Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus

1. Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus Helmikuu 2023

2. Aineisto 2 • Kerättiin 20.10.–10.11.2022. • 763 työtöntä vastaajaa. • Kantar Public keräsi aineiston nettipaneelin kautta (n=751). Lisäksi Työttömien keskusjärjestön keräsi pienen määrän vastauksia (n=12). • Aineisto painotettiin edustamaan väestöä sukupuolen ja iän mukaan.

3. Miksi työllistymisen esteiden tunnistaminen on tärkeää? • OECD:n tutkimuksen Faces of Joblessness in Finland (2020) mukaan työttömien ryhmittely heidän pääasiallisen työllistymisesteensä mukaan voi auttaa suunnittelemaan toimia, jotka kohdistuvat oikein. • Yleensä työvoimapolitiikan toimilla ei pysytä poistamaan kaikkien ryhmien työllistymisen esteitä samaan aikaan. • Siksi tarvitaan priorisointia ja toimien kohdistamista tiettyyn ryhmään. • Tehokkaat työllisyystoimet vaativat ryhmän pääasiallisen työllistymisen esteen tunnistamista ja ymmärtämistä.

4. Mistä työttömyys johtuu? 4

5. Työttömyyden syyt: 11 tärkeintä 5 10 12 13 12 6 7 7 8 10 10 3 21 28 23 18 33 24 17 15 14 17 24 14 17 13 19 14 14 14 19 13 16 16 24 20 20 20 18 23 24 21 23 17 18 19 10 17 17 14 16 20 18 21 19 14 13 13 15 15 15 16 18 18 20 22 24 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osaamiseni ei vastaa työnantajien odotuksia. Toimeentuloni heikkenee, jos otan työtä vastaan. Minulle soveltuvaa osa-aikatyötä ei ole tarjolla. Jos olisin työssä, työmatka-aika olisi liian pitkä. Minulla on sellainen vamma tai sairaus, jonka vuoksi en voi… Minulla ei ole työhön soveltuvaa koulutusta. Mahdolliset työpaikat sijaitsevat liian kaukana kodistani. Työstä maksettava palkka on liian pieni. Minulle soveltuvaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Ikäni ei vastaa työnantajien odotuksia. Terveydentilani on liian huono En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä

6. Tulosten mukaan kolme työttömien kokemaa merkittävintä työllistymisen estettä ovat: 6 1. Terveydentilani on liian huono 2. Ikäni ei vastaa työnantajien odotuksia Mistä työttömyys johtuu? 3. Minulle soveltuvaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla

7. 1. Terveydentilani on liian huono 7 • Huono terveydentila on vastaajien mukaan heidän merkittävin työllistymisen esteensä. • Kysyttäessä taustamuuttujaa terveydentilasta, vastaavat jakautuvat: hyvä 33 %, kohtuullinen 37 % ja huono 31 % • Huom. yhdistetty kategoriat: – huono tai erittäin huono  huono – hyvä tai erittäin hyvä  hyvä

8. Terveys työttömyyden pitkittyessä 8 • Terveysongelmien merkitys korostuu entisestään, kun työttömyyttä on jatkunut yli vuoden. • Kun työttömyyttä on kestänyt yli vuoden Terveydentilani on liian huono on yleisin mainittu este työllistymiselle. • Alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa se on vasta yhdeksänneksi yleisin syy. • Kysyttäessä terveydentilasta taustamuuttujien yhteydessä ero näkyy näin: • alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa jakaumat ovat: – hyvä 45 %, kohtuullinen 42 % ja huono 14 % • kun taas yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla: – hyvä 27 %, kohtuullinen 34 % ja huono 40 % Yhdistetty kategoriat: • hyvä tai erittäin hyvä  hyvä • huono tai erittäin huono  huono

9. Koettu terveys työttömyyden keston mukaan 9 2% 10% 7% 12% 30% 24% 42% 34% 37% 35% 21% 26% 10% 6% 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Alle vuoden Yli vuoden Yhteensä Erittäin huono Huono Kohtuullinen Hyvä Erittäin hyvä

10. Terveydentilan kokemus koulutustason mukaan 10 • Kokemus huonosta terveydentilasta korostuu alemmin koulutettujen joukossa. • Ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneilla taustamuuttujan jakauma on: • hyvä 58 %, kohtuullinen 26 % ja huono 17 % • Kun taas perusasteen varassa olevien kohdalla jakauma on: • hyvä 21 %, kohtuullinen 40 % ja huono 39 % Yhdistetty kategoriat: • hyvä tai erittäin hyvä  hyvä • huono tai erittäin huono  huono

11. Koettu terveys koulutusasteen mukaan 11 5% 11% 3% 7% 7% 34% 27% 16% 10% 24% 40% 33% 42% 26% 36% 16% 26% 27% 40% 26% 5% 4% 11% 18% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Yhteensä Erittäin huono Huono Kohtuullinen Hyvä Erittäin hyvä

12. Terveyden ongelmiin 12 Työvoimapulaan on mahdollista saada helpotusta muokkaamalla työtä työkyvyn mukaiseksi. Työnantajan tulee saada apua tähän työllisyyspalveluista. Osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksia pitää lisätä sitä tarvitseville. SAK:n ratkaisut Työttömien palveluissa tulee huomioida aina työ- ja toimintakyky heti työttömyyden alussa. Jokainen työtön tulee ohjata terveystarkastukseen viimeistään, kun työttömyyttä on jatkunut kaksi kuukautta. Työtön pitää aina tarvittaessa ohjata kuntoutukseen. Koulutuksen osuutta ammatillisen kuntoutuksen muotona lisätään. Työkanava Oy on tärkeä väylä töihin osatyökykyisille, joiden on vaikea muuta kautta työllistyä. Sen asema tulee vakiinnuttaa.

13. Kuka tukee työtöntä kussakin vaiheessa? 13 Työllisyyspalveluiden oma- valmentaja havaitsee kasvokkaisissa tapaamisissa yhdessä työttömän kanssa työkyvyn haasteet. Kasvokkainen tapaaminen on tärkeä heti työttömyyden alkaessa. Sote-palveluissa työkykyasioihin perehtyneet lääkäri ja terveydenhoitaja selvittävät työttömän työkykyyn vaikuttavat sairaudet sekä suunnittelevat ja antavat hoitoa niihin. Työtön etsii oma- tai työhönvalmentajan kanssa sopivan työn. Mahdollisesti sitä ennen koulutus. Kohteena varsinkin työvoimapula-ammatit. Tarvittaessa työnantaja muotoilee työn valmentajan avulla sopivaksi ml. työajat. Työolosuhteiden järjestelytuki mahdollinen. Vaihtoehtona myös Työkanava Oy. SAK:n ratkaisut

14. 2. Ikäni ei vastaa työnantajien odotuksia 14 • Toiseksi merkittävin koettu syy työttömyyteen on, ettei vastaajan ikä vastaa työnantajan odotuksia. • Alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa tämä on kaikista yleisin syy.

15. Ikääntyneille työttömille on tarjottu vähemmän työtä 15 • Vastaajien mukaan TE-toimisto ei ole tarjonnut työtä tai koulutusta suurimmalle osalle heistä. • Prosenttiosuudet pienenevät ylempiin ikäryhmiin mentäessä tasaisesti. TE-toimisto on tarjonnut alle 35-vuotiaista 37 prosentille työtä tai koulutusta. Yli 55-vuotiaiden kohdalla prosenttiosuus on 27 prosenttia.

16. Onko TE-toimisto tarjonnut työtä tai koulutusta ikäluokittain 16 37% 32% 29% 27% 31% 57% 61% 62% 67% 62% 6% 8% 10% 6% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% alle 35 36-44 45-55 yli 55 Yhteensä Kyllä Ei En osaa/halua sanoa

17. Työhaastatteluun pääsy vaikeutuu, kun ikää karttuu 17 • Viimeisen vuoden aikana alle 35-vuotiaista työttömistä 41 prosenttia kertoo päässeensä työhaastatteluun. Yli 55-vuotiaiden kohdalla prosenttiosuus on vain 23 prosenttia.

18. Työpaikkahaastatteluun pääsy ikäluokittain 18 41% 27% 31% 23% 31% 59% 73% 69% 77% 70% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% alle 35 36-44 45-55 yli 55 Yhteensä Kyllä En

19. Ikä ei vastaa työnantajien odotuksia – SAK:n ratkaisut 19 Työnantajan on mahdollista saada apua työvoimapulaan palkkaamalla kokeneita osaajia. Työttömien on saatava apua työnhakuun, esimerkiksi videohakemuksiin. Hyödynnettävä myös työhönvalmennusta, jossa etsitään konkreettisesti uusi työ. Työpaikkailmoituksiin on kuvattava realistiset ja työtä oikeasti kuvaavat tiedot ja vaatimukset ml. työsuhteen ehdot. Mahdollisuuksia oman osaamisen näyttämiseen täytyy lisätä esimerkiksi työkokeilun tai palkkatuetun työn avulla.

20. 3. Minulle soveltuvaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla 20 • Kolmanneksi mainituin työttömyyden syy • Korreloi koulutustaustan kanssa. Perusasteen varassa olevista 42 prosenttia pitää syytä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Korkeakoulutetuista vastaava osuus on 30 prosenttia.

21. Minulle soveltuvaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla 21 25% 21% 30% 38% 10% 20% 13% 9% 24% 22% 24% 23% 17% 20% 22% 17% 25% 17% 12% 13% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä

22. Perusasteen varassa olevien on vaikea työllistyä 22 • Perusasteen varassa olevista vastaajista jopa 76 prosenttia kertoo olleensa työttömänä yli vuoden. • Työhaastatteluun on päässyt viimeisen kuukauden aikana perusasteen varassa olevista vain 17 prosenttia. Ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden joukossa osuus on 47 prosenttia.

23. Työttömyyden kesto koulutusasteen mukaan 23 24% 32% 37% 46% 33% 76% 68% 63% 54% 67% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Yhteensä Alle vuoden Yli vuoden

24. Työpaikkahaastatteluun pääsy koulutusasteen mukaan 24 17% 27% 40% 47% 30% 84% 73% 60% 53% 70% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Yhteensä Kyllä En

25. Osaaminen on puutteellista – SAK:n ratkaisut 25 Työnhakijan opiskelumahdollisuuksia tulee laajentaa. Työnteko ja työnhaku edellyttävät digitaitoja sekä usein kirjallista hakemusta. Kaikille työnhakijoille tulee taata luku- ja kirjoitustaito sekä perustaidot matematiikassa ja ICT- taidoissa. Jokainen perusasteen varassa oleva työtön ohjataan opiskelemaan. Tarvitaan lisää mahdollisuuksia tutkinnon osien ja lyhyempien koulutusjaksojen suorittamiseen. Työnantajien etenkin työvoimapula- aloilla tulee panostaa uuteen työntekijään: vähäisemmälläkin työkokemuksella voisi päästä työhön kiinni ja työpaikka panostaisi perehdytykseen ja koulutukseen.

26. Lisäksi aineistosta havaitaan: toimeentulo vaikeutuu, kun työttömyys pitkittyy 26

27. Toimeentulo työttömyyden keston mukaan 27 21% 9% 5% 7% 3% 5% 49% 41% 33% 36% 21% 31% 23% 37% 46% 38% 39% 38% 8% 13% 17% 20% 36% 25% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Alle yhden kuukauden Yli yhden kuukauden, mutta alle 6 kuukautta Yli kuusi kuukautta, mutta alle 12 kuukautta Yli vuoden, mutta alle kaksi vuotta Yli kaksi vuotta Yhteensä Nykyisillä tuloilla elää mukavasti Nykyisillä tuloilla tulee toimeen Nykyisillä tuloilla on vaikeuksia tulla toimeen Nykyisillä tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen

28. Toimeentulon haasteet korostuvat alemmin koulutetuilla 28 • Perusasteen varassa olevista 74 prosenttia kertoo, että tuloilla on vaikea tai erittäin vaikea tulla toimeen. Korkeakoulutetuissa vastaava osuus on 41 prosenttia. • Lisäksi ulosottovelkaa on 58 prosentilla perusasteen varassa olevista. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla vastaava osuus on 23 prosenttia.

29. Toimeentulo koulutusasteen mukaan 29 3% 5% 7% 10% 23% 29% 33% 49% 37% 42% 38% 28% 37% 25% 23% 13% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Nykyisillä tuloilla elää mukavasti Nykyisillä tuloilla tulee toimeen Nykyisillä tuloilla on vaikeuksia tulla toimeen Nykyisillä tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen

30. Ulosottovelka koulutusasteen mukaan 30 58% 33% 25% 23% 35% 42% 67% 76% 77% 66% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Perusaste Toinen aste Alempi korkeakouluaste ja opistoaste Ylempi korkeakouluaste Yhteensä Kyllä Ei

31. Johtopäätökset työttömien toimentulon haasteista 31 • Valtaosalla työttömistä on toimeentulovaikeuksia (63 %). • Toimeentulovaikeudet lisääntyvät jo kuuden kuukauden työttömyyskuukauden jälkeen.  Toimeentulovaikeuksissa olevien määrän lisääminen työttömyysturvaa leikkaamalla ei siksi ole oikeudenmukaista politiikkaa.  Toimeentulovaikeuksien syveneminen lisäisi sosiaalisen syrjäytymisen riskiä ja vähentäisi esimerkiksi lääkkeisiin ja ruokaan käytössä olevaa rahamäärää. Siksi toimeentulon heikkeneminen johtaa usein myös fyysisen tai psyykkisen terveyden heikkenemiseen.  SAK on ehdottanut pienimpien työttömyyspäivärahojen korottamista.  SAK on ehdottanut ulosoton suojaosuuden korottamista parantamaan kaikkein pienituloisempien asemaa. Eduskunta sääti syksyllä 2022 ulosoton suojaosuutta koskevan kokeilun, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Kokeilu kestää vuoden 2023 ajan. Nyt tulee seurata, miten kokeilu vaikuttaa.

32. Työttömien segmentointi

33. Työttömien segmentointi 33 • Analyysia aineistosta syvennettiin toteuttamalla monimuuttuja-analyysi. • Segmentointi toteutettiin pääkomponenttianalyysin avulla. Pääkomponenttianalyysillä voidaan löytää muuttujajoukosta yhteisiä piirteitä eli ulottuvuuksia, jotka ilmentävät samaa asiaa. • Monimuuttuja analyysi toteutettiin lineaarisella regressioanalyysillä. • Monimuuttuja-analyysissä käytetyt selittävät muuttujat ovat: • ikä, sukupuoli, alue, työttömyyden kesto, onko lapsia, toimeentulo, ulosottovelallisuus, etäisyys työpaikoista, asuuko yksin, terveydentila, onko ollut työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kuukauden aikana, koulutustaso. • Segmenttien nimiin on nostettu piirteitä, jotka antavat segmentin ulottuvuuksista kattavan kuvan. • Segmentoinnin tulokset syventävät aiemman kuvailevan analyysin tuloksia.

34. Segmentit ja niiden osuudet työttömistä 34 2 6 8 11 23 26 41 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Etninen tausta ja digi haasteena Työttömyyteen tottuneet Tarjolla oleva työ on vaarallista ja huonosti palkattua Osaaminen, kontaktit ja työntarjonta työtömyyden esteenä Etäisyys työttömyyden syynä Terveydentila työttömyden syynä Ikä ei vastaa työnantajien odotuksia %

35. Kolme prosentuaalisesti suurinta segmenttiä 35 Ikä ei vastaa työnantajien odotuksia 41 % työttömistä Tyyppipiirteitä:  Ikä ei vastaa työnantajien odotuksia Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: yli 55-vuoden ikä, toimeentulo joko huono tai erinomainen, suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai opistotason tutkinnon Terveydentila työttömyyden syynä 26 % työttömistä Tyyppipiirteitä:  Huono terveydentila  Sellainen vamma tai sairaus, että ei voi tehdä työtä Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: naissukupuoli, yli 1 vuoden työttömänä, toimeentulovaikeuksia, työpaikat sijaitsevat kaukaa kotoa, ei ole ollut työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kk aikana, on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon Etäisyys työttömyyden syynä 23 % työttömistä Tyyppipiirteitä:  Mahdolliset työpaikat sijaitsevat liian kaukana kodista  Jos olisi työssä, työmatka-aika olisi liian pitkä Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä : nuorempi vastaaja, terveys huono, ei ole ulosottovelkaa, asuu yksin, työpaikat sijaitsevat kaukana kotoa, ei ole ollut työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kuukauden aikana, suorittanut toisen asteen tutkinnon

36. Seuraavaksi suurimmat segmentit 36 Osaaminen kontaktit ja työn tarjonta työttömyyden esteenä Osuus 11 % Tyyppipiirteitä:  Soveltuvaa työtä ei tarjolla, puuttuu koulutusta, ei tietoa työpaikoista, kontaktit työnantajiin puuttuvat, vuorovaikutustaidot eivät vastaa työnantajien odotuksia Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: nuorempi vastaaja, yli vuoden työttömänä, toimeentulovaikeuksia, asuu yksin, käynyt muun kuin alemman korkeakouluasteen tai opistotason tutkinnon Tarjolla oleva työ on vaarallista ja huonosti palkattua Osuus 8 % Tyyppipiirteitä:  Tarjolla oleva työ huonosti palkattua tai palkka on epäsäännöllistä.  Työ fyysisesti tai psyykkisesti vaarallista  Ei halua ottaa työpaikkaa vastaan työttömyysturvan menettämisen takia Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: terveydentila huono, työttömyyttä alle vuosi, asuu muualla kuin Etelä-Suomessa, asuu yksin, ei ole ollut työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kuukauden aikana, on käynyt muun kuin alemman korkeakouluasteen

37. Kaksi prosentuaalisesti pienintä segmenttiä 37 Tottunut työttömyyteen Osuus 6 % Tyyppipiirteitä:  On tottunut työttömyyteen  Ei halua menettää työttömyysturvaa  Ei halua luopua vapaa-ajasta Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: muita segmenttejä useammin nuorempi mies, terveys huono, verrattuna muihin työttömiin kertoo tulevansa toimeen mukavasti, ei ole ollut työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kuukauden aikana Etninen tausta ja digi haasteena Osuus 2 % Tyyppipiirteitä:  Suomen kielen osaaminen, ulkonäkö ja etninen tausta eivät vastaa työnantajan odotuksia  Ei tietoa työpaikoista, ei osaa hakea työtä sähköisesti  Osaaminen, kontaktit ja työn tarjonta työttömyyden esteenä  On hoivavelvoitteita Muita tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä: nuorempi vastaaja, mies, asuu Uudellamaalla, on lapsia, asuu yksin, on käynyt vain peruskoulun, on käynyt työpaikkahaastattelussa viimeisen 12 kk aikana

38. 6 % työttömyyteen tottuneita, 94 % ei ole 38 • Segmentoinnin mukaan kuusi prosenttia työttömistä voidaan katsoa työttömyyteen tottuneiksi. • Huomattava, että myös tässä segmentissä näkyy huono terveydentila. • Yli yhdeksällä kymmenestä työttömyys johtuu muusta syystä. • Taustaa aiheesta: • Samanlaiseen tulokseen päätyy OECD:n Faces of Joblessness in Finland - tutkimus (2020): yksi tutkimuksen segmentoima ryhmä työttömistä on ”rajalliset taloudelliset kannusteet” (limited financial incentives). Tämä on OECD:n tutkimuksessa pienin (4 %) segmenteistä.

39. Yhteenveto 39

40. Yhteenveto tuloksista ja SAK:n suosituksista 40 • Tulosten mukaan merkittävin syy työttömyyteen on huono terveydentila.  Näin ollen työllisyyttä voisivat parantaa toimivat terveyspalvelut ja kuntoutus sekä työn sisältöjen sovittaminen työkykyyn ml. työaikajärjestelyt. Työnantajia on tuettava mukautuksissa. • Toiseksi merkittävin syy on, että ikä ei vastaa työnantajien odotuksia.  Työnantajien olisi mahdollista saada apua työvoimapulaan palkkaamalla kokeneita osaajia.  Ikääntyneiden tulee saada työllisyyspalveluista apua työn etsintään ja hakemusten tekemiseen.  Tarvittaessa työnhakija voi näyttää osaamistaan työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä. • Työttömien selkeällä enemmistöllä, 63 prosentilla, on toimeentulovaikeuksia. Toimeentulovaikeudet lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä jo kuuden kuukauden jälkeen.  Työttömyysturvan leikkaus heikentäisi heidän asemaansa entisestään. • Työllisyystoimissa on tärkeää tunnistaa työttömyyden syyt.  Palvelut (työkyky ja osaamisen kehittäminen) räätälöitävä yksilöllisesti.

Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus

Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus

Recommandé

Contenu connexe

Similaire à Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus

Similaire à Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus(20)

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Plus de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK(20)

Työttömyyden syyt työttömien näkökulmasta -tutkimus