SlideShare une entreprise Scribd logo

SAK:n toimintakertomus 2003

•
•
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

SAK:n toimintakertomus 2003

Actualités & Politique
1  sur  70
Télécharger pour lire hors ligne
SAK:n toimintakertomus 2003
ISBN 951-714-229-3 Helsinki 2004
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 1 SAK:n toimintakertomus vuodelta 2003 Sisällys Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3 Taloudelliset lähtökohdat.................................................................................................... 3 Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne....................................................... 3 Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4 Valtuusto............................................................................................................................... 4 Hallitus.................................................................................................................................. 5 Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet................................................................ 6 Sopimuspolitiikka ................................................................................................................ 6 Sopimustoiminta ................................................................................................................ 6 Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen ...................................................................... 6 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen ............................................................. 6 Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa kilpailulainsäädäntöön ................... 6 Työllisyyden edistäminen .................................................................................................... 7 Talouskasvun varmistaminen............................................................................................. 7 Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen...................................................................... 8 Elinkeinopolitiikka............................................................................................................. 8 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen............................................................................ 9 Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen 9 Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys ......................................................... 9 Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet............................................................... 10 Yleissitovuuden vahvistaminen .................................................................................... 10 Työsuhdeturvan parantaminen .................................................................................... 10 Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen....................................... 10 Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen...................................................................... 12 Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä....................................................................................... 12 Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen ........................................................... 12 Oikeudenmukainen palkkaus........................................................................................ 12 Tasa-arvon edistäminen............................................................................................... 13 Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden hallinnan parantaminen.................... 13 Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus.................................................................. 13 Työsuojelun tason parantaminen................................................................................. 14 Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen.................... 15 Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen..................................... 15 Työttömyysturvan kehittäminen ................................................................................... 15 Eläketurvan kehittäminen ............................................................................................ 15 Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus..................................................................................... 16 Tapaturmavakuutus...................................................................................................... 16 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen................................................................... 16 EU:n laajentumiseen ja tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen ................................ 17 Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset.................................................................... 17 Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen ................................................. 18 EU ja sosiaaliturva ........................................................................................................... 19 EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä.................................................................... 19 Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano....................................... 19 Tallinnan palvelupiste...................................................................................................... 20 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen .................................................................................... 20
2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Äänestysaktiivisuuskampanja ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen.................................20 Budjettivaikuttaminen ......................................................................................................21 Työn puolesta -mielenilmauspäivä...................................................................................21 Vahva SAK..........................................................................................................................23 Järjestäytymisen edistäminen ...........................................................................................23 Aluetoiminnan kehittäminen ............................................................................................23 Nuoret...............................................................................................................................23 Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen.......................................................24 Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla............................................24 SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen..........................................................................24 Koulutuksen kehittäminen................................................................................................25 Noste ja Osaava pärjää –hanke.........................................................................................26 Aluepolitiikka ja aluekehittäminen...................................................................................26 Hankekeskus.....................................................................................................................28 Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen........................................................28 Monikulttuurisuustyö .......................................................................................................28 Kouluyhteistyö .................................................................................................................29 Jäsenmikrohanke ..............................................................................................................30 SAK:n kulttuurirahasto.....................................................................................................30 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ............................................................31 Viestinnän kehittäminen...................................................................................................31 Lehdet...............................................................................................................................34 SAK:n talouden kehittäminen ..........................................................................................36 Toimisto- ja sisäiset palvelut............................................................................................36 Tietohallinto .....................................................................................................................37 Henkilöstöhallinto ja kehittämistoiminta .........................................................................38 Henkilöstö vuoden lopussa...............................................................................................39 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2003 ........................................................43 Työpaikkatoimikunta........................................................................................................44 Tilinpäätös...................................................................................................................45 Jäsenyydet ja osakkuudet..........................................................................................63 Hallintoelimet .............................................................................................................64 Valtuusto .............................................................................................................................64 Hallitus ................................................................................................................................70 Johtoryhmä.........................................................................................................................72 Työvaliokunta.....................................................................................................................72 Muut hallituksen asettamat valiokunnat..........................................................................73 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................73 Jäsenmäärät................................................................................................................74 Lausunnot ...................................................................................................................76
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 3 Toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Kansainvälisessä talouskehityksessä alkoi vuoden mittaan näkyä aiempaa myönteisempiä merkkejä. Toisaalta suhdannekehitys eri alueilla eteni varsin eri tahtiin. Talouskasvu oli ripeä- tä etenkin Aasiassa ja nopeutui myös Yhdysvalloissa, jossa mittavat veronalennukset ja julkis- ten menojen lisäykset etenkin vuoden alkupuoliskolla vauhdittivat talouskasvua. Vuoden lo- pulla kasvuvauhti jo tasaantui, kun lisätulot oli käytetty ja kulutusinto alkoi muutenkin vai- meta, varsinkin, kun työllisyys ei kasvun myötä alkanutkaan odotetusti kohentua. Maailman- talouden ongelmat, etenkin Yhdysvaltain talouden tasapainottomuudet - syvenevä budjettiva- je, mittava vaihtotaseen alijäämä sekä kotitalouksien korkea velkaantuneisuus – pysyivät yhä suurina ja pitivät yllä tulevaan talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta. Euroalueella talouskasvu jäi heikoksi, vain muutamaan prosentin kymmenykseen. Yksityinen kulutus oli laimeaa ja euron vahvistuminen haittasi vientiä. Heikko talouskasvu suurensi useiden maiden – etenkin kahden suuren euromaan Saksan ja Ranskan - budjettivajeet selke- ästi vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämää kookkaammiksi. EMU ja siihen liittyvä talous- politiikan koordinaatio sai uskottavuudelleen kovan kolauksen, kun Saksa ja Ranska eivät saaneet sopimuksen mukaisia sanktioita. Sinänsä vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämä julkisen talouden tasapainottaminen soveltuu huonosti nimenomaan heikkoon suhdannetilan- teeseen. Tämä johtuu siitä, että nykyinen sopimus perustuu monien arvioitsijoiden mukaan liikaa budjettikirjanpidon toteutuneisiin lukuihin, jotka taas ovat herkkiä suhdannetilanteelle. Toisaalta ainakaan syntyneen kaltaista ongelmaa ei olisi tullut, jos asianomaiset maat olisivat vakauttaneet julkisen taloutensa hyvien kasvuvuosien aikana. Niinpä laiminlyöntien seurauk- sena juuri budjettien suhdanneherkät erät - talouden automaattiset vakauttajat – taantumavai- heessa syvensivät vajeet yli sovittujen rajojen. Vajeongelman jatkuminen, ehkä pitkäänkin, jarruttaa talouskasvua. Suomessa taloudellinen kehitys jatkui verkkaisena edellisen vuoden tapaan. Kokonaistuotanto lisääntyi viime vuonna vajaat puolitoista prosenttia - silti selvästi euro-alueen kasvua enem- män. Viennin ja etenkin investointien kehitys oli heikkoa. Investoinnit supistuivat 3-4 prosent- tia. Kokonaistuotannon kasvu perustuikin lähinnä paranevan ostovoiman tukemalle yksityisel- le kulutukselle. Työllisten määrä väheni edellisestä vuodesta; keskimääräinen työttömyysaste pysyi ennallaan, 9,1 prosentissa, kun työvoiman tarjonta supistui heikkojen työllisyysnäky- mien vuoksi. Vaihtotaseessa säilyi tuntuva ylijäämä, 6,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotan- toon, mikä sinänsä olisi antanut tilaa talouden voimakkaallekin elpymiselle. Inflaatio pysyi selvästi euroalueen keskitason alapuolella. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vajaan pro- sentin edellisen vuoden tasosta. Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyi, työtuntien supistumisesta huolimatta, lähes kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne Vuoden 2003 alkupuolella yhteiskunnallista keskustelua leimasi maaliskuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Keskeiseksi vaaliasetelmaksi muodostui kysymys seuraavan hallituksen pääministeristä. Vaalikeskustelussa oli vahvasti mukana puolueiden ja pääministeri ehdokkai- den suhtautuminen suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan,
4 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävään kolmikantayhteistyöhön ja työntekijöiden perusoi- keuksiin. SAK kampanjoi eri tavoin palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Loppukevättä hallitsivat hallitusohjelmaneuvottelut, hallituksen muodostaminen ja hallituksen pikainen vaihtuminen vielä ennen juhannusta. SAK oli asettanut hallitusohjelmalle omia ta- voitteitaan, joissa korostuivat työllisyyden parantaminen, suureen sukupolvenvaihdokseen va- rautuminen sekä hallituksen sitoutuminen työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseen kolmi- kantaperiaatetta noudattaen. SAK:n tavoitteet oli melko hyvin huomioitu pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa. Matti Vanhasen vaihduttua pääministeriksi hallitusoh- jelma säilyi entisellään. Työmarkkinapolitiikassa toimintavuoden alkupuolta hallitsi edellisen vuoden joulukuussa solmitun tulopoliittisen ratkaisun jatkotoimet. Liittoneuvottelut jatkuivat osittain helmikuulle asti. Sopimuksessa sovittujen yhteisten hankkeiden ja työryhmien työn käynnistäminen venyi osittain keväälle saakka. Työmarkkinapoliittisesti merkittävä linjaus tapahtui työnantajien puolella, kun Teollisuuden Työnantajat ja Palvelutyönantajat kertoivat yhdistymisaikeistaan. Työnantajien uuden keskus- järjestön perustaminen käynnistyi vauhdilla ja se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2005 alusta. Tarve palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi korostui syksyllä 2003. Hallintoelinten kokoukset Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 23.- 24.5.2003. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2002 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli seitsemän liittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto oli huolissaan kansainvälisten talousnäkymien epävarmuuden lisääntymisestä ja heikon talouskasvun pitkittymisestä. Nämä uhkaavat kääntää työttömyyden uuteen nousuun. Yhä useammat työnantajat ovat toteuttamassa työvoiman massiivisia jouk- koirtisanomisia reaktiona heikkoon suhdannetilanteeseen. Valtuusto vaati, että työttömyyden uusi nousu ja palkkaerojen kasvu estetään. Irtisanomisten sijaan yrityksissä on aktiivisesti, yhteistyössä henkilöstön ja työvoima- ja koulutusviranomai- sen kanssa etsittävä aina muita vaihtoehtoja, kuten uudelleensijoittamista, koulutusta tai uuden työpaikan hankkimista. Nämä työntekijöiden muutosturvallisuuteen tähtäävät menettelyt on sisällytettävä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitulla tavalla yhteistoimintalakiin. Valtuusto korosti, että työnantajien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa työntekijöiden hyvin- voinnista, osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Valtuusto totesi myös, että hallituksen esittämät elvytystoimet kotimaisen kysynnän, talous- kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ovat välttämättömiä. Uudelta hallitukselta valtuusto edel- lytti konkreettisia toimia työllisyyden, talouskasvun ja työelämän kehittämisen alueilla sekä hyviä tuloksia tuottaneen kolmikantayhteistyön periaatteiden kunnioittamista. Valtuusto edellytti edelleen Suomen valmistautumista EU:n laajentumiseen. Työmarkkinat kansainvälistyvät ja Suomeen tulee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Suomeen ei saa syntyä kaksia työmarkkinoita, vaan jokaiseen Suomessa työtä tekevään on syntyperästä riip- pumatta sovellettava Suomen työehtoja ja lakeja. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen lop-
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 5 puunsaattaminen, työehtojen valvonnan tehostaminen sekä talousrikollisuuden tutkinnan ja työsuojeluviranomaisten resurssien turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Samalla ay- liikkeen sisäistä kykyä ottaa ulkomaisia työntekijöitä jäseneksi ja turvata heille asianmukaiset palvelut on lisättävä. Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 21.-22.11.2003 Kiljavan opistolla hyväksyt- tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2004 ja käsiteltiin 10 jäsenliittojen teke- mää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto tuomitsi yritysten keinotteluirtisanomiset, joilla yritetään nos- tattaa yrityksen pörssikurssia, ja vaati samalla koko työnantajaleiriä kantamaan paremmin vas- tuunsa työllisyysasteen nostamisesta. Valtuusto vaati niinikään, että yritys- ja pääomaverotuk- sen kevennykset, yli 550 miljoonaa euroa, käytetään yrityksissä työllistäviin investointeihin, irtisanomisten ja lomautusten välttämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valtuusto katsoi, että omistajien ahneus vaarantaa talouden vakautta ja ennustettavuutta yllä- pitävän tulopolitiikan jatkon. Ylisuuret osingonjaot heikentävät yritysten pitkäjänteisen toi- minnan edellytyksiä. Ahneuden sijaan yritysten on huolehdittava vahvoilla taseillaan henki- löstöstään. Valtuusto edellytti, että käynnistyvä yhteistoimintalain kokonaisuudistus vahvistaa muutosturvaa, johtaa aitoon ja ennakoivaan yhteistyöhön ja henkilöstön todellisten vaikutus- mahdollisuuksien lisääntymiseen. SAK:n valtuusto haastoi työnantajat jokaisella työpaikalla keskusteluun yhteiskuntavastuusta ja etsimään yhteistyössä toimenpiteitä, joilla henkilöstön työsuhteet turvataan, työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta huolehditaan, ja työpaikalla päästään rehteihin pelisääntöihin ja aitoon yhteistoimintaan. SAK:n valtuusto esitti kaikille SAK:n jäsenliitoille, että perjantaina 12.12.2003 järjestetään mielenilmaisupäivä työn puolesta. Päivän aikana tulee työpaikoilla käydä paikallisesti sovitta- valla tavalla yhteiset keskustelut työntekijöiden ja työnantajien välillä työpaikan tulevaisuu- dennäkymistä ja suunnitelmista henkilöstön aseman turvaamiseksi. Kukin liitto määrittelee itse sen, miten mielenilmauspäivän toimet kullakin alalla toteutetaan. Hallitus Vuoden 2003 aikana SAK:n hallitus kokoontui 12 kertaa. Alkukeväästä hallitus seurasi tulo- poliittisen kokonaisratkaisun mukaisten liittoneuvotteluiden etenemistä. Hallitus seurasi myös sopimuksessa asetettujen hankkeiden ja työryhmien työn etenemistä sekä arvioi sopimuskier- roksen onnistumista johtoryhmän valmistaman raportin perusteella. SAK:n äänestysaktiivisuuskampanja kevään eduskuntavaaleissa sekä SAK:n hallitusohjelma- tavoitteiden asettaminen olivat niinikään esillä kevään hallituksen kokouksissa. Toukokuussa hallitus arvioi, että SAK:n tavoitteet on huomioitu hallituksen ohjelmassa melko hyvin. Kol- mikantaisen yhteistyön linja jatkuu monissa hankkeissa, joista tosin monet on jätetty jatkosel- vittelyjen varaan. Vuosilomalakikomitean tilanne, tietosuojalainsäädännön uudistus, yhteistoimintalain koko- naisuudistus sekä ulkomaalaislain uudistus ja työehtovalvonnan kehittäminen olivat esillä useassa hallituksen kokouksessa toimintavuoden aikana. Huhtikuussa SAK:n hallitus arvioi Lipposen hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän raportin pettymykseksi, koska siinä esi- tettiin aukaistavaksi kolmikantaisesti sovittuja työttömyys- ja sosiaaliturva-asioita. Joulukuussa hallitus käynnisti vuonna 2007 olevien SAK:n 100–vuotisjuhlien valmistelut päättämällä sekä juhlatoimikunnan että järjestelytoimikunnan kokoonpanoista.
6 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Seminaarikokouksessaan 6.-7.10. Silja Serenade –laivalla hallitus käsitteli SAK:n strategisen johtamisen kehittämistyötä. Hallituksen jäsenet työstivät SAK:n visiota, toiminta-ajatusta ja kriittisiä menestystekijöitä. SAK:n hallitus vieraili Tukholmassa Ruotsin LO:n ja puheenjohta- ja Wanja Lundby-Wedinin luona ja sai selvityksen Ruotsin työmarkkinapolitiikan ajankohtai- sista kysymyksistä. Seminaarikokouksessa hallitukselle raportoitiin myös tulopoliittisessa ko- konaisratkaisussa asetetun työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen neuvottelu- ja sopimusjär- jestelmän kehittämistyöryhmän työn vaiheista. Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet Sopimuspolitiikka Sopimustoiminta Tulopoliittisen sopimuksen 2003–2004 ensimmäisen vuoden aikana painopiste oli sovittujen työryhmien toiminnassa. Joissakin työryhmissä saavutettiin edistystä, mutta työnantajien linja oli erittäin tiukka työaikaan, luottamushenkilöiden asemaan ja muutosturvaan liittyvissä ky- symyksissä. SAK:n ja liittojen sopimusvastaavien yhteistyötä kehitettiin edelleen. Sopimuskierros arvioi- tiin aikaisempaa järjestelmällisemmin mm. liittokyselyn avulla. Syksyllä järjestettiin sopi- muspoliittinen seminaari, jonka keskeiset teemat liittyivät sopimuspolitiikan tulevaisuuteen, samapalkkaisuuden edistämiseen, palkkatilastointiin ja euro-olojen palkkanormiin. Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen Tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 2003–2004 saatiin SAK:n aloitteesta kirjaus, jonka mu- kaan jäsenliittojen tulisi liittokohtaisissa neuvotteluissa arvioida sopimusalan työ- ja virkaeh- tosopimusmääräysten sukupuolivaikutus suhteessa naisten ja miesten asemaan. Aloite perus- tuu tasa-arvodirektiivin vaatimukseen, että työehtosopimukset eivät saa sisältää välitöntä eikä välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Talvella 2003 SAK suoritti jäsenliitoilleen kyselyn miten tulopoliittisessa sopimuksessa sovitut asiat toteutuivat liittokohtaisissa sopimuksissa. Kysely sisälsi useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vastauksista ilmeni mm., että joka viidennellä sopimusalalla oli sovittu jatkotyöstä vuoden 2003 aikana liittyen suku- puolivaikutusten arviointiin. Tasa-arvoa edistäviä kirjauksia sopimuksiin saatiin 13 prosentilla sopimusaloista. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen Vuoden 2001—2002 tulopoliittiseen sopimukseen perustunut neuvottelu- ja sopimusjärjes- telmän kehittämistyöryhmän johtopäätöksien ja toimenpide-ehdotuksien valmistelu siirtyi vuodelle 2004. Toukokuussa valmistui ETLA:n ja Palkansaajien Tutkimuslaitoksen PT:n yhteiseen tutkimus- hankkeeseen liittynyt suomalainen sopimusjärjestelmä –tutkimus, jota työryhmä osaltaan tulee hyödyntämään työssään. Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa kilpailulainsäädäntöön Kilpailulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevassa lausunnossaan SAK kiinnitti huomiota siihen, että työehtosopimukset on suojattava kilpailusäännöiltä EYT:n asioissa Albany-ym.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 7 vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vaatimus ei tällä erää johtanut konkreettisiin toimenpi- teisiin kilpailulainsäädännön sisällön osalta, mutta SAK tulee pitämään asiaa esillä kaikissa tarpeellisissa yhteyksissä myös jatkossa. Työllisyyden edistäminen Talouskasvun varmistaminen Talouspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä SAK korosti työllisyyden edistämistä ja sen edelly- tyksenä talouskasvun turvaamista. SAK osallistui aktiivisesti talous- ja elinkeinopoliittiseen keskusteluun ja teki taloustilanteen edellyttämiä talous-, työvoima-, työllisyys- ja elinkei- nopolitiikkaa koskevia esityksiä muun muassa valtion talousarvioesityksen valmistelun yhtey- dessä. SAK vaikutti yhdessä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa globalisaation hallinnan kysymyk- siin. Tavoitteena on parempi työllisyys, kunnon työ sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikkialla maailmassa. Vaikuttaminen ILO:ssa ja työskentely VAKL:n kansainvälistä kaup- paa, investointeja ja palkansaajapääomia koskevissa ryhmissä sekä kansainvälisen talouden pelisääntöjen rakentaminen OECD:n neuvoa-antavassa ay-komiteassa TUAC:ssa rakensivat parempia edellytyksiä globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja ay-liikkeen kasvu- ja työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi. SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Eu- roopan Keskuspankin kanssa sekä tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä mata- lan inflaation ja heikon talouskasvun vallitessa.
8 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen Työvoimapoliittisen keskustelun painopiste oli toimintavuoden aikana työikäisen väestön ikääntymisessä ja työllisyysasteen nostamisessa. Uusi hallitus asetti tavoitteekseen lisätä työl- lisyyttä vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Vuoden aikana hallituksen tavoitteiden toteutuminen näytti vaikealta. Joulukuussa 2003 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työllisiä oli 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana ja työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin. Työllisyyskeskusteluun vaikutti vuoden aikana voimak- kaasti yritysten lisääntyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämi- sestä ja irtisanomisilmoitukset. Toimintavuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti työllisyyskeskusteluun. SAK ilmoitti olevan- sa valmis hallitusohjelman mukaiseen yhteistyöhön työllisyysasteen nostamiseksi. SAK esitti omat näkemyksensä työllisyystilanteen parantamiseksi kahdessa eri työllisyyskeskusteluun liittyvässä asiakirjassa. Eduskuntavaalien alla julkaistiin laaja keskusteluaineisto Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla ja elokuussa Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nosta- misesta. Vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti poikkihallinnollisen työllisyyden politiikkaohjelman sisältöihin vaikuttamiseen. Erityisesti julkisen työvoimapalvelun uudistaminen ja työurien pi- dentäminen olivat keskeisiä teemoja. SAK:n keskeiset työvoimapolitiikan tavoitteet toteutui- vat varsin hyvin. Valtion lisätalousarviossa voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan li- sättiin ja valtion vuoden 2004 talousarviossa rahoitusta työvoimapolitiikan toimeenpanoon li- sättiin ja hallitus asetti tavoitteeksi nostaa aktivointiasteen vuonna 2004 24 prosenttiin ja pit- källä aikavälillä 30 prosenttiin. Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin edus- kunnassa; pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia päätettiin jatkaa ja laajentaa toiminta koko maahan. Lisäksi SAK:n voimakkaasti ajama nuor- ten yhteiskuntatakuu eteni. Euroopan unionin työllisyysstrategia uudistettiin. Suomalaisten työmarkkinajärjestöjen vuon- na 2002 yhteisessä kannanotossa esittämät tavoitteet strategian uudistamisesta toteutuivat osit- tain. SAK osallistui aktiivisesti vuoden 2003 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitel- man valmisteluun. Keskeisiä teemoja Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisesti olivat työlli- syyden lisäämiseen ja työllisyysasteen nostoon tähtäävät toimet. SAK korosti valmistelussa väestön, erityisesti alhaisen koulutustason omaavien osaamisen parantamista sekä sitä, että osa-aikatyön lisäämisen on oltava vapaaehtoista työntekijän elämäntilanteen mukaan. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopoliittisella vaikuttamisella tähdättiin heikentyneen talouskasvun vauhdittamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Tärkeimpänä vaikuttamiskohteena oli SAK:n tavoitteiden nä- kyminen hallitusohjelmassa, missä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanoksia sekä riskirahoitusta lisättiin hallitusohjelmassa. SAK vaikutti EU:n kaivos- ja jäte- sekä päästökauppaa koskevaan säädösvalmisteluun inves- tointien ja työpaikkojen turvaamiseksi Suomessa. Teollisuusalojen neuvottelukunta käynnisti tutkimushankkeen työllisyyden asemasta perusoikeusmyönteisessä laintulkinnassa. Syksyllä SAK:n puheenjohtaja teki aloitteen työmarkkinajärjestöjen yhteisten toimialakohtais- ten elinkeinostrategioiden laatimisesta. SAK vaikutti Finnveran, Teollisuussijoituksen ja Te- kesin hallitusten kautta suomalaisen teollisuus- ja palvelutuotannon toimintaedellytysten tur- vaamiseen. Aktiivista yhteydenpitoa jatkettiin alan ministeriöiden (KTM, LVM, MMM), alu- eellisten TE -keskusten ja myös työnantajajärjestöjen suuntaan ay-liikkeen elinkeino- ja ym- päristöpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 9 Entistä suuremmaksi haasteeksi vuoden aikana nousi tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen Suomesta halvemman kustannustason maihin, kuten Kiinaan ja Viroon. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2008. Kehittämissuunnitelmassa korostetaan koulutuspalvelujen saavutettavuut- ta kuten aikuisten koulutustason kohottamista ja nuorten koulutustakuuta. Kehittämissuunni- telma painottaa myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamista ja aikuisten koulu- tusmahdollisuuksien parantamista. Lisäksi valtioneuvosto vahvisti kehittämissuunnitelmassa hallitusohjelman mukaisen linjauksen siitä, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voima- varat käytetään koulutuksen kehittämiseen. SAK osallistui aktiivisesti kehittämissuunnitelman valmistelutyöhön. Kehittämissuunnitelma on kokonaisuudessaan melko hyvin niiden tavoit- teiden suuntainen, joita SAK esitti valmistelutyön kuluessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että maailmantalouden kehi- tyspiirteiden aiheuttamat haasteet edellyttävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä niin kou- lutustarpeiden ennakoinnissa kuin koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. SAK olisi pitänyt tärkeänä, että kehittämissuunnitelmassa olisi linjattu tarkemmin, miten yh- teistyötä halutaan kehitettäväksi. SAK:n hallituksen asettama koulutuspoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana säännölli- sesti noin kerran kuussa. Työryhmä käsitteli SAK:n keskeiset koulutuspoliittiset linjaukset. Syyskuussa järjestettiin koulutuspoliittinen seminaari SAK:laisille koulutustoimikuntien jäse- nille. Loppuvuoden aikana valmisteltiin esitykset 33 koulutustoimikunnan SAK:n edustajiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tuloratkaisun koulutusta koskevan liitteen mukaiset työryhmät asetettiin heti toimintavuoden alussa. Ammattitutkintojärjestelmän ja työelämäläheisten koulutusmallien kehittämistä pohti- va työryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan työpaikkakoulutuksen valtion määrärahojen kehittämi- seen sekä tutkintotoimikuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, Noste, käynnistyi SAK:n esitys- ten mukaisesti. Ohjelman edistämiseksi toimittiin yhteistyössä jäsenliittojen kanssa ja vaiku- tettiin Noste-ohjelman työmuotoihin ja ohjelmasta annettuun asetukseen. Noste-ohjelmaa tu- keva SAK:n oma Osaava pärjää –hanke käynnistyi keväällä. Työssäoppimisen sisällöllinen kehittäminen jatkui toimintavuoden työryhmässä, jossa valmis- teltiin linjauksia ammatillisen osaamisen näyttöjen liittämisestä ammatillisiin perustutkintoi- hin 1.8.2005 lähtien. Näytöt toteutetaan pääosin työssäoppimisen yhteydessä. Uudistus lisää merkittävästi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys Joulukuun 2. päivänä 2002 allekirjoitetun, hieman yli kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuk- sen tavoitteena on tukea myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Sopimuksella tavoitellaan työllisyyden turvaamista, inflaation hallintaa, vakaata ostovoiman kehitystä, sekä kilpailuky- vyn ylläpitämistä. Tulosopimuksessa sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2003 oli yhteensä 2,9 prosenttia. Palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaan lisään- tyneen lähes kolme (3) prosenttia.
10 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Toimikunta seurasi tulopoliittisen sopimuksen toteutumista ja teki tulo- ja hintakehitystä koskevia arvioita. Marraskuussa 2003 toimikunta totesi, ettei tulopoliittisen sopimuksen mukainen indeksiehto lauennut. SAK:n verolinjauksista vuosille 2003-2007 valmisteltiin aineisto valtion talousarviovalmiste- luun sekä uuden hallituksen ohjelmaan vaikuttamista varten. Heinäkuussa toteutetun lisäve- ronkevennyksen sekä hallituksen vuodelle 2004 esittämien veroperustemuutosten vaikutuksis- ta esitettiin arvio. Keväällä 2003 järjestettiin perinteinen veroseminaari. Seminaarissa käsitel- tiin ajankohtaisten verokysymysten ohella sairausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen ra- hoituksen uudistamista sekä SAK:n verolinjauksia. Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet Yleissitovuuden vahvistaminen Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta- ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 180 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 32 valtakunnallista sopimusta. Työtuomioistuin ratkaisi vuoden 2003 aikana lautakunnan pää- töksistä tehdyt valitukset kumoten lautakunnan päätöksen kuuden työehtosopimuksen kohdal- la ja vahvistaen ne yleissitoviksi. Liitot voivat myöhemmin käynnistää uudelleen nyt ei- yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi- muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok- rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto- sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Työsuhdeturvan parantaminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa. Tulopoliittisen sopimuksen toimeksiannosta perustettu kolmikantainen työryhmä selvitti irti- sanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää ta- loudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintamenet- telyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulu- tusrahaston tukia ja etuuksia. Työryhmän työ osoittautui vaikeaksi ja sen määräaikaa piden- nettiin kaksi kertaa 13.2.2004 saakka. SAK tavoitteena on, että yrityksissä laadittaisiin yritys- kohtaiset ja henkilökohtaiset työllistymisohjelmat. Yrityskohtainen ohjelma sisältäisi puitteet henkilökohtaisen ohjelman laatimisen tukemiseksi. Toimenpiteillä tuettaisiin suunnitelmalli- sesti työntekijän mahdollisuuksia taloudellisesti turvattuna sijoittua oman työnantajan palve- lukseen tai päästä takaisin työelämän joko suoraan tai tarvittavan koulutuksen, kuntoutuksen tai muiden tukitoimien kautta. Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu selvitystyö määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden käy- töstä saatiin valmiiksi 30.5.2003. Työryhmä laati lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perustu- van ohjeistuksen määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden solmimisen oikeudellisista perusteista. Työryhmän ohjeistuksen pohjalta laadittiin syksyllä 2003 esite työpaikkojen käyttöön. Vas- taavaa työtä tehtiin myös valtio- ja kuntasektorilla. Valtionhallinnon puolella valmisteltiin yhteistyössä valtion palkansaajajärjestöjen kanssa vi- rastoille annettavat ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä valtionhallinnossa ja sii-
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 11 hen liittyvistä toimenpiteistä. Tarkoituksena on, että määräaikaisten palvelussuhteiden osuus suhteessa pysyviin palvelussuhteisiin vähenee valtionhallinnossa yleisesti. Virastoissa tulee käydä läpi määräaikaisia palvelussuhteitaan myös tapauksittain. Lähtökohtana on, että pysyvät tehtävät hoidetaan pysyvissä palvelussuhteissa. Myös kuntasektorin työryhmän selvityksen pohjalta on laadittu määräaikaisia palvelussuhteita koskevat yhteiset ohjeet. Vuokratyön vähimmäissuoja Eurooppa-tasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön. Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy koko vuoden aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo- len kantoja vastaavan ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä- jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli- syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista. Vähimmäistyöaika Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin vähimmäistyöaikaa koskevien alakohtaisten virka- ja työehtosopimusmääräysten käyttöönotosta. Sopimuksen mukaan epätarkoituksenmukaisen ly- hyitä työvuoroja tulee välttää eikä alle neljän tunnin työvuoroja tule työpaikalla käyttää, ellei- vät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Alakohtaiset neuvottelut sopimus- määräyksistä käytiin talvella 2003 niin, että sopimusmuutokset tulivat voimaan 30.6.2003 mennessä.
12 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen Ulkomaalaisiin työntekijöihin sovellettavia työehtoja selvittävä työministeriön työryhmän (ULTEVA) loppuraportti valmistui maaliskuussa 2003. Tulopoliittiseen sopimukseen kirjattu- jen periaatteiden mukaisesti työryhmä esitti yksimielisesti eräitä tarkennuksia rikoslakiin, työ- suojeluviranomaisten toimivaltuuksiin sekä ulkomaalaislain työlupajärjestelmään. Nämä yk- simieliset esitykset saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi ulkomaalaislakia täydentävänä halli- tuksen esityksenä (HE 151/2003 vp), jonka eduskunta hyväksyi vähäisin muutoksin. Työryh- mässä erimielisiksi jääneet kysymykset siirrettiin jatkoselvittelyyn (ULTEVA II), joka koskee myös laajemmin harmaan talouden torjuntaa. Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen Osallistumisjärjestelmien kehittäminen Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kirjattiin vaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan. Ohjelman mukaan yt-lain kokonaisuudistus toteutetaan aidon neuvottelun ja tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien toteuttamiseksi. Tavoitteena on sisällyttää nykyistä laajemmin yhteistoiminnan piiriin työpaikan kehittämiseen ja toimintaan sekä työn organisointiin liittyviä kysymyksiä kuitenkin työnjohto-oikeuteen puuttumatta työn organisointiin liittyvissä kysy- myksissä. Tarkoitus on myös selvittää kunta-alan yhteistoiminnan lakitasoinen järjestäminen. Lakia uudistavan kolmikantaisen komitean työ käynnistyi syksyllä 2003. Komitean toimikausi on 31.1.2006 saakka. Vuosilomalain uudistaminen Kolmikantaisen vuosilomalakikomitean tehtävänä on selvittää vuosilomalain uudistamistar- peet ja valmistella lain kokonaisuudistus. Maaliskuussa 2001 käynnistynyt komiteatyö on osoittautunut yhtä vaikeaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Useaan ottee- seen pidennettyä määräaikaa jatkettiin 31.1.2004 saakka. Vaikka komitean toimeksiantoa on rajattu niin, että komitean tehtävänä ei ole puuttua vuosiloman pituuteen eikä vuosilomapal- kan määräytymisen yleisiin perusteisiin, on komitean kuitenkin löydettävä ratkaisu, jolla saa- tetaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan. Komitea päätynee esittämään tämän toimeksiannon kohdan vaatimukset täyttävää vähimmäisuudistusta. Laki kuitenkin kirjoitettaneen uudelleen tavoitteena entistä selkeämpi lakiteksti. Työelämän tietosuoja Hyväksyessään vuonna 2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä, eduskunta edellytti hal- lituksen valmistelevan lakiesityksen sähköpostin käytön valvonnasta, teknisestä valvonnasta sekä huumetestien käytöstä työpaikoilla. Työtä varten tammikuussa 2002 asetettu kolmikan- tainen työryhmä sai työnsä valmiiksi jatkoajan jälkeen kesäkuussa 2003. Työryhmän yksimie- lisen muistion pohjalta hallitus antoi joulukuussa 2003 eduskunnalle esityksen lakimuutoksik- si. Esityksen mukaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki uusitaan. Lakiin lisätään työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja säh- köpostin suojaa koskevat säännökset. Oikeudenmukainen palkkaus Uusien palkkajärjestelmien vaikutuksia tasa-arvoon tutkittiin Teknillisen korkeakoulun oh- jelmassa ”Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin – työn vaativuuden ja henkilön pätevyyden arviointi Suomessa” (TASE). Ohjelma jakautui kahteen osaan. Valtion palkkajär- jestelmäuudistuksen vaikutukset tutkitaan omana projektinaan ja yksityisen sektorin sekä kun- tien uudistuksen omanaan. Tutkimushanke jatkuu vuoden 2005 loppuun, mutta uutta tietoa on
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 13 odotettavissa jo vuoden 2004 aikana. Vuoden aikana uusittiin perusteellisesti yli 30 vuotta käytössä ollut SAK-TT Rationalisointi- neuvottelukunnan tuottama perusteos ”Palkkatekniikka.” Kirja julkaistaan keväällä 2004 Joh- tamistaidon opiston Aavaranta-sarjassa nimellä ”Teollisuuden palkkajärjestelmät.” Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan vuonna 2002 edellyttämä selvitys henkilöstörahas- tolain edelleen kehittämiseksi valmistui epävirallisen kolmikantatyöryhmän työn tuloksena maaliskuussa 2003. Lakimuutoksia valmisteltiin viranomaistyönä, ja muutokset säädettäneen vuoden 2004 aikana. SAK edisti samapalkkaisuustavoitetta mm. lausunnollaan tasa-arvolain uudistamisesta sekä vaikuttamalla hallitusohjelman tasa-arvokirjauksiin. Tasa-arvon edistäminen SAK vaikutti sukupuolen mukaisen työmarkkinoiden kahtiajaon lieventämiseen mm. osallis- tumalla opetusministeriön Tasavertaiset työmarkkinat -työhön ja työryhmämuistion laadin- taan. SAK osallistui tulopoliittisissa sopimuksissa sovittujen työryhmien kuten tasa-arvon pyöreän pöydän sekä Mosaiikki - erilaisuuden etu – projektin työhön. Mosaiikin (2002-2004) tavoit- teena on löytää ja kehittää työpaikkojen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä sekä kehittää tasa-arvoisen työpaikan arviointimenetelmä. SAK osallistui myös moniin EU-rahoitteisten tasa-arvoprojektien ohjausryhmien työhön asi- antuntijana. Yhteistyötä jatkettiin edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa- arvoa edistävään koulutustarjontaan ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua. Tiedotettiin liikkeen sisällä toukokuussa hyväksytyn EAY:n tasa-arvosuunnitelman vaatimuk- sista poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimistä kaikilla ay-liikkeen organisaatiotasoil- la. Asiaan liittyen tehtiin myös SAK:n edustajakokouksen edellyttämä tilastoselvitys liittojen päätöksentekoelinten kokoonpanoista sukupuolen ja iän mukaan. Järjestettiin syksyllä valtakunnalliset ammattiyhdistysnaisten ajankohtaispäivät paikallisjärjes- töjen ja ammattiosastojen naisille. Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden hallinnan parantaminen Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus Tulopoliittisen sopimuksen 2001–2002 mukainen työelämän kehittämisryhmä TELKE jatkoi tutkimushanketta, joka tuottaa vuoden 2004 aikana uutta tietoa henkilöstön edustajien val- miuksista. Ryhmän aiemmin tuottamaa Tessu -suositusta laajennettiin kattamaan kunta- val- tio- ja kirkon sektorit. Yksityisen sektorin Tessu-sivustolla kävijöitä oli noin 6 000 ja kehittä- mistyökalun oli omalle työasemalleen siirtänyt yli 900 henkilöä vuoden aikana. SAK:n hallitusohjelmatavoitteiden suuntaisesti muodostettiin aikaisemmista työelämän kehit- tämisohjelmista yhteinen ”sateenvarjo-ohjelma”, joka sai nimekseen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen 2009. Ohjelmakaudella 2003-2009 valtion talousarvion kautta TYKES-ohjelmalle ohjataan noin 75 miljoonaa euroa, ja sen laajuus tulee olemaan noin 1 000 kehittämisprojektia, joissa 250 000 työntekijää osallistuu ohjelmaan. Perinteisten kehittämistoimien lisäksi huomiota
14 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 kiinnitetään vähemmän kehittyneisiin työpaikkoihin. Ratkaisut ovat SAK:n hallitusohjelmata- voitteiden suuntaisia. Myös työministeriön muu tutkimustoiminta on saanut SAK:n odotusten mukaisen linjauksen hallitusohjelmakaudeksi. Työsuojelun tason parantaminen Uuden työturvallisuuslain sisällöstä tiedotettiin ja siitä järjestettiin koulutusta sekä laadittiin painotuote. Osallistuttiin sosiaali- ja terveys ministeriön järjestämiin useisiin yhteisiin tiedo- tustilaisuuksiin eri puolilla maata. Osallistuttiin mm. työsuojelun valvontalakia, konelakia, tolppapäätöstä ja nuorten työntekijöiden työsuojelua koskeviin kolmikantaisiin säädösvalmis- telutyöryhmiin. Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti jatkettiin työsuojelupiirien SAK:laisten lautakuntien jäsenten toimintamahdollisuuksien kehittämistä. Vaikutettiin siihen, että työsuojelupiirien toimintaa ja resursseja kehitetään kolmikantayhteis- työssä valmisteltujen toimeksiantojen mukaisesti. Vaikutettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työterveyslai- toksen elimissä työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisessa STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa ja sen jaostoissa osallistuttiin Työterveys 2015 kehit- tämislinjojen, jotka valtioneuvosto hyväksyy, valmisteluihin. Osallistuttiin työterveyshuolto- henkilöstön koulutuksen kehittämiseen. Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksiannon toteut- tamiseksi perustettiin kaksikantainen työryhmä. Työryhmä toteutti syksyn 2003 aikana seit- semän tiedotustilaisuutta uusista työturvallisuus- ja työterveyslaeista eri puolilla Suomea. Työryhmissä jatkettiin neuvotteluja epätyypillisessä työssä ja vuoro- ja jaksotyössä olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteu- tumisesta käytännössä työpaikoilla.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 15 Osallistuttiin erilaisiin työsuojeluasioita koskeviin tutkimushankkeiden johtoryhmiin, valta- kunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutettiin yleisemmin työsuojelutoi- mintaan ja tilastointiuudistukseen mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimi- vissa elimissä. Osallistuttiin ja vaikutettiin työssä jaksamisen ohjelman toteutumiseen. Osallis- tuttiin kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO – ohjelman johtoelimiin. Osallistuttiin Suomen mielenterveysliiton liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan. Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel- la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen. Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen Keväällä palkansaajakeskusjärjestöt julkaisivat tutkimuksen Palkansaajien viikkotyöajat - toi- veet ja todellisuus. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia palkansaajista toivoi nykyistä lyhem- pää ja 17 prosenttia nykyistä pitempää viikkotyöaikaa. Loput 65 prosenttia oli varsin tyytyväi- siä normaaliin, tavaksi tulleeseen viikkotyöaikaansa. Tutkimuksen mukaan tilausta yleiselle, kaikkia palkansaajia koskevalle viikkotyöajan lyhen- tämiselle ei ole. Sen sijaan huomio olisi kohdennettava niihin pitkää työviikkoa tekeviin, jotka haluaisivat tehdä nykyistä vähemmän, ja niihin, lyhyttä työviikkoa tekeviin, jotka haluaisivat tehdä nykyistä enemmän. Tämä tarve nousi esiin myös palkansaajakeskusjärjestöjen työaika- seminaarissa syksyllä. Syksyllä työmarkkinajärjestöt käynnistivät myös hankkeen, jossa tilastokeskus selvittää eri- laisten työaikojen tilastoinnissa käytettyjä menetelmiä ja maiden välistä vertailtavuutta. Hank- keen on määrä valmistua talvella 2004. Erikseen nimetty tupo-työryhmä on myös selvittänyt henkilökohtaisen työaikapankin tai työ- aikatilin käyttöön ottoon liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen Työttömyysturvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat vuoden 2003 alussa voimaan tulleen uudistetun työttömyysturva- lain soveltamista ja osallistuivat lainmuutosten johdosta järjestettyihin tiedotus- ja koulutusti- laisuuksiin. SAK vaikutti ratkaisevasti työttömyysturvalain soviteltua päivärahaa koskevien säännösten korjaamiseen. Kolmikantaneuvotteluissa saatiin tulos, jonka mukaan soviteltua etuutta voi- daan maksaa 36 kuukauden enimmäisajan täyttymisestä huolimatta kaikille siihen oikeutetuil- le henkilöille 31.12.2004 saakka. Ikääntyneille soviteltua etuutta voidaan maksaa tämän jäl- keenkin ilman enimmäiskestoa. Samoin SAK:n tavoite pakkaspäivien takia lomautettujen oi- keudesta työttömyyspäivärahaan saatiin toteutetuksi. SAK:n edustajat osallistuivat työttömyysvakuutusrahastossa vuonna 2004 perittäviä työttö- myysvakuutusmaksuja sekä työttömyyskassojen jäsenmaksurasituksen tasaamista koskeviin neuvotteluihin. Vaikeutuneen työttömyystilanteen takia työttömyysvakuutusrahaston johto- kunta päätyi korottamaan työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 0,1 %-yksiköllä. Samalla SAK onnistui torjumaan työnantajien esitykset työttömyysturvan ra- hoituslain edellyttämän kassojen jäsenmaksujen tasauksen romuttamisesta. Eläketurvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat työmarkkinajärjestöjen vuosina 2001 ja 2002 tekemiin sopimuk-
16 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 siin perustuvien yksityisen sektorin työeläkelakien muutosten käsittelyä eduskunnassa alku- vuodesta 2003. SAK osallistui myös näiden lainmuutosten toimeenpanon valmisteluun ja työ- eläkelakien täsmentämistä koskevaan lainvalmisteluun. Lisäksi keskusjärjestön edustajat seu- rasivat julkisen sektorin neuvotteluja ja lainvalmisteluja työeläkeuudistuksen toteuttamiseksi. SAK:n edustajat osallistuivat aktiivisesti työeläkelakien muutoksien takia järjestettyyn tiedo- tus- ja koulutustoimintaan. SAK:n edustajat osallistuivat neuvotteluihin vuoden 2004 työeläkemaksuista ja vanhuuseläke- rahastoinnin lisäämisestä, josta oli periaatesopimus tehty työeläkelakien uudistamisen yhtey- dessä. SAK vaikutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeuden ra- jaamiseksi sellaisiin ostoeläkkeisiin, jotka alkavat vanhuuseläkeiässä. SAK korosti, että va- paaehtoisella eläkevakuutuksella ei pidä murtaa laajasti hyväksyttyä eläkepoliittista tavoitetta eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä. SAK vaikutti säädösvalmisteluihin, jotka koskivat täsmennyksiä laskuperustekoron laskentaan ja määrittämiseen. SAK seurasi valmistelua, joka koski LEL-Työeläkekassan muuttamista keskinäiseksi työelä- keyhtiöksi (Etera). Lisäksi vaikutettiin lainvalmisteluun, jolla Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa ETEK sulautetaan Eteraan. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus Ammatillinen kuntoutus oikeutena niille, joiden työkyky on uhattuna, astui voimaan 1.1.2004. Vuoden 2003 aikana toteutettiin laajamittainen tiedotus- ja koulutuskampanja uudistuksesta Työ kuntoon -projektissa. SAK oli aktiivisesti mukana kampanjassa ja korosti työpaikkatason valmiuksien luomisen tarvetta, jotta varhainen puuttuminen saataisiin toimimaan. Tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistustyötä jatkettiin toimintavuoden aikana täyskustan- nusvastuuta selvittäneen työryhmän mietinnön eläkeuudistukseen sisältyvien tapaturmavakuu- tusta sivuavien muutosten pohjalta. SAK on korostanut linjauksissaan, että tapaturmavakuu- tuksen erityispiirteiden johdosta ei työeläkepuolella tehtyjä ratkaisuja suoraan voida soveltaa tapaturmavakuutukseen. Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittelevä työryhmä päätyi yksimielisesti sii- hen tulokseen, että tarvitaan lisää tutkimusta ja menetelmien kehittämistä, jotta psyykkiset te- kijät voitaisiin yksilötasolla todeta ammattitautikorvaukseen oikeuttaviksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tulopoliittisen sopimuksen pohjalta neuvoteltiin työsopimuslakiin muutos koskien osittaisen hoitovapaaoikeuden laajentamista. Lakiesitys saatiin eduskunnalle keväällä ja osittaisen hoi- tovapaan laajennus astui voimaan 1.11.2003. Myös hoitorahaoikeuden laajentamista koskeva muutos sairausvakuutuslakiin saatiin valmiiksi.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 17 EU:n laajentumiseen ja tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset Vuosi 2003 oli Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta historiallinen. Unionin tulevaisuutta pohjustettiin 28 jäsen-, ehdokas- ja hakijamaan hallitusten ja parlamenttien sekä EU:n toimie- linten edustajien voimin heinäkuulle saakka ns. konventissa. Konventin työn tuloksena syntyi luonnos perustuslailliseksi sopimukseksi. Hallitusten välinen konferenssi käsitteli sitä syksyl- lä. Tarkoitus oli saada se hyväksytyksi joulukuussa Italian puheenjohdolla pidetyssä Brysselin huippukokouksessa, mutta etenkin suurten jäsenmaiden valtakamppailu lykkäsi päätökset vuoteen 2004. SAK:ssa laajentumiseen valmistauduttiin tehostamalla Itämeren alueen edunvalvontaa. Hyvän mahdollisuuden tähän tarjosi Suomen puheenjohtajuus Itämeren maiden neuvostossa CBSS:ssä. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Helsingissä järjestettiin kolmikantainen ministeritason konferenssi EU:n pohjoisen ulottuvuuden työmarkkinakysymyksistä. Konfe- renssi nosti työmarkkinoiden pohjoisen ulottuvuuden ja EU:n laajentumisen keskeiseksi ky- symykseksi. Helsingissä kokoontui vuoden aikana myös Itämeren maiden ay-verkoston BASTUN:in kor- keantason kokous, jossa Itämeren alueen ay-puheenjohtajille tarjoutui tilaisuus keskustella laajentumisesta ay-liikkeen näkökulmasta. Laajentumiseen liittyvää edunvalvontaa tehostettiin tekemällä yhteistyötä ja pitämällä yllä kahdenvälisiä suhteita lähialueen ay-keskusjärjestöjen kanssa. PAY:ssa käynnistettiin laajenemisen työmarkkinavaikutuksia Itämeren alueella selvit- tävä ad hoc –työryhmä. Unioni päätti laajentumisestaan eli kymmenen uuden jäsenmaan liittymisestä joulukuussa 2002. Laajentumispäivämäärä on 1.5. 2004, mikä sekin edellytti päätöksiä uusista pelisään- nöistä eli perustuslaillisesta sopimuksesta. 2003 järjestettiin muissa ehdokasmaissa paitsi Kyp- roksella kansanäänestykset. Kaikissa maissa enemmistö äänesti selkeästi jäsenyyden puolesta. SAK ja koko Euroopan ammattiyhdistysliike seurasi tiiviisti sekä tulevaisuuskeskustelua että laajentumisen valmisteluja. SAK:n ja sen jäsenliitojen edustajat pitivät säännöllistä yhteyttä suomalaisiin konventin jäseniin. Syyskuussa SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n puheenjohtajat luovuttivat pääministeri Matti Vanhaselle kannanottonsa perustuslaillisen sopimuksen luon- nokseen. Kannanotossa korostettiin luonnoksen pääosin myönteisiä puolia, mm. perusoikeus- asiakirjan sisällyttämistä perustuslain II osaksi, ja sen muuttamista sitovaksi sekä työmarkki- naosapuolten tunnustamista olennaisena osana demokratiaa. Samalla lausuttiin huoli suoma- laisen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Myös Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö EAY seurasi konventtia virallisena tarkkailijana ja kykeni vaikuttamaan luonnoksen sisältöön ay-liikkeen kannalta myönteisesti. EAY:n ko- koontuessa 10. edustajakokoukseen Prahaan 26.-29.5. 2003 ei luonnos ollut vielä valmis, mut- ta edustajakokous kuuli konventin puheenjohtajan, Ranskan entisen presidentin Valéry Gis- card d'Estaingin yhteenvedon ja kävi tämän pohjalta vilkkaan keskustelun laajentuvan Euroo- pan tulevaisuudesta palkansaajien kannalta. EAY:n Prahan edustajakokous hyväksyi toimintaohjelman vuosiksi 2003 - 2007. Siinä käsitel- lään ay-liikkeen eurooppalaisia arvoja ja päämääriä, puolustetaan ja kehitetään eurooppalaista yhteiskuntamallia, vaaditaan Eurooppa-tason työmarkkinasuhteiden (ns. sosiaalidialogi) vah- vistamista, tarkastellaan globalisaation vaikutuksia Eurooppaan ja esitetään toimia EAY:n ja koko Euroopan ay-liikkeen voimistamiseksi. SAK:sta kokoukseen osallistui kahdeksan varsi-
18 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 naisen valtuutetun, kolmen varavaltuutetun ja neljän asiantuntijan valtuuskunta. Kotimaassa tärkein tavoite oli työehtovalvonnan kuntoon saattaminen, mikä edellytti ulko- maalaislain uudistamista, alipalkkojen maksamisen kriminalisointia ja tupo-sopimuksen mu- kaisen valvontayksikön perustamista sekä EU-jäsenyyssopimusten mukaisen siirtymäaikalain antamista eduskunnalle. Näissä kaikissa asioissa edettiin SAK:n tavoitteiden suunnassa. Halli- tus antoi tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle ja valvontayksikön rahoitus turvattiin syksyn lisäbudjetissa. Sen sijaan pääurakoitsijan vastuu ja liittojen kanneoikeus sekä ns. lähetettyjen työntekijöiden lain uudistaminen eivät vielä edenneet, vaikka hallitusohjelma sisältää viittauk- sia tähän suuntaan. EU:n laajentumisen työmarkkinavaikutuksista järjestettiin lukuisia tilai- suuksia ja aihetta käsiteltiin toistuvasti myös valtamediassa. Suomeen myönnettiin v. 2003 24 408 työlupaa. Monikulttuurisuushankkeen (ETMO) avulla jatkettiin Suomeen jo muuttaneiden ulkomaalaisten työntekijöiden kotoutumisen edistämistä. EU:n tulevaisuuskeskustelussa haettiin keinoja haitallisen verokilpailun estämiseksi. Perustus- lakiluonnoksessa verotus säilyy kuitenkin yksimielisyyttä edellyttävässä päätöksenteossa. EU:n perussopimusta uudistettaessa vaikutettiin myös siihen, että yleishyödyllisten palvelujen tuottaminen kansallisesti valitulla tavalla turvataan. Kotimaisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota palvelujen vapautumisen mahdollisesti ai- heuttamiin kilpailun vääristymiin ja väärinkäytöksiin, joilla käytännössä voitaisiin kiertää työ- voiman liikkuvuudelle asetettua siirtymäaikaa. Palvelujen vapaa liikkuvuushan toteutuu jo 1.5.2004. SAK seuraa erityisen tarkasti siirtymäaikojen vaikutusta työvoiman liikkuvuuteen ja palvelu- jen tarjonnan kehitystä. Ehdottomana lähtökohtana on, että suomalaisten työehtojen toteutu- minen on turvattava laajenevilla sisämarkkinoilla. Kiireellisimpänä tehtävänä on korjata lähe- tettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn epäkohdat valvontatyöryhmän raporttiin kirjattujen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. EU:n laajentumiseen valmistautumista jatkettiin SAK:ssa myös pitämällä tiiviisti yhteyttä lä- hialueiden ay-järjestöihin. SAK:n syyskuussa 2002 alkanut tiedotuskampanja Euroopan tulevaisuudesta päättyi huhti- kuussa 2003. Kampanjan puitteissa järjestettiin tilaisuuksia noin 15 paikkakunnalla. Saadut kokemukset olivat etupäässä myönteisiä. Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen EAY:n edustajakokouksessa toukokuussa 2003 linjattiin Euroopan ammattijärjestöjen tavoit- teet Eurooppa –tason työmarkkinamekanismin kehittämiseksi. EAY:n tavoite on saada työ- markkinaosapuolille todellista eurooppalaista neuvottelutilaa, jossa sopimukset tunnustetaan aina EU-lainsäädännön soveltamiskeinoksi. Ylikansallisia ay-oikeuksia haluttiin vahvistaa muun muassa saamalla tunnustetuksi rajat ylittävät myötätuntotoimet, lakot mukaan lukien. Samaan aikaan eurooppalaista sopimusperinnettä haluttiin tukea vahvistamalla sosiaalidialo- gia ja alakohtaisesti edennyttä koordinaatiota sekä tehostamalla tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin täytäntöönpanoa samoin kuin parantamalla työntekijäin osallistumista muutoksenhallintaan. Pohjoismaiden ay-järjestöt paneutuivat Eurooppa-tason työmarkkinamekanismin kehittämi- seen PAY:n marraskuun alussa Ruotsissa järjestämässä konferenssissa. EAY:n edustajako- kouksen linjausten ohella konferenssissa arvioitiin EU:n tulevaisuuskonferenssin esille nosta- mia sopimuspoliittisia haasteita sekä EU:n laajentumisen mukanaan tuomia edunvalvontapo- liittisia kysymyksiä. PAY:n hallitus asetti syksyn aikana myös erityisen ad hoc –työryhmän tarkastelemaan laajentumisen työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja varautumista niihin eri
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 19 pohjoismaissa. EU ja sosiaaliturva Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen muutostyö vaati tarkkaa seu- rantaa ja vaikuttamista etenkin työttömyysturvaetuuksien ulosmaksamisen säännöstöä valmis- teltaessa. SAK toimitti työttömyysetuuksien maksamisen sääntelyä koskevat näkemyksensä työ- ja sosiaaliministereille ja toimi aktiivisesti Suomen kantoja valmistelevassa kansallisessa jaostossa. Yhteistyöllä onnistuttiin torjumaan komission pyrkimys laajentaa päivärahan mak- samista maan rajojen ulkopuolelle kohtuuttomalla tavalla, joka olisi ollut aktiivisen työvoima- politiikan vastainen. Osallistuttiin selvitystyöhön, jolla pyritään sovittamaan Suomen asumis- perusteinen sosiaaliturva EU:n laajentumisen luomiin haasteisiin. Tämän työn pohjalta on käynnistynyt virkamiesvalmistelu. Toinen kansallinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma valmisteltiin laajennetussa kolmikantayhteistyössä ja aihetta käsittelevässä Italian puheenjohtajakauden seminaarissa. SAK toi alustuksessa ja puheenvuoroissa esille aidon kansallisen yhteistyön merkitystä onnistuneen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan edellytyksenä. EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä Osallistuttiin Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit- tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. Osallistuttiin EU:n työturvallisuus- ja työter- veysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön ja vaikutettiin työperäistä stressiä käsittelevien kannanottojen valmisteluihin asiantuntijana EAY:ssä. Osallistuttiin Suomen palkansaajien edustajana Eurooppa-tason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkki- naosapuolten neuvotteluihin. Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano EY on hyväksynyt vuonna 2000 kaksi syrjinnän torjumiseen tähtäävää direktiiviä ja erityisen toimintaohjelman asiasta. Kummatkin direktiivit liittyvät olennaisesti työelämään ja ne ovat muutoinkin sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälle samanlaisia. Toinen direktiiveistä (ns. syrjin- tädirektiivi) koskee rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Se ulottaa syrjintäkiel- lon työelämää laajemmalle, kuten koulutukseen, asumiseen ja sosiaaliturvaan sekä yleensä yk- sityisiin ja julkisiin palveluihin. Työsyrjintädirektiivi rajoittuu kutsumanimensä mukaan työ- elämään, mutta sen kieltämiä syrjintäperusteita ovat uskonto, vakaumus, vammaisuus, ikä ja sukupuolinen suuntautuneisuus. Työministeriö perusti kummankin direktiivin täytäntöönpanoa valmistelemaan oman työryh- män. Palkansaajajärjestöt asettivat tavoitteeksi, että direktiivit on saatettava samanaikaisesti ja yh- tenäisesti sekä mieluummin mahdollisimman vähälukuisin säädöksin voimaan ja että muutok- set on myös tehtävä vastikään uusittuun perusoikeusjärjestelmään mahdollisimman hyvin is- tuvasti. Toteuttamistavan ja kumpaakin direktiiviä yhdistävän sisällön osalta työmarkkinajär- jestöt pääsivätkin yhteisymmärrykseen. Sen sijaan rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koskevat pitemmälle menevät oikeusturvajärjestelmät kaatuivat suurelta osin oi- keusministeriön vastustukseen. Vaalien jälkeen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhdenvartaisuuslaiksi (20.1.2004/21). Esitys oli olennaisesti samansisältöinen, joka edellisessä eduskunnassa raukesi ajan puutteen vuoksi. Uusi lainsäädäntö on tullut voimaan 1.2.2004.
20 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Tallinnan palvelupiste Suomen työelämän infopiste perustettiin 10.12.2002. Infopiste on osa Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestö SAK:n, SAK:laisten liittojen, Toimihenkilöunionin ja Viron Ammatillisen Keskusjärjestön EAKL:n yhteistä projektia. Hankkeeseen on saatu EU-tukea Interreg III A - ohjelmasta. Infopisteen keskeinen tehtävä on neuvoa Suomen työelämästä kiinnostuneita viro- laisia pelisäännöistä, jotka Suomen työmarkkinoilla vallitsevat. Infopiste painottaa, että Suo- messa työskentely tapahtuu Suomen lakien ja työehtosopimuksessa määriteltyjen ehtojen mu- kaan – kaikille kansalaisuuteen katsomatta pitää maksaa samasta työstä samaa palkkaa. Info- pisteessä annetaan perustietoa suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä, palkkatasosta, vero- tuksesta, työehdoista, työsuojelusta ja ammattiliittojen tarjoamista palveluluista. Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden aikana infopisteessä on vieraillut jo yli 2000 suoma- laiseen työelämään liittyvistä kysymyksistä kiinnostunutta. Ammattiryhmistä eniten on neu- vottu rakennus-, palvelu-, metalli-, kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Kävi- jöistä yli kaksi kolmasosaa on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Useimpia kävijöitä on kiinnostanut, miten Suomesta voisi löytää töitä laillisesti, suomalainen palkkataso ja verotus sekä työlupamenettely, kun Virosta tullaan Suomeen töihin. Myös ammattiliitot ja niiden tar- joama tuki kiinnostavat virolaisia ja venäläisiä kävijöitä yhä useammin, erityisesti silloin, kun suomalainen työnantaja on häikäilemättömästi polkenut työehtoja. Infopiste on järjestänyt seminaareja ja infopäiviä ajankohtaisista aiheista. Infopisteen koke- muksia on jaettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Viron ja Keski-Euroopan ay- järjestöjen, virkamiesten, toimittajien ja päättäjien kanssa. Tallinnan infopisteessä on esillä runsaasti viron- ja venäjänkielistä materiaalia suomalaisesta työelämästä, ammattiliittojen esit- teitä ja työehtosopimuksia. Halukkaat voivat etsiä tietoa internetistä itsenäisesti tai infopisteen virkailijoiden opastuksella. Infopisteellä on omat nettisivut www.sak.fi/tallinn, joilta saa nel- jällä kielellä - suomeksi, viroksi, venäjäksi ja englanniksi - tietoa suomalaisesta työelämästä ja infopisteen toiminnasta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Äänestysaktiivisuuskampanja ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen Palkansaajaväestön äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi toteutettiin tiedotuksellisia ja järjes- töllisiä toimia yhdessä jäsenliittojen kanssa. Keskeisin haaste oli äänestysaktiivisuuden kohot- tamiseen tähtäävät toimet. Toinen tavoite oli nostaa julkiseen keskusteluun teemoja ja aihepii- rejä, jotka olivat palkansaajan kannalta merkityksellisiä äänestyspäätöstä tehtäessä. Äänestys- aktiivisuuskampanjointia voidaan pitää onnistuneena ja se huomattiin varsin hyvin. Vuoden 2003 vaaleissa 82 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä kertoi äänestäneensä. Eduskunta- vaaleissa 1999 luku oli 75 prosenttia. SAK:ssa tehtiin vaaleja varten erilaisia aineistoja. Luottamusmiehille suunnattu aineisto val- mistui tammikuussa 2003 ja sitä painettiin 40 000 kpl. Aineisto sisälsi mm. vaaliteemojen taustoitusta, kampanjan esittelyn ja tutkimustietoa edellisestä äänestysaktiivisuuskampanjasta. Lisäksi liittojen aktiiveille tehtiin pikatiedotetta ajankohtaisista teemoista. Vaalilennäkkiä SAK:n keskeisistä tavoitteita tehtiin 110 000 kpl. Ehdokkaille tehtiin muistiot työllisyydestä, verotuksesta ja työelämän kehittämisestä. Jäsenliittojen toimitsijoille ja palkansaajaehdokkail- le tehtiin kalvopaketti. SAK:n äänestysaktiivisuusmainoksia esitettiin MTV3-kanavalla sekä Nelosella 4.3.– 16.3.2003. Lehti-ilmoituksia oli liittolehdissä, palkansaajalehdissä ja Ilta-Sanomissa. SAK:n
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 21 vaalikone oli käytössä ensimäistä kertaa. Vaalikoneessa kävi reilut 8 300 kävijää. Tammikuussa järjestettiin palkansaajajärjestöjen yhteinen vaalipaneeli työelämäkysymyksistä Helsingissä Marina Congress Centerissä. Tilaisuudessa olivat mukana puolueiden puheenjoh- tajat. SAK:n hallitusohjelmatavoitteita käsiteltiin useassa hallituksen kokouksessa keväällä 2003. Tavoitteista tehtiin teemakohtaiset muistiot ja ne jaettiin hallitusohjelmaneuvottelijoille. SAK:n tavoitteet menestyivät kohtuullisesti hallitusohjelmassa (tehty erillinen arvio). YKV-projektiin liittyen järjestettiin talven 2002–2003 aikana suurimmille eduskuntaryhmille ja -puolueille (Keskusta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP, Kristillisdemo- kraatit) tapaamiset. Virallisten tapaamisten lisäksi pidettiin epävirallisesti yhteyttä keskeisiin tahoihin. Syksylle 2003 suunnitellut uusien eduskuntaryhmien tapaamiset siirrettiin keväälle 2004. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana ja tutustumassa Suomen työelämän infopisteeseen 15.9.2003. SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ- ryhmä. Budjettivaikuttaminen Kevään eduskuntavaalit vaikuttivat myös budjettivaikuttamisen aikatauluihin. SAK:n hallitus- ohjelmatavoitteissa tuotiin pitemmän tähtäimen (vaalikauden) tavoitteita esille. Vuoden 2004 talousarvioesitystä varten jäsenliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin kesäkuussa SAK:n hallituksessa ja toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Tavoitteissa painot- tuivat työllisyyden parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. SAK valmisti arvion valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön lo- kakuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta. SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi. Työn puolesta -mielenilmauspäivä SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisenä hankkeena toteutettiin Työn puolesta – mielenilmauspäivä perjantaina 12.12. 2003. Päivän järjestämisen taustalla olivat lisääntyneet irtisanomiset sellaisissakin yrityksissä, joiden tulos on hyvä, ja jotka jakavat osinkoja osak- keenomistajilleen. Mielenilmauspäivän tavoitteena oli synnyttää keskustelua yritysten yhteis- kuntavastuusta ja yritysten tarpeesta pitää irtisanomisten sijasta huolta henkilöstöstään. Kansalaisten hyväksyntä oli vahvasti mielenilmauspäivän tavoitteiden puolella: SAK:n TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 75 prosenttia kansalaisista vastasi kyllä kysymykseen, onko suomalaisten työnantajien ja yritysten yhteiskuntavastuu heikentynyt sillä tavoin, että se näkyy perusteettomina irtisanomisina ja aidon yhteistyön puutteena työpaikoilla. Vain 18 pro- senttia vastaajista oli eri mieltä. Mielenilmauspäivää piti oikeana tapana reagoida puolet kan- salaisista ja 18 prosenttia oli sitä mieltä, että tarvittaisiin vielä järeämpiä toimia, työnseisauk- sia ja vastaavia. Vain 27 prosenttia oli sitä mieltä, että ei ole tarpeen järjestää mielenilmaus- päivää lainkaan. Mielenilmauspäivä toteutettiin kunkin ammattiliiton toimintaan ja tilanteeseen soveltuvalla tavalla siten, että työnantaja haastettiin keskusteluihin työpaikoilla siitä, mitkä ovat yrityksen tulevaisuuden näkymät, miten henkilöstömäärä kehittyy ja miten yhteistyössä henkilöstön kanssa voitaisiin paremmin turvata työpaikat tulevaisuudessa. Työpaikkakohtaisia keskustelu- ja käytiinkin kymmenillä tuhansilla yksityisillä ja julkisilla työpaikoilla. Myös pääosassa
22 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 työnantajakenttää vastaanotto oli hyvin myönteinen. Sen sijaan työnantajajärjestöjen edustajat tuntuivat jonkin verran hermostuneilta ja järjestöjen julkiset kommentit mielenilmauspäivästä olivat kielteisiä.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 23 Vahva SAK Järjestäytymisen edistäminen Liikkeessä -toiminnan pitkäntähtäyksen suunnitelmaan 2004-2006 kuuluu järjestäytymisas- teen turvaaminen ja seuranta, oppilaisiin suuntautuva työmarkkinatiedottaminen, järjestäyty- miseen liittyvät neuvontapalvelut ja jäsenetujen kehittäminen. SAK:n hallitus päätti toteuttaa viikolla 5 vuonna 2005 toimintaviikon, jolloin liitot ja kes- kusjärjestö jalkautuvat jäsenhankinnan merkeissä. Tätä toimintaa tuetaan samalle viikolle ajoittuvalla näyttävällä mainoskampanjalla. SAK:n ja liittojen välinen Liikkeessä - ohjausryhmä käynnisti syyskaudella kampanjoinnin suunnittelun. Se myös tarkentaa SAK:n ja liittojen työnjakoa jäsenhankinnassa. Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä oli tarkkailun vuosi, koska siru- kortti ja siihen tarvittava tekniikka ei ole yleisesti toteutunut siinä aikataulussa kuin hankkeen alussa oletettiin. Tavoiteaikataulua 2005 jouduttaneen siirtämään ainakin vuodella. SAK:n kotisivulla on ylläpidetty ”oikean ammattiliiton” hakukonetta. Liikkeessä - neuvontapuhelimen päivystyksestä on vastannut järjestölinja. Jäsenyydestä kiinnostuneet ja ”tulokasjäsenet” on ohjattu liittoihin. Aluetoiminnan kehittäminen SAK:n ja liittojen työnjakotyöryhmän toimeksiannosta käynnistettiin keväällä 2003 aluepro- jekti, jonka oli määrä selvittää alueorganisaation keskeiset tehtävät, alueellisen yhteistyön ke- hittämismahdollisuudet ja päällekkäiset toiminnot. Projekti teki vuoden 2003 aikana peruskar- toituksia aluetoiminnan nykytilasta, toiminnan pullonkauloista ja kehittämiskohteista. Projek- tin ohjausryhmänä toimi SAK:n järjestövaliokunta, mikä teki työnjakotyöryhmälle joulukuus- sa esityksensä aluetoiminnan painopisteistä. Esitysten lopullinen käsittely siirtyi vuoden 2004 puolelle. Nuoret SAK:n hallitus nimesi vuoden 2003 SAK:n viralliseksi nuorten vuodeksi. Teemavuoden viral- linen avaus tapahtui Next Step-messuilla Turussa ja Jyväskylässä, joille SAK:n nuoret osallis- tuivat yhteisosastolla jäsenliittojen kanssa. Nuorten vuosi huipentui 6.-7.6. Tampereella järjes- tettyyn tapahtumakokonaisuuteen, joka alkoi perjantaina Tulevaisuuden päättäjät kohtaavat - seminaarilla, jatkuen lauantaina sählyturnauksella, Junnujenkka-lastentapahtumalla ja Arvo- rokilla. Tapahtumiin osallistui yhteensä liki 7 000 nuorta ja saadun palautteen mukaan tapah- tumille yksiselitteisesti toivottiin jatkuvuutta. Nuorten vuoden aikana uudistettiin myös SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma, joka vahvistettiin SAK:n kevätvaltuustossa. Ohjelma julkistettiin heinäkuussa ja se sai osakseen varsin runsaan medianäkyvyyden. Loppuvuoden aikana ohjelmaa esiteltiin useiden liittojen tilaisuuksissa.
24 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Lisäksi teemavuoden aikana tehostettiin nuorten tavoitteiden esiin nostamista, nuorten koulu- tusta, Arvo-lehden levikkityötä sekä lehden sisällön kehittämistä. Syksyn aikana myös toimin- taryhmien toimintaan saatiin uutta eloa. SAK:n nuoret toteuttivat keväällä 2003 neljättä kertaa Kesäduunari-kiertueen. Viikon ajan kierrettiin ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa nuorille työntekijöille heidän oikeuksis- taan ja velvollisuuksistaan. Keväällä 2003 järjestettyjen eduskuntavaalien alla SAK:n nuoret työstivät omat eduskunta- vaalitavoitteensa sekä vaikuttivat siihen, että nuorten kannalta keskeisiä tavoitteita saatiin si- sällytettyä SAK:n yleisiin tavoitteisiin. Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen Työmarkkinatiedottaminen ruotsinkielisille oppilaille on jatkunut koko vuoden. ”Matkalla työelämään” -video tekstitettiin ruotsiksi ja sitä on jaettu oppilaitoksiin ja jäsenliitoille sekä käytetty työmarkkinatiedotuksessa. Ruotsinkielinen sihteeristö täytti 19.10.2003 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirjoitettiin sihteeristön toiminnasta historiikki ”Annorlunda, men ändå lika”. Sihteeristön 80- vuotisjuhlaseminaari pidettiin Murikka-opistolla. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut pääasiallisesti Löntagaren-lehdessä, pi- katiedottein ja internetissä SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta on jatkunut entisessä laajuudessa. Koulutustilaisuudet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Pohjoismainen yhteistyö on ollut vakiintunutta ja tapaamisten aiheina ovat olleet järjestäyty- mis- ja jäsenhankintakysymykset. Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla Järjestövaliokunnan, työelämän kehittämisvaliokunnan sekä koulutus-, viestintä- ja järjestö- tiimien yhteistyönä käynnistyi pienten työpaikkojen edunvalvontaa parantava hanke "Pienten työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojekti 2003" ( PETE 3 ). Projekti on jaettu kolmeen eri osahankkeeseen: 1. Pienen työpaikan tilanne ja luottamustehtä- vien vastaanottokynnyksen madaltamista koskeva osahanke, 2. pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, ”netti” osahanke ja 3. ammattiosastot pienen työpaikan tukena –osahanke. Hankkeiden raportit valmistuvat vuoden 2004 aikana. SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen SAK:n hallitus asetti edustajakokouksen päätöksen pohjalta työryhmän pohtimaan keskusjär- jestön ja liittojen yhteistyön vahvistamista ja työnjaon kehittämistä. Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa 2001 ja jättää loppuraporttinsa hallitukselle maaliskuussa 2004. Vuoden 2003 ai- kana työryhmä keskittyi tiettyihin, konkreettisiin yhteistyön ja työnjaon kehittämisen kannalta keskeisiin teemoihin, joista se tulee esittämään toimenpiteitä SAK:lle, suosituksia jäsenliitoil- le ja jatkoselvityksiä edellyttäviä toimenpiteitä. Teemat liittyvät työnjakoon edunvalvontaky- symyksissä ja asiantuntijapalveluissa, ay-koulutukseen, työttömyyskassajärjestelmän kehittä- miseen, järjestäytymisen edistämiseen, järjestäytymisen periaatteisiin ja menettelytapoihin rii-
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 25 tatilanteissa, alueorganisaation tehtäviin, palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön kehittämi- seen, SAK:n hallinnon kehittämiseen ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen sekä SAK:laisen ay-liikkeen talouden kehitysnäkymiin. Koulutuksen kehittäminen Koulutuslinjan toiminnan keskeisenä tavoitteena on ollut osaamisen kehittäminen koko ay- organisaation yhteisenä strategisena tavoitteena. Tässä tarkoituksessa on tuettu koulutusorga- nisaatioiden toimintaa, luotu edellytyksiä tiiviimmälle yhteistyölle ja käynnistetty kehittämis- hankkeita. Hyvien käytäntöjen leviämistä on edistetty valiokunta- ja työryhmätyöskentelyn välityksellä. Koulutusjärjestelmän rakenteiden uudistamista koskeva työ oli käynnissä SAK:n ja liittojen työnjakoa käsittelevässä työryhmässä. Paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutus Neljälle paikallisjärjestölle toteutettiin kehittämiskoulutuksen pilotti, jossa mallinnettiin kehit- tämistä tukeva koulutusohjelma. Koulutuksen käynnistäminen perustui Liikkeessä tulevaisuu- teen -ohjelman linjauksiin. Pilotista tehtiin seurantatutkimus, jonka havainnot olivat myöntei- set. Tämän pohjalta päätettiin kehittämiskoulutukseen tehtävistä tarkistuksista ja koulutuksen laajentamisesta uusiin paikallisjärjestöihin. SAK:n yhteistyökumppaneina pilotin toteuttami- sessa olivat Kiljavan opisto ja TSL. Uuden ajan ay-koulu Lähiopetuksena toteutettuja Ay-kouluja käynnistyi vuoden aikana kolme, joista kaksi VAL:n kouluja Helsinkiin ja Tampereelle. Kolmas koulu perustettiin myös Tampereelle. Kouluissa oli oppilaita yhteensä 37. Verkkokouluilla oli ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja osanottajia niissä oli yhteensä 70 eri liitoista ja eri puolilta maata. Toimintamalliksi vakiintui se, että opiskelijat ilmoittautuvat SAK:n, TSL:n ja liittojen sivuilla olevan linkin kautta ja uusi ryhmä käynnistyy heti, kun noin 10 - 12 ilmoittautunutta on koossa. Rekrytointi oli varovais- ta, koska verkko-ohjaajien määrä on edelleen rajallinen. Ay-liikkeen verkko-oppimisen kehittäminen Verkko-oppimisen kehittämisryhmä jatkoi työtään. Kevään aikana kartoitettiin liittojen verk- ko-oppimisen tilaa. Vuoden aikana tutustuttiin myös erilaisiin oppimisalustoihin. Vielä ei kuitenkaan syntynyt yhteistä käsitystä yhden yhteisen oppimisalustan hankkimiseksi. Keväällä ryhmä kävi tutustumassa Ruotsin LO:n ja Runö-koulun verkko-oppimissovelluksiin. Ryhmä osallistui myös Hämeenlinnassa järjestettyyn Informaatioteknologia konferenssiin Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen Ay-liikkeen oman henkilöstökoulutuksen sisältöjen kehittämisessä on tehty yhteistyötä SAK:n Kehittämiskeskuksen kanssa. Lisäksi koulutuslinja on tukenut Kehittämiskeskusta uu- sien kurssien tiedottamisessa ja opiskelijarekrytoinnissa. Tavoitteena on ollut kehittää liittojen työntekijöiden ammattitaitoa ja työtä. Ay-liikkeen yhteinen henkilöstökoulutus on toiminut parhaimmillaan eri liittojen välisenä vuorovaikutus- ja oppimisfoorumina sekä ammattitaidon että ay-työn kehittämisessä. Kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen eri koulutusjaksoihin osallistui vuo- den aikana yhteensä 610 ammattiliittojen työntekijää. Koulutuksista osa oli pidempiä koulu- tussarjoja, joissa oli useampia koulutusjaksoja. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 33 koulutusjak- solla kertyi 931. Ammattiliittojen työntekijöiden perinteistä, 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opis-
26 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 keli vuoden lopussa 75 ay-toimihenkilöä eri ammattiliitoista. Lisäksi 23 ay-toimihenkilöä aloitti vuonna 2003 Kehittämiskeskuksen uudistetun, 15 opintoviikon kaksivuotisen tutkinto- opiskelun. Ay-toimihenkilötutkinnon tavoitteena on, että tutkinto-opiskelijat voivat laajentaa ja syventää ammattitaitoaan sekä kehittää omaa työtään ay-liikkeessä. Tutkinto-opiskelua oh- jaa SAK:n jäsenpalveluosaston koulutuslinja, Kehittämiskeskus ja liittojen asiantuntijoista koostuva tutkintotoimikunta. Tutkinto-opiskelijoiden ohjauksessa pääpaino on ay-työtä tuke- vissa lopputöissä. Kaikkiaan ay-toimihenkilötutkinnon lopputöitä on tehty vuoden loppuun mennessä 34 kpl. Liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmässä käsiteltiin vuoden aikana liittojen palkatun henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen yhteisiä painopisteitä ja malleja ay- liikkeen sukupolvenvaihdostilanteessa. Työryhmä mm. valmisteli ja lähetti ammattiliitoille uusien työntekijöiden perehdyttämiseen liittyviä suosituksia, malleja ja asiakirjoja. Valmiste- luvastuu työryhmän käsittelemissä asioissa on koulutuslinjalla. Vuoden lopulla työryhmässä herätettiin kysymys siitä voisiko SAK:laisella ay-liikkeellä olla yhteinen henkilöstöstrategia. Yhteistyö Humakin kanssa Yhteistyö Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikön kanssa jatkui niin aikuis- ten muuntokoulutuksen toteuttamisessa kuin nuorten koulutuksen osalta. Toisen aikuiskoulu- tusryhmän rekrytointi onnistui hyvin ja hakijoita oli n. kolminkertainen määrä oppilaspaikkoi- hin verrattuna. Myös nuorten koulutukseen on ollut runsaasti hakijoita. Keskusjärjestön, alue- palvelukeskusten ja liittojen toimistoissa oli useita opiskelijoita työoppimisjaksoilla. Ensim- mäiset ay-aktiivit saavat ammattikorkeakoulututkinnon suoritetuksi vuoden 2004 aikana. Noste ja Osaava pärjää –hanke Koulutuslinja vastasi aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan Nosteeseen kuuluvasta Osaava pärjää -hankkeesta. Hanke käynnistyi keväällä valtakunnallisena ns. hakevan toimin- nan hankkeena yhteistyössä liittojen kanssa. Tarkoituksena oli tiedottaa Noste-ohjelman tar- joamista mahdollisuuksista, kannustaa liittojen jäseniä opintoihin ja kehittää oman organisaa- tion järjestöllistä aktiivisuutta jäsenten ammatillista osaamista koskevissa kysymyksissä. Osaava pärjää -hankkeessa toteutettiin 29 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata, lukuisia muita puhetilaisuuksia, tuotettiin ja levitettiin Noste-ohjelmaa koskevaa aineistoa ja käynnistettiin pätevyysluotsien koulutus. Syksyllä koulutettiin yhteistyössä liittojen kanssa 150 pätevyys- luotsia, joiden tehtävänä on tiedottaa hankkeesta, toimia työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä edistäen ja kannustaa opintoihin. Pätevyysluotsien koulutus toteutettiin joko kaksipäiväisenä tai kolmipäiväisenä. Hankkeessa toimittiin laajassa yhteistyössä eri oppilaitoksia edustavien tahojen ja viranomaisten kanssa. Työpaikkatasolla pyrittiin edistämään yhteistyötä työnanta- jien kanssa. Hanke sai taloudellista tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Noste-ohjelman resursseihin valtion talousarviossa vaikutettiin eri kanavia myöten ja vastaa- vasti toimittiin vaikutettaessa ohjelmasta annettuihin asetuksiin. Koulutuslinja osallistui koulutuspoliittiseen edunvalvontatyöhön yhteistyössä yhteiskuntapo- liittisen osaston kanssa. Aluepolitiikka ja aluekehittäminen Euroopan unionin komission oli määrä julkistaa kolmas koheesioraporttinsa vuoden 2003 lo- pussa. Raportti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission tavoitteita ohjelmakautta 2007-2013 varten. Palkansaajajärjestöjen yhteistyönä järjestettiin tammikuussa seminaari, jonka yhteydessä julkistettiin kannanotto suomalaisten palkansaajien tavoitteista seuraavalle rakennerahastokaudelle. Kannanotto toimitettiin mm. työllisyysasioista vastaavalle komissaari Diamantopouloulle.
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 27 Aluepolitiikkaa ja EU-ohjelmatyötä leimasivat toimintavuonna ohjelmien välitarkistukset. Lukuisissa seminaareissa ja seurantakomiteoiden kokouksissa vaikutettiin siihen, että EU- ohjelmien sosiaalirahastotoimenpiteiden kautta rahoitusta suunnataan kansallista Noste- oh- jelmaa tukeviin hankkeisiin vuosina 2004-2006. Aluekehittämistyöryhmä ja järjestövaliokunta pitivät yhteiskokouksen, johon kutsuttiin toi- mialaneuvottelukuntien sihteerit. Kokouksessa käsiteltiin liittojen ja SAK:n elinkeinopoliitti- sia linjauksia. Aluepolitiikkaan vaikuttamisen työnjaon kannalta tätä keskustelua jatketaan tu- levina vuosina. Aluekehittämistyöryhmä on myös seurannut vuoden 2003 alusta voimaan as- tuneen aluekehittämislain toteuttamista. Maakunnissa on ensimmäistä kertaa laadittu kansalli- sia ja EU-ohjelmatoimia yhdistävät toteuttamissuunnitelmat ( TOTSU ). Maakuntien yhteis- työryhmien jäseninä ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat ensimmäistä kertaa olleet vaikut- tamassa myös alueiden kansallisen rahoituksen suuntaamiseen. Ohjelmatyötä edistävä tiedotus ja koulutus Toimintavuoden aikana on toteutettu yksi valtakunnallinen ja viisi alueellista aluevaikuttaja- kurssia. Kurssit järjestettiin Lapin, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä- Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Kymen ja Etelä-Karjalan maakuntaryhmien jäsenille ja paikallisjärjestöjen johdon edustajille. Kursseilla tavoitettiin lähes sata opiskelijaa. Lisäksi aluevaikuttamista käsiteltiin Savon ja Pohjois-Karjalan SAK-päivillä, jonne osallistui noin 200 henkeä. Valtakunnallisella kurssilla käsiteltiin seutukuntayhteistyötä ja aluekeskusohjelmia. Alueelli- set kurssit olivat räätälöityjä alueiden tarpeisiin, mutta useimmilla kursseilla seutukuntayhteis- työ ja TE-keskusten rooli aluekehittämistyössä olivat keskeisiä teemoja.
28 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Hankekeskus Intranet Santraan perustettiin Hankekeskus -portaali, johon koottiin tietoa mm. kansallisista ja EU-rahoituslähteistä, hakuajoista, hakuohjeista ja hankkeista, joissa ay-liike on tai on ollut hallinnoijana tai partnerina mukana. Portaaliin on alettu kerätä tietoa myös projektityöoppaista ja projektikoulutuksesta. Hankekeskuksesta alettiin tiedottaa erillisissä tilaisuuksissa ja ay-liikkeen lehdistössä. Portaa- lia hyödynnetään myös ay-liikkeen projektiosaamisen kehittämisessä. Jatkettiin ETMO-hankkeen ( Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä ), Yhteinen ääni- teemahankkeen ( Equal-ohjelman rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan hankkeen yhteishanke ) ja TOMA-hankkeen (Toinen mahdollisuus – työttömien naisten han- ke) työn tukemista mm. osallistumalla toimintavuoden lopussa päättyneen TOMA-hankkeen tulosten levittämiseen. Samoin AIKE Internationalin MORO -hankkeen ohjausryhmän työssä mukanaoloa on jatkettu. Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön koulutusorganisaation ETUCO:n järjestämälle 12 eri teemakurssille osallistui vuoden aikana kaikkiaan 16 ay-toimihenkilöä SAK:sta ja sen jäsenlii- toista. Toimintavuoden aikana on osallistuttu ETUCO:n projektityön asiantuntijaverkoston työhön ja valmisteltu toimia ETUCO:n projekti-informaation ja SAK:n hankekeskuksen informaation yhteensovittamiseksi ja tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yhteistyössä Murikka-opiston, Kiljavan opiston ja Aktiivi-instituutin kanssa toteutettiin viides kansainvälisen yhteistyön kou- lutusohjelma. Dialog on Projekti oli ETUCO:n hallinnoima ja sen päätavoite oli edistää sosiaaliseen vuoropuheluun osallistumista informaatioyhteiskunnan välineitä hyväksikäyttäen. Projektilla oli kaksi suurta päälinjaa: Eurooppalaisen ay-liikkeen on-line verkottuminen ja IT-työkalujen käyttö euroop- palaisessa ay-koulutuksessa. Kolmantena osiona oli web-portaalin käyttö ay-liikkeessä. Osana tätä projektia SAK järjesti toukokuussa viiden päivän kansainvälisen workshopin web- portaalien käytöstä ay-liikkeen työssä Transnational workshop on developing web portals. Osallistujia workshopissa oli viidestä maasta. Dialog on -projektin varsinaiset toimet loppui- vat vuoden loppuun mennessä. Monikulttuurisuustyö SAK:n edustajakokouksen hyväksymä asiakirja Liikkeessä tulevaisuuteen käsittelee haasteita, jotka liittyvät monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Niihin liittyy järjestö-, koulutus- ja tiedotus- toiminta sekä edunvalvonnan kehittäminen. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien järjestäy- tyminen kuuluvat SAK:n hallituksen hyväksymään edustajakokouksen painopisteet 2001- 2006 hankesalkkuun. Ohjelman täytäntöön saattamiseksi päätettiin vuonna 2002 käynnistää monikulttuurisuutta koskeva hanke. Sen tarkoituksena on kehittää järjestöllisiä valmiuksia monikulttuurisuusasi- oissa, edistää edunvalvontaa ja kehittää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä. Syksyllä 2002 perustettiin liittojen ja keskusjärjestön työryhmä, jonka tehtävänä on edustaja- kokouskauden ajan toimia - keskustelufoorumina - tiedon hankkijana, tuottajana ja kartuttajana
S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 29 - järjestöllisten toimien yhteysverkostona ja ehdotusten tekijänä - palvelutarpeiden selvittäjänä - yhteydenpitäjänä maahanmuuttajien ja ulkomaalaisperäisen väestön yhteisöihin sekä vi- ranomaisiin - edunvalvontatoimien yhteysverkostona. Työryhmä ehti pitää yhden kokouksen vuonna 2002. Varsinaisesti toiminta käynnistyi vuonna 2003. Työryhmä piti vuoden 2003 aikana kuusi kokousta. Huhtikuun alusta projektille nimet- tiin projektipäällikkö. Ensimmäisenä toimintavuonna projektissa keskityttiin olemassa olevan materiaalin ja jo käynnissä olevien, muiden toimijoiden maahanmuuttajien parissa toteuttamien projektien kar- toittamiseen. Työryhmä kuuli useita vierailijoita. Työministeriö esitteli työryhmälle mm. Maa- työ-raportin. Vähemmistövaltuutettu esitteli työtään. Ulkomaalaislain ja yhdenvertaisuuslain valmistelua seurattiin. Työministeriön etno-työryhmässä toimittiin edelleen. SAK oli edelleen aktiivisena toimijana EAY:n diskriminaation vastaisessa kampanjassa. EAY:n hallitus hyväksyi lokakuussa toimintaohjelman maahanmuuttajien integroimiseksi työelämään ja yhteiskuntaan siten, että syrjintä, rasismi ja muukalaisviha vähenevät. Samoin osallistuttiin EU:n diskriminaation vastaisen kampanjan Suomen työryhmään. Joulu- kuun 10. päivän ”Avaruutta ajatuksiin” –tilaisuuksia kuudella paikkakunnalla koetettiin tehdä tunnetuksi osaltamme. Valitettavasti työelämän kysymyksiin keskittyvä Kotkan seminaari jouduttiin peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen oma monikulttuurisuusseminaari, joka oli tarkoitettu liittojen työntekijöille. Seminaari kokosi liki 50 osanottajaa. Työryhmä teki yhteistyötä Kilja- van opiston hallinnoiman ETMO -projektin kanssa, jonka hyviä käytäntöjä pyritään tekemään yhdessä tunnetuiksi. Vuoden suurin hanke oli liittokysely, jonka alustavat tulokset saatiin vuoden lopulla. Sen mukaan SAK:laisissa liitoissa on oletettua enemmän eli yli 10 000 maahanmuuttajajäsen- tä. Eniten heitä on Metallityöväen liitossa, PAM:ssa, KTV:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa, suhteellisesti kuitenkin eniten Muusikkojen liitossa. Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa - raportin julkistaminen jäi vuoden 2004 puolelle. Kouluyhteistyö Koulutuspäiviä järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Valtakunnalliset päivät perus- koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammi-helmikuun vaihteessa, ammatillisille opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa ovat vakiinnuttaneet asemansa ja kehittyneet luonteeltaan perinteisiksi. Tapahtumien kirjallinen ja suullinen palaute osoittaa, että kurssien sisällöt ovat monin osin sellaisenaan opetustyössä käyttökelpoista informaatiota. Opettajien toimesta tieto leviää laajalti opiskelijoille. Esimer- kiksi yksi peruskoulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettaja opettaa keskimäärin kahdeksaa, yhdeksää eri luokkaa, joissa on yhteensä keskimäärit runsaat 200 koululaista. Opinto-ohjaajalla vastaava luku on vieläkin suurempi. Ammatillisia opettajia SAK:n järjestämillä koulutuspäivillä oli mukana kaikilta koulutusaloil- ta ja –tasoilta. SAK:n mainituille opettajaryhmille järjestämään kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui 340 opettajaa. Koulutusmessujen ja Verkostoitumalla työssä oppimisen laatuun ja vaikuttavuuteen -projektin (VETOLAVA) kautta tavoitimme noin 500 opettajaa. Keväällä käynnistyi Työelämässä -pelin tekeminen. Peliä valmisteltiin koko loppuvuosi ja
30 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 tuote valmistuu vuonna 2004 maaliskuussa. Peli sopii sekä yleissivistävään kouluopetukseen yläasteilla ja lukioissa että ammatillisen koulutuksen työelämätiedon oppisisältöön. Matkalla työelämään opetusvideoita markkinoitiin koko vuoden ajan. Opettajat ja SAK:n liitot ovat tilanneet vuonna 2003 loppuun mennessä n. 1300 videota. Videosta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. SAK:n koulu- ja työmarkkinatiedotus on osaltaan lisännyt ja te- hostanut myös jäsenliittojen vastaavaa työtä ammatillisiin oppilaitoksiin. Jäsenmikrohanke Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena oli edelleen pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain. Kesällä uudistettiin jälleen malleja ja tarkistettiin myös hintoja. Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin edellis- vuotista enemmän eli 1 563 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuoden loppuun men- nessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 4 863 kpl. Kesällä uudistettiin alueilla ja oppilaitoksissa olevat jäsenmikron esittelykoneet. Vanhat esitte- lykoneet sijoitettiin ay-opistoille ja Kouvolan nettikahvilaan. Syksyllä tehtiin kaikkien jäsenmikron hankkineiden keskuudessa käyttäjä- ja asiakastyytyväi- syyskysely. Sen mukaan käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä jäsenmikroon. Jäsenmikrohankkeen perusidea eli tarjota kokonaispaketti, joka sisältää kaiken tarvittavan, näytti toimivan erin- omaisesti. Kyselyn perusteella jäsenmikrohanke on myös edistänyt SAK:laisten jäsenten tie- toyhteiskuntavalmiuksia. Kokonaisuudessaan hanketta koordinoi SAK:ssa ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimis- ton ja liittojen asiantuntijoita. Syksyllä päätettiin muuttaa jäsenmikroprojekti osaksi jäsenetu- palvelua sekä purkaa projektiorganisaatio. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 243 kpl. Apurahoja myönnettiin 27 kpl. Niistä kolme suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pää- oma on 262 979,48 E ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 E.
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003

Recommandé

Hyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäHyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recommandé

Hyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäHyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
SYL
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
SYL
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Suomen Ekonomit
 
Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009
´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Suomen Ekonomit
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
SYL
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijät
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016
Suomen Ekonomit
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Marco Huutoniemi
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Droit maritime
Droit maritime Droit maritime
Droit maritime
Rabah HELAL
 
Kolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluKolmikantavalmistelu
Kolmikantavalmistelu
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Suomen Ekonomit
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008
´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Panu Kekäle
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Contenu connexe

Tendances

2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
SYL
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
SYL
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
SYL
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Marco Huutoniemi
 

Tendances (20)

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteen
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
 
Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijät
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Droit maritime
Droit maritime Droit maritime
Droit maritime
 
Kolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluKolmikantavalmistelu
Kolmikantavalmistelu
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008Etsivatyoparitoiminta 2008
Etsivatyoparitoiminta 2008
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja Maija
 

Similaire à SAK:n toimintakertomus 2003

Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Similaire à SAK:n toimintakertomus 2003 (15)

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
 
SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010SAK:n toimintakertomus 2010
SAK:n toimintakertomus 2010
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Dess recette
Dess recetteDess recette
Dess recette
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
 
Metso Tilinpäätös 2017
Metso Tilinpäätös 2017 Metso Tilinpäätös 2017
Metso Tilinpäätös 2017
 
Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...
Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...
Kommenttini ”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusas...
 
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallitKuva-aineistojen arkiston toimintamallit
Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit
 
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
 

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 

SAK:n toimintakertomus 2003

  • 2.
  • 4. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 1 SAK:n toimintakertomus vuodelta 2003 Sisällys Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3 Taloudelliset lähtökohdat.................................................................................................... 3 Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne....................................................... 3 Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4 Valtuusto............................................................................................................................... 4 Hallitus.................................................................................................................................. 5 Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet................................................................ 6 Sopimuspolitiikka ................................................................................................................ 6 Sopimustoiminta ................................................................................................................ 6 Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen ...................................................................... 6 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen ............................................................. 6 Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa kilpailulainsäädäntöön ................... 6 Työllisyyden edistäminen .................................................................................................... 7 Talouskasvun varmistaminen............................................................................................. 7 Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen...................................................................... 8 Elinkeinopolitiikka............................................................................................................. 8 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen............................................................................ 9 Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen 9 Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys ......................................................... 9 Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet............................................................... 10 Yleissitovuuden vahvistaminen .................................................................................... 10 Työsuhdeturvan parantaminen .................................................................................... 10 Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen....................................... 10 Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen...................................................................... 12 Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä....................................................................................... 12 Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen ........................................................... 12 Oikeudenmukainen palkkaus........................................................................................ 12 Tasa-arvon edistäminen............................................................................................... 13 Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden hallinnan parantaminen.................... 13 Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus.................................................................. 13 Työsuojelun tason parantaminen................................................................................. 14 Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen.................... 15 Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen..................................... 15 Työttömyysturvan kehittäminen ................................................................................... 15 Eläketurvan kehittäminen ............................................................................................ 15 Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus..................................................................................... 16 Tapaturmavakuutus...................................................................................................... 16 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen................................................................... 16 EU:n laajentumiseen ja tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen ................................ 17 Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset.................................................................... 17 Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen ................................................. 18 EU ja sosiaaliturva ........................................................................................................... 19 EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä.................................................................... 19 Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano....................................... 19 Tallinnan palvelupiste...................................................................................................... 20 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen .................................................................................... 20
  • 5. 2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Äänestysaktiivisuuskampanja ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen.................................20 Budjettivaikuttaminen ......................................................................................................21 Työn puolesta -mielenilmauspäivä...................................................................................21 Vahva SAK..........................................................................................................................23 Järjestäytymisen edistäminen ...........................................................................................23 Aluetoiminnan kehittäminen ............................................................................................23 Nuoret...............................................................................................................................23 Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen.......................................................24 Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla............................................24 SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen..........................................................................24 Koulutuksen kehittäminen................................................................................................25 Noste ja Osaava pärjää –hanke.........................................................................................26 Aluepolitiikka ja aluekehittäminen...................................................................................26 Hankekeskus.....................................................................................................................28 Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen........................................................28 Monikulttuurisuustyö .......................................................................................................28 Kouluyhteistyö .................................................................................................................29 Jäsenmikrohanke ..............................................................................................................30 SAK:n kulttuurirahasto.....................................................................................................30 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ............................................................31 Viestinnän kehittäminen...................................................................................................31 Lehdet...............................................................................................................................34 SAK:n talouden kehittäminen ..........................................................................................36 Toimisto- ja sisäiset palvelut............................................................................................36 Tietohallinto .....................................................................................................................37 Henkilöstöhallinto ja kehittämistoiminta .........................................................................38 Henkilöstö vuoden lopussa...............................................................................................39 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2003 ........................................................43 Työpaikkatoimikunta........................................................................................................44 Tilinpäätös...................................................................................................................45 Jäsenyydet ja osakkuudet..........................................................................................63 Hallintoelimet .............................................................................................................64 Valtuusto .............................................................................................................................64 Hallitus ................................................................................................................................70 Johtoryhmä.........................................................................................................................72 Työvaliokunta.....................................................................................................................72 Muut hallituksen asettamat valiokunnat..........................................................................73 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................73 Jäsenmäärät................................................................................................................74 Lausunnot ...................................................................................................................76
  • 6. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 3 Toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Kansainvälisessä talouskehityksessä alkoi vuoden mittaan näkyä aiempaa myönteisempiä merkkejä. Toisaalta suhdannekehitys eri alueilla eteni varsin eri tahtiin. Talouskasvu oli ripeä- tä etenkin Aasiassa ja nopeutui myös Yhdysvalloissa, jossa mittavat veronalennukset ja julkis- ten menojen lisäykset etenkin vuoden alkupuoliskolla vauhdittivat talouskasvua. Vuoden lo- pulla kasvuvauhti jo tasaantui, kun lisätulot oli käytetty ja kulutusinto alkoi muutenkin vai- meta, varsinkin, kun työllisyys ei kasvun myötä alkanutkaan odotetusti kohentua. Maailman- talouden ongelmat, etenkin Yhdysvaltain talouden tasapainottomuudet - syvenevä budjettiva- je, mittava vaihtotaseen alijäämä sekä kotitalouksien korkea velkaantuneisuus – pysyivät yhä suurina ja pitivät yllä tulevaan talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta. Euroalueella talouskasvu jäi heikoksi, vain muutamaan prosentin kymmenykseen. Yksityinen kulutus oli laimeaa ja euron vahvistuminen haittasi vientiä. Heikko talouskasvu suurensi useiden maiden – etenkin kahden suuren euromaan Saksan ja Ranskan - budjettivajeet selke- ästi vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämää kookkaammiksi. EMU ja siihen liittyvä talous- politiikan koordinaatio sai uskottavuudelleen kovan kolauksen, kun Saksa ja Ranska eivät saaneet sopimuksen mukaisia sanktioita. Sinänsä vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämä julkisen talouden tasapainottaminen soveltuu huonosti nimenomaan heikkoon suhdannetilan- teeseen. Tämä johtuu siitä, että nykyinen sopimus perustuu monien arvioitsijoiden mukaan liikaa budjettikirjanpidon toteutuneisiin lukuihin, jotka taas ovat herkkiä suhdannetilanteelle. Toisaalta ainakaan syntyneen kaltaista ongelmaa ei olisi tullut, jos asianomaiset maat olisivat vakauttaneet julkisen taloutensa hyvien kasvuvuosien aikana. Niinpä laiminlyöntien seurauk- sena juuri budjettien suhdanneherkät erät - talouden automaattiset vakauttajat – taantumavai- heessa syvensivät vajeet yli sovittujen rajojen. Vajeongelman jatkuminen, ehkä pitkäänkin, jarruttaa talouskasvua. Suomessa taloudellinen kehitys jatkui verkkaisena edellisen vuoden tapaan. Kokonaistuotanto lisääntyi viime vuonna vajaat puolitoista prosenttia - silti selvästi euro-alueen kasvua enem- män. Viennin ja etenkin investointien kehitys oli heikkoa. Investoinnit supistuivat 3-4 prosent- tia. Kokonaistuotannon kasvu perustuikin lähinnä paranevan ostovoiman tukemalle yksityisel- le kulutukselle. Työllisten määrä väheni edellisestä vuodesta; keskimääräinen työttömyysaste pysyi ennallaan, 9,1 prosentissa, kun työvoiman tarjonta supistui heikkojen työllisyysnäky- mien vuoksi. Vaihtotaseessa säilyi tuntuva ylijäämä, 6,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotan- toon, mikä sinänsä olisi antanut tilaa talouden voimakkaallekin elpymiselle. Inflaatio pysyi selvästi euroalueen keskitason alapuolella. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vajaan pro- sentin edellisen vuoden tasosta. Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyi, työtuntien supistumisesta huolimatta, lähes kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne Vuoden 2003 alkupuolella yhteiskunnallista keskustelua leimasi maaliskuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Keskeiseksi vaaliasetelmaksi muodostui kysymys seuraavan hallituksen pääministeristä. Vaalikeskustelussa oli vahvasti mukana puolueiden ja pääministeri ehdokkai- den suhtautuminen suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan,
  • 7. 4 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävään kolmikantayhteistyöhön ja työntekijöiden perusoi- keuksiin. SAK kampanjoi eri tavoin palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Loppukevättä hallitsivat hallitusohjelmaneuvottelut, hallituksen muodostaminen ja hallituksen pikainen vaihtuminen vielä ennen juhannusta. SAK oli asettanut hallitusohjelmalle omia ta- voitteitaan, joissa korostuivat työllisyyden parantaminen, suureen sukupolvenvaihdokseen va- rautuminen sekä hallituksen sitoutuminen työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseen kolmi- kantaperiaatetta noudattaen. SAK:n tavoitteet oli melko hyvin huomioitu pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa. Matti Vanhasen vaihduttua pääministeriksi hallitusoh- jelma säilyi entisellään. Työmarkkinapolitiikassa toimintavuoden alkupuolta hallitsi edellisen vuoden joulukuussa solmitun tulopoliittisen ratkaisun jatkotoimet. Liittoneuvottelut jatkuivat osittain helmikuulle asti. Sopimuksessa sovittujen yhteisten hankkeiden ja työryhmien työn käynnistäminen venyi osittain keväälle saakka. Työmarkkinapoliittisesti merkittävä linjaus tapahtui työnantajien puolella, kun Teollisuuden Työnantajat ja Palvelutyönantajat kertoivat yhdistymisaikeistaan. Työnantajien uuden keskus- järjestön perustaminen käynnistyi vauhdilla ja se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2005 alusta. Tarve palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi korostui syksyllä 2003. Hallintoelinten kokoukset Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 23.- 24.5.2003. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2002 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli seitsemän liittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto oli huolissaan kansainvälisten talousnäkymien epävarmuuden lisääntymisestä ja heikon talouskasvun pitkittymisestä. Nämä uhkaavat kääntää työttömyyden uuteen nousuun. Yhä useammat työnantajat ovat toteuttamassa työvoiman massiivisia jouk- koirtisanomisia reaktiona heikkoon suhdannetilanteeseen. Valtuusto vaati, että työttömyyden uusi nousu ja palkkaerojen kasvu estetään. Irtisanomisten sijaan yrityksissä on aktiivisesti, yhteistyössä henkilöstön ja työvoima- ja koulutusviranomai- sen kanssa etsittävä aina muita vaihtoehtoja, kuten uudelleensijoittamista, koulutusta tai uuden työpaikan hankkimista. Nämä työntekijöiden muutosturvallisuuteen tähtäävät menettelyt on sisällytettävä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitulla tavalla yhteistoimintalakiin. Valtuusto korosti, että työnantajien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa työntekijöiden hyvin- voinnista, osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Valtuusto totesi myös, että hallituksen esittämät elvytystoimet kotimaisen kysynnän, talous- kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ovat välttämättömiä. Uudelta hallitukselta valtuusto edel- lytti konkreettisia toimia työllisyyden, talouskasvun ja työelämän kehittämisen alueilla sekä hyviä tuloksia tuottaneen kolmikantayhteistyön periaatteiden kunnioittamista. Valtuusto edellytti edelleen Suomen valmistautumista EU:n laajentumiseen. Työmarkkinat kansainvälistyvät ja Suomeen tulee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Suomeen ei saa syntyä kaksia työmarkkinoita, vaan jokaiseen Suomessa työtä tekevään on syntyperästä riip- pumatta sovellettava Suomen työehtoja ja lakeja. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen lop-
  • 8. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 5 puunsaattaminen, työehtojen valvonnan tehostaminen sekä talousrikollisuuden tutkinnan ja työsuojeluviranomaisten resurssien turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Samalla ay- liikkeen sisäistä kykyä ottaa ulkomaisia työntekijöitä jäseneksi ja turvata heille asianmukaiset palvelut on lisättävä. Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 21.-22.11.2003 Kiljavan opistolla hyväksyt- tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2004 ja käsiteltiin 10 jäsenliittojen teke- mää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto tuomitsi yritysten keinotteluirtisanomiset, joilla yritetään nos- tattaa yrityksen pörssikurssia, ja vaati samalla koko työnantajaleiriä kantamaan paremmin vas- tuunsa työllisyysasteen nostamisesta. Valtuusto vaati niinikään, että yritys- ja pääomaverotuk- sen kevennykset, yli 550 miljoonaa euroa, käytetään yrityksissä työllistäviin investointeihin, irtisanomisten ja lomautusten välttämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valtuusto katsoi, että omistajien ahneus vaarantaa talouden vakautta ja ennustettavuutta yllä- pitävän tulopolitiikan jatkon. Ylisuuret osingonjaot heikentävät yritysten pitkäjänteisen toi- minnan edellytyksiä. Ahneuden sijaan yritysten on huolehdittava vahvoilla taseillaan henki- löstöstään. Valtuusto edellytti, että käynnistyvä yhteistoimintalain kokonaisuudistus vahvistaa muutosturvaa, johtaa aitoon ja ennakoivaan yhteistyöhön ja henkilöstön todellisten vaikutus- mahdollisuuksien lisääntymiseen. SAK:n valtuusto haastoi työnantajat jokaisella työpaikalla keskusteluun yhteiskuntavastuusta ja etsimään yhteistyössä toimenpiteitä, joilla henkilöstön työsuhteet turvataan, työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta huolehditaan, ja työpaikalla päästään rehteihin pelisääntöihin ja aitoon yhteistoimintaan. SAK:n valtuusto esitti kaikille SAK:n jäsenliitoille, että perjantaina 12.12.2003 järjestetään mielenilmaisupäivä työn puolesta. Päivän aikana tulee työpaikoilla käydä paikallisesti sovitta- valla tavalla yhteiset keskustelut työntekijöiden ja työnantajien välillä työpaikan tulevaisuu- dennäkymistä ja suunnitelmista henkilöstön aseman turvaamiseksi. Kukin liitto määrittelee itse sen, miten mielenilmauspäivän toimet kullakin alalla toteutetaan. Hallitus Vuoden 2003 aikana SAK:n hallitus kokoontui 12 kertaa. Alkukeväästä hallitus seurasi tulo- poliittisen kokonaisratkaisun mukaisten liittoneuvotteluiden etenemistä. Hallitus seurasi myös sopimuksessa asetettujen hankkeiden ja työryhmien työn etenemistä sekä arvioi sopimuskier- roksen onnistumista johtoryhmän valmistaman raportin perusteella. SAK:n äänestysaktiivisuuskampanja kevään eduskuntavaaleissa sekä SAK:n hallitusohjelma- tavoitteiden asettaminen olivat niinikään esillä kevään hallituksen kokouksissa. Toukokuussa hallitus arvioi, että SAK:n tavoitteet on huomioitu hallituksen ohjelmassa melko hyvin. Kol- mikantaisen yhteistyön linja jatkuu monissa hankkeissa, joista tosin monet on jätetty jatkosel- vittelyjen varaan. Vuosilomalakikomitean tilanne, tietosuojalainsäädännön uudistus, yhteistoimintalain koko- naisuudistus sekä ulkomaalaislain uudistus ja työehtovalvonnan kehittäminen olivat esillä useassa hallituksen kokouksessa toimintavuoden aikana. Huhtikuussa SAK:n hallitus arvioi Lipposen hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän raportin pettymykseksi, koska siinä esi- tettiin aukaistavaksi kolmikantaisesti sovittuja työttömyys- ja sosiaaliturva-asioita. Joulukuussa hallitus käynnisti vuonna 2007 olevien SAK:n 100–vuotisjuhlien valmistelut päättämällä sekä juhlatoimikunnan että järjestelytoimikunnan kokoonpanoista.
  • 9. 6 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Seminaarikokouksessaan 6.-7.10. Silja Serenade –laivalla hallitus käsitteli SAK:n strategisen johtamisen kehittämistyötä. Hallituksen jäsenet työstivät SAK:n visiota, toiminta-ajatusta ja kriittisiä menestystekijöitä. SAK:n hallitus vieraili Tukholmassa Ruotsin LO:n ja puheenjohta- ja Wanja Lundby-Wedinin luona ja sai selvityksen Ruotsin työmarkkinapolitiikan ajankohtai- sista kysymyksistä. Seminaarikokouksessa hallitukselle raportoitiin myös tulopoliittisessa ko- konaisratkaisussa asetetun työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen neuvottelu- ja sopimusjär- jestelmän kehittämistyöryhmän työn vaiheista. Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet Sopimuspolitiikka Sopimustoiminta Tulopoliittisen sopimuksen 2003–2004 ensimmäisen vuoden aikana painopiste oli sovittujen työryhmien toiminnassa. Joissakin työryhmissä saavutettiin edistystä, mutta työnantajien linja oli erittäin tiukka työaikaan, luottamushenkilöiden asemaan ja muutosturvaan liittyvissä ky- symyksissä. SAK:n ja liittojen sopimusvastaavien yhteistyötä kehitettiin edelleen. Sopimuskierros arvioi- tiin aikaisempaa järjestelmällisemmin mm. liittokyselyn avulla. Syksyllä järjestettiin sopi- muspoliittinen seminaari, jonka keskeiset teemat liittyivät sopimuspolitiikan tulevaisuuteen, samapalkkaisuuden edistämiseen, palkkatilastointiin ja euro-olojen palkkanormiin. Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen Tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 2003–2004 saatiin SAK:n aloitteesta kirjaus, jonka mu- kaan jäsenliittojen tulisi liittokohtaisissa neuvotteluissa arvioida sopimusalan työ- ja virkaeh- tosopimusmääräysten sukupuolivaikutus suhteessa naisten ja miesten asemaan. Aloite perus- tuu tasa-arvodirektiivin vaatimukseen, että työehtosopimukset eivät saa sisältää välitöntä eikä välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Talvella 2003 SAK suoritti jäsenliitoilleen kyselyn miten tulopoliittisessa sopimuksessa sovitut asiat toteutuivat liittokohtaisissa sopimuksissa. Kysely sisälsi useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vastauksista ilmeni mm., että joka viidennellä sopimusalalla oli sovittu jatkotyöstä vuoden 2003 aikana liittyen suku- puolivaikutusten arviointiin. Tasa-arvoa edistäviä kirjauksia sopimuksiin saatiin 13 prosentilla sopimusaloista. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen Vuoden 2001—2002 tulopoliittiseen sopimukseen perustunut neuvottelu- ja sopimusjärjes- telmän kehittämistyöryhmän johtopäätöksien ja toimenpide-ehdotuksien valmistelu siirtyi vuodelle 2004. Toukokuussa valmistui ETLA:n ja Palkansaajien Tutkimuslaitoksen PT:n yhteiseen tutkimus- hankkeeseen liittynyt suomalainen sopimusjärjestelmä –tutkimus, jota työryhmä osaltaan tulee hyödyntämään työssään. Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa kilpailulainsäädäntöön Kilpailulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevassa lausunnossaan SAK kiinnitti huomiota siihen, että työehtosopimukset on suojattava kilpailusäännöiltä EYT:n asioissa Albany-ym.
  • 10. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 7 vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vaatimus ei tällä erää johtanut konkreettisiin toimenpi- teisiin kilpailulainsäädännön sisällön osalta, mutta SAK tulee pitämään asiaa esillä kaikissa tarpeellisissa yhteyksissä myös jatkossa. Työllisyyden edistäminen Talouskasvun varmistaminen Talouspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä SAK korosti työllisyyden edistämistä ja sen edelly- tyksenä talouskasvun turvaamista. SAK osallistui aktiivisesti talous- ja elinkeinopoliittiseen keskusteluun ja teki taloustilanteen edellyttämiä talous-, työvoima-, työllisyys- ja elinkei- nopolitiikkaa koskevia esityksiä muun muassa valtion talousarvioesityksen valmistelun yhtey- dessä. SAK vaikutti yhdessä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa globalisaation hallinnan kysymyk- siin. Tavoitteena on parempi työllisyys, kunnon työ sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikkialla maailmassa. Vaikuttaminen ILO:ssa ja työskentely VAKL:n kansainvälistä kaup- paa, investointeja ja palkansaajapääomia koskevissa ryhmissä sekä kansainvälisen talouden pelisääntöjen rakentaminen OECD:n neuvoa-antavassa ay-komiteassa TUAC:ssa rakensivat parempia edellytyksiä globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja ay-liikkeen kasvu- ja työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi. SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Eu- roopan Keskuspankin kanssa sekä tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä mata- lan inflaation ja heikon talouskasvun vallitessa.
  • 11. 8 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen Työvoimapoliittisen keskustelun painopiste oli toimintavuoden aikana työikäisen väestön ikääntymisessä ja työllisyysasteen nostamisessa. Uusi hallitus asetti tavoitteekseen lisätä työl- lisyyttä vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Vuoden aikana hallituksen tavoitteiden toteutuminen näytti vaikealta. Joulukuussa 2003 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työllisiä oli 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana ja työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin. Työllisyyskeskusteluun vaikutti vuoden aikana voimak- kaasti yritysten lisääntyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämi- sestä ja irtisanomisilmoitukset. Toimintavuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti työllisyyskeskusteluun. SAK ilmoitti olevan- sa valmis hallitusohjelman mukaiseen yhteistyöhön työllisyysasteen nostamiseksi. SAK esitti omat näkemyksensä työllisyystilanteen parantamiseksi kahdessa eri työllisyyskeskusteluun liittyvässä asiakirjassa. Eduskuntavaalien alla julkaistiin laaja keskusteluaineisto Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla ja elokuussa Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nosta- misesta. Vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti poikkihallinnollisen työllisyyden politiikkaohjelman sisältöihin vaikuttamiseen. Erityisesti julkisen työvoimapalvelun uudistaminen ja työurien pi- dentäminen olivat keskeisiä teemoja. SAK:n keskeiset työvoimapolitiikan tavoitteet toteutui- vat varsin hyvin. Valtion lisätalousarviossa voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan li- sättiin ja valtion vuoden 2004 talousarviossa rahoitusta työvoimapolitiikan toimeenpanoon li- sättiin ja hallitus asetti tavoitteeksi nostaa aktivointiasteen vuonna 2004 24 prosenttiin ja pit- källä aikavälillä 30 prosenttiin. Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin edus- kunnassa; pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia päätettiin jatkaa ja laajentaa toiminta koko maahan. Lisäksi SAK:n voimakkaasti ajama nuor- ten yhteiskuntatakuu eteni. Euroopan unionin työllisyysstrategia uudistettiin. Suomalaisten työmarkkinajärjestöjen vuon- na 2002 yhteisessä kannanotossa esittämät tavoitteet strategian uudistamisesta toteutuivat osit- tain. SAK osallistui aktiivisesti vuoden 2003 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitel- man valmisteluun. Keskeisiä teemoja Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisesti olivat työlli- syyden lisäämiseen ja työllisyysasteen nostoon tähtäävät toimet. SAK korosti valmistelussa väestön, erityisesti alhaisen koulutustason omaavien osaamisen parantamista sekä sitä, että osa-aikatyön lisäämisen on oltava vapaaehtoista työntekijän elämäntilanteen mukaan. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopoliittisella vaikuttamisella tähdättiin heikentyneen talouskasvun vauhdittamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Tärkeimpänä vaikuttamiskohteena oli SAK:n tavoitteiden nä- kyminen hallitusohjelmassa, missä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanoksia sekä riskirahoitusta lisättiin hallitusohjelmassa. SAK vaikutti EU:n kaivos- ja jäte- sekä päästökauppaa koskevaan säädösvalmisteluun inves- tointien ja työpaikkojen turvaamiseksi Suomessa. Teollisuusalojen neuvottelukunta käynnisti tutkimushankkeen työllisyyden asemasta perusoikeusmyönteisessä laintulkinnassa. Syksyllä SAK:n puheenjohtaja teki aloitteen työmarkkinajärjestöjen yhteisten toimialakohtais- ten elinkeinostrategioiden laatimisesta. SAK vaikutti Finnveran, Teollisuussijoituksen ja Te- kesin hallitusten kautta suomalaisen teollisuus- ja palvelutuotannon toimintaedellytysten tur- vaamiseen. Aktiivista yhteydenpitoa jatkettiin alan ministeriöiden (KTM, LVM, MMM), alu- eellisten TE -keskusten ja myös työnantajajärjestöjen suuntaan ay-liikkeen elinkeino- ja ym- päristöpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi.
  • 12. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 9 Entistä suuremmaksi haasteeksi vuoden aikana nousi tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen Suomesta halvemman kustannustason maihin, kuten Kiinaan ja Viroon. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2008. Kehittämissuunnitelmassa korostetaan koulutuspalvelujen saavutettavuut- ta kuten aikuisten koulutustason kohottamista ja nuorten koulutustakuuta. Kehittämissuunni- telma painottaa myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamista ja aikuisten koulu- tusmahdollisuuksien parantamista. Lisäksi valtioneuvosto vahvisti kehittämissuunnitelmassa hallitusohjelman mukaisen linjauksen siitä, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voima- varat käytetään koulutuksen kehittämiseen. SAK osallistui aktiivisesti kehittämissuunnitelman valmistelutyöhön. Kehittämissuunnitelma on kokonaisuudessaan melko hyvin niiden tavoit- teiden suuntainen, joita SAK esitti valmistelutyön kuluessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että maailmantalouden kehi- tyspiirteiden aiheuttamat haasteet edellyttävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä niin kou- lutustarpeiden ennakoinnissa kuin koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. SAK olisi pitänyt tärkeänä, että kehittämissuunnitelmassa olisi linjattu tarkemmin, miten yh- teistyötä halutaan kehitettäväksi. SAK:n hallituksen asettama koulutuspoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana säännölli- sesti noin kerran kuussa. Työryhmä käsitteli SAK:n keskeiset koulutuspoliittiset linjaukset. Syyskuussa järjestettiin koulutuspoliittinen seminaari SAK:laisille koulutustoimikuntien jäse- nille. Loppuvuoden aikana valmisteltiin esitykset 33 koulutustoimikunnan SAK:n edustajiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tuloratkaisun koulutusta koskevan liitteen mukaiset työryhmät asetettiin heti toimintavuoden alussa. Ammattitutkintojärjestelmän ja työelämäläheisten koulutusmallien kehittämistä pohti- va työryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan työpaikkakoulutuksen valtion määrärahojen kehittämi- seen sekä tutkintotoimikuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, Noste, käynnistyi SAK:n esitys- ten mukaisesti. Ohjelman edistämiseksi toimittiin yhteistyössä jäsenliittojen kanssa ja vaiku- tettiin Noste-ohjelman työmuotoihin ja ohjelmasta annettuun asetukseen. Noste-ohjelmaa tu- keva SAK:n oma Osaava pärjää –hanke käynnistyi keväällä. Työssäoppimisen sisällöllinen kehittäminen jatkui toimintavuoden työryhmässä, jossa valmis- teltiin linjauksia ammatillisen osaamisen näyttöjen liittämisestä ammatillisiin perustutkintoi- hin 1.8.2005 lähtien. Näytöt toteutetaan pääosin työssäoppimisen yhteydessä. Uudistus lisää merkittävästi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys Joulukuun 2. päivänä 2002 allekirjoitetun, hieman yli kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuk- sen tavoitteena on tukea myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Sopimuksella tavoitellaan työllisyyden turvaamista, inflaation hallintaa, vakaata ostovoiman kehitystä, sekä kilpailuky- vyn ylläpitämistä. Tulosopimuksessa sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2003 oli yhteensä 2,9 prosenttia. Palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaan lisään- tyneen lähes kolme (3) prosenttia.
  • 13. 10 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Toimikunta seurasi tulopoliittisen sopimuksen toteutumista ja teki tulo- ja hintakehitystä koskevia arvioita. Marraskuussa 2003 toimikunta totesi, ettei tulopoliittisen sopimuksen mukainen indeksiehto lauennut. SAK:n verolinjauksista vuosille 2003-2007 valmisteltiin aineisto valtion talousarviovalmiste- luun sekä uuden hallituksen ohjelmaan vaikuttamista varten. Heinäkuussa toteutetun lisäve- ronkevennyksen sekä hallituksen vuodelle 2004 esittämien veroperustemuutosten vaikutuksis- ta esitettiin arvio. Keväällä 2003 järjestettiin perinteinen veroseminaari. Seminaarissa käsitel- tiin ajankohtaisten verokysymysten ohella sairausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen ra- hoituksen uudistamista sekä SAK:n verolinjauksia. Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet Yleissitovuuden vahvistaminen Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta- ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 180 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 32 valtakunnallista sopimusta. Työtuomioistuin ratkaisi vuoden 2003 aikana lautakunnan pää- töksistä tehdyt valitukset kumoten lautakunnan päätöksen kuuden työehtosopimuksen kohdal- la ja vahvistaen ne yleissitoviksi. Liitot voivat myöhemmin käynnistää uudelleen nyt ei- yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi- muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok- rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto- sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Työsuhdeturvan parantaminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa. Tulopoliittisen sopimuksen toimeksiannosta perustettu kolmikantainen työryhmä selvitti irti- sanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää ta- loudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintamenet- telyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulu- tusrahaston tukia ja etuuksia. Työryhmän työ osoittautui vaikeaksi ja sen määräaikaa piden- nettiin kaksi kertaa 13.2.2004 saakka. SAK tavoitteena on, että yrityksissä laadittaisiin yritys- kohtaiset ja henkilökohtaiset työllistymisohjelmat. Yrityskohtainen ohjelma sisältäisi puitteet henkilökohtaisen ohjelman laatimisen tukemiseksi. Toimenpiteillä tuettaisiin suunnitelmalli- sesti työntekijän mahdollisuuksia taloudellisesti turvattuna sijoittua oman työnantajan palve- lukseen tai päästä takaisin työelämän joko suoraan tai tarvittavan koulutuksen, kuntoutuksen tai muiden tukitoimien kautta. Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu selvitystyö määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden käy- töstä saatiin valmiiksi 30.5.2003. Työryhmä laati lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perustu- van ohjeistuksen määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden solmimisen oikeudellisista perusteista. Työryhmän ohjeistuksen pohjalta laadittiin syksyllä 2003 esite työpaikkojen käyttöön. Vas- taavaa työtä tehtiin myös valtio- ja kuntasektorilla. Valtionhallinnon puolella valmisteltiin yhteistyössä valtion palkansaajajärjestöjen kanssa vi- rastoille annettavat ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä valtionhallinnossa ja sii-
  • 14. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 11 hen liittyvistä toimenpiteistä. Tarkoituksena on, että määräaikaisten palvelussuhteiden osuus suhteessa pysyviin palvelussuhteisiin vähenee valtionhallinnossa yleisesti. Virastoissa tulee käydä läpi määräaikaisia palvelussuhteitaan myös tapauksittain. Lähtökohtana on, että pysyvät tehtävät hoidetaan pysyvissä palvelussuhteissa. Myös kuntasektorin työryhmän selvityksen pohjalta on laadittu määräaikaisia palvelussuhteita koskevat yhteiset ohjeet. Vuokratyön vähimmäissuoja Eurooppa-tasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön. Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy koko vuoden aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo- len kantoja vastaavan ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä- jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli- syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista. Vähimmäistyöaika Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin vähimmäistyöaikaa koskevien alakohtaisten virka- ja työehtosopimusmääräysten käyttöönotosta. Sopimuksen mukaan epätarkoituksenmukaisen ly- hyitä työvuoroja tulee välttää eikä alle neljän tunnin työvuoroja tule työpaikalla käyttää, ellei- vät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Alakohtaiset neuvottelut sopimus- määräyksistä käytiin talvella 2003 niin, että sopimusmuutokset tulivat voimaan 30.6.2003 mennessä.
  • 15. 12 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen Ulkomaalaisiin työntekijöihin sovellettavia työehtoja selvittävä työministeriön työryhmän (ULTEVA) loppuraportti valmistui maaliskuussa 2003. Tulopoliittiseen sopimukseen kirjattu- jen periaatteiden mukaisesti työryhmä esitti yksimielisesti eräitä tarkennuksia rikoslakiin, työ- suojeluviranomaisten toimivaltuuksiin sekä ulkomaalaislain työlupajärjestelmään. Nämä yk- simieliset esitykset saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi ulkomaalaislakia täydentävänä halli- tuksen esityksenä (HE 151/2003 vp), jonka eduskunta hyväksyi vähäisin muutoksin. Työryh- mässä erimielisiksi jääneet kysymykset siirrettiin jatkoselvittelyyn (ULTEVA II), joka koskee myös laajemmin harmaan talouden torjuntaa. Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen Osallistumisjärjestelmien kehittäminen Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kirjattiin vaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan. Ohjelman mukaan yt-lain kokonaisuudistus toteutetaan aidon neuvottelun ja tosiasiallisten osallistumismahdollisuuksien toteuttamiseksi. Tavoitteena on sisällyttää nykyistä laajemmin yhteistoiminnan piiriin työpaikan kehittämiseen ja toimintaan sekä työn organisointiin liittyviä kysymyksiä kuitenkin työnjohto-oikeuteen puuttumatta työn organisointiin liittyvissä kysy- myksissä. Tarkoitus on myös selvittää kunta-alan yhteistoiminnan lakitasoinen järjestäminen. Lakia uudistavan kolmikantaisen komitean työ käynnistyi syksyllä 2003. Komitean toimikausi on 31.1.2006 saakka. Vuosilomalain uudistaminen Kolmikantaisen vuosilomalakikomitean tehtävänä on selvittää vuosilomalain uudistamistar- peet ja valmistella lain kokonaisuudistus. Maaliskuussa 2001 käynnistynyt komiteatyö on osoittautunut yhtä vaikeaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Useaan ottee- seen pidennettyä määräaikaa jatkettiin 31.1.2004 saakka. Vaikka komitean toimeksiantoa on rajattu niin, että komitean tehtävänä ei ole puuttua vuosiloman pituuteen eikä vuosilomapal- kan määräytymisen yleisiin perusteisiin, on komitean kuitenkin löydettävä ratkaisu, jolla saa- tetaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan. Komitea päätynee esittämään tämän toimeksiannon kohdan vaatimukset täyttävää vähimmäisuudistusta. Laki kuitenkin kirjoitettaneen uudelleen tavoitteena entistä selkeämpi lakiteksti. Työelämän tietosuoja Hyväksyessään vuonna 2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä, eduskunta edellytti hal- lituksen valmistelevan lakiesityksen sähköpostin käytön valvonnasta, teknisestä valvonnasta sekä huumetestien käytöstä työpaikoilla. Työtä varten tammikuussa 2002 asetettu kolmikan- tainen työryhmä sai työnsä valmiiksi jatkoajan jälkeen kesäkuussa 2003. Työryhmän yksimie- lisen muistion pohjalta hallitus antoi joulukuussa 2003 eduskunnalle esityksen lakimuutoksik- si. Esityksen mukaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki uusitaan. Lakiin lisätään työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja säh- köpostin suojaa koskevat säännökset. Oikeudenmukainen palkkaus Uusien palkkajärjestelmien vaikutuksia tasa-arvoon tutkittiin Teknillisen korkeakoulun oh- jelmassa ”Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin – työn vaativuuden ja henkilön pätevyyden arviointi Suomessa” (TASE). Ohjelma jakautui kahteen osaan. Valtion palkkajär- jestelmäuudistuksen vaikutukset tutkitaan omana projektinaan ja yksityisen sektorin sekä kun- tien uudistuksen omanaan. Tutkimushanke jatkuu vuoden 2005 loppuun, mutta uutta tietoa on
  • 16. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 13 odotettavissa jo vuoden 2004 aikana. Vuoden aikana uusittiin perusteellisesti yli 30 vuotta käytössä ollut SAK-TT Rationalisointi- neuvottelukunnan tuottama perusteos ”Palkkatekniikka.” Kirja julkaistaan keväällä 2004 Joh- tamistaidon opiston Aavaranta-sarjassa nimellä ”Teollisuuden palkkajärjestelmät.” Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan vuonna 2002 edellyttämä selvitys henkilöstörahas- tolain edelleen kehittämiseksi valmistui epävirallisen kolmikantatyöryhmän työn tuloksena maaliskuussa 2003. Lakimuutoksia valmisteltiin viranomaistyönä, ja muutokset säädettäneen vuoden 2004 aikana. SAK edisti samapalkkaisuustavoitetta mm. lausunnollaan tasa-arvolain uudistamisesta sekä vaikuttamalla hallitusohjelman tasa-arvokirjauksiin. Tasa-arvon edistäminen SAK vaikutti sukupuolen mukaisen työmarkkinoiden kahtiajaon lieventämiseen mm. osallis- tumalla opetusministeriön Tasavertaiset työmarkkinat -työhön ja työryhmämuistion laadin- taan. SAK osallistui tulopoliittisissa sopimuksissa sovittujen työryhmien kuten tasa-arvon pyöreän pöydän sekä Mosaiikki - erilaisuuden etu – projektin työhön. Mosaiikin (2002-2004) tavoit- teena on löytää ja kehittää työpaikkojen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä sekä kehittää tasa-arvoisen työpaikan arviointimenetelmä. SAK osallistui myös moniin EU-rahoitteisten tasa-arvoprojektien ohjausryhmien työhön asi- antuntijana. Yhteistyötä jatkettiin edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa- arvoa edistävään koulutustarjontaan ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua. Tiedotettiin liikkeen sisällä toukokuussa hyväksytyn EAY:n tasa-arvosuunnitelman vaatimuk- sista poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimistä kaikilla ay-liikkeen organisaatiotasoil- la. Asiaan liittyen tehtiin myös SAK:n edustajakokouksen edellyttämä tilastoselvitys liittojen päätöksentekoelinten kokoonpanoista sukupuolen ja iän mukaan. Järjestettiin syksyllä valtakunnalliset ammattiyhdistysnaisten ajankohtaispäivät paikallisjärjes- töjen ja ammattiosastojen naisille. Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden hallinnan parantaminen Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus Tulopoliittisen sopimuksen 2001–2002 mukainen työelämän kehittämisryhmä TELKE jatkoi tutkimushanketta, joka tuottaa vuoden 2004 aikana uutta tietoa henkilöstön edustajien val- miuksista. Ryhmän aiemmin tuottamaa Tessu -suositusta laajennettiin kattamaan kunta- val- tio- ja kirkon sektorit. Yksityisen sektorin Tessu-sivustolla kävijöitä oli noin 6 000 ja kehittä- mistyökalun oli omalle työasemalleen siirtänyt yli 900 henkilöä vuoden aikana. SAK:n hallitusohjelmatavoitteiden suuntaisesti muodostettiin aikaisemmista työelämän kehit- tämisohjelmista yhteinen ”sateenvarjo-ohjelma”, joka sai nimekseen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen 2009. Ohjelmakaudella 2003-2009 valtion talousarvion kautta TYKES-ohjelmalle ohjataan noin 75 miljoonaa euroa, ja sen laajuus tulee olemaan noin 1 000 kehittämisprojektia, joissa 250 000 työntekijää osallistuu ohjelmaan. Perinteisten kehittämistoimien lisäksi huomiota
  • 17. 14 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 kiinnitetään vähemmän kehittyneisiin työpaikkoihin. Ratkaisut ovat SAK:n hallitusohjelmata- voitteiden suuntaisia. Myös työministeriön muu tutkimustoiminta on saanut SAK:n odotusten mukaisen linjauksen hallitusohjelmakaudeksi. Työsuojelun tason parantaminen Uuden työturvallisuuslain sisällöstä tiedotettiin ja siitä järjestettiin koulutusta sekä laadittiin painotuote. Osallistuttiin sosiaali- ja terveys ministeriön järjestämiin useisiin yhteisiin tiedo- tustilaisuuksiin eri puolilla maata. Osallistuttiin mm. työsuojelun valvontalakia, konelakia, tolppapäätöstä ja nuorten työntekijöiden työsuojelua koskeviin kolmikantaisiin säädösvalmis- telutyöryhmiin. Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti jatkettiin työsuojelupiirien SAK:laisten lautakuntien jäsenten toimintamahdollisuuksien kehittämistä. Vaikutettiin siihen, että työsuojelupiirien toimintaa ja resursseja kehitetään kolmikantayhteis- työssä valmisteltujen toimeksiantojen mukaisesti. Vaikutettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työterveyslai- toksen elimissä työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisessa STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa ja sen jaostoissa osallistuttiin Työterveys 2015 kehit- tämislinjojen, jotka valtioneuvosto hyväksyy, valmisteluihin. Osallistuttiin työterveyshuolto- henkilöstön koulutuksen kehittämiseen. Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksiannon toteut- tamiseksi perustettiin kaksikantainen työryhmä. Työryhmä toteutti syksyn 2003 aikana seit- semän tiedotustilaisuutta uusista työturvallisuus- ja työterveyslaeista eri puolilla Suomea. Työryhmissä jatkettiin neuvotteluja epätyypillisessä työssä ja vuoro- ja jaksotyössä olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteu- tumisesta käytännössä työpaikoilla.
  • 18. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 15 Osallistuttiin erilaisiin työsuojeluasioita koskeviin tutkimushankkeiden johtoryhmiin, valta- kunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutettiin yleisemmin työsuojelutoi- mintaan ja tilastointiuudistukseen mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimi- vissa elimissä. Osallistuttiin ja vaikutettiin työssä jaksamisen ohjelman toteutumiseen. Osallis- tuttiin kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO – ohjelman johtoelimiin. Osallistuttiin Suomen mielenterveysliiton liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan. Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel- la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen. Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen Keväällä palkansaajakeskusjärjestöt julkaisivat tutkimuksen Palkansaajien viikkotyöajat - toi- veet ja todellisuus. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia palkansaajista toivoi nykyistä lyhem- pää ja 17 prosenttia nykyistä pitempää viikkotyöaikaa. Loput 65 prosenttia oli varsin tyytyväi- siä normaaliin, tavaksi tulleeseen viikkotyöaikaansa. Tutkimuksen mukaan tilausta yleiselle, kaikkia palkansaajia koskevalle viikkotyöajan lyhen- tämiselle ei ole. Sen sijaan huomio olisi kohdennettava niihin pitkää työviikkoa tekeviin, jotka haluaisivat tehdä nykyistä vähemmän, ja niihin, lyhyttä työviikkoa tekeviin, jotka haluaisivat tehdä nykyistä enemmän. Tämä tarve nousi esiin myös palkansaajakeskusjärjestöjen työaika- seminaarissa syksyllä. Syksyllä työmarkkinajärjestöt käynnistivät myös hankkeen, jossa tilastokeskus selvittää eri- laisten työaikojen tilastoinnissa käytettyjä menetelmiä ja maiden välistä vertailtavuutta. Hank- keen on määrä valmistua talvella 2004. Erikseen nimetty tupo-työryhmä on myös selvittänyt henkilökohtaisen työaikapankin tai työ- aikatilin käyttöön ottoon liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen Työttömyysturvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat vuoden 2003 alussa voimaan tulleen uudistetun työttömyysturva- lain soveltamista ja osallistuivat lainmuutosten johdosta järjestettyihin tiedotus- ja koulutusti- laisuuksiin. SAK vaikutti ratkaisevasti työttömyysturvalain soviteltua päivärahaa koskevien säännösten korjaamiseen. Kolmikantaneuvotteluissa saatiin tulos, jonka mukaan soviteltua etuutta voi- daan maksaa 36 kuukauden enimmäisajan täyttymisestä huolimatta kaikille siihen oikeutetuil- le henkilöille 31.12.2004 saakka. Ikääntyneille soviteltua etuutta voidaan maksaa tämän jäl- keenkin ilman enimmäiskestoa. Samoin SAK:n tavoite pakkaspäivien takia lomautettujen oi- keudesta työttömyyspäivärahaan saatiin toteutetuksi. SAK:n edustajat osallistuivat työttömyysvakuutusrahastossa vuonna 2004 perittäviä työttö- myysvakuutusmaksuja sekä työttömyyskassojen jäsenmaksurasituksen tasaamista koskeviin neuvotteluihin. Vaikeutuneen työttömyystilanteen takia työttömyysvakuutusrahaston johto- kunta päätyi korottamaan työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 0,1 %-yksiköllä. Samalla SAK onnistui torjumaan työnantajien esitykset työttömyysturvan ra- hoituslain edellyttämän kassojen jäsenmaksujen tasauksen romuttamisesta. Eläketurvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat työmarkkinajärjestöjen vuosina 2001 ja 2002 tekemiin sopimuk-
  • 19. 16 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 siin perustuvien yksityisen sektorin työeläkelakien muutosten käsittelyä eduskunnassa alku- vuodesta 2003. SAK osallistui myös näiden lainmuutosten toimeenpanon valmisteluun ja työ- eläkelakien täsmentämistä koskevaan lainvalmisteluun. Lisäksi keskusjärjestön edustajat seu- rasivat julkisen sektorin neuvotteluja ja lainvalmisteluja työeläkeuudistuksen toteuttamiseksi. SAK:n edustajat osallistuivat aktiivisesti työeläkelakien muutoksien takia järjestettyyn tiedo- tus- ja koulutustoimintaan. SAK:n edustajat osallistuivat neuvotteluihin vuoden 2004 työeläkemaksuista ja vanhuuseläke- rahastoinnin lisäämisestä, josta oli periaatesopimus tehty työeläkelakien uudistamisen yhtey- dessä. SAK vaikutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeuden ra- jaamiseksi sellaisiin ostoeläkkeisiin, jotka alkavat vanhuuseläkeiässä. SAK korosti, että va- paaehtoisella eläkevakuutuksella ei pidä murtaa laajasti hyväksyttyä eläkepoliittista tavoitetta eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä. SAK vaikutti säädösvalmisteluihin, jotka koskivat täsmennyksiä laskuperustekoron laskentaan ja määrittämiseen. SAK seurasi valmistelua, joka koski LEL-Työeläkekassan muuttamista keskinäiseksi työelä- keyhtiöksi (Etera). Lisäksi vaikutettiin lainvalmisteluun, jolla Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa ETEK sulautetaan Eteraan. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus Ammatillinen kuntoutus oikeutena niille, joiden työkyky on uhattuna, astui voimaan 1.1.2004. Vuoden 2003 aikana toteutettiin laajamittainen tiedotus- ja koulutuskampanja uudistuksesta Työ kuntoon -projektissa. SAK oli aktiivisesti mukana kampanjassa ja korosti työpaikkatason valmiuksien luomisen tarvetta, jotta varhainen puuttuminen saataisiin toimimaan. Tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistustyötä jatkettiin toimintavuoden aikana täyskustan- nusvastuuta selvittäneen työryhmän mietinnön eläkeuudistukseen sisältyvien tapaturmavakuu- tusta sivuavien muutosten pohjalta. SAK on korostanut linjauksissaan, että tapaturmavakuu- tuksen erityispiirteiden johdosta ei työeläkepuolella tehtyjä ratkaisuja suoraan voida soveltaa tapaturmavakuutukseen. Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittelevä työryhmä päätyi yksimielisesti sii- hen tulokseen, että tarvitaan lisää tutkimusta ja menetelmien kehittämistä, jotta psyykkiset te- kijät voitaisiin yksilötasolla todeta ammattitautikorvaukseen oikeuttaviksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tulopoliittisen sopimuksen pohjalta neuvoteltiin työsopimuslakiin muutos koskien osittaisen hoitovapaaoikeuden laajentamista. Lakiesitys saatiin eduskunnalle keväällä ja osittaisen hoi- tovapaan laajennus astui voimaan 1.11.2003. Myös hoitorahaoikeuden laajentamista koskeva muutos sairausvakuutuslakiin saatiin valmiiksi.
  • 20. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 17 EU:n laajentumiseen ja tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset Vuosi 2003 oli Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta historiallinen. Unionin tulevaisuutta pohjustettiin 28 jäsen-, ehdokas- ja hakijamaan hallitusten ja parlamenttien sekä EU:n toimie- linten edustajien voimin heinäkuulle saakka ns. konventissa. Konventin työn tuloksena syntyi luonnos perustuslailliseksi sopimukseksi. Hallitusten välinen konferenssi käsitteli sitä syksyl- lä. Tarkoitus oli saada se hyväksytyksi joulukuussa Italian puheenjohdolla pidetyssä Brysselin huippukokouksessa, mutta etenkin suurten jäsenmaiden valtakamppailu lykkäsi päätökset vuoteen 2004. SAK:ssa laajentumiseen valmistauduttiin tehostamalla Itämeren alueen edunvalvontaa. Hyvän mahdollisuuden tähän tarjosi Suomen puheenjohtajuus Itämeren maiden neuvostossa CBSS:ssä. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Helsingissä järjestettiin kolmikantainen ministeritason konferenssi EU:n pohjoisen ulottuvuuden työmarkkinakysymyksistä. Konfe- renssi nosti työmarkkinoiden pohjoisen ulottuvuuden ja EU:n laajentumisen keskeiseksi ky- symykseksi. Helsingissä kokoontui vuoden aikana myös Itämeren maiden ay-verkoston BASTUN:in kor- keantason kokous, jossa Itämeren alueen ay-puheenjohtajille tarjoutui tilaisuus keskustella laajentumisesta ay-liikkeen näkökulmasta. Laajentumiseen liittyvää edunvalvontaa tehostettiin tekemällä yhteistyötä ja pitämällä yllä kahdenvälisiä suhteita lähialueen ay-keskusjärjestöjen kanssa. PAY:ssa käynnistettiin laajenemisen työmarkkinavaikutuksia Itämeren alueella selvit- tävä ad hoc –työryhmä. Unioni päätti laajentumisestaan eli kymmenen uuden jäsenmaan liittymisestä joulukuussa 2002. Laajentumispäivämäärä on 1.5. 2004, mikä sekin edellytti päätöksiä uusista pelisään- nöistä eli perustuslaillisesta sopimuksesta. 2003 järjestettiin muissa ehdokasmaissa paitsi Kyp- roksella kansanäänestykset. Kaikissa maissa enemmistö äänesti selkeästi jäsenyyden puolesta. SAK ja koko Euroopan ammattiyhdistysliike seurasi tiiviisti sekä tulevaisuuskeskustelua että laajentumisen valmisteluja. SAK:n ja sen jäsenliitojen edustajat pitivät säännöllistä yhteyttä suomalaisiin konventin jäseniin. Syyskuussa SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n puheenjohtajat luovuttivat pääministeri Matti Vanhaselle kannanottonsa perustuslaillisen sopimuksen luon- nokseen. Kannanotossa korostettiin luonnoksen pääosin myönteisiä puolia, mm. perusoikeus- asiakirjan sisällyttämistä perustuslain II osaksi, ja sen muuttamista sitovaksi sekä työmarkki- naosapuolten tunnustamista olennaisena osana demokratiaa. Samalla lausuttiin huoli suoma- laisen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Myös Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö EAY seurasi konventtia virallisena tarkkailijana ja kykeni vaikuttamaan luonnoksen sisältöön ay-liikkeen kannalta myönteisesti. EAY:n ko- koontuessa 10. edustajakokoukseen Prahaan 26.-29.5. 2003 ei luonnos ollut vielä valmis, mut- ta edustajakokous kuuli konventin puheenjohtajan, Ranskan entisen presidentin Valéry Gis- card d'Estaingin yhteenvedon ja kävi tämän pohjalta vilkkaan keskustelun laajentuvan Euroo- pan tulevaisuudesta palkansaajien kannalta. EAY:n Prahan edustajakokous hyväksyi toimintaohjelman vuosiksi 2003 - 2007. Siinä käsitel- lään ay-liikkeen eurooppalaisia arvoja ja päämääriä, puolustetaan ja kehitetään eurooppalaista yhteiskuntamallia, vaaditaan Eurooppa-tason työmarkkinasuhteiden (ns. sosiaalidialogi) vah- vistamista, tarkastellaan globalisaation vaikutuksia Eurooppaan ja esitetään toimia EAY:n ja koko Euroopan ay-liikkeen voimistamiseksi. SAK:sta kokoukseen osallistui kahdeksan varsi-
  • 21. 18 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 naisen valtuutetun, kolmen varavaltuutetun ja neljän asiantuntijan valtuuskunta. Kotimaassa tärkein tavoite oli työehtovalvonnan kuntoon saattaminen, mikä edellytti ulko- maalaislain uudistamista, alipalkkojen maksamisen kriminalisointia ja tupo-sopimuksen mu- kaisen valvontayksikön perustamista sekä EU-jäsenyyssopimusten mukaisen siirtymäaikalain antamista eduskunnalle. Näissä kaikissa asioissa edettiin SAK:n tavoitteiden suunnassa. Halli- tus antoi tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle ja valvontayksikön rahoitus turvattiin syksyn lisäbudjetissa. Sen sijaan pääurakoitsijan vastuu ja liittojen kanneoikeus sekä ns. lähetettyjen työntekijöiden lain uudistaminen eivät vielä edenneet, vaikka hallitusohjelma sisältää viittauk- sia tähän suuntaan. EU:n laajentumisen työmarkkinavaikutuksista järjestettiin lukuisia tilai- suuksia ja aihetta käsiteltiin toistuvasti myös valtamediassa. Suomeen myönnettiin v. 2003 24 408 työlupaa. Monikulttuurisuushankkeen (ETMO) avulla jatkettiin Suomeen jo muuttaneiden ulkomaalaisten työntekijöiden kotoutumisen edistämistä. EU:n tulevaisuuskeskustelussa haettiin keinoja haitallisen verokilpailun estämiseksi. Perustus- lakiluonnoksessa verotus säilyy kuitenkin yksimielisyyttä edellyttävässä päätöksenteossa. EU:n perussopimusta uudistettaessa vaikutettiin myös siihen, että yleishyödyllisten palvelujen tuottaminen kansallisesti valitulla tavalla turvataan. Kotimaisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota palvelujen vapautumisen mahdollisesti ai- heuttamiin kilpailun vääristymiin ja väärinkäytöksiin, joilla käytännössä voitaisiin kiertää työ- voiman liikkuvuudelle asetettua siirtymäaikaa. Palvelujen vapaa liikkuvuushan toteutuu jo 1.5.2004. SAK seuraa erityisen tarkasti siirtymäaikojen vaikutusta työvoiman liikkuvuuteen ja palvelu- jen tarjonnan kehitystä. Ehdottomana lähtökohtana on, että suomalaisten työehtojen toteutu- minen on turvattava laajenevilla sisämarkkinoilla. Kiireellisimpänä tehtävänä on korjata lähe- tettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn epäkohdat valvontatyöryhmän raporttiin kirjattujen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. EU:n laajentumiseen valmistautumista jatkettiin SAK:ssa myös pitämällä tiiviisti yhteyttä lä- hialueiden ay-järjestöihin. SAK:n syyskuussa 2002 alkanut tiedotuskampanja Euroopan tulevaisuudesta päättyi huhti- kuussa 2003. Kampanjan puitteissa järjestettiin tilaisuuksia noin 15 paikkakunnalla. Saadut kokemukset olivat etupäässä myönteisiä. Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen EAY:n edustajakokouksessa toukokuussa 2003 linjattiin Euroopan ammattijärjestöjen tavoit- teet Eurooppa –tason työmarkkinamekanismin kehittämiseksi. EAY:n tavoite on saada työ- markkinaosapuolille todellista eurooppalaista neuvottelutilaa, jossa sopimukset tunnustetaan aina EU-lainsäädännön soveltamiskeinoksi. Ylikansallisia ay-oikeuksia haluttiin vahvistaa muun muassa saamalla tunnustetuksi rajat ylittävät myötätuntotoimet, lakot mukaan lukien. Samaan aikaan eurooppalaista sopimusperinnettä haluttiin tukea vahvistamalla sosiaalidialo- gia ja alakohtaisesti edennyttä koordinaatiota sekä tehostamalla tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin täytäntöönpanoa samoin kuin parantamalla työntekijäin osallistumista muutoksenhallintaan. Pohjoismaiden ay-järjestöt paneutuivat Eurooppa-tason työmarkkinamekanismin kehittämi- seen PAY:n marraskuun alussa Ruotsissa järjestämässä konferenssissa. EAY:n edustajako- kouksen linjausten ohella konferenssissa arvioitiin EU:n tulevaisuuskonferenssin esille nosta- mia sopimuspoliittisia haasteita sekä EU:n laajentumisen mukanaan tuomia edunvalvontapo- liittisia kysymyksiä. PAY:n hallitus asetti syksyn aikana myös erityisen ad hoc –työryhmän tarkastelemaan laajentumisen työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja varautumista niihin eri
  • 22. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 19 pohjoismaissa. EU ja sosiaaliturva Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen muutostyö vaati tarkkaa seu- rantaa ja vaikuttamista etenkin työttömyysturvaetuuksien ulosmaksamisen säännöstöä valmis- teltaessa. SAK toimitti työttömyysetuuksien maksamisen sääntelyä koskevat näkemyksensä työ- ja sosiaaliministereille ja toimi aktiivisesti Suomen kantoja valmistelevassa kansallisessa jaostossa. Yhteistyöllä onnistuttiin torjumaan komission pyrkimys laajentaa päivärahan mak- samista maan rajojen ulkopuolelle kohtuuttomalla tavalla, joka olisi ollut aktiivisen työvoima- politiikan vastainen. Osallistuttiin selvitystyöhön, jolla pyritään sovittamaan Suomen asumis- perusteinen sosiaaliturva EU:n laajentumisen luomiin haasteisiin. Tämän työn pohjalta on käynnistynyt virkamiesvalmistelu. Toinen kansallinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma valmisteltiin laajennetussa kolmikantayhteistyössä ja aihetta käsittelevässä Italian puheenjohtajakauden seminaarissa. SAK toi alustuksessa ja puheenvuoroissa esille aidon kansallisen yhteistyön merkitystä onnistuneen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan edellytyksenä. EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä Osallistuttiin Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit- tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. Osallistuttiin EU:n työturvallisuus- ja työter- veysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön ja vaikutettiin työperäistä stressiä käsittelevien kannanottojen valmisteluihin asiantuntijana EAY:ssä. Osallistuttiin Suomen palkansaajien edustajana Eurooppa-tason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkki- naosapuolten neuvotteluihin. Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano EY on hyväksynyt vuonna 2000 kaksi syrjinnän torjumiseen tähtäävää direktiiviä ja erityisen toimintaohjelman asiasta. Kummatkin direktiivit liittyvät olennaisesti työelämään ja ne ovat muutoinkin sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälle samanlaisia. Toinen direktiiveistä (ns. syrjin- tädirektiivi) koskee rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Se ulottaa syrjintäkiel- lon työelämää laajemmalle, kuten koulutukseen, asumiseen ja sosiaaliturvaan sekä yleensä yk- sityisiin ja julkisiin palveluihin. Työsyrjintädirektiivi rajoittuu kutsumanimensä mukaan työ- elämään, mutta sen kieltämiä syrjintäperusteita ovat uskonto, vakaumus, vammaisuus, ikä ja sukupuolinen suuntautuneisuus. Työministeriö perusti kummankin direktiivin täytäntöönpanoa valmistelemaan oman työryh- män. Palkansaajajärjestöt asettivat tavoitteeksi, että direktiivit on saatettava samanaikaisesti ja yh- tenäisesti sekä mieluummin mahdollisimman vähälukuisin säädöksin voimaan ja että muutok- set on myös tehtävä vastikään uusittuun perusoikeusjärjestelmään mahdollisimman hyvin is- tuvasti. Toteuttamistavan ja kumpaakin direktiiviä yhdistävän sisällön osalta työmarkkinajär- jestöt pääsivätkin yhteisymmärrykseen. Sen sijaan rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koskevat pitemmälle menevät oikeusturvajärjestelmät kaatuivat suurelta osin oi- keusministeriön vastustukseen. Vaalien jälkeen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhdenvartaisuuslaiksi (20.1.2004/21). Esitys oli olennaisesti samansisältöinen, joka edellisessä eduskunnassa raukesi ajan puutteen vuoksi. Uusi lainsäädäntö on tullut voimaan 1.2.2004.
  • 23. 20 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Tallinnan palvelupiste Suomen työelämän infopiste perustettiin 10.12.2002. Infopiste on osa Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestö SAK:n, SAK:laisten liittojen, Toimihenkilöunionin ja Viron Ammatillisen Keskusjärjestön EAKL:n yhteistä projektia. Hankkeeseen on saatu EU-tukea Interreg III A - ohjelmasta. Infopisteen keskeinen tehtävä on neuvoa Suomen työelämästä kiinnostuneita viro- laisia pelisäännöistä, jotka Suomen työmarkkinoilla vallitsevat. Infopiste painottaa, että Suo- messa työskentely tapahtuu Suomen lakien ja työehtosopimuksessa määriteltyjen ehtojen mu- kaan – kaikille kansalaisuuteen katsomatta pitää maksaa samasta työstä samaa palkkaa. Info- pisteessä annetaan perustietoa suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä, palkkatasosta, vero- tuksesta, työehdoista, työsuojelusta ja ammattiliittojen tarjoamista palveluluista. Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden aikana infopisteessä on vieraillut jo yli 2000 suoma- laiseen työelämään liittyvistä kysymyksistä kiinnostunutta. Ammattiryhmistä eniten on neu- vottu rakennus-, palvelu-, metalli-, kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Kävi- jöistä yli kaksi kolmasosaa on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Useimpia kävijöitä on kiinnostanut, miten Suomesta voisi löytää töitä laillisesti, suomalainen palkkataso ja verotus sekä työlupamenettely, kun Virosta tullaan Suomeen töihin. Myös ammattiliitot ja niiden tar- joama tuki kiinnostavat virolaisia ja venäläisiä kävijöitä yhä useammin, erityisesti silloin, kun suomalainen työnantaja on häikäilemättömästi polkenut työehtoja. Infopiste on järjestänyt seminaareja ja infopäiviä ajankohtaisista aiheista. Infopisteen koke- muksia on jaettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Viron ja Keski-Euroopan ay- järjestöjen, virkamiesten, toimittajien ja päättäjien kanssa. Tallinnan infopisteessä on esillä runsaasti viron- ja venäjänkielistä materiaalia suomalaisesta työelämästä, ammattiliittojen esit- teitä ja työehtosopimuksia. Halukkaat voivat etsiä tietoa internetistä itsenäisesti tai infopisteen virkailijoiden opastuksella. Infopisteellä on omat nettisivut www.sak.fi/tallinn, joilta saa nel- jällä kielellä - suomeksi, viroksi, venäjäksi ja englanniksi - tietoa suomalaisesta työelämästä ja infopisteen toiminnasta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Äänestysaktiivisuuskampanja ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen Palkansaajaväestön äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi toteutettiin tiedotuksellisia ja järjes- töllisiä toimia yhdessä jäsenliittojen kanssa. Keskeisin haaste oli äänestysaktiivisuuden kohot- tamiseen tähtäävät toimet. Toinen tavoite oli nostaa julkiseen keskusteluun teemoja ja aihepii- rejä, jotka olivat palkansaajan kannalta merkityksellisiä äänestyspäätöstä tehtäessä. Äänestys- aktiivisuuskampanjointia voidaan pitää onnistuneena ja se huomattiin varsin hyvin. Vuoden 2003 vaaleissa 82 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä kertoi äänestäneensä. Eduskunta- vaaleissa 1999 luku oli 75 prosenttia. SAK:ssa tehtiin vaaleja varten erilaisia aineistoja. Luottamusmiehille suunnattu aineisto val- mistui tammikuussa 2003 ja sitä painettiin 40 000 kpl. Aineisto sisälsi mm. vaaliteemojen taustoitusta, kampanjan esittelyn ja tutkimustietoa edellisestä äänestysaktiivisuuskampanjasta. Lisäksi liittojen aktiiveille tehtiin pikatiedotetta ajankohtaisista teemoista. Vaalilennäkkiä SAK:n keskeisistä tavoitteita tehtiin 110 000 kpl. Ehdokkaille tehtiin muistiot työllisyydestä, verotuksesta ja työelämän kehittämisestä. Jäsenliittojen toimitsijoille ja palkansaajaehdokkail- le tehtiin kalvopaketti. SAK:n äänestysaktiivisuusmainoksia esitettiin MTV3-kanavalla sekä Nelosella 4.3.– 16.3.2003. Lehti-ilmoituksia oli liittolehdissä, palkansaajalehdissä ja Ilta-Sanomissa. SAK:n
  • 24. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 21 vaalikone oli käytössä ensimäistä kertaa. Vaalikoneessa kävi reilut 8 300 kävijää. Tammikuussa järjestettiin palkansaajajärjestöjen yhteinen vaalipaneeli työelämäkysymyksistä Helsingissä Marina Congress Centerissä. Tilaisuudessa olivat mukana puolueiden puheenjoh- tajat. SAK:n hallitusohjelmatavoitteita käsiteltiin useassa hallituksen kokouksessa keväällä 2003. Tavoitteista tehtiin teemakohtaiset muistiot ja ne jaettiin hallitusohjelmaneuvottelijoille. SAK:n tavoitteet menestyivät kohtuullisesti hallitusohjelmassa (tehty erillinen arvio). YKV-projektiin liittyen järjestettiin talven 2002–2003 aikana suurimmille eduskuntaryhmille ja -puolueille (Keskusta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP, Kristillisdemo- kraatit) tapaamiset. Virallisten tapaamisten lisäksi pidettiin epävirallisesti yhteyttä keskeisiin tahoihin. Syksylle 2003 suunnitellut uusien eduskuntaryhmien tapaamiset siirrettiin keväälle 2004. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana ja tutustumassa Suomen työelämän infopisteeseen 15.9.2003. SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ- ryhmä. Budjettivaikuttaminen Kevään eduskuntavaalit vaikuttivat myös budjettivaikuttamisen aikatauluihin. SAK:n hallitus- ohjelmatavoitteissa tuotiin pitemmän tähtäimen (vaalikauden) tavoitteita esille. Vuoden 2004 talousarvioesitystä varten jäsenliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin kesäkuussa SAK:n hallituksessa ja toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Tavoitteissa painot- tuivat työllisyyden parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. SAK valmisti arvion valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön lo- kakuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta. SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi. Työn puolesta -mielenilmauspäivä SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisenä hankkeena toteutettiin Työn puolesta – mielenilmauspäivä perjantaina 12.12. 2003. Päivän järjestämisen taustalla olivat lisääntyneet irtisanomiset sellaisissakin yrityksissä, joiden tulos on hyvä, ja jotka jakavat osinkoja osak- keenomistajilleen. Mielenilmauspäivän tavoitteena oli synnyttää keskustelua yritysten yhteis- kuntavastuusta ja yritysten tarpeesta pitää irtisanomisten sijasta huolta henkilöstöstään. Kansalaisten hyväksyntä oli vahvasti mielenilmauspäivän tavoitteiden puolella: SAK:n TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 75 prosenttia kansalaisista vastasi kyllä kysymykseen, onko suomalaisten työnantajien ja yritysten yhteiskuntavastuu heikentynyt sillä tavoin, että se näkyy perusteettomina irtisanomisina ja aidon yhteistyön puutteena työpaikoilla. Vain 18 pro- senttia vastaajista oli eri mieltä. Mielenilmauspäivää piti oikeana tapana reagoida puolet kan- salaisista ja 18 prosenttia oli sitä mieltä, että tarvittaisiin vielä järeämpiä toimia, työnseisauk- sia ja vastaavia. Vain 27 prosenttia oli sitä mieltä, että ei ole tarpeen järjestää mielenilmaus- päivää lainkaan. Mielenilmauspäivä toteutettiin kunkin ammattiliiton toimintaan ja tilanteeseen soveltuvalla tavalla siten, että työnantaja haastettiin keskusteluihin työpaikoilla siitä, mitkä ovat yrityksen tulevaisuuden näkymät, miten henkilöstömäärä kehittyy ja miten yhteistyössä henkilöstön kanssa voitaisiin paremmin turvata työpaikat tulevaisuudessa. Työpaikkakohtaisia keskustelu- ja käytiinkin kymmenillä tuhansilla yksityisillä ja julkisilla työpaikoilla. Myös pääosassa
  • 25. 22 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 työnantajakenttää vastaanotto oli hyvin myönteinen. Sen sijaan työnantajajärjestöjen edustajat tuntuivat jonkin verran hermostuneilta ja järjestöjen julkiset kommentit mielenilmauspäivästä olivat kielteisiä.
  • 26. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 23 Vahva SAK Järjestäytymisen edistäminen Liikkeessä -toiminnan pitkäntähtäyksen suunnitelmaan 2004-2006 kuuluu järjestäytymisas- teen turvaaminen ja seuranta, oppilaisiin suuntautuva työmarkkinatiedottaminen, järjestäyty- miseen liittyvät neuvontapalvelut ja jäsenetujen kehittäminen. SAK:n hallitus päätti toteuttaa viikolla 5 vuonna 2005 toimintaviikon, jolloin liitot ja kes- kusjärjestö jalkautuvat jäsenhankinnan merkeissä. Tätä toimintaa tuetaan samalle viikolle ajoittuvalla näyttävällä mainoskampanjalla. SAK:n ja liittojen välinen Liikkeessä - ohjausryhmä käynnisti syyskaudella kampanjoinnin suunnittelun. Se myös tarkentaa SAK:n ja liittojen työnjakoa jäsenhankinnassa. Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä oli tarkkailun vuosi, koska siru- kortti ja siihen tarvittava tekniikka ei ole yleisesti toteutunut siinä aikataulussa kuin hankkeen alussa oletettiin. Tavoiteaikataulua 2005 jouduttaneen siirtämään ainakin vuodella. SAK:n kotisivulla on ylläpidetty ”oikean ammattiliiton” hakukonetta. Liikkeessä - neuvontapuhelimen päivystyksestä on vastannut järjestölinja. Jäsenyydestä kiinnostuneet ja ”tulokasjäsenet” on ohjattu liittoihin. Aluetoiminnan kehittäminen SAK:n ja liittojen työnjakotyöryhmän toimeksiannosta käynnistettiin keväällä 2003 aluepro- jekti, jonka oli määrä selvittää alueorganisaation keskeiset tehtävät, alueellisen yhteistyön ke- hittämismahdollisuudet ja päällekkäiset toiminnot. Projekti teki vuoden 2003 aikana peruskar- toituksia aluetoiminnan nykytilasta, toiminnan pullonkauloista ja kehittämiskohteista. Projek- tin ohjausryhmänä toimi SAK:n järjestövaliokunta, mikä teki työnjakotyöryhmälle joulukuus- sa esityksensä aluetoiminnan painopisteistä. Esitysten lopullinen käsittely siirtyi vuoden 2004 puolelle. Nuoret SAK:n hallitus nimesi vuoden 2003 SAK:n viralliseksi nuorten vuodeksi. Teemavuoden viral- linen avaus tapahtui Next Step-messuilla Turussa ja Jyväskylässä, joille SAK:n nuoret osallis- tuivat yhteisosastolla jäsenliittojen kanssa. Nuorten vuosi huipentui 6.-7.6. Tampereella järjes- tettyyn tapahtumakokonaisuuteen, joka alkoi perjantaina Tulevaisuuden päättäjät kohtaavat - seminaarilla, jatkuen lauantaina sählyturnauksella, Junnujenkka-lastentapahtumalla ja Arvo- rokilla. Tapahtumiin osallistui yhteensä liki 7 000 nuorta ja saadun palautteen mukaan tapah- tumille yksiselitteisesti toivottiin jatkuvuutta. Nuorten vuoden aikana uudistettiin myös SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma, joka vahvistettiin SAK:n kevätvaltuustossa. Ohjelma julkistettiin heinäkuussa ja se sai osakseen varsin runsaan medianäkyvyyden. Loppuvuoden aikana ohjelmaa esiteltiin useiden liittojen tilaisuuksissa.
  • 27. 24 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Lisäksi teemavuoden aikana tehostettiin nuorten tavoitteiden esiin nostamista, nuorten koulu- tusta, Arvo-lehden levikkityötä sekä lehden sisällön kehittämistä. Syksyn aikana myös toimin- taryhmien toimintaan saatiin uutta eloa. SAK:n nuoret toteuttivat keväällä 2003 neljättä kertaa Kesäduunari-kiertueen. Viikon ajan kierrettiin ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa nuorille työntekijöille heidän oikeuksis- taan ja velvollisuuksistaan. Keväällä 2003 järjestettyjen eduskuntavaalien alla SAK:n nuoret työstivät omat eduskunta- vaalitavoitteensa sekä vaikuttivat siihen, että nuorten kannalta keskeisiä tavoitteita saatiin si- sällytettyä SAK:n yleisiin tavoitteisiin. Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen Työmarkkinatiedottaminen ruotsinkielisille oppilaille on jatkunut koko vuoden. ”Matkalla työelämään” -video tekstitettiin ruotsiksi ja sitä on jaettu oppilaitoksiin ja jäsenliitoille sekä käytetty työmarkkinatiedotuksessa. Ruotsinkielinen sihteeristö täytti 19.10.2003 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirjoitettiin sihteeristön toiminnasta historiikki ”Annorlunda, men ändå lika”. Sihteeristön 80- vuotisjuhlaseminaari pidettiin Murikka-opistolla. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut pääasiallisesti Löntagaren-lehdessä, pi- katiedottein ja internetissä SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta on jatkunut entisessä laajuudessa. Koulutustilaisuudet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Pohjoismainen yhteistyö on ollut vakiintunutta ja tapaamisten aiheina ovat olleet järjestäyty- mis- ja jäsenhankintakysymykset. Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla Järjestövaliokunnan, työelämän kehittämisvaliokunnan sekä koulutus-, viestintä- ja järjestö- tiimien yhteistyönä käynnistyi pienten työpaikkojen edunvalvontaa parantava hanke "Pienten työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojekti 2003" ( PETE 3 ). Projekti on jaettu kolmeen eri osahankkeeseen: 1. Pienen työpaikan tilanne ja luottamustehtä- vien vastaanottokynnyksen madaltamista koskeva osahanke, 2. pienen työpaikan henkilöstön ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, ”netti” osahanke ja 3. ammattiosastot pienen työpaikan tukena –osahanke. Hankkeiden raportit valmistuvat vuoden 2004 aikana. SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen SAK:n hallitus asetti edustajakokouksen päätöksen pohjalta työryhmän pohtimaan keskusjär- jestön ja liittojen yhteistyön vahvistamista ja työnjaon kehittämistä. Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa 2001 ja jättää loppuraporttinsa hallitukselle maaliskuussa 2004. Vuoden 2003 ai- kana työryhmä keskittyi tiettyihin, konkreettisiin yhteistyön ja työnjaon kehittämisen kannalta keskeisiin teemoihin, joista se tulee esittämään toimenpiteitä SAK:lle, suosituksia jäsenliitoil- le ja jatkoselvityksiä edellyttäviä toimenpiteitä. Teemat liittyvät työnjakoon edunvalvontaky- symyksissä ja asiantuntijapalveluissa, ay-koulutukseen, työttömyyskassajärjestelmän kehittä- miseen, järjestäytymisen edistämiseen, järjestäytymisen periaatteisiin ja menettelytapoihin rii-
  • 28. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 25 tatilanteissa, alueorganisaation tehtäviin, palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön kehittämi- seen, SAK:n hallinnon kehittämiseen ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen sekä SAK:laisen ay-liikkeen talouden kehitysnäkymiin. Koulutuksen kehittäminen Koulutuslinjan toiminnan keskeisenä tavoitteena on ollut osaamisen kehittäminen koko ay- organisaation yhteisenä strategisena tavoitteena. Tässä tarkoituksessa on tuettu koulutusorga- nisaatioiden toimintaa, luotu edellytyksiä tiiviimmälle yhteistyölle ja käynnistetty kehittämis- hankkeita. Hyvien käytäntöjen leviämistä on edistetty valiokunta- ja työryhmätyöskentelyn välityksellä. Koulutusjärjestelmän rakenteiden uudistamista koskeva työ oli käynnissä SAK:n ja liittojen työnjakoa käsittelevässä työryhmässä. Paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutus Neljälle paikallisjärjestölle toteutettiin kehittämiskoulutuksen pilotti, jossa mallinnettiin kehit- tämistä tukeva koulutusohjelma. Koulutuksen käynnistäminen perustui Liikkeessä tulevaisuu- teen -ohjelman linjauksiin. Pilotista tehtiin seurantatutkimus, jonka havainnot olivat myöntei- set. Tämän pohjalta päätettiin kehittämiskoulutukseen tehtävistä tarkistuksista ja koulutuksen laajentamisesta uusiin paikallisjärjestöihin. SAK:n yhteistyökumppaneina pilotin toteuttami- sessa olivat Kiljavan opisto ja TSL. Uuden ajan ay-koulu Lähiopetuksena toteutettuja Ay-kouluja käynnistyi vuoden aikana kolme, joista kaksi VAL:n kouluja Helsinkiin ja Tampereelle. Kolmas koulu perustettiin myös Tampereelle. Kouluissa oli oppilaita yhteensä 37. Verkkokouluilla oli ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja osanottajia niissä oli yhteensä 70 eri liitoista ja eri puolilta maata. Toimintamalliksi vakiintui se, että opiskelijat ilmoittautuvat SAK:n, TSL:n ja liittojen sivuilla olevan linkin kautta ja uusi ryhmä käynnistyy heti, kun noin 10 - 12 ilmoittautunutta on koossa. Rekrytointi oli varovais- ta, koska verkko-ohjaajien määrä on edelleen rajallinen. Ay-liikkeen verkko-oppimisen kehittäminen Verkko-oppimisen kehittämisryhmä jatkoi työtään. Kevään aikana kartoitettiin liittojen verk- ko-oppimisen tilaa. Vuoden aikana tutustuttiin myös erilaisiin oppimisalustoihin. Vielä ei kuitenkaan syntynyt yhteistä käsitystä yhden yhteisen oppimisalustan hankkimiseksi. Keväällä ryhmä kävi tutustumassa Ruotsin LO:n ja Runö-koulun verkko-oppimissovelluksiin. Ryhmä osallistui myös Hämeenlinnassa järjestettyyn Informaatioteknologia konferenssiin Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen Ay-liikkeen oman henkilöstökoulutuksen sisältöjen kehittämisessä on tehty yhteistyötä SAK:n Kehittämiskeskuksen kanssa. Lisäksi koulutuslinja on tukenut Kehittämiskeskusta uu- sien kurssien tiedottamisessa ja opiskelijarekrytoinnissa. Tavoitteena on ollut kehittää liittojen työntekijöiden ammattitaitoa ja työtä. Ay-liikkeen yhteinen henkilöstökoulutus on toiminut parhaimmillaan eri liittojen välisenä vuorovaikutus- ja oppimisfoorumina sekä ammattitaidon että ay-työn kehittämisessä. Kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen eri koulutusjaksoihin osallistui vuo- den aikana yhteensä 610 ammattiliittojen työntekijää. Koulutuksista osa oli pidempiä koulu- tussarjoja, joissa oli useampia koulutusjaksoja. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 33 koulutusjak- solla kertyi 931. Ammattiliittojen työntekijöiden perinteistä, 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opis-
  • 29. 26 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 keli vuoden lopussa 75 ay-toimihenkilöä eri ammattiliitoista. Lisäksi 23 ay-toimihenkilöä aloitti vuonna 2003 Kehittämiskeskuksen uudistetun, 15 opintoviikon kaksivuotisen tutkinto- opiskelun. Ay-toimihenkilötutkinnon tavoitteena on, että tutkinto-opiskelijat voivat laajentaa ja syventää ammattitaitoaan sekä kehittää omaa työtään ay-liikkeessä. Tutkinto-opiskelua oh- jaa SAK:n jäsenpalveluosaston koulutuslinja, Kehittämiskeskus ja liittojen asiantuntijoista koostuva tutkintotoimikunta. Tutkinto-opiskelijoiden ohjauksessa pääpaino on ay-työtä tuke- vissa lopputöissä. Kaikkiaan ay-toimihenkilötutkinnon lopputöitä on tehty vuoden loppuun mennessä 34 kpl. Liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmässä käsiteltiin vuoden aikana liittojen palkatun henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen yhteisiä painopisteitä ja malleja ay- liikkeen sukupolvenvaihdostilanteessa. Työryhmä mm. valmisteli ja lähetti ammattiliitoille uusien työntekijöiden perehdyttämiseen liittyviä suosituksia, malleja ja asiakirjoja. Valmiste- luvastuu työryhmän käsittelemissä asioissa on koulutuslinjalla. Vuoden lopulla työryhmässä herätettiin kysymys siitä voisiko SAK:laisella ay-liikkeellä olla yhteinen henkilöstöstrategia. Yhteistyö Humakin kanssa Yhteistyö Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikön kanssa jatkui niin aikuis- ten muuntokoulutuksen toteuttamisessa kuin nuorten koulutuksen osalta. Toisen aikuiskoulu- tusryhmän rekrytointi onnistui hyvin ja hakijoita oli n. kolminkertainen määrä oppilaspaikkoi- hin verrattuna. Myös nuorten koulutukseen on ollut runsaasti hakijoita. Keskusjärjestön, alue- palvelukeskusten ja liittojen toimistoissa oli useita opiskelijoita työoppimisjaksoilla. Ensim- mäiset ay-aktiivit saavat ammattikorkeakoulututkinnon suoritetuksi vuoden 2004 aikana. Noste ja Osaava pärjää –hanke Koulutuslinja vastasi aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan Nosteeseen kuuluvasta Osaava pärjää -hankkeesta. Hanke käynnistyi keväällä valtakunnallisena ns. hakevan toimin- nan hankkeena yhteistyössä liittojen kanssa. Tarkoituksena oli tiedottaa Noste-ohjelman tar- joamista mahdollisuuksista, kannustaa liittojen jäseniä opintoihin ja kehittää oman organisaa- tion järjestöllistä aktiivisuutta jäsenten ammatillista osaamista koskevissa kysymyksissä. Osaava pärjää -hankkeessa toteutettiin 29 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata, lukuisia muita puhetilaisuuksia, tuotettiin ja levitettiin Noste-ohjelmaa koskevaa aineistoa ja käynnistettiin pätevyysluotsien koulutus. Syksyllä koulutettiin yhteistyössä liittojen kanssa 150 pätevyys- luotsia, joiden tehtävänä on tiedottaa hankkeesta, toimia työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä edistäen ja kannustaa opintoihin. Pätevyysluotsien koulutus toteutettiin joko kaksipäiväisenä tai kolmipäiväisenä. Hankkeessa toimittiin laajassa yhteistyössä eri oppilaitoksia edustavien tahojen ja viranomaisten kanssa. Työpaikkatasolla pyrittiin edistämään yhteistyötä työnanta- jien kanssa. Hanke sai taloudellista tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Noste-ohjelman resursseihin valtion talousarviossa vaikutettiin eri kanavia myöten ja vastaa- vasti toimittiin vaikutettaessa ohjelmasta annettuihin asetuksiin. Koulutuslinja osallistui koulutuspoliittiseen edunvalvontatyöhön yhteistyössä yhteiskuntapo- liittisen osaston kanssa. Aluepolitiikka ja aluekehittäminen Euroopan unionin komission oli määrä julkistaa kolmas koheesioraporttinsa vuoden 2003 lo- pussa. Raportti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission tavoitteita ohjelmakautta 2007-2013 varten. Palkansaajajärjestöjen yhteistyönä järjestettiin tammikuussa seminaari, jonka yhteydessä julkistettiin kannanotto suomalaisten palkansaajien tavoitteista seuraavalle rakennerahastokaudelle. Kannanotto toimitettiin mm. työllisyysasioista vastaavalle komissaari Diamantopouloulle.
  • 30. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 27 Aluepolitiikkaa ja EU-ohjelmatyötä leimasivat toimintavuonna ohjelmien välitarkistukset. Lukuisissa seminaareissa ja seurantakomiteoiden kokouksissa vaikutettiin siihen, että EU- ohjelmien sosiaalirahastotoimenpiteiden kautta rahoitusta suunnataan kansallista Noste- oh- jelmaa tukeviin hankkeisiin vuosina 2004-2006. Aluekehittämistyöryhmä ja järjestövaliokunta pitivät yhteiskokouksen, johon kutsuttiin toi- mialaneuvottelukuntien sihteerit. Kokouksessa käsiteltiin liittojen ja SAK:n elinkeinopoliitti- sia linjauksia. Aluepolitiikkaan vaikuttamisen työnjaon kannalta tätä keskustelua jatketaan tu- levina vuosina. Aluekehittämistyöryhmä on myös seurannut vuoden 2003 alusta voimaan as- tuneen aluekehittämislain toteuttamista. Maakunnissa on ensimmäistä kertaa laadittu kansalli- sia ja EU-ohjelmatoimia yhdistävät toteuttamissuunnitelmat ( TOTSU ). Maakuntien yhteis- työryhmien jäseninä ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat ensimmäistä kertaa olleet vaikut- tamassa myös alueiden kansallisen rahoituksen suuntaamiseen. Ohjelmatyötä edistävä tiedotus ja koulutus Toimintavuoden aikana on toteutettu yksi valtakunnallinen ja viisi alueellista aluevaikuttaja- kurssia. Kurssit järjestettiin Lapin, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä- Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Kymen ja Etelä-Karjalan maakuntaryhmien jäsenille ja paikallisjärjestöjen johdon edustajille. Kursseilla tavoitettiin lähes sata opiskelijaa. Lisäksi aluevaikuttamista käsiteltiin Savon ja Pohjois-Karjalan SAK-päivillä, jonne osallistui noin 200 henkeä. Valtakunnallisella kurssilla käsiteltiin seutukuntayhteistyötä ja aluekeskusohjelmia. Alueelli- set kurssit olivat räätälöityjä alueiden tarpeisiin, mutta useimmilla kursseilla seutukuntayhteis- työ ja TE-keskusten rooli aluekehittämistyössä olivat keskeisiä teemoja.
  • 31. 28 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 Hankekeskus Intranet Santraan perustettiin Hankekeskus -portaali, johon koottiin tietoa mm. kansallisista ja EU-rahoituslähteistä, hakuajoista, hakuohjeista ja hankkeista, joissa ay-liike on tai on ollut hallinnoijana tai partnerina mukana. Portaaliin on alettu kerätä tietoa myös projektityöoppaista ja projektikoulutuksesta. Hankekeskuksesta alettiin tiedottaa erillisissä tilaisuuksissa ja ay-liikkeen lehdistössä. Portaa- lia hyödynnetään myös ay-liikkeen projektiosaamisen kehittämisessä. Jatkettiin ETMO-hankkeen ( Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä ), Yhteinen ääni- teemahankkeen ( Equal-ohjelman rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan hankkeen yhteishanke ) ja TOMA-hankkeen (Toinen mahdollisuus – työttömien naisten han- ke) työn tukemista mm. osallistumalla toimintavuoden lopussa päättyneen TOMA-hankkeen tulosten levittämiseen. Samoin AIKE Internationalin MORO -hankkeen ohjausryhmän työssä mukanaoloa on jatkettu. Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön koulutusorganisaation ETUCO:n järjestämälle 12 eri teemakurssille osallistui vuoden aikana kaikkiaan 16 ay-toimihenkilöä SAK:sta ja sen jäsenlii- toista. Toimintavuoden aikana on osallistuttu ETUCO:n projektityön asiantuntijaverkoston työhön ja valmisteltu toimia ETUCO:n projekti-informaation ja SAK:n hankekeskuksen informaation yhteensovittamiseksi ja tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yhteistyössä Murikka-opiston, Kiljavan opiston ja Aktiivi-instituutin kanssa toteutettiin viides kansainvälisen yhteistyön kou- lutusohjelma. Dialog on Projekti oli ETUCO:n hallinnoima ja sen päätavoite oli edistää sosiaaliseen vuoropuheluun osallistumista informaatioyhteiskunnan välineitä hyväksikäyttäen. Projektilla oli kaksi suurta päälinjaa: Eurooppalaisen ay-liikkeen on-line verkottuminen ja IT-työkalujen käyttö euroop- palaisessa ay-koulutuksessa. Kolmantena osiona oli web-portaalin käyttö ay-liikkeessä. Osana tätä projektia SAK järjesti toukokuussa viiden päivän kansainvälisen workshopin web- portaalien käytöstä ay-liikkeen työssä Transnational workshop on developing web portals. Osallistujia workshopissa oli viidestä maasta. Dialog on -projektin varsinaiset toimet loppui- vat vuoden loppuun mennessä. Monikulttuurisuustyö SAK:n edustajakokouksen hyväksymä asiakirja Liikkeessä tulevaisuuteen käsittelee haasteita, jotka liittyvät monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Niihin liittyy järjestö-, koulutus- ja tiedotus- toiminta sekä edunvalvonnan kehittäminen. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien järjestäy- tyminen kuuluvat SAK:n hallituksen hyväksymään edustajakokouksen painopisteet 2001- 2006 hankesalkkuun. Ohjelman täytäntöön saattamiseksi päätettiin vuonna 2002 käynnistää monikulttuurisuutta koskeva hanke. Sen tarkoituksena on kehittää järjestöllisiä valmiuksia monikulttuurisuusasi- oissa, edistää edunvalvontaa ja kehittää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä. Syksyllä 2002 perustettiin liittojen ja keskusjärjestön työryhmä, jonka tehtävänä on edustaja- kokouskauden ajan toimia - keskustelufoorumina - tiedon hankkijana, tuottajana ja kartuttajana
  • 32. S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 29 - järjestöllisten toimien yhteysverkostona ja ehdotusten tekijänä - palvelutarpeiden selvittäjänä - yhteydenpitäjänä maahanmuuttajien ja ulkomaalaisperäisen väestön yhteisöihin sekä vi- ranomaisiin - edunvalvontatoimien yhteysverkostona. Työryhmä ehti pitää yhden kokouksen vuonna 2002. Varsinaisesti toiminta käynnistyi vuonna 2003. Työryhmä piti vuoden 2003 aikana kuusi kokousta. Huhtikuun alusta projektille nimet- tiin projektipäällikkö. Ensimmäisenä toimintavuonna projektissa keskityttiin olemassa olevan materiaalin ja jo käynnissä olevien, muiden toimijoiden maahanmuuttajien parissa toteuttamien projektien kar- toittamiseen. Työryhmä kuuli useita vierailijoita. Työministeriö esitteli työryhmälle mm. Maa- työ-raportin. Vähemmistövaltuutettu esitteli työtään. Ulkomaalaislain ja yhdenvertaisuuslain valmistelua seurattiin. Työministeriön etno-työryhmässä toimittiin edelleen. SAK oli edelleen aktiivisena toimijana EAY:n diskriminaation vastaisessa kampanjassa. EAY:n hallitus hyväksyi lokakuussa toimintaohjelman maahanmuuttajien integroimiseksi työelämään ja yhteiskuntaan siten, että syrjintä, rasismi ja muukalaisviha vähenevät. Samoin osallistuttiin EU:n diskriminaation vastaisen kampanjan Suomen työryhmään. Joulu- kuun 10. päivän ”Avaruutta ajatuksiin” –tilaisuuksia kuudella paikkakunnalla koetettiin tehdä tunnetuksi osaltamme. Valitettavasti työelämän kysymyksiin keskittyvä Kotkan seminaari jouduttiin peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen oma monikulttuurisuusseminaari, joka oli tarkoitettu liittojen työntekijöille. Seminaari kokosi liki 50 osanottajaa. Työryhmä teki yhteistyötä Kilja- van opiston hallinnoiman ETMO -projektin kanssa, jonka hyviä käytäntöjä pyritään tekemään yhdessä tunnetuiksi. Vuoden suurin hanke oli liittokysely, jonka alustavat tulokset saatiin vuoden lopulla. Sen mukaan SAK:laisissa liitoissa on oletettua enemmän eli yli 10 000 maahanmuuttajajäsen- tä. Eniten heitä on Metallityöväen liitossa, PAM:ssa, KTV:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa, suhteellisesti kuitenkin eniten Muusikkojen liitossa. Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa - raportin julkistaminen jäi vuoden 2004 puolelle. Kouluyhteistyö Koulutuspäiviä järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Valtakunnalliset päivät perus- koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammi-helmikuun vaihteessa, ammatillisille opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa ovat vakiinnuttaneet asemansa ja kehittyneet luonteeltaan perinteisiksi. Tapahtumien kirjallinen ja suullinen palaute osoittaa, että kurssien sisällöt ovat monin osin sellaisenaan opetustyössä käyttökelpoista informaatiota. Opettajien toimesta tieto leviää laajalti opiskelijoille. Esimer- kiksi yksi peruskoulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettaja opettaa keskimäärin kahdeksaa, yhdeksää eri luokkaa, joissa on yhteensä keskimäärit runsaat 200 koululaista. Opinto-ohjaajalla vastaava luku on vieläkin suurempi. Ammatillisia opettajia SAK:n järjestämillä koulutuspäivillä oli mukana kaikilta koulutusaloil- ta ja –tasoilta. SAK:n mainituille opettajaryhmille järjestämään kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui 340 opettajaa. Koulutusmessujen ja Verkostoitumalla työssä oppimisen laatuun ja vaikuttavuuteen -projektin (VETOLAVA) kautta tavoitimme noin 500 opettajaa. Keväällä käynnistyi Työelämässä -pelin tekeminen. Peliä valmisteltiin koko loppuvuosi ja
  • 33. 30 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 tuote valmistuu vuonna 2004 maaliskuussa. Peli sopii sekä yleissivistävään kouluopetukseen yläasteilla ja lukioissa että ammatillisen koulutuksen työelämätiedon oppisisältöön. Matkalla työelämään opetusvideoita markkinoitiin koko vuoden ajan. Opettajat ja SAK:n liitot ovat tilanneet vuonna 2003 loppuun mennessä n. 1300 videota. Videosta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. SAK:n koulu- ja työmarkkinatiedotus on osaltaan lisännyt ja te- hostanut myös jäsenliittojen vastaavaa työtä ammatillisiin oppilaitoksiin. Jäsenmikrohanke Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena oli edelleen pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain. Kesällä uudistettiin jälleen malleja ja tarkistettiin myös hintoja. Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin edellis- vuotista enemmän eli 1 563 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuoden loppuun men- nessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 4 863 kpl. Kesällä uudistettiin alueilla ja oppilaitoksissa olevat jäsenmikron esittelykoneet. Vanhat esitte- lykoneet sijoitettiin ay-opistoille ja Kouvolan nettikahvilaan. Syksyllä tehtiin kaikkien jäsenmikron hankkineiden keskuudessa käyttäjä- ja asiakastyytyväi- syyskysely. Sen mukaan käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä jäsenmikroon. Jäsenmikrohankkeen perusidea eli tarjota kokonaispaketti, joka sisältää kaiken tarvittavan, näytti toimivan erin- omaisesti. Kyselyn perusteella jäsenmikrohanke on myös edistänyt SAK:laisten jäsenten tie- toyhteiskuntavalmiuksia. Kokonaisuudessaan hanketta koordinoi SAK:ssa ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimis- ton ja liittojen asiantuntijoita. Syksyllä päätettiin muuttaa jäsenmikroprojekti osaksi jäsenetu- palvelua sekä purkaa projektiorganisaatio. SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 243 kpl. Apurahoja myönnettiin 27 kpl. Niistä kolme suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pää- oma on 262 979,48 E ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 E.