2. 1. Suunnittelu ja teemat
1.1.Suunnittelu
Viikon suunnittelu alkoi jo helmikuussa ensimmäisessä valtakunnallisen hankeohjausryhmän
kokouksessa. Itse en päässyt paikalle, koska minut valittiin koordinaattoriksi muutamaa päivää
ennen kokousta ja minulla oli jo muuta menoa kyseiselle päivälle. Ensimmäisessä kokouksessa
valittiin vuoden 2011 teema eli kulutus ja kehitys. Jokainen ylioppilaskunta tulkitsi teemaa hieman
eri tavalla. Muut keskittyivät aika paljon kestävään kehitykseen Suomessa kierrätyksen yms. kautta.
Itse pyrin välttämään liiallista ympäristöpainotusta, koska vuoden 2010 kehyviikko oli yhdistetty
ympäristöviikkoon ja teema oli luonnollisesti hyvin ympäristöpainotteinen silloin. Tampereen
tapahtumat keskittyivätkin hyvin paljon länsimaiden kulutuksen ja kehitysmaiden olojen väliseen
suhteeseen sertifioinnin, kulutustottumusten ja yritysvastuun kautta.
Huhtikuun hankeohjausryhmän kokouksessa jaettiin ideoita viikkojen tarkemmista teemoista ja
järjestettävistä tapahtumista. Paikalla oli myös viikon graafikko, jonka SYL oli hankkinut. Hänen
kanssaan keskusteltiin viikon tiedotusmateriaalien yleisilmeestä ja hän valmisti ehdotusten pohjalta
kolme eri vaihtoehtoa kesäkuuksi. Graafikon alkuperäiset ideat olivat hyvin synkkiä ja
tummanpuhuvia ja niitä onneksi saatiin loppujen lopuksi muutettua hyvinkin paljon. Toteutunutta
kirkasväristä ja sarjakuvamaista lopputulosta kehuttiin paljon, sillä se ei muistuttanut kehyasioihin
liitettävistä kliseistä, kuten vihreä-kelta-ruskeasta värimaailmasta ja tietystä syyllistävästä
vaikutelmasta. Hankeohjausryhmä on ehkä hieman hankala graafisen ilmeen suunnittelun kannalta,
sillä paikalla on niin paljon ihmisiä, että graafikon on varmasti vaikeaa löytää yhtä selkeää linjaa
toivomuksista. Hankeohjausryhmä on myös siinä mielessä vaikea konsepti, että ihmiset ovat
toisilleen vieraita ja tuntuivat vähän vieraskoreilta; eriäviä mielipiteitä ei juuri uskallettu esittää.
Esimerkiksi graafikon alkuperäisiä ideoita ei uskallettu kritisoida ennen kuin laitoin itse omat
mielipiteeni sähköpostilistalle. Kannattaa siis olla rohkea ja sanoa, jos jokin ei miellytä
hankeohjausryhmässä, koska monet muutkin saattavat olla samaa mieltä, mutta eivät välttämättä
viitsi sitä sanoa.
Toisen kokouksen jälkeen viikon tapahtumien suunnittelu ja järjestely alkoi toden teolla. Määritin
teeman ja tapahtumat hyvin pitkälti yksinäni sen jälkeen, kun olimme pitäneet Tamyssa yhden
aivoriihen ennen toista kokousta. Siellä keksimme viikon alaotsikon ”Ostetaan hyvä omatunto” ja
päätimme, että pyrimme välttämään liiallista ympäristöpainotusta. Olen hyvin pitkälti itsenäinen
työskentelijä, minkä takia tein työtä paljon yksin, mutta syynä oli myös se, että tämä työ sijoittui
3. pitkälti touko-kesäkuuhun, milloin Tamysta on aika vaikeaa saada tukea, sillä kaikki ovat jo omissa
kesätöissään yms. Olisikin ehkä hedelmällisempää, että koordinaattoreita olisi kaksi, sillä
tamylaisilla ei vain ole aikaa auttaa koordinaattoria kovinkaan paljon. Kahdestaan ideat kehittyisivät
pidemmälle ja toinen olisi kannustamassa hyvissä ideoissa ja sensuroimassa huonoja. Nyt kävin
keskustelua oikeastaan vain viime vuoden raportin kanssa ja mietin, mikä oli silloin toiminut ja
mikä ei. Sitä kautta keksin mm. pitää afrikkalaisen tanssitunnin ja painottaa vähän isompia
tapahtumia yksittäisten luentojen sijaan. Tapahtumat vetivät väkeä aika eri tavalla kuin viime
vuonna, joten aikaisempiinkaan kokemuksiin ei voi täysin luottaa, sillä osallistujamääriin
vaikuttavat myös yliopiston muut tapahtumat, päällekkäiset luennot ja monet muut asiat, joita
koordinaattori ei voi kontrolloida. Tänä vuonna esimerkiksi viikon aloitusluennon päälle sattui Sauli
Niinistön vierailu yliopistolla, josta kuulin reilua viikkoa ennen kehyviikkoa.
1.2.Teeman perehtyminen
Teemaan kannattaa ja on pakkokin perehtyä jo heti viikon suunnitteluvaiheessa, sillä muuten on
aika vaikeaa keksiä hedelmällisiä teemoja tai keksiä puhujia. Lisäksi se antaa valmiuksia osallistua
keskusteluun viikon tapahtumissa ja esimerkiksi seminaareissa herätellä yleisökeskustelua. Myös
sponsorit ja muut yhteistyökumppanit saattavat kysellä viikon tapahtumista. Itse lähdin etsimään
inspiraatiota muutamista puhujista, joiden tiesin olevan alan asiantuntijoita. Olen käynyt
kehitysmaatutkimuksen luennoilla Helsingin yliopistossa ja Anja Nygren oli tehnyt minuun
vaikutuksen siellä, joten aloin ensimmäiseksi tutkia hänen tutkimuksiaan ja niiden teemoja. Sitä
kautta sain idean keskiviikon ”Ostamalla muutosta?” –seminaarille ja löysin muitakin puhujia.
Etenin ideoiden haussa paljon googlettamalla aikaisemmista teksteistä ja tutkijoista saamiani
ideoita. Hyviä ideoita löytyy esimerkiksi Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen Kepan
(www.kepa.fi), Finnwatchin (http://www.finnwatch.org/) ja ulkoasiainministeriön sivuilta
(http://global.finland.fi/public/default.aspx?). Toisin kuin minua edeltänyt koordinaattori, en etsinyt
ideoita kovinkaan paljon ajankohtaisista uutisista, sillä minulla oli jo aika vahva näkemys siitä, mitä
halusin tehdä, kehitysmaatutkimuksen opintojeni kautta. Tämä saattoi olla virhe, sillä esimerkiksi
Eurooppanuorten seminaari, jonka aihe oli hyvin ajankohtainen, veti selvästi eniten porukkaa.
Toisaalta kyseinen seminaari ei liittynyt juuri ollenkaan viikon teemaan, joten kaikkia tapahtumia ei
voi järjestää pelkästään ajankohtaisista teemoista, jos ne eivät liity kunnolla viikon teemaan. Aina
kannattaa toki pitää silmät auki.
1.3. Puhujien kontaktointi
Puhujien kontaktointi kannattaa aloittaa ajoissa, sillä useat puhujat ovat kiireisiä ja heidän
4. kalenterina täyttyvät todella nopeasti. Lisäksi monet ovat ainakin heinäkuun lomalla, joten heidät
täytyy kontaktoida joko ennen sitä tai sitten vasta elokuussa. Elokuu saattaa olla jo liian myöhäinen
ajankohta, jos viikko pidetään niin alkuvuodesta kuin tänä vuonna. Itse aloitin sen toukokuussa siltä
osin, kuin olin teemaan kerennyt perehtyä ja tarkempia aiheita miettimään. Esimerkiksi
tanssiopettaja varmistui jo kesän alussa, kuten myös Finnwatchin Päivi Pöyhönen sekä Helsingin
yliopiston Anja Nygren ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Reeta Partanen. Aikainen
kontaktointi ei kuitenkaan takaa, että puhujat loppujen lopuksi pääsevät paikalle. Torstain
seminaarin puhujista yksi perui aivan viime hetkillä, eikä työ- ja elinkeinoministeriöstä löytynyt
korvaajaa ja toinen, joka oli kyllä ilmoittanut osallistumisensa epävarmuudesta heti suostumisen
yhteydessä, perui myös todella myöhään, mutta hankki itse itselleen korvaajaan, mikä oli todella
hienoa. Hyviä puhujia voi löytyä myös aivan viime hetkillä, kuten aloitusluennon pitänyt SASK:n
Jukka Pääkkönen.
Usea puhuja oli kiinnostunut viikosta, mutta ei syystä tai toisesta päässyt osallistumaan.
Esimerkiksi jatkossa voi olla hyvä kysyä esimerkiksi Pertti Haaparantaa tai Juhani Koposta. Vuonna
2010 kiinnostuneita olivat mm. Katja Boxberg, Jari Lanki, Marikki Stochetti, Teppo Eskelinen,
Sixten Korkman, Silke Trömmer, Teivo Teivainen, Pertti Haaparanta ja Sirkka Haunia. Lisäksi
kannattaa rohkeasti lähteä kysymään esimerkiksi suurien yritysten edustajia puhumaan. Itse keksin
aivan liian myöhään, että esimerkiksi H&M:n yritysvastuuedustaja olisi ollut todella hyvä
osallistuja yritysvastuuseminaariin. Otin yhteyttä yritykseen, ja se olivat kiinnostuneita, mutta
aikataulu oli aivan liian tiukka (soitin vain kahta viikkoa ennen tapahtumaa), sillä heidän
edustajansa ovat Tukholmassa. Ulkoasiainministeriöstä saa myös varmasti puhujia. Jos haluaa
kontaktoida korkean profiilin poliitikkoja tms., niin kannattaa soittaa heidän edustajilleen. Itse yritin
tavoitella esimerkiksi Paavo Väyrystä, mutta en saanut sähköpostiini vastausta ollenkaan.
Soittamalla asian olisi varmasti saanut paremmin eteenpäin, mutta olin siinäkin liikkeellä niin
myöhään, ettei minulla enää riittänyt aika. Ehkä ihan hyvä näin, sillä Sauli Niinistö oli yliopistolla
vierailemassa samaan aikaan, kuin mihin olin kaavaillut Väyrysen vierailua.
1.4. Osallistaminen
Osallistaminen ei onnistunut tämän vuoden viikolla kovin hyvin. En kontaktoinut ainejärjestöjä tms.
ennen kesää, koska kokemukseni mukaan silloin on todella vaikeaa saada ketään ensinnäkään kiinni
eivätkä ainejärjestöt enää pidä kokouksia toukokuun puolenvälin jälkeen. Viikolla mukana olleisiin
järjestöihin otin yhteyttä toukokuussa, mutta varsinainen suunnittelu niiden toimesta alkoi vasta
elokuussa, sillä nekään eivät kokousta kesäaikana. Syksyllä minulla oli puolestaan niin paljon
5. muuta tekemistä viikon kanssa ja jo mukaan lähteneiden järjestöjen kanssa, etten enää muistanut
enkä ehtinyt kontaktoimaan ainejärjestöjä. Myöskään Tamyn kehyaktiiveista ei oikein ollut apua,
sillä Tamyssa käytiin juuri ennen viikkoa muutosta ja vanhojen ryhmien tilalle luotiin valiokuntia.
Uusi kehyvaliokunta valittiin vasta syksyllä, joten sitä ei voinut käyttää apuna viikolla. Jälkikäteen
ajatellen olisin voinut kontaktoida vanhan kehyryhmän jäseniä viikkoon liittyen, mutta se ei tullut
mieleeni ennen itse viikkoa.
Mukana viikolla olivat loppujen lopuksi TAYK, Eurooppanuoret, Vegaaniliitto, Globaali sosiaalityö
ja Eetti. Kaikki järjestivät yhden tapahtuman lukuun ottamatta Vegaaniliittoa, joka hoiti tarjoilun
TAYK:n leffailtaan. Kaikki sujui näiden järjestöjen kanssa mutkattomasti ja ne hoitivat hommansa
erittäin hyvin ja ajoissa eikä minun tarvinnut juurikaan nähdä vaivaa järjestöjen järjestämien
tapahtumien eteen. Ainoastaan Eurooppanuorten tilojen kanssa oli vähän ongelmia, sillä varasin
heille tilan sen mukaan, minkä verran heidän tapahtumansa oli vetänyt viime vuonna. He eivät
kuitenkaan olleet tyytyväisiä siihen, mutta eivät myöskään osanneet heti arvioida, kuinka paljon
isomman tilan tarvitsisivat. Loppujen lopuksi se varasivat tilan itse, mikä on suositeltavaa
muutenkin järjestöjen tapahtumia järjestettäessä. Niin he saavat sellaisen tilan, johon ovat
tyytyväisiä. Nyt varasin itse tilat järjestöjen tapahtumille.
Viikolla oli 6 vapaaehtoista, jotka saivat palkkioksi Finnkinon leffalipun. Vapaaehtoiset auttoivat
minua kokoamaan aloitustempauksen tilataideteoksen, hoitivat muutaman juoksevan asian ja olivat
sellaisissa tilaisuuksissa, joihin en itse päässyt paikalle, jakamassa kehyviikkopasseja ja leimoja
sekä keräämässä palautetta viikosta. Heistä oli paljon apua eritoten maanantaina tilataideteoksen
kanssa sekä tiistaina, jolloin olin itse sairaana. Tiistai olisi voinut hieman plörinäksi, jos Tamyn
Laura Markkanen ja yksi vapaaehtoisena ollut ystäväni eivät olisi pystyneet menemään paikalle
tapahtumiin, joihin en ollut alun perin rekrynnyt vapaaehtoista. Vapaaehtoisten aikatauluttaminen
kannattaakin miettiä tarkkaan, sillä jos tuleekin tilanne, että vapaaehtoisia tarvitsisi tilaisuudessa,
josta ei ole sovittu etukäteen, he eivät välttämättä pääse paikalle. En ollut itse osannut varautua
siihen, että saattaisin olla kipeänä. Tässä toinen kehykoordinaattori olisi suureksi avuksi, sillä hän
tietäisi järjestelyistä paljon enemmän kuin erikseen rekrytty vapaaehtoinen.
2. Osallistujamäärät ja yleisarvio tapahtumista
Viikolle osallistui tänä vuonna harmittavan vähän ihmisiä – ainoastaan järjestöjen järjestämät
tapahtumat vetivät kunnolla porukkaa (ks. lista alla). Monessa tapahtumassa oli osallistujia
6. ainoastaan 3-8 henkilöä. Näin kävi myös pääseminaarien kanssa, joiden olin toivonut vetävän
enemmän osallistujia, kuten viime vuonnakin oli käynyt. Ajankohta toisella seminaarilla oli sama
kuin viime vuodenkin pääseminaarilla. En siis oikein usko, että osallistujamäärään olisi voinut
juurikaan vaikuttaa vaihtamalla seminaarin ajankohtaa. Varasin viime vuoden projektisihteerin
vinkkien mukaisesti pienempiä tiloja (n. 20-30 henkilön), mutta jos salissa on 2 ihmistä, vaikuttaa
se pakostikin tyhjältä. Näin yleisenä sääntönä se kyllä mielestäni pätee oikein hyvin. Esimerkiksi
Päivi Pöyhösen luennolle K108 oli oikein passeli tila. Eurooppanuorten tilaa puolestaan jouduttiin
vaihtamaan useaan otteeseen, koska varasin sen alun perin sellaiselle väkimäärälle, mitä se oli
vetänyt viime vuonna (reilu 30 henkeä), mutta paikalle tuli loppujen lopuksi 80 henkilöä.
Vaihto-opiskelijoita viikon tapahtumiin osallistui aika vähän. Tietääkseni heitä oli vain ekskursiolla
(2kpl), Afrikka-illassa (15-20kpl) ja Suklaailtapäivässä (en ollut itse paikalla laskemassa, mutta
ainakin muutama palaute tuli englanniksi). Afrikka-ilta ja Suklaailtapäivä olivat järjestöjen
järjestämiä tapahtumia, ja he olivat tiedottaneet asiaa omilla tahoillaan ja ilmeisesti mainonta oli
tepsinyt. Myös viikon puolesta mainontaa oli reilusti englanniksi – julisteet ja pöytäkolmiot olivat
kaksikielisiä, vaihtarilistalle laitettiin useampi englanninkielinen sähköposti ja viikon nettisivut
olivat myös englanniksi. Tapahtumista 1 luento, tanssitunti, 2 leffailtaa, kierrätystyöpaja, ekskursio
ja Afrikka-ilta olivat sellaisia, että englanninkielisetkin olisivat niihin voineet osallistua. Facebook-
tykkääjien ja –osallistujien perusteella vaihtarit olivat tietoisia viikosta. Lisäksi heitä oli jonkin
verran lopetusbileissä AIESECin kautta. Fuksien osallistumisen suhteen ongelmat ovat samoja kuin
ennenkin – viikosta on vaikea tiedottaa esimerkiksi fuksipakettien mukana, sillä tänä vuonna viikko
oli todella aikaisin, eikä kesäkuussa ohjelmasta ollut juuri mitään valmiina. Tietenkin jotain pientä
tietoa viikosta ja sen teemasta olisi voinut laittaa, mutta olen aika epäileväinen sen suhteen, että
kukaan muistaa käydä montaa kuukautta myöhemmin tarkastamassa viikon nettisivuja väljän
ennakkotiedon perusteella. Tuutoreiden kautta asiasta olisi tietenkin voinut tiedottaa, mutta itselläni
ei enää riittänyt resursseja siihen, että olisin alkanut kontaktoimaan jokaisen ainejärjestön tuutoreita.
Lisäksi fuksien kurssit ja aikataulut ovat syksyllä tiukempia kuin pidempään opiskelleiden, sillä
kurssit vaativat enemmän läsnäoloa.
Maanantai 3.10.
Aloitustempaus: Vaatteet pois! Tempauksessa
julkistettiin viikon tilataideteos ja esiintymässä oli
NääsImpro. Yhteensä katsomaan pysähtyi arviolta 40-
50 henkilöä, mutta osalta saattoi mennä ohi se, mihin
tapahtumaan tempaus liittyi.
7. Luento: Killer Jeans and Sweatshop Fashion - What Can We Do for More Ethical Clothing
SASK:n Jukka Pääkkönen oli erinomainen puhuja. Paikalla ei kuitenkaan ollut yhtään vaihtaria,
joten luento pidettiin suomeksi. Lisäksi luentosalissa oli aluksi vain 1 henkilö ja loppujen lopuksi 7,
kun kävin värväämässä kuulijoita Linnan ravintolasta ja kirjastosta. Puhuja oli hieman
loukkaantunut osallistujien vähäisyydestä.
Tanssitunti: Länsiafrikkalaista tanssia 11 henkilöä. En itse kerennyt keskustelutilaisuuden takia
paikalle, mutta tunti oli kuulemma varsin onnistunut. Atalpalta tuli myöhemmin palautetta, että
musiikki oli ollut liian kovalla eivätkä sählynpelaajat voineet pelata peliään loppuun. Tunnin aikana
kukaan ei kuitenkaan tullut sanomaan mitään, joten jälkikäteen valittaminen oli pelaajiltakin
mielestäni typerää. Tämä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon jatkossa.
Keskustelutilaisuus: Vihreät vaatteet 6 henkilöä. Paikalla oli vaatesuunnittelija Anniina Nurmi ja
ilta oli erittäin onnistunut. Keskustelu kävi vilkkaana ja iltaa on kehuttu paljon jälkikäteenkin.
Osallistujia olisi saanut olla enemmän, nyt suurin osa oli minun viime hetkellä värväämiäni, jotka
kyllä nauttivat tilaisuudesta. Paikkana Valo oli muuten hyvä, sillä meille oli varattu perätila, jossa
pystyimme keskustelemaan rauhassa. Osallistujien vähäisyyden takia sinne tuli loppuillasta muita
asiakkaita, jolloin keskustelu tosin vaikeutui. Valo on mahtava yhteistyökumppani, ja siellä
kannattaa kyllä taas ensi vuonna järjestää tapahtumia.
Tiistai 4.10.
Kehitystori: Osallistujina oli 12 järjestöä. Ohi kulki luonnollisesti paljon ihmisiä ja varsin monet
pysähtyivät myös ständeille. Esimerkiki NääsPeksin ständillä olleeseen arvontaan osallistui 50
henkilöä, joten aktiivisia osallistujia lienee ollut ainakin satakunta. Tori sujui muuten hyvin, mutta
vahtimestarien kanssa tuli ongelmia. Olin lähettänyt heille sähköpostia ja sopinut, että NääsPeksi
saa tulla aulaan kokoamaan trussiständiään reilua tuntia ennen tapahtumaa. Tämä sopi
vahtimestareille, mutta heti kun ständiä ryhdyttiin kokoamaan, tultiin minulle valittamaan melusta
ja syytettiin siitä, ettei asiasta oltu ilmoitettu heille mitään. Lisäksi olin varannut juhlasalin aulan
tilapalveluista kehyviikolle, mutta juhlasalissa pidetty Ikääntyvien yliopisto piti siellä siitä
huolimatta kahvitustilaisuuttaan (he myös valittivat siitä melusta). Eli vaikka asiat hoitaa täysin
asianmukaisesti ja ajoissa, niin mitä vain voi tapahtua. Juhlasalin aula oli tuplabookattu myös
loppuviikoksi, mutta silloin kielikeskus sentään otti yhteyttä ja pyysi lupaa järjestää kahvituksensa,
vaikka tila oli luvattu meille.
8. Luento: Työolot Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Intiassa. 18 henkilöä. FinnWatchin
Päivi Pöyhönen piti jälleen toimivan kombon: luento-osuus, video ja keskustelu. Olin itse tiistain
sairaana, enkä osallistunut luennolle, mutta kuulemma oli todella hyvä tilaisuus.
Seminaari: Jos euro kaatuu, kaadutko sinäkin? Keskustelua Euroopan talouden
tulevaisuudesta. 80 henkilöä. Aihe oli ajankohtainen ja puhujina oli kaksi Suomen Pankin
edustajaa sekä Heikki Patomäki. Ajankohtainen aihe ja tunnetut puhujat selkeästi vetivät porukkaa,
ja ehkä ilta-ajastakin oli etua. Lisäksi järjestöjen on helpompaa mainostaa tapahtumiaan, sillä ne
voivat keskittyä vain siihen yhteen tapahtumaan. Varsinaisesti aihe ei oikein liittynyt viikon
teemaan, tai ei ainakaan kehitykseen, mutta Eurooppanuorten kanssa on järjestetty tapahtumia
ennenkin eikä pieni aiheesta poikkeaminen ole mielestäni mitenkään pahasta.
Keskiviikko 5.10.
Seminaari: Ostamalla muutosta? Osallistujia 3kpl. Surkeaa osallistujamäärää lukuun ottamatta
seminaari oli oikein onnistunut tapahtuma. Kaikki puhujat olivat todella asiantuntevia ja
puheenvuorojen jälkeen pidetty vapaamuotoinen keskustelu oli todella antoisa. Ne harvat
osallistujat, joita paikalla oli, tuntuivat viihtyvän ja kehuivat seminaaria jälkikäteen.
Kierrätystyöpaja: Uusintakierros Osallistujia 13kpl. Pajaan olisi mahtunut 15 henkilöä, mutta
kaksi ilmoittautunutta perui flunssan takia enkä ehtinyt
saamaan ketään heidän tilalleen. Työpajaa kehuttiin
kaikista viikon tapahtumista eniten jälkikäteen ja siellä
olikin oikein mukava tunnelma. Helpommin
lähestyttävä askarreltava, kuten hiuskoriste, toimii
selkeästi paremmin kuin vuoden 2010
kierrätyssoitintyöpaja. Lisäksi toinen pajan vetäjistä,
Nelliinan vaatehuoneen Niina, tarjosi viikolle lisää
näkyvyyttä ja kiinnostusta, sillä hänen blogiaan seuraavat kymmenettuhannet suomalaiset ja hän
kirjoitti postauksen ennen ja jälkeen työpajan blogiinsa.
Torstai 6.10.
Seminaari: Kehitys, kulutus ja yritysvastuu Osallistujia 8kpl. Tässäkin seminaarissa oli
harmittavan vähän osallistujia, vaikka itse seminaari oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Puhujat
olivat taaskin todella hyviä ja asiantuntevia. Yksi seminaariosallistuja oli tullut paikalle saadakseen
9. kehypassiin leimoja, mutta totesi seminaarin lopuksi, että oli todella positiivisesti yllättynyt
seminaarin kiinnostavuudesta. Itse tapahtumissa ei siis tunnu olevan mitään vikaa, mutta tiedotus ja
tapahtumien imago pitäisi saada entistäkin kiinnostavammiksi.
Teemailta: Afrikka Osallistujia ainakin 30kpl. Globaali sosiaalityö on ennenkin järjestänyt
Afrikka-illan kehyviikon yhteydessä. Paikalla oli erityisesti sosiaalityön opiskelijoita ja Afrikkaan
vaihtoon / vapaaehtoistyöhön lähteviä. Monet paikalla olevista eivät tienneet illan olevan osa
kehyviikkoa, vaan olivat tulleet paikalle järjestön tiedotuksen kautta. Samantyyppistä iltamaa voisi
ajatella myös kehyviikon toimesta järjestettäväksi, sillä aina jokin ”erikoisempi” vetää ihmisiä
paikalle. Illassa oli tarjolla afrikkalaista ruokaa ja myynnissä afrikkalaisia tuotteita.
Perjantai 7.10.
Ekskursio Ekokemiin: 19 ilmoittautui, 18 tuli lopulta paikalle. Olin varautunut siihen, että
ekskursiolle osallistuisi 40 henkilöä, kuten viime vuodenkin ekskursiolle. Ilmoittautumisia tuli
kuitenkin todella nihkeästi ja onnistuin saamaan lopullisen määrän kasaan vasta tiedottamalla
tapahtumasta myös TTY:n kiltalistoilla.
Yksi osallistuja ei koskaan saapunut
paikalle, mutta muuten
ilmoittautuminen jne. sujui todella
kivuttomasti. Mukana oli myös
kaksi vaihto- opiskelijaa, joten
kierros pidettiin englanniksi.
Ennakkotiedoista poiketen Ekokemin
edustaja ei kuitenkaan selvästi
osannut englantia ja vierailu oli melko
tuskainen, sillä kukaan ei tainnut saada hänen puheestaan selvää. Itse laitosalue oli
mielenkiintoinen, mutta oli harmi, että vierailu meni pitkälti hukkaan sen takia, että esittelijä oli
liioitellut kielitaitoaan ennakkoon. Jos ja kun ekskuja kehyviikon yhteydessä järjestetään, kannattaa
ottaa kohteesta ja vierailun sisällöstä mahdollisimman paljon selvää etukäteen, sillä tarkentavia
kyselyjä tulee aivan varmasti.
10. Suklaailtapäivä: n. 15 henkilöä. Tapahtumasta
pidettiin palautteiden mukaan todella paljon. En
ollut itse paikalla ekskursion takia, joten en osaa
sanoa tapahtumasta sen enempää. Eetti hoiti
kaikki järjestelyt itse ja kaikki sujui todella
mutkattomasti. Tapahtuma oli myös nimetty
hyvin.
Rock da Globe –lopetusbileet Volumessa.
Paikalla ainakin 100 ihmistä, joista 35 tuli ennen klo 23. Bileet olivat oikein onnistuneet, mutta
paikalla ei tainnut olla kovinkaan paljon ihmisiä, jotka olisivat tulleet paikalle kehyviikon kautta.
Paikalla oli paljon Volumen kanta-asiakaskuntaa sekä sellaisia, jotka olivat tulleet paikalle bändin
takia. Toisaalta törmäsin paikalla myös vaihtariseurueeseen sekä TTY:ltä bilejulisteiden perusteella
paikalle tulleisiin juhlijoihin. Bändin palkkio sujui helposti, sillä he pystyivät laskuttamaan sen
laskulla. Jos mahdollista, niin kannattaa pyrkiä maksamaan kaikki palkkiot laskutuksen kautta, sillä
se on kaikille helpoin tapa eikä tarvitse pelata verokorttien yms. kanssa.
Viikon näyttely:
Yritin ottaa yhteyttä taidenäyttelyn järjestämisestä edellisen koordinaattorin antamiin osoitteisiin
vesa.toukomaa@tamk.fi ja juha.suonpaa@tamk.fi. He kuulostivat aluksi innostuneilta asiasta ja
lupasivat palata asiaan, mutta loppujen lopuksi heistä ei kuulunut enää mitään. Niinpä itse
toteuttamani tilataideteos ”Vaatteet jotka jätämme jälkeemme” jäi viikon ainoaksi näyttelyksi. Se
rakennettiin osaksi valtakunnallista aloitustempausta, sillä koin valtakunnallisen alkuperäisen idean
hankalaksi toteuttaa. Muut kaupungit järjestivät tempauksen sellaisenaan, eli pyysivät ihmisiä
tuomaan paikalle vanhoja vaatteitaan ja pyrkivät rakentamaan niistä mahdollisimman suuren kasan.
Mielestäni tähän liittyi liikaa riskitekijöitä, kuten se, että kukaan ei tuokaan vaatteita paikalle.
Lisäksi paljoillakin vaatteilla näyttävän kasan kasaaminen on vaikeaa, sillä siitä tulee helposti vain
leveä mutta litteä.
11. Punaisen Ristin Kontti lainasi tilataideteokseen lahjoitettuja vaatteita. Teoksessa oli yhteensä 75
vaatekappaletta, eli sen verran kuin Kontti vastaanottaa tunnissa vaatteita, joita se ei voi hyödyntää
missään muodossa. Teoksen rakensi tuttu insinööriopiskelija ja siihen käytetyt materiaalit
kierrätettiin myöhemmin syksyllä NääsPeksi –teatteriesityksessä. Kontin työntekijät pitivät
teoksesta todella paljon ja haluaisivat jatkossakin tehdä yhteistyötä.
Ravintolayhteistyö
Kaikki yliopiston ravintolat olivat mukana kehyviikolla kehylounaan muodossa. Lounas järjestettiin
tiistaina ravintola Linnassa, keskiviikkona Minervassa ja torstaina Juveneksella. Ravintolat olivat
valinneet yhden päivän lounasvaihtoehdoista kehylounaaksi ja lahjoittivat jokaisesta kehylounaasta
0,10e Tamyn Intia-hankkeelle. Lisäksi Juvenes käytti erityisen paljon lähi- ja luomuruokaa
kehylounaassa. Sodexon kehylounaita myytiin 210kpl, Minervalla 508kpl ja Juveneksella 623kpl.
yhteensä Intia-hanke siis sai 143,10e. Kaikki ravintolat olivat kehyviikolla oikein mielellään
mukana ja perinnettä kannattaa jatkaa.
Lisäksi kehyviikolla oli yhteistyötä kahvila Valon kanssa. Siellä oli koko viikon ajan myynnissä
12. kehykahvi, josta lahjoitettiin 1e/kpl Intia-hankkeelle. Kahveja myytiin 8kpl. Jatkossa tällainen
myynti kannattaa keskittää yhdelle päivälle ja Valon mukaan alkoholipitoiset juomat myyvät
paremmin kuin kahvi. Lisäksi sitä kannattaisi ennemmin myydä bileiden tms. yhteydessä. En
jostain syystä tajunnut ollenkaan, että Volumessa oltaisiin voitu myydä kehydrinkkiä
lopetusbileiden yhteydessä. Perinne kannattanee elvyttää taas ensi vuonna.
3.Tiedotus
Tiedotus on ehkä kaikista vaikein asia kehyviikkoon liittyen. Viikolla tapahtuu niin paljon, että
yksittäistä tapahtumaa on lähes mahdotonta tuoda esiin. Jos taas mainostetaan pelkkää viikkoa, on
riskinä se, etteivät opiskelijat jaksa tutustua viikon ohjelmaan eivätkä sitten löydä itseään
kiinnostavia tapahtumia. Tiedotuksessa voi hyödyntää erilaisia painotuotteita, nettisivuja,
sähköpostilistoja, facebookia, lehdistötiedotteita ja yliopiston tiedotuskanavia. Näihin asioihin
perehdytään järjestösihteerin tiedotusperehdytyksessä, johon on hyvä mennä melko aikaisessa
vaiheessa. Järjestösihteeriltä saa myös Tamyn tiedotusohjepaketin ja medialistan, eli listan lehdistä,
henkilöistä jne. joita voi kontaktoida tiedotukseen liittyen.
Pyrin mainostamaan kehyviikkoa hieman erilaisin tavoin kuin ennen, sillä toivoin sen poikivan
enemmän osallistumisia. Olen nähnyt aikaisemmassa tiedotuksessa ongelmallisena sen, että viestit
kehyviikosta ovat todella pitkiä ja puuduttavia, sillä tapahtumia on todella paljon. Pyrinkin
sähköpostiviesteissäni ja facebookissa panostamaan lyhyeen, kiinnostavaan esittelytekstiin ja lisäsin
loppuun kehyviikon nettisivujen osoitteen, mistä ohjelma löytyi eri päiville eriteltynä. Lisäksi
kehitin viikolle kehypassin, johon sai leimoja tapahtumiin osallistumisesta. Palkintona runsaasta
osallistumisesta oli erilaisia sponsoroituja lahjoja, kuten 50 euron lahjakortti Ruohonjuureen,
muutama 20 euron lahjakortti ja Nurmi-merkin laukku. Sponsoreille tarjottiin lahjasta vastineeksi
banneri kehyviikon nettisivuille ja Ruohonjuurelle lisäksi logo bilejulisteeseen. Passin keräsi
täyteen kaksi osallistujaa. Tiedotuskeinoni eivät onnistuneet valitettavasti nostamaan kehyviikon
osallistujamäärää, vaan osallistujia oli vähemmän kuin vuonna 2010. Uskon kuitenkin, että
kehypassi on hyvä keksintö, mutta se tarvitsee rinnalleen hieman aktiivisempaa ja selkeämpää
tiedotusta. Lisäksi vaadittuja osallistumisia (7, tosin seminaarit laskettiin kahdeksi) taisi olla hieman
liikaa. Palautelomakkeiden perusteella moni oli osallistunut kuuteen tapahtumaan, jolloin heillä jäi
kehypassi vajaaksi.
Painotuotteet ja kotisivut. Viikon painotuotteet teetätettiin valtakunnallisesti yhteisellä graafikolla.
13. Graafikon palkkio oli 900e ja hän suunnitteli viikon julisteet, pöytäkolmiot ja facebook-logon.
Lisäksi teetin paikallisesti Tampereen omat bilejulisteet ja nettisivut TRE Consulting –firmalla ja
niiden yhteishinnaksi tuli 246e (sis. alv 23%). Valtakunnallinen graafikko oli mielestäni taitoihinsa
nähden ylihintainen, ja tunnen Tampereelta monta tekijää, jotka olisivat tehneet parempaa työtä
murto-osalla tuosta hinnasta. Graafikko jouduttiin hankkimaan kauhealla kiireellä, joten aikaa
kilpailutukselle ei oikein ollut. Minusta olisi ollut myös hyvä, jos tämä sama graafikko olisi tehnyt
nettisivupohjan, jota kaikki ylioppilaskunnat olisivat voineet käyttää. Sillä tavalla haettu yhteinen
graafinen ilme olisi toteutunut myös internet-materiaalissa.
Lopulliset julisteet ja pöytäkolmiot olivat oikein hienoja ja erityisesti pöytäkolmiot olivat todella
laadukasta materiaalia. Julisteita Tampereelle tilattiin 60kpl, mutta niitä tuli jostain syystä ainakin
80kpl. Niitä olikin aivan liikaa, enkä saanut levitettyä yliopistolle kuin ehkä 20-30kpl koska ne
olivat valtavan suuria. Bilejulisteet olivat kooltaan pienempiä ja niitä painettiin 20kpl. Niitä riitti
juuri mainiosti yliopistolle ja TTY:lle. Kiinnitin ne kehyviikon pääjulisteiden viereen, jotta niiden
yhteys toisiinsa tulisi hyvin esille. Pöytäkolmioita tilattiin 100kpl ja niitä puolestaan olisi saanut
olla enemmän. Jos olisin tilaamassa painotuotteita nyt, tilaisin molempia julisteita 20-30kpl ja
pöytäkolmioita 150kpl. Julisteita olisi voinut myös olla hyvä tuottaa kahdessa koossa, sillä A2-
kokoiset olivat liian isoja moneen paikkaan. Pöytäkolmiot ovat mielestäni tehokkaampi
mainontakeino, sillä monet tykkäävät lueskella syömisen ohella ja niihin saa enemmän
informaatiota kuin julisteisiin. Pöytäkolmioiden kanssa ei myöskään voi käydä niin, että
peitettäisiin, kuten julisteiden kanssa käy muutamassa päivässä. Niissä kannattaa kuitenkin ottaa
huomioon, että esimerkiksi ravintola Minervaan niitä ei saa enää levittää. Ravintola oli kehyviikon
kanssa yhteistyössä, joten tällä kertaa niitä sai vielä levittää, mutta asia ei välttämättä ole niin
jatkossa. Kannattaa varmistaa tämä asia kun sopii yhteistyöstä Minervan kanssa.
Valtakunnallisesti tuotetut painotuotteet olivat ongelmallisia sen takia, että niiden tekstin piti olla
valmiina jo elokuun puolivälissä, jolloin läheskään koko ohjelma ei ollut varmistunut. Niinpä
esimerkiksi pöytäkolmioissa luki vain osa ohjelmasta, ja moni epäili, että opiskelijat eivät olleet
ymmärtäneet, että viikolla tapahtuu myös muuta kuin mitä kolmioissa luki. Lisäksi sekoittavana
tekijänä on varmasti ollut se, että julisteessa luki 5 viikon tapahtumaa, joten julisteen nähneet ovat
saattaneet luulla, että viikolla ei tapahdu niiden lisäksi muuta. Ongelmallista aikaisessa materiaalin
tuottamisessa oli myös se, että monet asiat kerkesivät muuttumaan elokuun puolivälin ja lokakuun
alun välillä. Esimerkiksi aloitustempauksen sisältö ja paikka kerkesivät muuttumaan. Jos nämä
materiaalit olisi tuotettu paikallisesti, olisi julisteet voitu laittaa painoon vasta syyskuun puolivälissä
eli aikaa olisi ollut kuukausi enemmän. Myös valtakunnallisessa viitekehyksessä painoa olisi voinut
14. vähän viivästää, sillä nyt julisteet olivat perillä Tampereella paljon ennen kuin niitä kannatti alkaa
levittämään.
Nettisivuista (www.tamy.fi/kehyviikko2011) tuli todella hienot. Mielestäni päiväkohtainen ohjelma
on selkeämpi kuin hurja lista tapahtumia yhdellä ohjelmasivulla. Niiden tekeminen ja ylläpitäminen
ei kuitenkaan ollut kovin helppoa. Osallistuin niiden tekemiseen ja siihen meni ihan uskomattoman
paljon aikaa, minkä takia alkuperäisessä ollutta palkkiota päätettiin nostaa. Nettisivujen tekijä opetti
minut koodamaan sivuja sen verran, että pystyin tekemään kaikki päivitykset kuvia lukuun
ottamatta itse. Päivitykset piti kuitenkin laittaa järjestösihteerin kautta, sillä Tamylla ei ole
ylimääräisiä tunnuksia nettisivuille. Tämän takia päivitykset monesti viivästyivät aika paljon, ja
esimerkiksi Eurooppanuorten ohjelmassa alun perin ollut virhe oli vaikea ja hidas korjata, mikä
aiheutti järjestön yhteyshenkilössä aika paljon närää. Nettisivujen toteutusta on syytä miettiä
jatkossa todella tarkkaan, sillä nettisivut ovat kuitenkin todella tärkeä tiedotuskanava ja
tämänhetkinen järjestely on hankala ja aikaa vievä. Jos en olisi oppinut itse koodaamaan sivuja,
olisin joutunut tekemään päivitykset ensin nettisivujen tekijän ja sitten vielä järjestösihteerin kautta.
Sähköposti ja Facebook. Sähköpostilistat ovat tärkein tiedotuskanava. Mitä useammalle listalle
koordinaattori voi itse pistää viestiä, sitä parempi. Järjestösihteeri voi toimittaa viestit kaikille aj-
listoille, mutta hänen viestinsä eivät mene suoraan listoille, vaan jokaisen ainejärjestön vastaavalle,
joka päättää, välittääkö viestin listalle vai ei. Niinpä sähköpostiviestit kannattaa toimittaa
järjestösihteerille muutamaa päivää ennen kuin haluaa niiden tulevan listoille. Itse en tajunnut ottaa
tätä tarpeeksi huomioon, ja osaksi sen takia tiedotus taisi vähän epäonnistua. Kokonaan viestin
perille menemistä ei voi kontrolloida mitenkään. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan opiskelijoiden
listalle ei kuulemma tullut perille yhtäkään lähettämääni viestiä, vaikka niitä kyllä heidän
vastaavalleen laitettiin.
Facebook on myös olennainen tiedotuskanava, mutta se on myös hyvin rajallinen väline.
Facebookissa voi tavoittaa ainoastaan omat kaverinsa jos joku muu ei laita viestiä eteenpäin. Viestin
välittämiseen eteenpäin kannattaakin rekrytä kaikki mahdolliset tamylaiset, sillä kutsun eteenpäin
laittaminen ei vie paljoa aikaa, mutta tehostaa tiedottamista reilusti. Ihmiset kannattaa myös saada
tykkäämään viikon sivusta, sillä ryhmän postaukset näkyvät sen tykkääjien etusivuilla. Itse käytin
tähän konstina kilpailua lopetusbileiden lipuista ja se näytti myös tuovan viikolla muutamia
tykkääjiä lisää. Se ei myöskään kustantanut mitään (paitsi tietenkin hieman alensi lipputuloja,
olettaen että voittaja olisi muuten tullut paikalle maksavana asiakkaana), joten se on vallan mainio
15. konsti lisätä viikon näkyvyyttä. Yksityisviestin lähettäminen sen sijaan ei ole kovin hyvä
markkinointikeino, sillä olen kuullut siitä paljon negatiivista palautetta esimerkiksi viime vuoden
viikkoon liittyen. Monet kokevat yksityisviestimarkkinoinnin häiriköintinä.
Lehdistötiedotteet. Lähetin lehdistötiedotteen hieman alle viikkoa ennen kehyviikon alkua lähes
kaikkiin Tamyn medialistalla oleviin lehti/nettisivuosoitteisiin. En ainakaan tiedä, että niistä
yksikään olisi kuitenkaan poikinut mitään juttua. Tiedotteen olisi ehkä voinut lähettää vähän
aiemmin ja olla vielä myöhemmin tärkeimpiin paikkoihin puhelimella yhteydessä, sillä
lehdistötiedotteita tulee toimittajille varmasti jatkuvalla syötöllä. Lisäksi lisäsin kehyviikon tiedot
mm. opiskelijabileet-sivustolle ja Aamulehden menokalenteriin. Kaikista parasta mainosta oli
varmasti Nelliinan vaatehuoneen Niinan postaus kierrätystyöpajasta blogissaaan, sillä blogia lukee
päivittäin todella suuri joukko ihmisiä.
Aviisi + yliopiston tiedotus. Kehyviikko oli todella hyvin esillä Aviisissa. Juuri ennen viikkoa
julkaistussa numerossa viikosta oli maininta heti lehden alussa, sitten järjestösihteerin palstalla ja
lisäksi Tamyn kv-vastaavan kirjoittamassa kolumnissa. Lähetin Aviisiin lehdistötiedotteen noin
kahta viikkoa ennen itse tapahtumaa.
Yliopiston tiedotukseen lähetin lehdistötiedotteen noin viikkoa ennen kehyviikon alkua. Viikosta oli
maininta yliopiston nettisivujen etusivulla ja ainakin Päätalon näytöissä näkyi kyseisen päivän
kehyviikon tapahtumat.
4.Budjetti
Budjettia on hyvä rakentaa jo heti alkuvaiheessa ja miettiä tarkkaan sitä, mikä on tärkeää.
Halutaanko, että kaikki osallistuminen on ilmaista vai halutaanko joistain tapahtumista saada
tuottoa rahoittamaan itse tapahtumaa? Kuinka paljon tiedottamiseen voidaan käyttää rahaa? Mikä
on tärkeää ja mikä ei? Budjetti ja viikon tapahtumarakenne rakentuvat pitkälti käsi kädessä. Itse
kirjasin budjettiin ensin sellaiset menot, joita tarvittiin sellaisten tapahtumien järjestämiseen, joita
pidin tärkeänä osana viikkoa. Sitten aloin ideoimaan, mitä vielä voisi toteuttaa käytettävissä olevilla
rahoilla. Budjettia ei kuitenkaan kannata täyttää aivan täyteen, vaan myös juokseville kuluille on
hyvä jättää tilaa, sillä niitä tulee aina ihan varmasti. Tamyn suunniteltu ja toteutunu budjetti ovat
tämän raportin liitteenä.
Nyt kun UM rahoittaa viikkoa, on budjettia tehdessä hyvä ottaa huomioon se, että UM ei myönnä
tukea kaikille viikon kuluille. Esimerkiksi luennoitsijoiden lounaskulut, bändin ruokakulut ja
16. vapaaehtoisten kiitoslahjat ovat sellaisia kuluja, joita UM ei tue. Katoin tällaiset kulut muutaman
tapahtuman osallistumismaksuilla, mutta jäsenistön kannalta mukavampaa olisi tietenkin se, että
kulut katettaisiin jotenkin muuten. Loppujen lopuksi ne olisi voitu kattaa Tamyn kehyviikkoon
varaamilla rahoilla, mutta sain tietää noista rahoista vasta viikon jälkeen (ks. seuraava kappale).
Lisäksi sponsorihankinta jäi tänä vuonna tekemättä, koska UM:n tuen piti riittää kattamaan kaikki
viikon kulut. Sain tietää siitä, etteivät tällaiset kulut kelpaa, vasta elokuussa. Minulla ei myöskään
riittänyt aika sponsorihankinnalle (ks. seuraava kappale).
Matkakulut ovat varsinainen murheenkryyni budjetin kannalta. Jos kaikille puhujille luvataan, että
heidän matkakulunsa korvataan, niin tietenkin ne täytyy myös budjetoida. Todellisuus on kuitenkin
se, että esimerkiksi UM:n ja SAK:n edustajat eivät halua laskuttaa matkakulujaan Tamylta, vaan
heidän työnantajansa maksavat matkakulut. Jos ne voitaisiin jättää budjetista heti pois, vapautuisi
rahaa johonkin muuhun. Näin on kuitenkin ongelmallista tehdä, koska on tietenkin mahdollista, että
puhujat laskuttavat matkakulut sittenkin. Lopputuloksena on pakosta ylijäämäinen budjetti, mikä on
tietenkin parempi kuin alijäämäinen, mutta voi olla ongelmallinen UM:n tuen jatkuvuuden kannalta.
Jos budjetti jää aina ylijäämäiseksi, voi olla, että jatkossa rahaa myönnetään vähemmän.
Budjetin käytännön toteutuksessa ja erityisesti kulujen laskutuksessa oli tänä vuonna ongelmia
uuden valtakunnallisen viitekehyksen takia. Oli todella epäselvää, keneltä kulut pitäisi laskuttaa ja
miten. Itse laskutin kaiken Tamylta, kuten SYL:sta neuvottiin. Todellisuudessa hankeohjausryhmän
matkakulut ja päivärahat olisi pitänyt laskuttaa SYL:ltä, mikä selvisi vasta sen jälkeen, kun olin
kaiken jo ehtinyt laskuttamaan. Lisäksi UM:n tuen maksureitti on todella monimutkainen. Kaikki
laskutetaan ensin ylioppilaskunnalta ja lopuksi kaikki kuitit kerätään yhteen SYL:lle lähetettävään
maksumääräykseen. Sen jälkeen SYL kokoaa kaikkien ylioppilaskuntien kulut yhteen ja laskuttaa
ne UM:ltä. Ohjeet tähän tulivat todella myöhään ja vasta sitten, kun osa kuluista oli pitänyt jo
laskuttaa. Sitten SYL vielä ilmoitti, että vain alkuperäiset kuitit kelpaavat maksumääräykseen.
Alkuperäiset kuitit jäävät kuitenkin ylioppilaskunnan kirjanpitoon, jos ylioppilaskunta ne maksaa,
eikä niitä ole mahdollista saada sieltä ulos. Loppujen lopuksi SYL ilmoitti, ettei Tamy saa ollenkaan
luvattua UM:n tukea, jos alkuperäisiä kuitteja, jotka olivat SYL:n omien ohjeiden takia kiinni
Tamyn kirjanpidossa, ei toimiteta sille. Kirjoittaessani tätä kohtaa raportistani, muutamaa päivää
ennen maksumääräysten deadlinea, SYL viimein selvitti asian UM:ltä ja kuittikopiot hyväksytään.
Tämä on ollut todella turhauttavaa ja tuonut työhön lisää turhaa stressiä ja vaivaa. Toivottavasti
asiasta otetaan opiksi ja asiat hoituvat jouhevammin ensi vuonna.
17. 5.Yhteistyö Tamyn suuntaan
Tamy on mukava työympäristö, sillä siellä on rento ilmapiiri ja monet ihmiset ovat jo ennestään
tuttuja. Yhteydenotto ja avun pyytäminen on helppoa. Ongelmiakin kuitenkin, eritoten liittyen
siihen, että Tamyn henkilöstö muuttuu aika nopealla aikataululla. Hallitus vaihtuu vuosittain eivätkä
sihteeritkään käsittääkseni pysy yleensä kovin montaa vuotta tehtävissään. Vuonna 2011 sekä
hallituksen kv-vastaava että kv-sihteeri olivat juuri vaihtuneet, joten sen lisäksi, että minä opettelin
uusia tehtäviäni, oli kaikki myös heille joko kokonaan tai osittain uutta. Ongelmia esiintyi erityisesti
budjetin kanssa johtuen osittain henkilöstön vaihtumisesta ja osittain uudesta valtakunnallisesta
viitekehyksestä. Tamyn kehyviikon budjetti selvisi kv-sihteeri ja sitä kautta myös minulle vasta
viikon jälkeen. Budjetista löytyi rahaa, jota siellä ei tiedetty olevan, ja se oli aika turhauttavaa, sillä
olisin halunnut käyttää sitä tiedotukseen ja kattamaan UM:n tuen ulkopuolisia kuluja. Nyt
ylimääräinen tiedotus jäi tekemättä ja jouduin hankkimaan rahat UM:n tuen ulkopuolisiin kuluihin
muualta, mikä tietenkin lisäsi työtä.
Suurin pettymykseni liittyen Tamyn toimintaan oli se, ettei Tamylta tullut osallistujia kehyviikon
tapahtumiin. Hallituksen kv-vastaava kävi kahdessa tapahtumassa ja siihen se sitten jäikin.
Tietenkään tarkoituksena ei ole järjestää Tamyn teemaviikkoa pelkästään Tamyn aktiiveille, mutta
koska osallistujamäärät ovat heilahtelevaisia ja epävarmoja, olisi mukavaa, että voisi luottaa siihen,
että edes Tamylta tulee osallistujia. Tämä olisi kohteliasta jo puhujiakin kohtaan. Totta kai
tamylaisilla on omat kiireensä, mutta toimijoita kuitenkin riittää. Luulisi että aina johonkin
tapahtumaan edes joku pääsisi osallistumaan. Jos tamylaisillakaan ei ole aikaa eikä halua osallistua
mihinkään, niin mitä järkeä on järjestää hurjasti tapahtumia? Olisin kaivannut myös tukea
tiedottamisen suhteen. Esimerkiksi Facebook-tiedottaminen on siitä hankalaa, että jokainen pystyy
kutsumaan tapahtumiin vain omat kaverinsa. Toisin sanoen viikon Facebook-tiedottaminen rajoittui
pitkälti minun kaverilistaani. Tieto olisi levinnyt ihan toisella tavalla, jos Tamyn aktiivit olisivat
aktiivisesti kutsuneet myös omat kaverinsa.
Kuten ilmeisesti aiemminkin, työtä oli paljon enemmän kuin 120 tuntia. Suostuin tietenkin siihen,
että ylimääräiset työtunnit ovat omalla vastuullani, kun otin työn vastaan, mutta Tamyssa olisi silti
syytä miettiä sitä, kuinka paljon koordinaattorilta voidaan vaatia. On mielestäni kohtuutonta, että
esimerkiksi vuosijuhlakoordinaattori ja kehykoordinaattori saavat saman palkan, sillä viikon
järjestämiseen menee todella paljon enemmän aikaa. Olisi hyvä, että koordinaattoreita olisi kaksi,
koska Tamyn hallituksen kv-vastaavasta tai kv-sihteeristä ei ole kovinkaan paljon apua viikon
järjestämisessä, koska he ovat todella kiireisiä. Ottaessani työn vastaan, olin ymmärtänyt, että heistä
18. olisi enemmän apua käytännön työssä tai ainakin tapahtumien suunnittelussa. Lisäksi minulle
sanottiin työhaastattelussa, että Tamyn suhdetoimintavastaava hoitaisi sponsorihankinnan hyvin
pitkälti, eikä minun tarvitsisi osallistua siihen kuin lähinnä suunnittelutasolla. Toukokuussa minulle
kuitenkin ilmoitettiin, että kyseisellä henkilöllä ei ole aikaa auttaa minua ollenkaan. Jätin
sponsorihankinnan sitten tekemättä, sillä minulla oli jo muutenkin todella paljon tehtävää. Loppujen
lopuksi jouduin hankkimaan sponsoreita hyvin lyhyellä aikataululla syksyllä, kun selvisi, ettei
UM:n tuki kata kaikentyyppisiä menoja, kuten puhujien lounaista ja vapaaehtoisten palkitsemista.
Tamyssa olisi myös hyvä edelleen miettiä ja tarkentaa sitä, mitä koordinaattorilta halutaan. Itse
käytin ohjenuorana edellisen vuoden tapahtumia ja pyrin järjestämään samanhenkisiä tapahtumia
suurin piirtein saman verran. Varsinaisia ohjeita en Tamysta saanut sen suhteen, mitä viikolta
käytännössä halutaan, mutta suunnitelmani otettiin kyllä hyvin vastaan. Seuraavaa viikkoa ajatellen
Tamylla olisi hyvä miettiä sitä, mitä viikolla halutaan saavuttaa. Halutaanko tarjota
mahdollisimman paljon vähän kaikkea vai keskittyä muutamaan isompaan asiaan? UM:n tarjoama
tuki on sen verran suuri, että sillä kyllä rahallisesti järjestää vaikka mitä. On kuitenkin vähän
kyseenalaista, että kuinka paljon yksittäinen tapahtuma kerää osallistujia, jos tapahtumia on todella
suuri määrä. 1-2 tapahtumaa per päivä on mielestäni järkevää. Koordinaattoria ajatellen olisi
mukavaa, jos hänelle annettaisiin minimitoivomukset. Esimerkiksi minimitavoitteena voisi olla 5
tapahtumaa, joista yksi on seminaari. Koordinaattorin tulisi toteuttaa ainakin ne, mutta voisi
halutessaan järjestää myös enemmän.
Tamylla olisi hyvä miettiä myös sitä, onko jatkuva teemaviikkojen järjestäminen järkevää. Syksyn
aikana pelkästään Tamyn puolesta järjestettiin kolme teemaviikkoa, eli käytännössä yksi viikko per
aktiivinen opiskelukuukausi. Tämän lisäksi yliopistolla on monien muidenkin tahojen järjestämiä
tapahtumia, luentoja ja teemapäiviä puhumattakaan kurssitarjonnasta. Ei ole ihme, että
opiskelijoiden kiinnostus yhtä viikkoa kohtaan ei ole kovin suurta kun tarjontaa on näinkin paljon.
Esimerkiksi TTY:llä on koko lukuvuoden aikana ainoastaan yksi selkeä teemaviikko ja sen takia
Ekokemin ekskursiolla mukana olleet teekkarit olivat erittäin kiinnostuneita kehyviikosta. He
harmittelivat sitä, ettei tapahtumia mainostettu myös heidän kampuksellaan. Tamyn kannattaisi
harkita yhteistyötä TTY:n suuntaan; miksi viikko ei voisi olla yliopistojen yhteinen? Yliopistot
tekevät keskenään mielestäni aivan liian vähän yhteistyötä, vaikka mahdollisuuksia olisi varmasti
paljon.
19. 6. Valtakunnallinen viitekehys
Vuosi 2011 oli ensimmäinen, kun kehyviikko järjestettiin valtakunnallisessa viitekehyksessä. Koska
koko konsepti oli täysin uusi, siihen sisältyi todella paljon sähläämistä, hämmennystä ja
väärinkäsityksiä. Ajan myötä ajatus voi varmasti toimia, mutta sitä on syytä kehittää todella paljon.
Kun viimeisessä hankeohjausryhmän kokouksessa kerätään kaikkien ylioppilaskuntien kokemukset
yhteen, saadaan varmasti jatkoon hyviä suuntanuoria ja parannustoimia aikaiseksi. Kaikkein eniten
hanke tarvitsee selkeät toimintaohjeet, jotka kerätään johonkin samaan paikkaan. Sen sijaintia on
myös syytä miettiä, sillä tänä vuonna käytetty työalusta oli ainakin minun mielestäni todella sekava.
Paremmin toimisi esimerkiksi Google Docs, jossa pystyy jakamaan tiedostoja ja muokkaamaan
niitä samanaikaisesti eri koneilta. Lisäksi ohjelma sisältää chat-ominaisuuden, joten etätyö
helpottuisi todella paljon.
Erityisesti SYL:llä olisi mielestäni petrattavaa hankkeen koordinoinnissa. Paljon menee toki
ensimmäisen järjestyskerran piikkiin, mutta silti jos on olemassa kattojärjestö, jonka vastuulla on
olla ajan tasalla toimintamalleista ja toimia ”ohjenuorana” hankkeessa, pitäisi sen myös olla ajan
tasalla meneillään olevista asioista. Monet ohjeet tulivat todella myöhään ja niissä oli paljon
sekaannusta. Esimerkiksi aiemmin mainitun budjettiasian selvitykseen meni kaksi kuukautta ja
asiassa tunnuttiin toimivan ”näppituntumalla” eikä oikean tiedon varassa. Toivottavasti sama
henkilö on ohjaamassa kehyviikkoa myös ensi vuonna, jotta asioita ei tarvitse taas selvitellä
uudestaan, kun seuraava vastaava ei taaskaan tiedä toimintamalleja. Jos SYL onnistuu säilyttämään
(tiedon) jatkuvuuden hankkeen parissa, tulee siitä varmasti paljon hyödyllisempi hankkeen
kannalta, sillä projektikoordinaattorit ja hallitusvastaavat vaihtuvat ylioppilaskunnissa väistämättä
vuosittain. Työtä olisi helpompi tehdä, jos joku olisi sitä ennenkin ja tuntisi esimerkiksi UM:n
linjaukset.
7.Palautteet
Keräsin palautetta kehyviikosta Afrikka-illassa, ekskursiolla, torstain seminaarissa ja
suklaailtapäivässä. Yhteensä palautetta kertyi 28 kpl. Tiedotus sai palautteissa arvosanan 3,38,
tapahtumien mielenkiintoisuus 3,83 ja viikko kokonaisuudessaan 3,90. Yleisin annettu arvosana
kaikille osa-alueille oli 4. Sähköpostilista sekä kaverit olivat yleisin kanava, josta kehyviikosta oli
kuultu. Myös kehyviikon julisteet, pöytäkolmiot sekä viikon nettisivut olivat toimineet
tiedotuskanavana. Suosituimpia tapahtumia olivat Ekokemin ekskursio, Afrikka-ilta ja
suklaailtapäivä, mikä johtui luultavasti siitä, että palautteet kerättiin näissä tapahtumissa eikä suurin
osa niiden osallistujista osallistunut muihin tapahtumiin. Lisäksi tanssitunti ja kierrätystyöpaja
20. saivat kehuja. Kaksi palautteen antajaa oli osallistunut tapahtumiin kerätäkseen leimoja
kehypassiin.
Negatiivista palautetta viikko sai vain vähän. Suurimmat huomiot liittyivät tiedotukseen sekä
tapahtumien päällekkäisyyteen. Erityisesti lääketieteen opiskelijat olivat antaneet palautetta siitä,
että tiedotusta ei ollut järjestetty Kaupin kampukselle ollenkaan. Tämä kannattaa ottaa jatkossa
huomioon, itse en ollut osannut ajatella asiaa ollenkaan. Viikolla kaksi tapahtumaa meni
päällekkäin, joten olin aika yllättynyt siitä, että asiasta huomautettiin useammassa lomakkeessa.
Mikään tapahtuma kun ei kerännyt hurjaa määrää osallistujia, joten on melkoista sattumaa, että
nimenomaan niihin tapahtumiin, jotka sattuivat menemään päällekkäin, olisi ollut innokkaita
osallistujia. Tätä kannattanee kuitenkin jatkossa välttää.
Palautelomakkeissa toivottiin seuraavia aiheita/teemoja seuraavalle kehyviikolle:
Eksku vesivoimalaan, sosiaalityöhön liittyvää, mikrolainat, tapahtumia muista kulttuureista,
dokumentit ja muut elokuvat, monikulttuuriset illat, Naisten pankki, kehitysmaiden velat
kehittyneille maille, vaateteollisuus (toteutettiin tänä vuonna), elektroniikkateollisuus (toteutettiin
tänä vuonna)
8. Parannettavaa
Kaikki kehyviikon tapahtumat olivat mielestäni onnistuneita eikä niissä asiasisällön puolesta ollut
juuri parannettavaa. Yksikään negatiivinen palaute ei myöskään liittynyt tapahtumien sisältöön,
vaan pikemminkin teeman johdonmukaisuutta ja tapahtumien kiinnostavuutta kehuttiin. Karu
todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tapahtumat olisivat asiasisällöllisesti päteviä ja puhujat
alansa asiantuntijoita, niin jos teema ei kiinnosta opiskelijoita, on osallistujia vaikea saada.
Teemojen täytyy olla todella ajankohtaisia ja iskevästi nimettyjä ja markkinoituja, jotta osallistujia
tulisi paikalle. Kuten aiemmin totesin, yliopistolla tapahtuu niin paljon kaikkea, että opiskelijat
viitsivät vain harvoin tulla paikalle mihinkään ylimääräiseen. Todella moni kehui kehyviikon
tapahtumia ja uutta, pirteämpää imagoa ja aikoi osallistua tapahtumiin, mutta itse osallistuminen jäi,
koska elämä tuli tielle ja muut prioriteetit nousivat tärkeämmäksi kuin kehyviikolle osallistuminen.
Uskon kuitenkin, että tänä vuonna aloitettu suunnanmuutos kehyviikon imagossa pirteämpään ja
iloisempaan suuntaan, oli hyvä päätös ja sitä on hyvä jalostaa edelleen seuraavina vuosina. Sain
henkilökohtaisesti palautetta julisteista ja nettisivuista usealta taholta ja mainitsipa yksi henkilö, että
tämä vuosi oli ensimmäinen, kun hän edes halusi harkita kehyviikolle osallistumista, koska
ensimmäistä kertaa tapahtuma ei vaikuttanut synkeältä.
21. Tiedotus on selkeästi se osa-alue, johon kannattaa varata entistä enemmän aikaa ja rahaakin.
Painotuotteita on hyvä edelleen olla, varsinkin pöytäkolmioita ja ehkä mahdollisesti myös
lentolehtisiä. Julisteita ei tarvitse kauheaa määrää, sillä yliopistolla on vain rajallisesti ilmoitustilaa.
Sen sijaan sähköiseen markkinointiin olisi pitänyt ja kannattaisi panostaa enemmän.
Sähköpostilistoilla olisi pitänyt selkeästi ilmoitella enemmän (tosin tässä on se ongelma, että
välittävätkö hallitusvastaavat viestejä eteenpäin), sillä se on ylivoimaisesti helpoin ja tehokkain
keino saavuttaa mahdollisimman paljon opiskelijoita. Itse en uskonut ohjelman listaamiseen
sähköpostiviestiin, sillä minusta se on hyvin raskasta luettavaa. Sain kuitenkin palautetta siitä, että
ohjelma olisi ollut fiksua olla heti sähköpostiviestissä eikä linkin takana, sillä useat eivät enää viitsi
klikkailla eteenpäin. Se tapa kannattanee siis palauttaa, ainakin yhteen viikosta lähetettäviin
viesteihin. Facebookiin ei kannata luottaa liikaa, sillä ihmiset saavat sielläkin hirveän määrän
informaatiota eikä sillä voi tavoittaa koko yliopistoa, koska kutsut voi lähettää vain omalla
kaverilistalleen. Facebookin maksullinen mainonta tosin voisi tulla kyseeseen. Olisin halunnut
hyödyntää sitä tänä vuonna, mutta budjetista ei löytynyt siihen rahaa (paitsi jälkikäteen).
Mainonnan voi siellä rajata kaikkiin Tampereen yliopiston opiskelijoihin ja se maksaa vain, jos joku
klikkaa mainosta, eli joku saa todella tietää viikosta. Jokainen klikkaus maksaa tietyn verran (n.
0,50€) ja niille voi asettaa päiväbudjetin (esim. max. 10e eli max. 20 klikkausta). Jos klikkaukset
tulevat päivältä täyteen, niin mainos ei näy ennen kuin seuraavana päivänä.
Toinen parannuksen paikka olisi viikon tavoitteiden ja teeman selkeyttäminen. Tamy voisi miettiä
vielä tarkemmin sitä, mitä haluaa viikolla saavuttaa jo pelkästään koordinaattorin työn
järkevöittämiseksi ja työmäärän vähentämiseksi (itse tein työtunteja ainakin 300h). Myös sitä,
halutaanko teemaviikkoja todella järjestää joka kuukausi, olisi syytä miettiä. Lisäksi
valtakunnallisessa ohjausryhmässä kannattaa miettiä tarkkaan sitä, miten yhteinen teema
määritetään. Tänä vuonna ylioppilaskuntia kehotettiin keksimään oma iskevämpi alaotsikko viikolle
ja pääotsikko oli aika epämääräinen kehitys ja kulutus. Tämä vaikeutti viikon markkinoimista
entisestään, sillä jo viikon nimi oli monimutkainen ja loppujen lopuksi ainoa näkyvä nimi oli
”kehitys ja kulutus” vaikka alaotsikon oli tarkoitus olla se myyvä ja raflaava. Seuraavana vuonna
kannattanee miettiä yhteinen teema tarkemmin ja keksiä oikeasti hyvä nimi viikolle. Lisäksi viikon
ajankohta kannattaisi miettiä hieman tarkemmin, tänä vuonna se ajoittui ainakin Tampereen
kannalta todella huonoon aikaan.
22. 9. Lopuksi
Tämän raportin hieman synkeästä tunnelmasta huolimatta kehyviikko oli mahtava kokemus
osallistujamääriä lukuun ottamatta. Halusin vain tuoda esiin mahdollisimman paljon epäkohtia,
joiden tietämisestä etukäteen olisin hyötynyt todella paljon. Eniten harmitti se, että opiskelijat, jotka
olisivat varmasti pitäneet tapahtumista, eivät päässeet nauttimaan niistä tiedotuksen vähäisyyden,
tapahtumien päällekkäisyyden tai muiden kontrolloitavissa tai kontrolloimattomissa olemattomien
seikkojen takia. Itse ainakin sain paljon uutta näkemystä opintoihini ja mahdollisesti tulevaisuuden
työsuunnitelmiinikin ja myös monet muutkin osallistujat kokivat tapahtumat varsin hedelmällisiksi.
Kunhan viikon tekemisessä pidetään tekemisen ilosta ja interaktiivisuudesta kiinni, pysyy se
varmasti edelleenkin mielekkäänä ja mukavana tapahtumana. Koordinaattorina oppii myös paljon
stressinsietokykyä, koordinointikykyjä sekä valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa. Minuun voi
olla yhteydessä, jos seuraavan viikon järjestelyissä herää kysymyksiä. Lisäksi jos NääsPeksin tai
NääsBändin kanssa halutaan tehdä jatkossa yhteistyötä, kannattaa asia hoitaa minun kauttani (paitsi
jos seuraavallakin koordinaattorilla on yhteyksiä speksiin päin).
Venla Voutilainen
0409165463
venla.voutilainen@uta.fi
23. Liite 1 Ohjelma
Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko
Kulutus ja kehitys
Tampereen yliopisto 3.10.-7.10.2011
Ostetaan hyvä omatunto
Tampereella päätettiin lähestyä kulutuksen ja kehityksen teemaa länsimaiden kulutuksen kautta.
Onko kuluttaja vastuussa siitä, tehdäänkö kauppaa eettisesti ja kestävän kehityksen lähtökohtien
mukaisesti? Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Kuinka paljon vastuuta voidaan jättää markkinavoimille
ja kuinka paljon valtioiden pitäisi puuttua kulutuksen ja kehityksen suuntaan?
Viikon kaksi pääseminaaria lähestyvät aihetta yritysten ja kuluttajan vastuiden välisen suhteen
kautta. Torstain yritysvastuuseminaarissa pohditaan vastuunkantoa ja keskiviikkona puolestaan
sertifiointijärjestelmiä, joiden avulla vastuuta pyritään kantamaan. Lisäksi luennoilla päästään
syventymään muutamaan yksityiskohtaisempaan näkökulmaan kulutuksesta ja kehityksestä.
Jotta meno ei menisi liian vakavaksi, viikolla pääsee pitämään myös hauskaa mm. tanssitunnilla,
leffaillassa ja Rock da Globe –lopetusbileissä. Kehitystorilla voit tutustua kehitysyhteistyön parissa
työskenteleviin järjestöihin ja toivottavasti löytämään oman foorumisi vaikuttaa. Tamyn Intia-
hanketta voit ostamalla kahvia kahvila Valosta tai syömällä kehylounaan jossakin yliopiston
ravintolassa.
Kerää itsellesi lahjakortti
Voit kerätä viikon aikana leimoja tapahtumista (keskiviikon ja torstain seminaareista saat 2 leimaa,
muista tapahtumista yhden). Kun olet saanut 7 leimaa täyteen, palauta leimapassisi 7:n leiman
saamisen yhteydessä. Passin saat kun olet ansainnut ensimmäisen leimasi. Nopeimmat 7 leimaa
täyteen saaneet saavat lahjakortin. Katso palkinnot. Saat valita passin palauttamishetkellä jäljellä
olevista palkinnoista mieluisimman. Aloitustempauksesta, kehitystorista, kehylounaista ja
loppubileistä ei saa leimaa. Jos palkintoja on jäljellä vielä loppubileiden alkaessa, ne arvotaan
kaikkien ennen klo 23 tulleiden kesken.
Tykkää kehyviikosta ja voita lippuja
Tykkää kehyviikon facebook-sivusta ja osallistut lopetusbileiden lippupaketin arvontaan.
Lippupaketti sisältää 4kpl pääsylippuja Rock da Globe -bileisiin (sis. narikan) sekä pääsyn jonon
ohi Volumeen.
Maanantai 3.10.2011
Aloitustempaus: Vaatteet pois! 14:00 Juhlasalin aula
Valtakunnallinen vaatetempaus. Paikalla on tilataideteos, joka on tehty Tampereen Punaisen Ristin
Kontti-kierrätysmyymälän lainaamista vaatteista. Myymälä vastaanottaa päivässä noin 150-200
kassillista vaatetta (yhdessä kassissa on n. 20 vaatekappaletta). Näistä puolet ovat niin huonossa
kunnossa, ettei niitä voida hyödyntää edelleen. Punainen Risti vastaanottaa vaatelahjoituksia tiistain
kehytorilla.
24. Esiintymässä improvisaatioteatteriryhmä NääsImpro sekä tanssiryhmä NääsDance. Tätä ei kannata
missata!
Luento: Killer Jeans and Sweatshop Fashion - What Can We Do for More Ethical Clothing
Klo 14:30 Linna K108
SASK:n Jukka Pääkkönen perehdyttää kuulijat Tappajafarkut -kampanjan teemoihin. Luennolla
katsotaan lisäksi lyhyt videopätkä aiheesta. Luento pidetään englanniksi.
Tappajafarkut: Farkkuja hiekkapuhalletaan, jotta vaate näyttäisi haalistuneelta, kuluneelta tai
valkaistulta. Hiekkapuhallus eroaa muista viimeistelytavoista, kuten kivipesusta siten, että sillä
saadaan hankausvaikutus vain tiettyihin kohtiin vaatetta. Kuluneennäköiset farkut ovat kannattavaa
liiketoimintaa – vähittäiskaupassa hiekkapuhalletuista farkuista saa huomattavasti paremman
hinnan kuin tavallisista farkuista.
Trendin todelliset kustannukset ovat kuitenkin piilossa: hiekkapuhallustyöntekijät sairastuvat
akuuttiin kivipölykeuhkosairauteen niissä maissa, joissa suurin osa vaatteistamme valmistetaan,
kuten Bangladeshissa, Kiinassa, Meksikossa ja Egyptissä. Yksin Turkissa rekisteröitiin 46:n
hiekkapuhaltajina työskennelleen ihmisen menehtyneen kivipölykeuhkoon ennen kuin valtio kielsi
hiekkapuhalluksen maaliskuussa 2009. Järjestöjen mukaan todellinen luku saattaa olla paljon
rekisteröityä suurempi.
Tanssitunti: Länsiafrikkalaista tanssia Klo 17:00 Atalpa, palloilusali osa A
Jamora ry:n tanssinopettaja Ismaila Sané ohjaa sinua länsiafrikkalaisen tanssin saloihin tunnin ajan.
Osallistuminen on ilmaista ja tunnille otetaan niin monta henkilöä kuin saliin mahtuu
saapumisjärjestyksen mukaan.
Keskustelutilaisuus: Vihreät vaatteet Klo 18:00 Kahvila Valo
Vaateteollisuus on ajautunut kestämättömälle polulle: vaatteita tuotetaan yhä enemmän, yhä
halvemmalla ja yhä nopeammin. Mikä vaikutus tällä on ympäristöön ja ihmisiin? Miten
vaateteollisuutta saataisiin ohjattua takaisin kestävän kehityksen tielle? Näitä aiheita maanantain
3.10. keskustelutilaisuudessa avaa ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin erikoistunut vaatesuunnittelija
Anniina Nurmi.
Nurmi ylläpitää Vihreät Vaatteet verkkosivua www.vihreatvaatteet.com/ jossa hän kertoo vihreästä
tyylistä ja vastuullisesta kuluttamisesta. Tämän lisäksi Anniina Nurmi suunnittelee vastuullista
Nurmi-vaatemallistoa www.nurmiclothing.com.
Kehykahvi: Kahvila Valo myy koko viikon ajan intialaista monsuun malabar -kahvia
pressopannussa,(täyteläinen ja matalahappoinen tilakahvi, maanläheinen maku) hintaan 3,50e, josta
1e lahjoitetaan Tamyn Intia-hankkeeseen.
25. Tiistai 4.10.2011
Kehitystori Klo 11-15 Päätalon aula
Kehitysyhteistyöjärjestöt, yritykset ja kehitysyhteistyöviikon yhteistyökumppanit esittelevät
toimintaansa. Tule näkemään ja kokemaan, miten sinä voit osallistua kehitysyhteistyöhön ja
eettisemmän maailman luomiseen! Mukana torilla mm. Merkur-pankki, NääsPeksi, TAYK, Globaali
sosiaalityö, Eurooppanuoret, Tampereen Unicef-vapaaehtoiset, Amnestyn paikallisryhmä,
Rauhanpuolustajat, Tamyn kehyryhmä, ATTAC, Punaisen Ristin Kontti ja Maailmankauppa
Tasajako.
Siivoa vaatekaappisi hyötykäyttöön! Punaisen Ristin Kontti on torilla paikalla ja ottaa
vaatelahjoituksia vastaan. Lahjoita tarpeettomat tavarasi, niin olet osana SPR:n auttamisen ketjua.
Tutustu samalla kansainväliseen vaateapuun ja lahjoitusten laatukriteereihin. Olethan vastuullinen,
ja hankkiudut huonokuntoisesta tavarasta asiallisesti eroon ja tuot keräykseen vain sellaista, josta on
vielä jollekulle toiselle iloa. Tavara, jonka voisit antaa ystävällesi, kelpaa varmasti myös Konttiin.
Kehylounas: Ravintola Linna Klo 10.30-16.00
Sodexo lahjoittaa jokaisesta myydystä kehylounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle.
Luento: Työolot Nokian ja sen alihankkijoiden tehtailla Intiassa Klo 14.15-15.30 Linna K109
Nälkäpalkat ja epävarmat työsuhteet ovat Intian elektroniikkateollisuuden arkipäivää. Finnwatch on
tutkinut työoloja ja -ehtoja Nokian ja sen alihankkijoiden Salcompin, Flextronicsin sekä Foxconnin
tehtailla Chennain vapaatuotantoalueilla.
Päivi Pöyhönen (DI, VTK) toimii tutkijana Finnwatchissa. Finnwatch tutkii ja tarkkailee
suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.
Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.
Luento koostuu 20 minuutin esitelmästä, aiheeseen liittyvästä 10 minuutin filmistä sekä
keskustelusta. Tilaisuuden lopuksi katsotaan "Kännykkäsi todellinen hinta" -dokumentti (kesto
30min).
Seminaari: Jos euro kaatuu, kaadutko sinäkin? Keskustelua Euroopan talouden
tulevaisuudesta. Klo 16-18 Pinni A1078
Samu Kurri, Suomen Pankin toimistopäällikkö Eurooppalaiset valtiot lainakierteessä
Lauri Kajanoja, Suomen Pankin johtava neuvonantaja Kaatuuko euro? Talouskriisin seuraukset
Heikki Patomäki, Valtiotieteiden tohtori ja kansainvälisen politiikan professori, Helsingin
yliopisto Eurokriisin anatomia: väärintulkinnoista ratkaisuihin
Seminaarin järjestää: Eurooppanuoret. Jokainen puheenvuoro kestää 30min.
Lisätietoja: Hanna Harrison:
Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.
26. Leffailta: The 11th Hour Klo 17:30-20 Päätalo Ls A31
A look at the state of the global environment including visionary and practical solutions for
restoring the planet's ecosystems. Directors: Leila Conners and Nadia Conners. Writers: Leonardo
DiCaprio, Nadia Conners, and Leila Conners. Duration 95min.
Elokuvan jälkeen käydään keskustelua sen herättämistä ajatuksista.
Tilaisuuden järjestää: TAYK
Lisätietoja: Mirka Wendt
Vegaaniliitto järjestää leffaillan yhteydessä maistiaistarjoilun erilaisista vegaaniystävällisistä
ruoista.
Keskiviikko 5.10.2011
Kehylounas: Ravintola Minerva Klo 10.30.-16.00
Amica lahjoittaa jokaisesta myydystä kehylounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle. Kehylounas on
tänä vuonna lihamakaronilaatikko. Lounas maksaa asiakkaalle saman verran kuin ennenkin
lahjoituksesta huolimatta.
Seminaari: Ostamalla muutosta? Klo 12.15-15.45 Pinni A1081
Seminaarissa pohditaan sertifiointijärjestelmien vaikutuksia, toimivuutta ja merkitystä. Kuinka
paljon sertifiointijärjestelmiä voidaan ja kannattaa sisältää lainsäädäntöön? Miten esimerkiksi Reilu
Kauppa vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään? Onko kuluttajan mahdollista saada tarpeeksi
tietoa vastuullisen päätösten tekoon? Voiko kulutus luoda kattavia muutoksia tuotantotapoihin?
Lisäksi seminaarissa käsitellään globaalin kulutuksen teemoja ja länsimaisen kulutuksen
vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitykseen.
Klo 12.15 – 12.30 Seminaarin puheenjohtajan Miika Tomin alkusanat
Klo 12.30 – 12.45 Anja Nygren: Sertifioidut etelän tuotteet: Ostammeko kestävyyttä, eksotiikkaa
vai solidaarisuutta?
Klo 12.45 – 13.00 Reeta Partanen: Maailma muuttuu ostos kerrallaan - Mitä Reilun kaupan merkki
kertoo kuluttajalle?
Klo 13.00 – 13.15 Vesa Leino: Sertifikaatit käytännön hankehallinnossa
Klo 13.15 – 13.30 Ulla Roiha: Sertifikaatit ja ohjeistot vastuullisen yritystoiminnan työkaluina
Klo 13.30 – 13.45 Kaisa Sorsa: Sertifiointijärjestelmät kuluttajan tukena: järjestelmien
luotettavuuden ja uskottavuuden kriteerit
Klo 13.45 - 14.15 tauko
Klo 14.15 - 15.00 Paneelikeskustelu
Klo 15.00 - 15.45 Yleisökeskustelu
Miika Tomi
Kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija Tomi valittiin juuri Suomen UNESCO-
nuorisodelegaatiksi. Tomi on opiskellut ulkomailla Sciences Po Paris’ssa ja London School of
Economicsissa sekä suorittaa nyt maisterintutkintoaan kansainvälisessä politiikassa Tampereen
yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Vuonna 2009 hän palveli EU:n ja YK:n rauhanturvaajana
Tšhadissa. Tampereella Tomi toimii kaupungin varavaltuutettuna, kirkkovaltuutettuna ja Rotaract-
27. klubin presidenttinä.
Anja Nygren
Anja Nygren on kulttuuriantropologian tohtori ja työskentelee yliopistonlehtorina
kehitysmaatutkimuksen oppiaineessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on
myö ympäristöpolitiikan dosentti sekä Helsingin että Tamperen yliopistoissa. Nygren on tutkinut
metsäsertifikaatteja Hondurasissa, sertifoitujen huonekalujen kauppaa Keski-Amerikasta
Eurooppaan sekä Reilun Kaupan sertifioinnin vaikutuksia Nicaraguan viljelijöihin ja työläisiin.
Reeta Partanen
Reeta Partanen on Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö jonka
vastuualueeseen kuuluu Reilun kaupan näkyvyyden ja tunnettavuuden edistäminen erityisesti
kaupungeissa ja järjestösektorilla. Reilun kaupan edistämisyhdistys on 30 järjestön muodostama
yhdistys, jonka tehtävänä on tiedottaa Reilun kaupan merkkijärjestelmästä sekä valvoa Reilun
kaupan merkin käyttöä Suomessa ja Baltiassa. Yhdistys ei ole kaupallinen toimija.
Vesa Leino
Vesa Leino työskentelee ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla neuvonantajana
erityisalanaan hankinta ja hankehallinto. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu kehitysyhteistyön
hankintoihin liittyvä neuvonta koko hankintasyklin osalta, hankinta- ja hankehallinnon koulutus
sekä ohjeistojen kehittäminen ja ylläpito, hankintamenettelyjen yhdenmukaistaminen sekä
osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön.
Ulla Roiha
Ulla Roiha toimii yhteiskuntavastuun asiantuntijana Finnish Business & Societyssa (FiBS). FIBS
on vastuullisen yritystoiminnan verkosto, voittoa tavoittelematon yhteiskuntavastuualan toimija,
jonka tarkoituksena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista
yritystoimintaa Suomessa. Koulutukseltaan Ulla Roiha on kauppatieteiden maisteri, joka jo
opinnoissaan keskittyi yritysvastuuseen. Ulla on työskennellyt kuuden vuoden ajan Intiassa sekö
konsulttina että liiketoiminnan käynnistäjänä.
Kaisa Sorsa
Kaisa Sorsa työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa juridiikan ja liiketalouden yliopettajana
Bioalat ja liiketalous -tulosalueella. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori ja
oikeustieteiden kandidaatti. Hän on mm. tehnyt tutkimuksen "Itsesääntely ja yhteiskuntavastuu"
Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle ja työ- ja elinkeinoministeriölle vuonna 2010. Lisäksi hän
väittelee tänä syksynä Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheenaan: "Kansainvälisen kaupan
arvoketjujen sääntely. Yhteiskuntavastuun ja ennakoivan oikeuden tarkastelua".
28. Kierrätystyöpaja: Uusintakierros Klo 17:30-20 Linna 5026
Eikö lempivaatteesi enää istu tai sovi tyyliisi? Lojuuko nurkissasi käyttämättömiä kankaita?
Kehyviikon työpajassa voit muokata siitä uuden hiuskoristeen! Nelliinan vaatehuoneen Niina
Tapojärvi ja burleskitaiteilija sekä Olivia Rouge –tuotemerkin suunnittelija Mona Laitinen ohjaavat
työpajaa ja auttavat sinua muokkaamaan unohtuneesta vaatteesta jotain aivan uutta. Jos sinulla ei
ole omia kankaita, voit käyttää työpajan kierrätysmateriaaleja.
Osallistumis- ja materiaalimaksu 4e. Hinta sisältää tarvittavat materiaalit, ohjauksen sekä pientä
naposteltavaa. Mukaan mahtuu 15 henkilöä. Ilmoittautuminen alkaa 21.9.2011 klo 08.00 ja päättyy
27.9.2011 klo 23.59. Lähetä nimesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen kehykoordinaattori@tamy.fi
otsikolla ”Kierrätystyöpaja”. Työpajaan voivat osallistua ainoastaan Tampereen yliopiston
opiskelijat, joten ilmoittautuminen tulee lähettää uta.fi-osoitteesta. Voit ilmoittaa ainoastaan itsesi.
Vastausviestissä saat maksuohjeet. Ilmoittautuminen on sitova.
Torstai 6.10.2011
Kehylounas: Yliopiston ravintola Klo 10.30.-17.00
Yliopiston ravintola lahjoittaa jokaisesta myydystä Reilu-lounaasta 10snt Tamyn Intia-hankkeelle.
Kehylounaita on kaksi erilaista.
Lounaslinjassa: Hernekeitto (valmistettu luomuherneestä) ja kaurapannukakku (Luomu:
kaurahiutale, maito, vehnäjauho ja kananmuna)
Kasvislinjassa: Intialainen kik-hernepata (luomukikherne, lähitoimittajan kasvis). Lisäkkeenä
luomupasta.
Seminaari: Kehitys, kulutus ja yritysvastuu Klo 13:15-16.45 Päätalo A4
Seminaarissa keskustellaan yritystoiminnan, kulutusvalintojen ja kehitysmaiden eettisen kehityksen
suhteesta. Kuinka paljon vastuuta voidaan antaa kuluttajan valinnoille ja voivatko ne todella
muuttaa toimintatapoja? Riittävätkö soft law ja vapaaehtoisuuteen perustuvat standardit
sitouttamaan yritykset kestävään, eettiseen toimintaan? Miten kotimaassa noudatetut vapaaehtoiset
standardit toteutuvat yritysten toimiessa kehitysmaissa? Jääkö yritysvastuu viher-/sinipesuksi ja
pitäisikö sosiaalisen, eettisen ja ympäristövastuiden olla entistä enemmän pakollisia? Entä missä
menee valtioiden vastuun raja?
Klo 13:15 – 13:30 Seminaarin puheenjohtajan Anita Kelleksen alkusanat
Klo 13:30 – 13:45 Pekka Ristelä:Kuka vastaa nälkäpalkoista?
Klo 13:45 – 14:00 Hannele Mäkelä: Yritysten vastuupuheet ja -teot
Klo 14:00 – 14:15 Maarit Laihonen: Yritysvastuu globaalin oikeudenmukaisuuden jäljillä?
Klo 14:15 – 14:30 Pertti Ikonen: Ulkoasiainministeriö ja yritysten yhteiskuntavastuu
Klo 14:30 – 15.00 tauko
Klo 15:00 - 16:00 Paneelikeskustelu
Klo 16:00 - 16:45 Yleisökeskustelu
Anita Kelles
Anita Kelles on yksi ATTAC:n kolmesta puheenjohtajasta ja on järjestön edustaja Työ- ja
elinkeinoministeriön yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa. Lisäksi hän on toiminut
29. Aasian kehityspankin sosiaalisen kehityksen toimiston päällikkönä ja ILO:n Etelä-Aasian
aluetoimistossa erikoisneuvonantajana.
Pekka Ristelä
Pekka Ristelä työskentelee SAK:ssa, jossa hän vastaa mm. yritysten yhteiskuntavastuuseen,
eettiseen kuluttamiseen ja kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Koulutukseltaan Ristelä on
valtiotieteiden maisteri.
Hannele Mäkelä
Hannele Mäkelä on yrityksen laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopistosta, ja
viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa yritysten yhteiskuntavastuusta. Mäkelän tutkimus keskittyy
erityisesti yritysten sosiaalisen vastuun raportointiin.
Pertti Ikonen
Pertti Ikonen on kauppa ja kehitys -prosessin vastuuvirkamies ulkoasiainministeriön
kehityspoliittisella osastolla. Hänen vastuualueenaan ovat myös kehitysmaiden tietoyhteiskunta-
asiat. Lisäksi hän toimii Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade)
toimintasuunnitelman koordinaattorina. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti Helsingin
yliopistosta.
Teemailta: Afrikka Klo 17:30 eteenpäin, Linna 6034
Tervetuloa Globaali sosiaalityö ry:n järjestämään Afrikka-iltaan! Ilta alkaa klo 17.30 ruokailulla.
Tarjolla on herkullinen afrikkalainen päivällinen. Illan aikana sosiaalityön opiskelijat ja jatko-
opiskelijat kertovat sosiaalityöstä ja sosiaalityön opiskelijavaihdosta Afrikassa.
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.
Tervetuloa kansainvälistymään Tampereella!
Globaali sosiaalityö ry www.globaalisosiaalityo.org
Lisätietoja: Kaisa-Elina Hotari: Lähetä sähköpostia
Perjantai 7.10.2011
Ekskursio: Ekokem Klo 8-14 Keskustori-Riihimäki-Keskustori
Oletko aina halunnut tietää, mitä vanhalle loisteputkelle tapahtuu? Tai auton vanhoille öljyille ja
akuille? Entä kuka pelastaa tilanteen, kun tulvaveteen sekoittuu myrkyllisiä aineita? Kaikki
tuottamamme jäte ei (onneksi) päädy kasoihin kaatopaikoille, vaan ongelmajätettäkin voidaan
hyödyntää edelleen. Ja se, mitä ei voida, täytyy hävittää vastuullisesti pallomme tulevaisuuden
turvaamiseksi. Ekokem-yhtiöt vastaavat kaikesta tästä. Lisäksi yhtiö tuottaa ratkaisuja pilaantuneen
maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi, eli he auttavat siinä, että meillä kaikilla olisi mukavampi
ja puhtaampi elinympäristö.
Kehyviikon Ekokemin ekskursiolle pääset kurkistamaan yhtiön jokapäiväiseen toimintaan. Aluksi
kehitysinsinööti Jouni Perttilä esittelee yrityksen eri toimintoja ja sitten pääsemme tarkastelemaan
itse laitosaluetta.
30. Ekskursiolle mahtuu mukaan 40 henkilöä. Ilmoittautuminen alkoi keskiviikkona 21.9., mutta
mukaan mahtuu yhä. Osallistuminen maksaa 3e. Voit ilmoittautua lähettämällä nimesi ja
puhelinnumerosi osoitteeseen kehykoordinaattori@tamy.fi otsikolla ”Ekokem”. Vastausviestissä
saat tarkemmat ohjeet. Tule mukaan niin ei tarvitse sitten seuraavana maanantaina kuunnella
kavereilta että miten kivaa ekskulla oli!
www.ekokem.fi
Suklaailtapäivä Klo 12:30-14:30 Linna K108
Eettisen kaupan puolesta Ry:n Tampereen paikallisryhmä esittää dokumentin The Dark Side of
Chocolate (Bastard Films 2010, kesto 46 min.) Leffa pureutuu kaakaobisneksen pimeään puoleen,
jota sävyttävät ihmiskauppa sekä lapsityövoima. Millainen on suklaan matka etelän
kaakaoplantaaseilta pohjoisen herkuksi? Tule katsomaan ja keskustelemaan, tarjoamme osallistujille
Reilun kaupan kahvia sekä suklaata.
Lisätietoja: Eveliina Pääkkönen: Lähetä sähköpostia
Lopetusbileet: Rock da Globe Klo 20-04 Ravintola Volume (Otavalankatu 9)
Kehitysyhteistyöviikko viimeistellään loistavilla bileillä Volumessa. Ovet aukeavat klo 20.00 ja
ennen bändin aloittamista klo 23.00 järjestetään viikon tapahtumien aiheista koostettu tietovisa,
jossa on mahdollista voittaa loistavia palkintoja. Illan pääesiintyjä on NääsPeksistä tuttu NääsBändi,
joka tanssittaa juhlakansaa armottomalla groovella maailman eri kolkista valikoidulla musiikilla.
Illan viimeisinä tunteina kuultavaa tarjoilevat Plaugen DJ:t.
Liput ennakkoon 2e, ovelta 3e ja narikka 2e. Jokaisesta ennakkoon ja ennen klo 23 ovelta myydystä
lipusta lahjoitetaan Tamyn Intia-hankkeelle 1e. Muista siis hankkia lippusi ajoissa!
Lipunmyynti alkaa perjantaina 23.9.2011. Lippuja saa Päätalon Juvenes-kirjakaupasta.
31. Liite 2
TIEDOTUSSUUNNITELMA
Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko
Kehitys ja kulutus – Ostetaan hyvä omatunto
Venla Voutilainen
Projektisihteeri
kehykoordinaattori@tamy.fi
040 961 5463
Pöytäkolmiot ja julisteet
Viikon tapahtumista tiedotetaan julisteiden ja pöytäkolmioiden avulla. Julisteita painatetaan 60kpl
ja pöytäkolmioita 100kpl ja ne tulevat olemaan kaksikielisiä, jotta samoilla materiaaleilla
tavoitetaan sekä suomen- että vieraskieliset opiskelijat. Muutama juliste levitetään myös
yhteistyökumppaneiden tiloihin ympäri keskustaa. Julisteet levitetään yliopistolle reilua viikkoa
ennen itse tapahtumaa ja pöytäkolmiot yliopiston ravintoloihin viikkoa aikaisemmin. Lisäksi
julisteiden yhteydessä levitetään erillistä bilejulistetta, jota painetaan 20kpl. Julisteiden tekstien
deadline on elokuun puolivälissä ja ne menevät painoon elokuun lopussa.
Kotisivut
Viikon kotisivut aukeavat osoitteessa www.tamyfi./kehyviikko2011. Sivujen on tarkoitus aueta
muutama viikko ennen itse tapahtumaa. Niille tulee etusivulle viikon esittely ja tiedot kehypassista
sekä facebookin lopetusbileiden lippupaketin arvonnasta. Ohjelma tulee sivuille päiväkohtaisena ja
kaikki englanniksi järjestettävät tapahtumat tulevat erillisille englanninkielisille sivuille.
Sähköpostilistat ja Facebook
Viikkoa mainostetaan sähköpostilistojen kautta. Järjestösihteeri välittää tiedon viikosta viikkoa
aikaisemmin ja vielä viikon alkaessa. Lisäksi kv-sihteeri välittää tiedon viikosta kehyryhmän listalle
sekä gaia-listalle. Lisäksi projektisihteeri välittää viestit suoraan politologit-listalle. Tarvittaessa
ekskursiota voidaan mainostaa TTY:n kiltojen sähköpostilistoilla. Lisäksi kierrätystyöpajan ja
ekskursion ilmoittautumisesta lähtee viesti muutamaa viikkoa ennen itse viikkoa.
Facebookiin perustetaan kehyviikolle oma ryhmä. Sinne tulee lopetusbileiden lippupaketin arvonta
sekä linkki viikon ohjelmaan. Lisäksi facebookiin luodaan oma tapahtuma itse viikolle ja
lopetusbileille.Ryhmän admineiksi lisätään myös Tamyn kv-vastaava ja kv-sihteeri, jotta tiedotus
tavoittaisi enemmän ihmisiä. Facebook-sivu avataan kahta viikkoa ennen kehyviikkoa.
Muu tiedotus yliopistolla ja Tamyssa
Yliopiston tiedotukselle ilmoitetaan teemaviikosta ja pyydetään, että viikon tapahtumista
tiedotettaisiin ympäri yliopistoa olevissa näytöissä. Mahdollisesti viikosta ilmoitetaan myös aihetta
koskevien oppiaineiden opettajille. Lisäksi kehyviikon banneri tulee Tamyn nettisivujen etusivulle.
Lehdistö
Viikosta lähetetään lehdistötiedote mahdollisimman moneen medialistalta löytyvään osoitteeseen.
Erityisesti Aviisiin on tärkeää saada juttu ja järjestösihteeri voi ilmoittaa viikosta omalla palstallaan.
Englanninkielinen tiedotus
Kansainvälisten asioiden sihteeri voi laittaa tietoa IS-listalle ja tiedottaa viikosta kv-tuutorit -listalla.
Lisäksi viikosta voi tiedottaa ESN:n kautta, ISOT-listan kautta ja POL-INT -listan kautta. Lisäksi
32. nettisivujen materiaali tuotetaan myös englanniksi. Tiedotus painotetaan ajalle viikkoa ennen
kehyviikon alkua. Englanninkielisesti tiedotetaan ainoastaan tapahtumista, joihin voi osallistua,
vaikka ei osaisi suomea. Käännettävät tekstit toimitetaan Tamyn kääntäjälle vähintään viikkoa
ennen niiden suunniteltua lähettämistä listoille. Julisteisiin ja pöytäkolmioihin tulevat tekstit
kääntää SYL:n kääntäjöharjoittelija.
33. Liite 3
SOPIMUS 3.10.2011
Sopijaosapuolet: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Vivabarista Oy
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Kahvila Valo/Vivabarista Oy sopivat, että Kahvila
Valo lahjoittaa jokaisesta 3.10.-7.10. myydystä monsuur malabar –kahvista 1e
lyhentämättömänä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeeseen.
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta.
Kahveja myytiin yhteensä _____kpl, josta kehitysyhteistyöhankkeeseen luovutettiin ___ e.
Paikka ja aika
___________________ _______________________
Venla Voutilainen Pekka Heinonen
Projektisihteeri
Valtakunnallinen kehyviikko 2011
34. Liite 4
Tiedote 15.11.2010
Vapaa julkaistavaksi heti
Yliopistojen valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko Tampereen yliopiston kampuksella
3.-7.10.2011
Yliopistojen valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko järjestetään Helsingin, Tampereen, Turun ja
Jyväskylän yliopiston kampuksilla 3.-8.10.2011. Tänä vuonna viikon teemana on ?Kulutus &
Kehitys?. Tampereen teemaviikon "Ostetaan hyvä omatunto" aloittaa maanantaina 3.10.
valtakunnallinen Vaatekasa-tempaus yliopiston juhlasalin aulassa. Paikalle on rakennetty
tilataideteos käytetyistä vaatteista. Lisäksi paikalla ovat esiintymässä NääsImpro ja NääsDance.
Viikon muut päätapahtumat Tampereella ovat kaksi pääseminaaria, joihin tulee puhujia mm.
ulkoasiainministeriöstä, SAK:sta ja Helsingin yliopistosta. Lisäksi viikolla on mahdollista käydä
ekskursiolla tutustumassa Ekokemiin Riihimäellä, oppia afrikkalaista tanssia sekä tutustua
ajankohtaisiin elokuviin. Kaikki huipentuu lopetusbileisiin Volumessa perjantaina 7.10. Viikon
koko ohjelma löytyy osoitteesta www.tamy.fi/kehyviikko2011/.
Teemaviikon tarkoituksena on herättää opiskelijoissa kiinnostusta globaaleihin kehityskysymyksiin
ja kannustaa toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Viikon aikana pohditaan esimerkiksi,
minkälainen on kulutuskulttuurin nurja puoli ja miten voi kuluttaa eettisemmin ja ekologisemmin.
Tapahtuma järjestetään ulkoasiainministeriön tuella.
Tervetuloa mukaan!
Terveisin Tampereen paikalliskoordinaattori
Venla Voutilainen
Lisätietoja numerosta 040 961 5463 tai kehykoordinaattori@tamy.fi
40. Liite 10 Kehypassi
1
7 2
LEIMAPASSI
Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko 2011
Kulutus ja kehitys
Tamy esittää: Ostetaan hyvä omatunto
Saat jokaisesta kehyviikon tapahtumasta yhden (1) leiman
tapahtuman lopuksi. Aloitustempauksesta, kehitystorista ja
loppubileistä ei saa leimaa, mutta keskiviikon ja torstain
6
seminaareista leimoja saa kaksi (2). Kun saat passin täyteen, voit
3
valita mieleisesi palkinnon niistä, joita sillä hetkellä on vielä jäljellä.
5 4
Liite 11 Palautelomakkeet
41. Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko 2011 7. Osallistuitko/aiotko osallistua
Kulutus ja kehitys - Ostetaan hyvä omatunto 1 yhteen tapahtumaan
2 2-3 tapahtumaan
Palautelomake
3 useampaan tapahtumaan
1. Pääaineesi tai ammatti: 8. Tapahtuman/tapahtumien nimi/nimet:
2. Opintojesi aloitusvuosi:
3. Mistä sait tietää kehyviikosta? 9. Osallistuitko/aiotko osallistua useampaan viikon tapahtumaan kerätäksesi
leimoja kehyviikkopassiin?
1 sähköpostilistalta
2 kehyviikon julisteista 1 kyllä 2 ei
3 kehyviikon pöytäkolmioista
4 facebookista 10. Mikä oli hyvää kehitysyhteistyöviikolla?
5 viikon nettisivuilta
6 kavereilta
7 jostain muualta, mistä?
_______________________________________________ 11. Mikä olisi voinut mennä paremmin? Parannusehdotuksia?
4. Asteikolla 1-5 (1=epäonnistunutta, 5=todella onnistunutta), kuinka
onnistunutta viikon tiedotus mielestäsi oli?
1 2 3 4 5 12. Mikä oli viikon kiinnostavin tapahtuma:
5. Asteikolla 1-5 (1=valtaosa tapahtumista ei kiinnostanut minua lainkaan,
5=kaikki tapahtumat olivat kiinnostavia), kuinka kiinnostavia viikon 13. Millaisista kehitysyhteistyöasioihin liittyvistä asioista olisit kiinnostunut
tapahtumat mielestäsi olivat? kuulemaan tulevaisuudessa?
1 2 3 4 5
6. Asteikolla 1-5 (1=täysin epäonnistunut, 5=todella onnistunut), kuinka
onnistunut kehyviikko sinusta kokonaisuudessaan oli?
Lämmin kiitos palautteestasi!
1 2 3 4 5
42. Natinal development cooperation week 2011 7. Did you participate or plan to participate in
Consumption and development – Buying: A Clean Conscience 1 one event
2 2-3 events
Feedback Form 3 4 or more events
1. Your major or profession: 8. The name(s) of the event(s):
2. The year you started studying in University of Tampere:
3. Where did you hear about this theme week? 9. What was good about this week?
1 listmail
2 posters
3 ads at uni restaurants
4 facebook
5 week’s website 10. What could have been better? Any suggestions?
6 friends
7 somewhere else, where?
_______________________________________________
4. On scale 1-5 (1=poorly, 5=very well) how well do you think students were 11. The most interesting event in the whole week was:
informed about this theme week?
1 2 3 4 5
12. What kind of events would you be interested participating in on next
5. On scale 1-5 (1=most of the events didn’t interest me at all 5=I was year’s development cooperation week?
interested in all the events), how interesting did you find the events organized
this week?
1 2 3 4 5
6. On scale 1-5 (1=total failure, 5=great success), how good did you find the
development cooperation week overall? Thank you for your feedback!
1 2 3 4 5
