Järjestöbarometri 2016
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•21,011 vues
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Järjestöbarometri on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden haasteista.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
En vedette
Similaire à Järjestöbarometri 2016
Similaire à Järjestöbarometri 2016 (20)
Plus de SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Plus de SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (20)
Järjestöbarometri 2016
- 3. Järjestöbarometri 2016 -aineistot Kyselyaineistot: • 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (57 %) • 1 031 paikallisyhdistystä (46 %) • Valtakunnallisten järjestöjen henkilöstön ay- luottamushenkilöt (n=29) Tilasto- ja rekisteriaineistot: • RAY:n avustustilastot • PRH:n Yhdistysrekisteri • Valviran yksityisten sote-palvelujen tilastot
- 4. 6 Järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytännöt
- 9. Järjestöjohtamisen yleisimpiä haasteita • Toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyvät kysymykset ja henkilöstöön/henkilöstöhallintoon liittyvät tekijät - talouden ja henkilöstön hallinnointi vie ajan strategiselta kehittämis- ja asiantuntijatyöltä • Työn pirstaleisuus sekä rahoituksen epävarmuus • Vuorovaikutus luottamusjohdon kanssa
- 12. Työtehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta päättävä taho Yksityinen sektori* % Julkinen sektori** % Järjestöt*** % Työntekijä, joka suorittaa tehtävät 11 17 56 Johtajat tai esimiehet 23 18 2 Sekä työntekijät että johtajat tai esimiehet 66 65 42
- 14. Yksityinen sektori (ECS) % Julkinen sektori (ECS) % Järjestöt % Tiimien jäsenet päättävät keskenään 48 51 88 Esimies jakaa tehtävät 52 49 12 Yhteensä n 100 100 100 421 59 77 Työnjaon päättäminen tiimeissä
- 15. Yksityinen sektori* Julkinen sektori** Järjestöt*** Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Kyllä % Ei % Säännölliset tapaamiset työntekijöiden ja lähimmän esimiehen välillä 96 4 99 1 100 - Säännölliset henkilöstökokoukset, jotka ovat avoimia kaikille toimipaikan työntekijöille 71 29 86 14 95 5 Väliaikaisen ryhmän, komitean tai työryhmän kokoukset 62 38 78 22 87 13 Informaation levittäminen uutiskirjeiden, nettisivun, ilmoitustaulujen, sähköpostin jne. kautta 95 5 97 3 94 6 Työntekijöiden kanssa keskustelu sosiaalisen median tai netissä olevien keskusteluryhmien kautta 24 76 38 62 56 44 Työntekijöiden aloitetoiminta 73 28 74 26 80 21 Henkilöstökysely työntekijöiden keskuudessa 83 18 95 5 66 34
- 16. Suoriutumisperusteinen palkkaus Yksityinen sektori* (ECS) % Julkinen sektori** (ECS) % Järjestöt*** % Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Palkka tulosten mukaan, esimerkiksi urakkapalkkiot, provisiot 53 47 25 75 3 97 Muuttuva ylimääräinen palkka, joka on yhteydessä johdon arvioinnin jälkeiseen yksilölliseen suoritukseen 56 44 58 42 12 88 Muuttuva ylimääräinen palkka, joka on yhteydessä tiimin, työryhmän tai osaston suoritukseen 51 49 46 55 6 94
- 18. Työpaikan arvosanojen keskiarvot Järjestö- johtajat* 𝑥̅ Järjestöjen työntekijöiden edustajat** 𝑥̅ MEADOW*** Työntekijät 𝑥̅ Aikaansaaminen 8,56 7,93 8,02 Henkilöstön ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen 8,55 7,14 7,50 Uskallus kehittää toimintaa 8,47 7,66 7,76 Innostus 8,59 7,55 7,75 Työn ilo 8,52 7,31 7,90 Työhyvinvointi 8,38 7,48 7,69 Henkilöstöstä huolehtiminen 8,44 7,48 7,59 Luottamus ja yhteistyö 8,41 7,41 8,01 Oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen 8,78 7,34 7,73 Osaaminen 8,63 8,66 8,52 Johtaminen ja esimiestyö 8,23 6,97 7,49
- 19. Ongelmien kokeminen organisaatiossa Yksityinen sektori* % Julkinen sektori** % Järjestöt*** % Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Korkea määrä sairaslomia 16 85 20 81 8 92 Vaikeuksia löytää tarvittavat taidot omaavia työntekijöitä 36 64 34 66 16 85 Vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistä 10 90 12 88 5 95 Tarve vähentää henkilöstöä 16 85 28 72 5 95 Työntekijöiden alhainen motivaatio 13 87 15 86 5 95
- 21. Arvio työilmapiiristä ECS* Järjestöt** Johto % Työntekijät % Johto % Työntekijät % Erittäin hyvä 18 9 24 7 Hyvä 69 53 69 41 Ei hyvä eikä huono 13 28 5 38 Huono 1 9 2 14 Erittäin huono - 1 - -
- 22. Arvio työilmapiirin kehittymisestä ECS* Järjestöt** Johto % Työntekijät % Johto % Työntekijät % Parantunut 49 26 60 41 Pysynyt ennallaan 43 29 38 17 Huonontunut 8 45 2 41
- 23. Järjestöjohtamiseen dialogisuutta ja tukea • 1. Henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään järjestöissä entistä enemmän huomiota. • 2. Johtava toimihenkilö saa johtamiseensa tukea luottamushenkilöjohdolta. • 3. Työntekijöiden on saatava esimiehiltään tukea omaa työtään koskeviin priorisointeihin ja rajauksiin.
- 25. SOTE-yhdistys on kunnan kumppani 140jäsentä Paikallisyhdistykset ovat pieniä, mutta tuottavatrunsaasti tukea, tietoa ja palveluita kuntalaisille. PAIKALLISEN YHDISTYKSEN KOKO KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) vuosibudjetti 6400 € 22 %:lla yhdistyksistä palkattu työntekijä työntekijöitä keskimäärin 3
- 26. Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut • Sosiaali- ja terveyspalveluja n. 1000 järjestöllä • Noin 1/10 sote-järjestöistä • Sosiaalipalveluja 822:lla, terveyspalveluja 207:lla • Toimintayksiköt sosiaalipalveluissa 2076 • Toimintayksiköt terveyspalveluissa 535 • Yhtiöittäneitä järjestöjä väh. 57 (n. 6 %), yhtiöitä 69 • Noin 37 500 työntekijää sote-palveluissa Lähde: Lari Lindholm (2016). Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveys- palveluista. SOSTE. (Tiedot vuodelta 2015: Valvira; henkilöstömäärä Tilastokeskus.)
- 27. ”Järjestöjen palveluissa usein on muita vahvempi vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden elementti. Lisäksi voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen toimija tuskin heikentää kotimaista veropohjaa veroparatiisiin suunnatuilla rahoitusjärjestelyillä.
- 28. Järjestöjohtajat: vahvuudet ja heikkoudet järjestöjen palveluissa + Arvopohja, yleishyödyllisyys + Tiivis asiakaskytkös: perustettu tuen tarpeisiin, palvelunkäyttäjät mukana kehittämässä; vertaistuki + Vahva erityisosaaminen; myös pienet väestöryhmät - Monet pieniä, paikallisia palveluntuottajia - Kapea liiketoimintaosaaminen - Voittoa tavoittelemattomia, eivät kestä peräkkäisiä tappiollisia toimintavuosia
- 34. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöjen palveluihin hei- kentää ei vai- kutusta paran- taa ei osaa sanoa Valinnanvapauslainsäädännön % % % % vaikutus asemaan palveluntuott. Paikallisyhdistykset 10 45 11 34 Valtakunnalliset järjestöt 2 51 13 34 Asema palvelujen tuottajana ja myyjänä uusissa rakenteissa Paikallisyhdistykset 11 44 11 34 Valtakunnalliset järjestöt 12 48 14 26 Näkemysten ja asiantuntemuksen ottaminen huomioon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä Paikallisyhdistykset 16 34 22 28 Valtakunnalliset järjestöt 16 21 33 30
- 35. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöjen hyte-toimintaan hei- kentää ei vai- kutusta paran- taa ei osaa sanoa % % % % Näkemysten ja asiantuntemuksen ottaminen huomioon kuntien hyte- toiminnassa Paikallisyhdistykset 19 37 24 20 Valtakunnalliset järjestöt 11 31 31 27 Asema (kunnan) hyte-toiminnassa Paikallisyhdistykset 16 41 24 19 Valtakunnalliset järjestöt 9 25 39 27
- 36. ” SOTE muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä osaamme nyt nähdä
- 37. Järjestöjen asiantuntemus osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa • 1. Sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä valtakunnan että maakuntien tasolla. • 2. Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöasiain neuvottelukunta ja resursoidaan järjestöjen yhteistoimintaverkosto. • 3. Sote- ja maakuntauudistuksissa varmistetaan, että kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa.
- 38. Hyödynnä & jaa • Järjestöbarometri.fi • Koko julkaisu • Tiivis esite • Järjestöcaset • Infografiikat • SOSTEsuosittelee • #järjestöbaro • Anna palautetta: tutkimus@soste.fi
Notes de l'éditeur
- 4
- 6
- 8
- 10
- 11
- 12
- 14
- 15
- 16
- 18
- 19
- 21
- 22
- 23
- 24
- 25
- 27
- 28
- 29
- 31
- 32
- 33
- 36
- 37
- 38