Kulttuurien välinen osaaminen monikulttuurisessa työelämässä
1. Kulttuurien välinen osaaminen
monikulttuurisessa työelämässä
Luottamus ja sosiaalinen pääoma
työllistymisen ehtoina
Koulutuspäivät ammatillisille opettajille
23.-24.9.2016 Petäys Resort
Tutkija, kouluttaja Päivi Vartiainen
paivi.vartiainen@uta.fi
1
2. Essentialistiset vs. kontruktivistiset
kultuurikäsitykset
Kulttuurinen essentialismi: Ihmiset nähdään
kulttuuriensa edustajina ja kulttuurit erillisinä,
muuttumattomina kokonaisuuksina.
VS.
Konstruktivistiset käsitykset: Ottavat
huomioon kulttuurien jatkuvan muutoksen,
monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen;
kulttuurinen lainaaminen; kulttuuriset hybridit
paivi.vartiainen@uta.fi
2
3. MONIKULTTUURISUUS (multiculturalism)?
Monikulttuurisuus tilanteena, kuvailevasti
Ei oteta kantaa, millaista politiikkaa tulisi harjoittaa
Normatiivinen monikulttuurisuus: monimuotoisuus
tavoiteltavaa
Vähimmillään monimuotoisuuden sietäminen,
enimmillään sen tukeminen
paivi.vartiainen@uta.fi
3
4. Muodollinen vs. tosiasiallinen
yhdenvertaisuus
Muodollinen yhdenvertaisuus:
Samanlaisessa tilanteessa ihmisiä kohdellaan samalla
tavalla.
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu silloin, kun
aktiivisin toimenpitein puututaan eriarvoisuuteen
muutetaan sellaisia käytäntöjä ja rakenteita, jotka
aiheuttavat eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta
Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla voi
joskus tarkoittaa myös samanlaisen kohtelun
periaatteesta poikkeamista.
4
6. Jokainen saa toimia omana itsenään –
ei tarvitse muuttua suomalaiseksi!
Jokaisen osaaminen tunnistetaan ja
otetaan käyttöön.
Esimies tukee kaikkien työhön pääsyä,
työssä onnistumista, kehittymistä.
Ollaan valmiita totuttujen tapojen
kyseenalaistamiseen.
6
Monimuotoisessa työyhteisössä
paivi.vartiainen@uta.fi
7. Jaettu työkulttuuri rakentuu
käytäntöyhteisöissä
Käytäntöyhteisö tarkoittaa samoihin käytänteihin
osallistuvien ihmisten luomaa ja ylläpitämää yhteisöä.
Osallistujat neuvottelevat yhteisistä merkityksistä, jolloin
syntyy jaettu ymmärrys siitä, mitä he tekevät ja mitä
heidän tekemisensä tarkoittaa.
Jäseneksi pääseminen on siirtymistä yhteisön reuna-
alueelta kohti yhteisön täysjäsenyyttä
Ovat epävirallisia, mutta käyttävät valtaa esim. sulkemalla
tai päästämällä tulokkaita.
(Lave & Wenger, 1991)
7
paivi.vartiainen@uta.fi
8. Pääseekö ulkomaalaistaustainen
työntekijä työyhteisön jäseneksi?
Kielitaito vs. ammattitaito?
Perehdytyksen puutteellisuus
Kielitaidon kartuttamisen tuki kirjavaa ja asenteet jäykkiä
Työssä tarvittavan tiedon jakamiskäytännöt perustuvat
kirjoitetulle kielelle
Työhön sisältyvään yhteistyöhön liittyvät vaikeudet (miten
saan apua)
Syrjintäkokemukset vaikeuttavat työyhteisöön kiinnittymistä
(esim. Wrede & Nordeberg, 2010; Vartiainen-Ora, 2015; MULTI-TRAIN,
www.uta.fi/multitrain)
8
paivi.vartiainen@uta.fi
9. Yksilöiden kielitaidosta
yhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseen
Tulevaisuutta ovat epäsymmetriset
kieliasetelmat: muun kielisiä voivat olla sekä
asiakkaat että työntekijät.
Jaettu työkieli on kommunikaatioväline, jota
tulee tietoisesti kehittää.
Äidinkielisten rooli ja vastuu?
Tottumista monikielisyyteen: suomea voi puhua
eri korostuksilla.
http://www.infopankki.fi
9
paivi.vartiainen@uta.fi
10. TIETO/TIETOISUUS
Tunnistan, kuinka taustani vaikuttaa siihen, kuinka havainnoin, päättelen,
käyttäydyn ja viestin.
Tunnistan ennakkoluuloja sekä ryhmien ja yhteisöjen eriarvoistavia
toimintatapoja.
TAITO/TOIMINTA
Toimin ympäristöön/ tilanteeseen sopivasti erilaisia vuorovaikutuksen
keinoja käyttäen.
ASENTEET
Avoimuus, ratkaisukeskeisyys, epävarmuuden ja
monitulkintaisuuden sietäminen.
KULTTUURIEN VÄLISESTÄ OSAAMISESTA10
paivi.vartiainen@uta.fi
11. Esimerkkejä monikulttuurista valmiuksista
MULTI-TRAINin haastatteluista
”Että otetaan joku toinen huomioon, uusi ihminen siinä
työyhteisössä, niin ei se mitenkään hirveen mullistavaa
tarvii olla.”
” Avoin mieli, eikä aseta itteensä mitenkään paremmaksi”
”Mutta hyvä on ainakin kysyä. Kun tulee joku uusi
ulkomaalainen, kysyy häneltä itse, että miten siellä”
”Ymmärrystä, että miltä siitä ulkomaalaisesta tuntuu tulla
uuteen ympäristöön”
”Maahanmuuttajataustaisen kaverin mukaan ottamisessa
olis opittavaa”
11
paivi.vartiainen@uta.fi
12. Sosiaalinen pääoma ja työllistymisen
esteet
Sosiaalinen pääoma on niiden olemassa olevien
ja mahdollisten resurssien kokonaisuus, joka
liittyy tuttavuus- ja arvostussuhteiden
omaamiseen – toisin sanoen ryhmäjäsenyyteen.
Ryhmä tarjoaa kaikille jäsenilleen yhteisesti
omistettua pääomaa, 'suosituksia', jotka
oikeuttavat heidät luottoon, sanan monissa
merkityksissä.
(Bourdieu 1986, 248–249.)paivi.vartiainen@uta.fi
12
13. Erityisesti maahanmuuttajia koskevat
tunnistetut työllistymisen esteet
Työnhakijan ”maahanmuuttajuuteen” liittyvät esteet:
Kielitaidon puutteet (inhimillinen ja sosiaalinen pääoma)
Sosiaalisten verkostojen puuttuminen (sosiaalinen pääoma)
Tietojen puute tilanteen parantamiseksi (inhimillinen pääoma)
Tutkintojen ja työkokemuksen tunnistamiseen ja
tunnustamiseen liittyvät ongelmat (inhimillinen ja sos. pääoma)
Suomalaisen työelämän tuntemuksen puutteet (sos. pääoma)
(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:
http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)paivi.vartiainen@uta.fi
13
14. Erityisesti maahanmuuttajia koskevat
tunnistetut työllistymisen esteet
Työnantajiin liittyvät esteet:
Puutteelliset tiedot ja taidot
Asenneongelmat
Puutteelliset resurssit työntekijöiden
kouluttamiseen
(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:
http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)
paivi.vartiainen@uta.fi
14
15. Erityisesti maahanmuuttajia koskevat
tunnistetut työllistymisen esteet
Yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät esteet:
Viranomaistyön sektoroituminen
Kotouttamisresurssien puute
Kielikoulutusten riittämättömyys ja pätkittäisyys
Koulutusjärjestelmän puutteet: ulkomailla
suoritetuttujen tutkintojen tunnustaminen
(Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011:
http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docID=24895)
paivi.vartiainen@uta.fi
15
16. Luottamuksen ehdot?
Suomessa suoritettu koulutus.
Alkuperä länsimaalainen tai aasialainen.
Ikä alle 38 vuotta.
Suomen kielen taito.
”Näyttää siltä, että kuuluu joukkoon.”
– kulttuurikoodien hallinta.
(Forsander, A. 2002; 2013)
paivi.vartiainen@uta.fi
16
17. Meidän täytyy säilyttää suomalainen
työkulttuuri!
Keitä ovat “me” ja keitä “he”? Kuka on toisten
puhemies?
Täytyykö säilyttää? Miksi? Miksi ei?
Mitä voi säilyttää? Mikä on arvokasta säilyttää?
Onko se, mitä halutaan säilyttää, meidän oman
työpaikkamme kulttuuri? Mitä muissa työpaikoissa
olevat sanoisivat?
17
paivi.vartiainen@uta.fi