SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011

3. 3
1. SUOMEN MALLI ON TUOTTANUT TULOSTA, 4
TYÖ HY VINVOINNIN PUOLESTA JATKUU
1.1 VAALIK AUDEN KOLME HA ASTETTA 4
1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA VAHVISTETTAVA 6
2. K ASVUPOLITIIK ALLA ENEMMÄN JA PAREMPIA 7
TYÖPAIKKOJA
2.1 TALOUSPOLITIIK AN SUURI LINJA 7
2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKK A A 10
2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN 14
2.4 ELINKEINOPOLITIIKK AAN SUUREMPI VAIHDE 16
2.5 PITK ÄJÄNTEISYYTTÄ LOGISTIIKK ARATK AISUIHIN 19
2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIK AN SUOMALAINEN 20
MALLI
2.7 ASUNTOPOLITIIK AN SUUNNAKSI TARJONNAN 21
LISÄÄMINEN
2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MA AHANMUUTTOA 22
3. TYÖHY VINVOINNIN EDISTÄMINEN 23
3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA KOOTTAVA 23
YHTEEN
3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET 24
3.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA. NYT. 27
3.4 TYÖSUOJELUSSA PARANNETTAVA A 29
4. PALKK APERUSTEISEN SOSIAALITURVAN 30
VAHVISTAMINEN
4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAK AASSA HALLINNASSA 30
4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS 30
4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET KORJATTAVA 31
4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA PARANNETTAVA 31
5. TAVOITTEENA REILUMPI GLOBALISA ATIO JA 33
VAHVA EUROOPPA
5.1 MAAILMANK AUPALLE REILUT PELISÄ ÄNNÖT 33
5.2 EUROOPAN SOSIA ALISTA MALLIA VAHVISTETTAVA 34
6. TIIVISTELMÄ LINJAUKSISTA: KOHTI OSAAVAA JA 35
OIKEUDENMUK AISTA SUOMEA

4. 4
Helteinen iltapäivä toukokuussa 2006. Uuden-Seelannin työministeri Ruth Dysonin johtama valtuuskunta saapuu
SAK:n johtoryhmän kokoushuoneeseen neljännestunnin myöhässä. Virkamiehistä ja työmarkkinaosapuolten edus-
tajista koottu ryhmä on kiertänyt koko päivän Helsingissä tapaamassa valtakunnan kärkivaikuttajia. Suomen vierai-
lun tarkoituksena on selvittää, kuinka on mahdollista, että vain vähän yli kymmenen vuotta sitten historiansa syvim-
män talouslaman kourissa ollut syrjäinen maa onkin nyt noussut maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi.
Uusiseelantilaisten vierailu on osuva osoitus siitä yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta, joka maail-
malla on viime vuosien aikana tapahtunut. Vielä kymmenen vuotta sitten useat kansainväliset asiantuntijat ja
talousjärjestöt suosittelivat Suomelle nk. Uuden-Seelannin mallia, jonka kulmakiviä olivat mm. sosiaaliturvan alas-
ajo ja ammattiyhdistysliikkeen aseman murentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen ja Uudesta-Seelan-
nista tullaan Suomeen hakemaan menestyksen eväitä.
KUVA 1. Työllisten lukumäärä 1995-2006
1000 henkeä, 12 kuukauden liukuva keskiarvo
2450
(KUVA 1) 2400
2350
2300
2250
2200
2150
2100
1.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA 2050
2000
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Lähde: Tilastokeskus

5. 5
1. TALOUDELLINEN HAASTE: KUVA 2. Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista?
1,0 = Pohjoismaiden keskiarvo kullekin indikaattorille
2. SOSIAALINEN HAASTE:
1,5
3. EKOLOGINEN HAASTE:
1,0
0,5
Työttömyys- Pienipalkkaisen Työsuhde- Hyödyke- Aktiivisen
korvaustaso verokiila turva markkinoiden työvoimapolitiikan
sääntely voimavarat
SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA
OECD
Lähteet: OECD Going for Growth 2006
sekä OECD Economic Survey of Finland 2006.
Työttömyyskorvaustasoa mitataan keskiarvona 5 vuotta työttömänä
2 olleiden pieni- ja keskipalkkaisten henkilöiden sosiaalietuuksien suh-
teesta edeltäneeseen palkkatasoon. Pienipalkkaisen verokiilaa mita-
taan verojen ja veroluonteisten maksujen (työntekijän ja työnantajan)
osuutena yrityksen työvoimakustannuksista. Työsuhdeturvaa mitataan
OECD:n indeksillä, joka kuvaa toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei-
den turvaa. Hyödykemarkkinoiden sääntely kuvaa kilpailun vapautta ja
markkinoiden toimivuutta; sitä mitataan OECD:n indeksillä. Aktiivisen
työvoimapolitiikan voimavaroja mitataan aktiivisiin toimenpiteisiin käy-
tettävien määrärahojen suhteena bruttokansantuotteeseen.
SAK

6. 6
1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA
VAHVISTETTAVA
• Suomen malli on tuottanut tulosta – kehitetään sitä
edelleen
• Sovitetaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikkaa
jatkossakin
• Parannetaan työntekijäosapuolen neuvotteluedellytyk-
siä paikallistasolla

7. 7
2.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA (KUVA 3)
KUVA 3. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2010,
1000 henkeä
3500
3000
2500
Työikäiset (20-64 -vuotiaat)
2000
1500
Eläkeikäiset (yli 65 -vuotiaat)
1000
500
0
1950 1970 1990 2010 2030
Lähde: Valtiovarainministeriö

8. 8
2.1.1 Verotuksen rakenne
työllisyyttä edistäväksi
Viime vuosina verotulot ovat euromääräisesti kasvaneet
samaan aikaan kuin verotusta on kevennetty. Voidaanko
tästä päätellä, että veronkevennykset ovat rahoittaneet itse
itsensä ja oikeastaan tämän ylikin?
Ei voida. Verokertymän kasvuun vaikuttaa myös vero-
pohjan, eli sen mitä verotetaan, kasvu. Veropohja on monilla
tavoilla mitattuna kehittynyt suotuisasti. Näyttää siltä, että
verokertymä on kasvanut ennen kaikkea sen vuoksi, että
talous, ansiotaso ja niiden mukana veropohja ovat kasva-
neet, mikä on peittänyt veroasteen alenemisen vaikutuk-
sen.
Viime aikoina onkin toisteltu, että veropohja on kasvanut
juuri siksi, että veroastetta on alennettu. Veronalennusten
seurauksena olisivat siis yritteliäisyys, työinto ja työtunnit
kasvaneet ja kannustimet kiertää verotusta pienentyneet.
Verotuksella kiistatta onkin vaikutusta edellä mainittuihin
tekijöihin, mutta varsinainen kysymys on, kuinka paljon.
Tästä aiheesta on viime vuosina tehty useita kansainvälisiä
tutkimuksia. Tutkimuksissa yleinen arvio on, että veropohja
kasvaa 2-4 prosenttia, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä
osa kasvaa 10 prosentilla. Vaikutus on niin pieni, että Suo-
men veropohjan kasvun on täytynyt johtua pääosin muista
syistä kuin veronkevennyksistä. Oikea pääsyyllinen on hyvä
yleinen suhdannetilanne.

9. 9
EU
EU
2.1.2 Kuntatalous vakautettava,
julkiset palvelut turvattava

10. 10
2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA
• Varaudutaan väestön ikääntymi-
seen hyvissä ajoin 2.2.1 Muutosturvaa laajennettava
• Muutetaan verotuksen raken-
netta työllisyyttä edistäväksi
• Vakautetaan kuntatalous ja
yksinkertaistetaan valtion-
osuusjärjestelmää
• Huolehditaan julkisten palvelu-
jen laadusta ja tuloksellisuu-
desta hyvällä henkilöstö-
politiikalla

11. 11
EU
Alla oleva työvoimatase (kuva 4) on eräs tapa kuvata eri
väestöryhmiä työmarkkinoiden näkökulmasta. Siitä nähdään,
että työikäisestä väestöstä iso osa, noin 1,3 miljoonaa hen-
keä, ei kuulu työvoimaan. Työikäisestä väestöstä työvoimaan
eivät kuulu esimerkiksi eläkkeellä olevat, koululaiset, opiske-
lijat, kotiäidit ja -isät sekä asevelvollisuutta suorittavat. Työl-
lisyysasteen nostaminen 75 prosentin tasolle edellyttää työ-
voimaan kuulumattomien lukumäärän pienentämistä. Esi-
merkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta parantamalla
voidaan lyhentää nuorten naisten poissaoloa työstä.
KUVA 4. Suomen työvoimatase vuonna 2004, 1000 henkeä
Suomen väestö
Työikäinen väestö, 15-74 -vuotiaat Alle 15 v. Yli 74 v.
Työvoima Työvoimaan kuulumattomat
Työlliset Työttömät
Palkansaajat Yrittäjät
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
Lähde: Tilastokeskus

12. 12
2.2.2 Lisää laatua ja tehoa
työhallintoon
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimia arvostellaan usein temppu-
työllistämiseksi, joka ei oikeasti edistä työllistymistä. Työvoi-
mapolitiikan toimia on monenlaisia, esimerkiksi tukityö, työvoi-
makoulutus, työharjoittelu ja työkokeilu. Eri toimet eroavat
tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan toisistaan. Tavoitteena on aina
tietenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta joilla-
kin se saattaa olla realistista vasta useista toimista koostuvan
kokonaisuuden jälkeen. Työttömistä yli puolet on nk. vaikeasti
työllistettäviä (KUVA 5), kuten pitkäaikais- tai toistuvaistyöttö-
miä, vajaakuntoisia, iäkkäitä ja maahanmuuttajia. Heidän työllis-
tymiseensä ei pelkkä talouden kasvu useinkaan riitä, vaan kas-
vun lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.
Työvoimapolitiikan toimien vaikuttavuutta on tutkittu pal-
jon. Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpia toimenpiteitä
ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja
tukityö yksityisellä sektorilla. Erityisesti oppisopimusk oulutuk-
sella on yksilötasolla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Ammatilli-
sen koulutuksen myönteiset vaikutukset työttömien työllisty-
miseen ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä ja selvästi muuta työ-
voimakoulutusta suurempia.
Tulevaisuudessa työvoimapolitiikan toimia on suunnattava
entistä vahvemmin tukityöhön yksityisellä sektorilla sekä tut-
kintoon johtavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Yksi-
lön tarpeet huomioiva tukityö ja koulutus voivat osaltaan paran-
taa työnhakijan työmarkkinavalmiuksia ja helpottaa paluuta työ-
hön. Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole
rahan haaskausta.
Lähteet: HÄMÄL ÄINEN, TUOMAL A: Työvoimapoliittisten
toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä K AUHANEN, LILJA,
SAVAJA: Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus kysyn-
nän näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 2006.

13. 13
KUVA 5. Työttömät vuonna 2005
työllistymisen vaikeuden ja iän mukaan.
113000
162000
113000 162000
• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia
• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä tehokkuu-
den ja laadun lisäämiseksi
• Luodaan aidot välityömarkkinat vaikeimmin työllistyville
VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT
MUUT
100500 300500
144000
ALLE 25-VUOTIAAT
25-50-VUOTIAAT
YLI 50-VUOTIAAT
Lähde: Työministeriö

14. 14
2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN KUVA 6. Kuinka moni SAK:lainen palkansaaja ei saanut työnantajan
järjestämää ammatillista koulutusta vuonna 2005, prosenttia
Teollisuus 75 %
Yksityiset palvelualat 74 %
Julkinen sektori 64 %
Naiset 73 %
Miehet 72 %
0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005.
SAK
(KUVA 6)
2.3.1 Ammatilliseen
aikuiskoulutukseen täysremontti

15. 15
2.3.3 Toinen aste vastaamaan nykyajan vaatimuksia
2.3.2 Aikuiskoulutuksen
opintotuet kuntoon

16. 16
2.3.4 Korkeakouluissa opintoaikoja
lyhennettävä
2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE
TE
TE
EU
• Uudistetaan ammatillinen
aikuiskoulutus vastaamaan
työelämän tarpeita
• Otetaan kaikki mukaan työpai-
koilla annettavaan koulutukseen
• Mahdollistetaan myös pienitu- 2.4.1 Tuloksellista toimialavuoropuhelua jatketaan
loisten osallistuminen aikuis-
koulutukseen
• Uudistetaan toisen asteen
koulutus: parannetaan laatua ja
madalletaan raja-aitoja

17. 17
2.4.2 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan KUVA 7. Ruotsin, Tanskan ja Suomen panostus investointien
selkeät painopisteet houkutteluun 2006, henkilöstön lukumäärä ja miljoonaa euroa
HENKEÄ HENKILÖSTÖ MILJOONAA EUROA MILJ. EUROA
120 14
13 milj. €
100 12
10
80 111
8,6 milj. €
8
60
71 6
40
OECD 4
20 2,4 milj. € 2
14
0 0
Invest in Invest in Denmark ja Invest in
Sweden Copenhagen capacity Finland
Ulkomaiset investoinnit Suomeen
tarkoittavat uusia työpaikkoja suoma-
laisille. Suomi ei panosta ulkomaisten
investointien houkutteluun tarpeeksi.
Tähän johtopäätökseen päätyy, kun
vertaa Invest in Finland –toimiston
(suom. ”Sijoita Suomeen”) voimava-
roja muiden pohjoismaiden vastaa-
viin toimistoihin.
Ei olekaan ihme, että samaan
aikaan kun esimerkiksi kiinalaiset
yhtiöt ovat tehneet yli 50 suoraa sijoi-
tusta Ruotsiin ja työllistävät siellä
satoja ihmisiä, ei Suomessa tapahdu
mitään vastaavaa, ehkä Kouvolan
China Centeriä lukuun ottamatta. Tär-
keintä on saada Suomeen hyviä, työl-
listäviä investointeja.

18. 18
2.4.3 Kansallinen palveluohjelma
edistämään palveluyhteiskuntaa
2.4.5 Sähköinen asiointi käyttöön
julkisella sektorilla
OECD
• Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua
• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat
huomioiden
2.4.4 Kaivostoiminnan lupaavat • Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan
näköalat hyödynnettävä palvelualojen elinkeinopolitiikkaa
• Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävällä tavalla
• Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella
sektorilla

19. 19
2.4.6 Harmaan talouden ja
talousrikollisuuden torjunta
E
2.5.2 Joukkoliikenne nousuun
2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ
LOGISTIIKKARATKAISUIHIN
2.5.1 Pitkäjänteinen investointiohjelma 2.5.3 Oma yksikkö ammattiliikenteen valvontaan
ja kunnossapitoon tasokorotus

20. 20
2.5.4 Merenkulusta kasvuala
2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN
SUOMALAINEN MALLI
• Investoidaan liikenneinfrastruk- EU
tuuriin pitkäjänteisesti selvitetty-
jen tarpeiden pohjalta
• Lisätään joukkoliikenteen
houkuttelevuutta
• Saatetaan merenkulun kilpailu-
edellytykset samalle tasolle
kuin lähialueillamme

21. 21
• Tiivistetään EU:n energia-
politiikkaa EU
• Poistetaan pullonkaulat pohjois-
maisilta sähkömarkkinoilta EU
• Jatketaan Suomen monipuolista
energialinjaa, painottaen pääs-
töttömiä tuotantomuotoja
2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI
• Mahdollistetaan ydinvoiman ja TARJONNAN LISÄÄMINEN
vesivoiman lisärakentaminen

22. 22
2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA
• Kasvatetaan vuokra-asuntojen
tarjontaa ja lisätään vuokra-
asumisen houkuttelevuutta
asumismuotona
• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen
ja infrastruktuurin rakentami-
sessa
• Kohdellaan maahanmuuttajia ja
ulkomaisia työntekijöitä työelä-
mässä yhdenvertaisesti ja huo-
lehditaan siitä, että Suomessa
tehtävään työhön sovelletaan
EU aina suomalaisia työehtoja
EU • Parannetaan kotouttamista ja
edellytetään myös työnantajilta
vastuuta maahanmuuttajien
perehdyttämisessä ja koulu-
EU tuksessa
• Toimitaan tehokkaasti rasismia
vastaan

23. 23
Suomalaisen ihannetyö ei ole työ, joka on mahdollisimman
helppo ja jota on mahdollisimman vähän. Suomessa on aina
3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA arvostettu työn tekemistä. Työ saa olla ajoittain kohtuullisen
KOOTTAVA YHTEEN kovaakin, kunhan se on fiksusti järjestetty. Haasteellinen työ
tarjoaa tekijälleen onnistumisen elämyksiä – se pitää
vireessä. Suomalaiset pitävät tärkeimpänä työelämään liitty-
vänä asiana mielekästä työtä. Tämän jälkeen tulevat tärkeys-
järjestyksessä mukavat työtoverit, työsuhteen pysyvyys ja
palkka.
Mielekäs työ merkitsee työpaikkaa, joka on hyvin joh-
dettu, jossa työt on hyvin organisoitu ja jossa vallitsee luot-
tamus, inhimillisyys ja keskinäinen kunnioitus. Silloin asi-
oista voidaan keskustella eli tieto kulkee avoimesti. Tällai-
sessa ympäristössä on valmiutta etsiä uusia, entistä parem-
pia työskentelyn tapoja. Yleensä siellä vallitsee ’tekemisen
meininki’, jolloin tehdään parempaa tulosta. Vaikka töitä teh-
dään kovasti, eivät ne ole taakka eikä jaksaminen ole
ongelma. Työt on organisoitu määrällisesti ja laadullisesti
siten, että niissä on mahdollista onnistua ja henkilöstöä on
työmäärään nähden riittävästi.
Järkevästi johdetussa työpaikassa työskentely voi olla
’kovempaa mutta kivempaa’. Tästä seuraa luonnollisesti kes-
kimääräisesti korkeampaa tuottavuutta, joka mahdollistaa
työsuhteen turvallisuuden lisäksi paremman palkanmaksu-
kyvyn ja lisähenkilöstön palkkauksen. Myönteinen kierre
hyödyttää kaikkia osapuolia: työntekijää, työnantajaa ja
yhteiskuntaa.
Ihmiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Palkansaajien työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet kerto-
vat kuumemittarin tavoin siitä, kuinka terve työyhteisö on.
Vaikutusmahdollisuudet ovat aina seurausta jostakin. Hyvät
vaikutusmahdollisuudet heijastavat, että ihmisiin luotetaan,
heitä kehitetään ja arvostetaan, heistä välitetään. Se kertoo
onko työpaikan arki terve vai ei.

24. 24
3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET
3.2.1 Vuokratyölle pelisäännöt
• Toteutetaan ensi vaalikaudella
poikkihallinnollinen
työelämän politiikkaohjelma
• Politiikkaohjelman selvityk-
sen perusteella luodaan työ-
elämän kehittämisen palvelu-
keskus

25. 25
3.2.2 Määrä- ja osa-aikaisen
työn haitat kuriin
EU
3.2.3 Kilpailuttamisesta aiheutuvia ongelmia vähennettävä
3.2.4 Puututaan vastentahtoiseen yrittäjyyteen

26. 26
3.2.5 Ay-liikkeelle kanneoikeus • Säädetään vuokratyölle pelisäännöt
• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja osa-aikatyötä
sekä kilpailuttamisesta aiheutuvia haittoja
• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä aiheutuvat
epäkohdat
• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan laiminlyödessä
velvoitteensa
EU

27. 27
3.3 TASA-ARVOA JA 3.3.2 Työpaikkojen tasa-
YHDENVERTAISUUTTA. NYT. arvosuunnittelua lisättävä
3.3.1 Työn ja perhe-elämän
parempi yhteensovitus
3.3.3 Julkinen sektori työnantajana

28. 28
3.3.4 Sama palkka samasta ja
samanarvoisesta työstä
• Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän
hyväksi
• Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta
työstä
• Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa
3.3.5 Yhdenvertaisuutta

29. 29
3.4 TYÖSUOJELUSSA
PARANNETTAVAA
• Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa
• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa

30. 30
Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on voitu uudistaa työelämää ja
sosiaalivakuutusta muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Yhteistyön politiikkaa jatkamalla
voimme sosiaalivakuutuksessakin parhaiten vastata muuttuvan maailman haasteisiin.
Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen päivärahoja leikkaavasta prosentti-
vähennyksestä on luovuttava vaalikauden aikana. Tämä vähennys otettiin käyttöön
lamavuosina säästösyistä ja vähennys tarkoitettiin alun perin väliaikaiseksi. Sosiaali-
vakuutuksen rahoituksen hallittavuuden takia vähennyksestä luopuminen voidaan tehdä
asteittain.
4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA TyEL
HALLINNASSA
4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS

31. 31
4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET
KORJATTAVA Vaalien alla tullaan keskustelemaan paljon köyhyydestä ja
keinoista sen vähentämiseksi. Tässä yhteydessä esitetään
aika ajoin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työ-
markkinatuen välisen sidoksen purkamista. Kytköksen pois-
taminen tarkoittaisi työttömyyskassojen jäsenten päivära-
hojen leikkausta ja työttömien asettamista vastakkain kes-
kenään. Se johtaisi siihen, etteivät pienituloisimmat työttö-
myyskassojen jäsenet saisikaan maksuilleen vastinetta
työttömiksi joutuessaan. Sosiaalivakuutuksen kehittämi-
sessä päälinja on maksujen ja etuuksien välisen yhteyden
parantaminen. Tähän ei sovellu ansiopäivärahan määräyty-
misen irrottaminen peruspäivärahasta.
Valtio rahoittaa kaikkien työttömien päivärahoista perus-
päivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2006 tämä osuus
on 23,50 euroa/pv. Valtio ei osallistu lainkaan ansioturvan
lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ikääntyneiden
pitkäaikaistyöttömien lisäpäivien rahoitukseen. Yhden
euron korotus työmarkkinatukeen nostaa ansiopäivärahaa
keskimäärin vain hieman yli 50 sentillä. Kassan jäsenenä
oleva työtön tulee valtiolle halvemmaksi kuin peruspäivära-
haa/työmarkkinatukea saava työtön.
Työttömyyspäiväraha korvaa keskivertopalkansaajalle
vain runsaat 50 prosenttia ansioista. Keskimääräinen ansio-
päiväraha oli vuonna 2005 vain 46,88 euroa ja pienimmät
ansiopäivärahat ovat lähellä peruspäivärahaa. Useissa tapa-
uksissa yksinäinen ansiopäivärahan saaja saa päivärahallaan
juuri ja juuri maksettua elämisensä ja asumisensa eikä
hänen näin ollen tarvitse hakea asumis- tai toimeentulotu-
4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA kea. Jos halutaan työmarkkinatuen saajat pois toimeentulo-
PARANNETTAVA tuelta, ei vastaus varmaan ole se, että köyhdytetään toisia
työttömiä ja työnnetään heidät toimeentulotuelle.

32. 32
Säännöllisin väliajoin putkahtaa yhteiskunnalliseen keskuste-
luun ajatus kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulomal-
leja on nykyään lähes yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Käy-
tännössä perustulon yleispiirteitä ovat vastikkeettomuus (ei
ehtoja saamiselle), universaalisuus (kaikki saavat) ja tasasuu-
ruisuus (kaikille samansuuruinen etuus). Perustulomalleista
voidaan karkeasti erottaa täysi ja osittainen perustulo. Täysi
perustulo korvaisi koko nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän. Se
on yleensä tyrmätty sekä liian kalliina että työnteon kannus-
tinvaikutuksiltaan arveluttavana. Osittainen perustulo korvaisi
vain nykyisen toimeentulotuen perusosan ja vähimmäisetuu-
det ja se riittäisi tasoltaan turvaamaan elämän ”purkkitonnika-
laa ja pastaa” -ruokavaliolla. Sen tarkoituksena olisi ennen
kaikkea patistaa saajiaan hankkimaan lisäansioita.
SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää,
jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim.
työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella.
• Hallitaan eläkejärjestelmää Toisin kuin perustuloajatteluun, ei kannattamaamme hyvin-
vakaasti ja sukupolvien välistä vointimalliin kuulu vain etuuksien jakaminen vaan myös hyvin-
oikeudenmukaisuutta vaalien vointivaltion tarjoamat palvelut kuten koulutus, kuntoutus,
työvoimapalvelut ja sosiaalityö. Jos sosiaaliturvassa ihmisiä ei
• Otetaan käyttöön uusi vanhem- enää eroteltaisi minkään syyn perusteella, kuinka eri tyyppis-
painvakuutus ten palvelujen tarpeessa olevat ihmiset löydettäisiin? Perus-
tulo johtaisikin kahteen huonoon tulokseen: tukea valuisi pal-
• Korjataan työttömyysturvan jon niille, jotka eivät sitä tarvitse ja toisaalta tukea tarvitsevat
puutteet jätettäisiin entistäkin enemmän omilleen.
• Otetaan pätkätyön tekijät
paremmin mukaan tapaturma-
vakuutukseen

33. 33
Globalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien torjuminen
edellyttää entistä tehokkaampaa maailmanlaajuista monenkeskistä
yhteistyötä. Tässä työssä Suomen on jatkossakin oltava edellä-
kävijöiden joukossa. Suomen on jatkettava YK:n vahvistamista
turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyön ylimpänä
auktoriteettina ja edistettävä samaa näkökulmaa Euroopan unionin
yhteisessä ulkopolitiikassa. Vahva ja kattava monenkeskinen
järjestelmä on suomalaisten ja eurooppalaisten oma etu ja samalla
koko maailman vakaan, kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen
paras turva.
5.1 MAAILMANKAUPALLE
REILUT PELISÄÄNNÖT
ILO
EU

34. 34
5.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA
VAHVISTETTAVA
EU
• Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa
• Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan
EU EU • Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-tason
vuoropuhelua
• Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten
toteuttamiseen
• Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä
EU

35. 35
SOPIMUSYHTEISKUNTA A • Mahdollistetaan myös pienituloisten osallistuminen aikuis-
VAHVISTET TAVA koulutukseen
• Suomen malli on tuottanut tulosta – • Uudistetaan toisen asteen koulutus: parannetaan laa-
kehitetään sitä edelleen tua ja madalletaan raja-aitoja
• Sovitetaan yhteen talous- ja työ-
markkinapolitiikkaa jatkossakin ELINKEINOPOLITIIKK A: UUSIA
• Parannetaan työntekijäosapuolen T YÖPAIKKOJA SUOMEEN
neuvotteluedellytyksiä paikallistasolla • Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua
• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat
TALOUSPOLITIIKK A: JULKISEN huomioiden
TALOUDEN LIIKKUMATIL A A • Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan
K ÄY TET TÄVÄ VIISA ASTI palvelualojen elinkeinopolitiikkaa
• Varaudutaan väestön ikääntymiseen • Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja
hyvissä ajoin sosiaalisesti kestävällä tavalla
• Muutetaan verotuksen rakennetta • Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella sektorilla
työllisyyttä edistäväksi
• Vakautetaan kuntatalous ja yksinker- LOGISTIIKK A: OSA KILPAILUKYKYÄMME
taistetaan valtionosuusjärjestelmää • Investoidaan liikenneinfrastruktuuriin pitkäjänteisesti selvitet-
• Huolehditaan julkisten palvelujen laa- tyjen tarpeiden pohjalta
dusta ja tuloksellisuudesta hyvällä • Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta
henkilöstöpolitiikalla • Saatetaan merenkulun kilpailuedellytykset samalle tasolle
kuin lähialueillamme
T YÖVOIMAPOLITIIKK A: T YÖ JA
TEKIJÄT KOHTA AMA AN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKK A: ENEMMÄN
• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia ENERGIA A, VÄHEMMÄN PÄ ÄSTÖJÄ
• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä • Tiivistetään EU:n energiapolitiikkaa
tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi • Poistetaan pullonkaulat pohjoismaisilta
• Luodaan aidot välityömarkkinat sähkömarkkinoilta
vaikeimmin työllistyville • Jatketaan Suomen monipuolista
energialinjaa, painottaen päästöttömiä
KOULUTUSPOLITIIKK A: TÄYSREMONT TI tuotantomuotoja
AMMATILLISEEN AIKUISKOULUTUKSEEN • Mahdollistetaan ydinvoiman ja vesi-
• Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus voiman lisärakentaminen
vastaamaan työelämän tarpeita
• Otetaan kaikki mukaan työpaikoilla
annettavaan koulutukseen

36. 36
ASUNTOPOLITIIKK A: TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUT TA
HINTAKEHIT YS HALLINTA AN • Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän hyväksi
• Kasvatetaan vuokra-asuntojen tarjontaa • Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä
ja lisätään vuokra-asumisen houkut- • Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa
televuutta asumismuotona
• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen ja TURVALLISET T YÖOLOT
infrastruktuurin rakentamisessa • Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa
• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa
HARKIT TUA JA T YÖPERÄISTÄ
MA AHANMUUT TOA SOSIA ALITURVA A VAHVISTETA AN
• Kohdellaan maahanmuuttajia ja ulko- • Hallitaan eläkejärjestelmää vakaasti ja sukupolvien välistä
maisia työntekijöitä työelämässä yhden- oikeudenmukaisuutta vaalien
vertaisesti ja huolehditaan siitä, että • Otetaan käyttöön uusi vanhempainvakuutus
Suomessa tehtävään työhön sovel- • Korjataan työttömyysturvan puutteet
letaan aina suomalaisia työehtoja • Otetaan pätkätyön tekijät paremmin mukaan tapaturma-
• Parannetaan kotouttamista ja edellyte- vakuutukseen
tään myös työnantajilta vastuuta maa-
hanmuuttajien perehdyttämisessä ja REILU GLOBALISA ATIO – HY VINVOINTIA K AIKILLE
koulutuksessa • Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa
• Toimitaan tehokkaasti rasismia • Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan
vastaan
EU VAHVAKSI TOIMIJAKSI
T YÖEL ÄMÄN KEHIT TÄMINEN: KOOTA AN • Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-
VOIMAT OSAKSI INNOVA ATIOPOLITIIKK A A tason vuoropuhelua
• Toteutetaan ensi vaalikaudella poikkihallinnollinen • Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten
työelämän politiikkaohjelma toteuttamiseen
• Politiikkaohjelman selvityksen perusteella • Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä
luodaan työelämän kehittämisen palvelukeskus
T YÖL AINSÄ ÄDÄNTÖ: T YÖLL Ä
TULTAVA TOIMEEN
• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt
• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja
osaaikatyötä sekä kilpailuttamisesta
aiheutuvia haittoja
• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä
aiheutuvat epäkohdat
• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan
laiminlyödessä velvoitteensa