40 Polttoaine
32,3
Käyttö- ja
30
25,1 35,3 20,8 kunnossapito
17,9
3,0
20 35,5 Pääomakust.
7,6
8,1
7,9 6,6
10
14,6 3,9
8,9 9,8 11,5
4,9
0
Ydin Kaasu Hiili Turve Puu Tuuli
Reaalikorko 5 % Huipunkäyttöaika 8 000 h/a Huipunkäyttöaika 2 200 h/a
Sähkön tuotantokustannukset helmikuun 2006 hintatason mukaan päästökaupan kustannukset
huomioon ottaen.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on edullisinta. Puun ja tuulivoiman hinnoissa ei ole otettu huomioon
tukimaksuja. (Lähde: Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

28. 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset
Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta. Fortumin omistama Loviisan voimalaitos sijait-
see Hästholmenin saarella Loviisassa. Siellä on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua
painevesireaktoria. TVO:n omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Eurajoella,
noin 20 kilometriä Raumalta pohjoiseen. Olkiluodossa on toiminnassa kaksi ydinvoi-
malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia kiehutusvesireaktoreita.
Kaikkia laitosyksiköitä on pidetty jatkuvasti tekniikaltaan ensiluokkaisessa kunnossa.
Yksiköitä parannettaessa on otettu huomioon tekniikan kehittyminen, laitoksen omat
käyttökokemukset ja yhä tiukentuneet turvallisuusvaatimukset. Yksiköiden moder-
nisointien yhteydessä niiden tehoja on samalla korotettu. Loviisan yksiköiden teho oli
niiden valmistuttua 440 megawattia (MW) ja Olkiluodon yksi-
köiden 660 MW. Tehonkorotusten jälkeen Loviisan
ydinvoimalaitoksen teho on 2 x 488 MW ja Olkiluo-
don 2 x 860 MW.
Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 periaatepää-
28
töksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi
Suomeen. Periaatepäätöstä hakenut TVO päätti kilpailu-
tuksen jälkeen valita saksalais-ranskalaisen EPR-tyyppi-
sen reaktorilaitoksen rakennettavaksi Olkiluotoon. Uusi
yksikkö eli Olkiluoto 3 on 1600 MW:n painevesireaktori.
Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2005 ja laitos valmistuu
vuosikymmenen taitteessa.
Olkiluoto
Kapasiteetti 1720 MW (OL 1+2)
Rakenteilla 1600 MW (OL 3)
Suomen ydinvoimalaitokset. Sähkön tuotanto alkoi 1979
Fortumin omistamassa Loviisan voimalaitoksessa
on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua pai- Loviisa
nevesireaktoria. TVO:n Olkiluodon ydinvoimalai- Kapasiteetti 976 MW (Lo 1+2)
toksessa Eurajoella on toiminnassa kaksi ydinvoi- Sähkön tuotanto alkoi 1977
malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia
kiehutusvesireaktoreita. Olkiluoto 3 on rakenteilla.

29. 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon
Polttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Suomessa käytetty uraani on
peräisin pääosin Australiasta ja Kanadasta. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostu-
neet radioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Kaikki ydinvoimalaitoksel-
la syntyvät jätteet kerätään talteen, luokitellaan ja varastoidaan. Loppusijoitetut jätteet
eristetään kallioon moninkertaisin estein. Näin varmistetaan, ettei radioaktiivisista ai-
neista ole haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä.
Voimalaitoksesta poistettua käytettyä ydinpolttoainetta varastoidaan vesialtaissa erilli-
sessä välivarastossa ennen loppusijoittamista. Välivarastoinnin jälkeen käytetty poltto-
aine kapseloidaan ja sijoitetaan 400 - 500 metrin syvyyteen kallioperään.
Biosfääri
29
!
Kallioperä
!
Eristämisperiaate.
Polttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostuneet
radioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Loppusijoitetut jätteet eristetään kallioon
moninkertaisin estein.

30. 5.5. Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa
Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi
Olkiluotoon toukokuussa 2001. Loppusijoituksen vaatimat kustannukset ovat jo muka-
na ydinsähkön hinnassa.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva Oy rakentaa Olkiluotoon
maan pinnalle kapselointilaitoksen vuoteen 2020 mennessä. Jäte on loppusijoitustilassa
bentoniittisavikerroksen ympäröimän rauta-kuparikapselin sisällä. Kapseleiden kulje-
tusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Ajotunnelin rakentaminen
aloitettiin vuonna 2004.
Rakentamisen edetessä tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia. Näin varmistetaan,
että valittu paikka täyttää loppusijoitukselle asetetut turvallisuuskriteerit.
30
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus.
Kapseleiden kuljetusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Rakentamisen edetessä
tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia.

31. 5.6 ”Edullista perussähköä ydinvoimalla”
”Ydinvoima on Suomessa osoittautunut edulliseksi tavaksi tuottaa peruskuormasähköä.
Etumatka muihin vaihtoehtoihin verrattuna on vain kasvanut kasvihuonekaasujen vä-
hentämistoimenpiteiden, kuten päästökaupan, takia. Uraanin hinta on noussut, mutta
sen vaikutus ei ole merkittävä, koska polttoainekustannusten osuus sähkön tuotantokus-
tannuksista ydinvoimalla on niin pieni.
Ydinvoiman ja teollisuuden vastapainesähkön tuotanto ei riitä kattamaan teollisuuden
sähkön tarvetta edes Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Peruskuormakapasiteettia
tulisikin rakentaa sähkön kulutuksen kasvua vastaavasti.
Hiililauhdelaitosten käyttöaika vähenee merkittävästi uuden ydinvoimalaitoksen val-
mistumisen jälkeen, mutta niitä tarvitaan jatkossakin sähkön tuotantoon etenkin
kuivina vesivuosina ja kovina pakkas-
talvina. Lauhdelaitosten ylläpito käyttö-
kuntoisena on sähkön saannin turvaa-
misen kannalta välttämätöntä. Uutta
huippulauhdekapasiteettia on edullisim- 31
min rakennettavissa uusiin yhdistetyn
sähkön ja lämmön tuotantolaitoksiin
varustamalla ne lauhdeosilla, jotka ovat
nopeasti otettavissa sähkön tuotantoon
kulutuksen noustessa. Näissä laitoksissa
on mahdollista käyttää lauhdetuotan-
toon myös kotimaisia polttoaineita.”
Satu Helynen
Tutkimuspäällikkö, VTT

32. 6 SUOMEN MALLI
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät Kioton seurantajaksolla 2008-2012 sitoumuk-
semme mukaisen tason vuosikeskiarvona noin 12 miljoonalla tonnilla. Tämä siitä huo-
limatta, että Olkiluoto 3:n päästöjä vähentävä vaikutus on otettu huomioon. Ilman lisä-
toimenpiteitä kasvu jatkuisi myös seurantajakson jälkeen. Suomen on omin päätöksin
katkaistava päästöjen kasvukehitys siten, ettei vaaranneta talouskasvua ja työllisyyttä.
Tässä luvussa esitetty Suomen malli on ehdotus kansalliseksi energiapoliittiseksi pää-
tökseksi. Se merkitsee kaikkien keinojen samanaikaista ja tehokasta käyttöä: energian
säästöä sekä uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämistä. Omien toimien lisäksi on
aktiivisesti hyödynnettävä niin sanottujen joustomekanismien avulla hankittavia pääs-
töoikeuksia.
Energiansäästön tehostamiseksi on jatkettava ja edelleen kehitettävä eri alojen energian-
säästösopimuksia. Voimavaroja on suunnattava energiaa säästävän tekniikan tutkimus-
ja kehitystyöhön sekä energiakatselmuksiin. Erityisesti kotitalouksien neuvontaan ja
tiedotukseen on kiinnitettävä huomiota.
Taajamien kaukolämpöverkkoja on järkevää laajentaa siellä, missä ne ovat kustannus-
tehokkaita. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa voidaan hyödyntää lisää. Yhdiste-
32
tyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä erillisessä kaukolämmön tuotannossa on pe-
rusteltua käyttää kotimaisia polttoaineita. Erityisesti puu- ja peltopolttoaineet tarjoavat
merkittävän lisäpotentiaalin. Sen hyödyntäminen edellyttää turpeen käytön jatkamista
puun tukipolttoaineena.
Perusvoiman tuotannossa ydinvoima tarjoaa päästöttömän vaihtoehdon ja korvaa fos-
siilisia polttoaineita. Päästöt vähenevät myös, kun biopolttoaineiden ja maakaasun käyt-
töä lisätään erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Huoltovarmuuden ja
riittävän omavaraisuuden takia on välttämätöntä säilyttää kivihiili- ja myös öljyvoima-
laitokset toimintakunnossa, erityisesti huonojen vesivuosien ja kylmien talvien varalle.
Tekniikan kehittymisen myötä on mahdollista että hiilidioksidipäästöt voidaan tulevai-
suudessa erottaa savukaasuista.
Vesivoimaa kannattaa rakentaa lisää niissä vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu.
Tärkeätä olisi toteuttaa uusia vesialtaita, jotka mahdollistavat uudet voimalaitokset ja
sähköntuotannon lisäämisen olemassa olevilla voimalaitoksilla. Nykyisin pelkästään tul-
va-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes yksi terawattitunti energiaa vuodessa.

33. Yhdyskuntajätteiden energiahyötykäyttöä voidaan lisätä paljonkin. On tärkeää, ettei
kaatopaikoille kuljeteta biohajoavaa jätettä, koska syntyvät metaanipäästöt ovat monin
verroin haitallisempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Jätteiden energiakäytöllä
on suurin merkitys yhdyskuntien jätehuollolle, mutta niillä korvataan myös fossiilisten
polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa.
Tuulivoiman rakentaminen on järkevää keskittää sinne, missä on suotuisat tuuliolosuh-
teet.
Uudet peltobiomassat tarjoavat merkittävän lisän kotimaisten polttoaineiden käyttöön.
Erityisen lupaavaa on ruokohelpin käyttö seospolttoaineena yhdistetyssä lämmön ja
sähkön tuotannossa. Myös biokaasujen hyötykäyttöä on kehitettävä.
Liikenteessä on lisättävä asteittain biopolttonesteiden käyttöä. Suomen tavoitteena on
saavuttaa 5,75 %:n taso vuoteen 2010 mennessä.
EU:n tutkimus- ja kehityspanoksia on suunnattava uusiin energiateknologioihin. Lupaa-
vimpia tekniikoita ovat fuusioenergia, polttokennot ja muu vetyteknologia sekä sähkö- ja
hybridiajoneuvot. Suomen on edelleen varmistettava johtava asemansa biopolttoainei-
33
den poltto- ja kattilatekniikan kehittämisessä. Erityisesti on keskityttävä kaasutustekno-
logiaan ja paineistettuun polttoon. Samoin energiatehokkuuden sekä yhdistetyn sähkön
ja lämmön tuotannon innovaatioihin on kohdistettava voimavaroja.

34. Suomen malli 2025
• Päästöttömien energiamuotojen osuus lisääntyy 54 prosentista 75 prosenttiin
• Kotimaisten energiamuotojen osuus kasvaa – tuonti vähenee
• Hintavakaus vahvistuu
• Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät alle viidesosaan kaikista Suomen päästöistä
TWh
15
13
10
6
34 5
3
1 1
Hiili + öljy Tuonti
0
Tuulivoima Vesivoima Bioenergia Ydinenergia Kaasu
-5 -4
-10 -10
Sähköntuotannon lisäykset ja vähennykset eri energialähteittäin Suomen mallin mukaan.
Laskelmassa on otettu huomioon jo tehdyt investointipäätökset. Sähköntuotannon kokonaismäärä
vuonna 2025 pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön tekemään arvioon.

35. TWh
100
80
60
40
20
0
2005 2025
Tuonti Hiili + öljy Vesi
Maakaasu Bio + jäte Tuuli
35
Ydin Turve Säästö
Suomen mallin mukainen sähköntuotannon jakauma vuonna 2025.
Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana sähkönkulutus kasvaa Suomessa noin 20 terawattitunnilla.
Tarvittavasta lisäkapasiteetista ydinvoima kattaisi noin puolet ja toinen puoli lisäsähköstä tuotettaisiin
bioenergialla, maakaasulla sekä vesi- ja tuulivoimalla.

36. 36