2. Tärkeänä osana vierailua oli
uuden hankkeen valmistelun
aloittaminen. Tämän hetki-
nen hanke loppuu ensi vuoden
lopussa, ja niinpä uusi hanke-
hakemus pitää toimittaa minis-
teriöön toukokuussa 2014.
Tulevassa hankkeessa tavoitteena
on lisätä IEC:n omavaraisuutta,
jotta järjestö ei olisi riippuvainen
ulkomaalaisesta rahoittajasta.
Ajatuksena on perustaa järjestön
yhteyteen tai osaksi sitä (mongo-
lialaiset lakikiemurat pitää vielä
selvittää) sosiaalinen yritys, jonka
toiminta osaltaan tukisi sosiaa-
lista kehitystä ja jonka tuotoilla
tuettaisiin IEC:n muita toimintoja.
Vierailun aikana käytiin tutustu-
massa esimerkiksi Taito groupin
toimintaan ja erilaisiin käsitöihin,
pieneen juustolaan, Naisyrittäjien
liittoon ja Solidaarisuuteen, jossa
kuultiin järjestön kokemuksista
osuuskuntatoiminnasta kehi-
tysmaissa. Näin Odno ja Munjo
saivat ideoita toiminnan kehit-
tämiseen ja erilaisiin yrittäjyys
asioihin. Aivan viimeisinä päivinä
tehtiin myös tarkka aikataulu-
tus hankkeen suunnittelemista
varten, jottei asioiden valmistelu
jää viimetinkaan. Palattuaan
Mongoliaan Odno ja Munjo ovat
jo aloittaneet tiedonkeruun uutta
hanketta varten. Ensimmäisiä
hankeversioita odotetaan Suo-
meen lokakuussa.
Johanna Ursin-Escobar
SYL:n Mongolian hankkeen kumppanijärjestön IEC:n
(Information, Education and Communication Centre)
edustajat Odno ja Munjo olivat toukokuussa vierailulla
Suomessa. Yleensä hankeseurantamatkalle lähdetään
kehitysyhteistyöhankkeiden kohdemaahan, mutta tällä
kertaa tehtiinkin toisinpäin!
Mongolialaiset hankekumppanit
vierailulla Suomessa
4. Kuulumisia Guatemalasta
Luonnonkatastrofien riskinhallintakapasiteetin
vahvistamista maya-yhteisöissä.
SYL:in ja AMEU:n (Asociación
Maya de Estudiantes Universita-
rios) kehitysyhteistyöhanke toimii
Chimaltanengon maakunnassa
Guatemalan vuoristoisessa keski-
osassa toista ja viimeistä vuottaan.
Tavoitteena hankkeella on luon-
nonkatastrofien riskinhallin-
takapasiteetin vahvistaminen
maya -yhteisöissä.
Vuosien 2008–2010 hankkeelle
jatkona toteutettava hanke on py-
synyt pyrkimyksessään vähentää
luonnonkatastrofien aiheuttamia
kuolemia koulutuksen avulla, mut-
ta hankkeen käytännön toteutuk-
sessa on kohdattu onnistumisten
ohella myös haasteita. Luonnon-
katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn
on pyritty neljällä keinolla: koulut-
tamalla maya-yhteisöjen johtajia,
tukemalla stipendein relevant-
tien alojen maya-opiskelijoita,
perustamalla taimitarhoja sekä
järjestämällä puidenistutuspäiviä.
Maya-johtajien koulutustyöpa-
joja on järjestetty kuluvan
vuoden aikana hankkeen kah-
dessa kohdekunnassa, Tecpán
Guatemalassa ja San Andrés
Itzapassa. Ameu kiittelee laajaa
osallistujapohjaa, jossa ovat
olleet edustettuina molemmat
sukupuolet, laaja ikäjakauma,
sekä ihmisiä kuntien eri alueilta.
Erittäin edullisena projektien
toteutumiselle pidetään sitä,
että koulutuksiin on osallistu-
nut kunnallisia päättäjiä. Myös
kouluttajia on pidetty asiansa
osaavina. Ongelmana koulu-
tusten käytännöissä on ollut
koulutuspäivien täsmällinen
toteuttuminen, kun osallistujat
ovat myöhästelleet sekä Tecpán
Guatemalassa sopivan koulu-
tustilan puute.
5. Stipendiaatit ovat AMEU:n mu-
kaan opinnoissaan lahjakkaita ja
toimintaan sitoutuneita. Huhti-
kuussa tekemässään evaluaa-
tiossa AMEU arvioi stipendiaat-
tijärjestelmässään olevan niin
heikkouksia kuin vahvuuksiakin.
Haastavana voi nähdä esimerkiksi
sen, että vain noin puolet stipen-
diaateista on osallistunut AMEU:n
eri tapahtumiin, kuten koulu-
tustyöpajoihin, pitkien välimatko-
jen takia. Osa stipendiaatteja on
kuitenkin osallistunut aktiivisesti
AMEU:n toimintaan; esimerkiksi
ympäristötekniikan opiskelijat
ovat auttaneet taimitarhojen pe-
rustamisessa.
Avokado- ja persikkatarhojen
viimeiset istutukset ovat syklin
mukaisesti työn alla. 3000 persik-
kapuun siementä odottaa istu-
tusta vuoden viimeisellä kolman-
neksella.
Positiivista taimitarhaprojektissa
on ollut osallistujien herättely
sääolosuhteiden huomioimiseen
avokadoviljelmissä, ja muutenkin
avokadojen istutus on onnistu-
nut. Myös paikallisten koulujen
oppilaiden osallistuminen taimi-
tarhatoimintaan on ollut aiem-
paa parempaa. Metsityspäiviä
oli keväällä yksi, 12. toukokuuta
Tecpán Guatemalassa. Metsityk-
sessä epäselvyyksiä on aiheutu-
nut puun taimien selviämisen
varmistamisessa. Koska kunnal-
liset metsänhoitajat osallistuvat
taimien tarkkailuun, on yksittäisil-
lä metsänhoitajilla ja paikallisilla
poliittisilla suhdanteilla vahva
rooli.
SYL:in ja Kenkku:n edustajat
lähtevät hankeseurantamatkalle
Guatemalaan loka-marraskuussa.
Työn alla on myös ulkoisen eva-
luaation suunnittelu.
Silja Palmujoki
AMEU:n hallituksen puheen-
johtaja Marvin Guamuch
(keskellä) tarkistamassa uu-
sia persikantaimia
6. Ready, set,
implement!
Naisryhmät huolehtivat taimien kasvatuk-
sesta Guatemalan hankkeessa
Mosambikin kehitysyhteistyöhanke on käynnistynyt.
Hankkeen keskiössä ovat pedagogiset taidot ja lukuin-
non kehittäminen. Tulevalla seurantamatkalla hankkeen
edistymistä arvioidaan paikan päällä.
SYL:n Mosambikin kehitysyh-
teistyöhankkeen parissa ollaan
edetty suunnittelusta toteu-
tusvaiheeseen. Rahoituspäätös
ulkoministeriöltä saapui viime
vuonna, jonka jälkeen hom-
mat ovat vihdoin päässeet sekä
Suomen että Maputon päässä
käyntiin. Hanke toteutetaan
vuosien 2013–15 aikana kuudes-
sa Mosambikin pääkaupunki
Maputon alueella sijaitsevassa
koulussa.
7. Käytännön työn viimein käyn-
nistyttyä yhteistyökumppanimme
AFORTALECERin päässä myös
KENKKU:n Mosambikin han-
ketyöryhmällä on riittänyt työn-
sarkaa.“Olemme päässeet suun-
nittelemaan raporttipohjaa ja
kriteerejä, joiden perusteella han-
ketta arvioidaan”, kertoo maaryh-
män puheenjohtaja Henna Husso.
“Tämän lisäksi olemme suunnitel-
leet hankeviestintää ja tehneet
hanke-esittelyjä eri tarkoituksiin.
Nyt odotetaan innolla raporttia
takaisin Mosambikin päädystä,
että päästään taas kuulemaan
edistyksestä toisessa päässä.”
Kevään aikana hanketiimi on
saanut pohtia tulevan vapaaehto-
istyöntekijän hakua ja hakuar-
viointia, eli minkälaista ihmistä
hanke tarvitsee paikanpäälle sekä
SYL:n suuntaan”.
SYL:n Mosambikin hanke on
nimittäin päässyt KEPA:n Etelän
vapaaehtoisohjelman piiriin. Haku
päättyy 2.9.“Tämä on mahtava
mahdollisuus niin hankkeelle kuin
vapaaehtoiselle,”kertoo Husso.
Hankkeessa pedagogiset
taidot ja lukuinnon kehit-
täminen ovat keskiössä
Mosambikissa lasten luku- ja
kirjoitustaidot ovat heikot. Tähän
on monta syytä. Lapsille ei ole
tarpeeksi oppikirjoja, koulujen
infrastruktuuri ja opettajien
opetustaidot ovat puutteellisia ja
vanhemmat eivät panosta las-
tensa koulunkäyntiin. Vaikka
valtio panostaa opetussektorin
kehittämiseen esimerkiksi ra-
kentamalla kouluja, ei kehitys
tapahdu hetkessä.
SYL:n ja AFORTALECERin hanke
tähtääkin ensimmäisen ja toisen
luokan oppilaiden kirjoitus- ja lu-
kutaidon lisäämiseen kehittämällä
pienemmän skaalan kovaa infraa
(tarvikkeet kuten kirjat) sekä
pehmeää infraa (pedagogiset
taidot ja lukemisen ja oppimisen
kulttuuri).
8. Opettajien pedagoginen koulut-
taminen on erityisen tärkeää,
koska Mosambikissa opettajien
pedagogiset taidot jäävät usein
opettajankoulutuksessa paitsioon
opiskelijoiden opetellessa ainei-
den sisältöjä. Lisäksi hankkeen
aikana työskennellään oppilaiden
vanhempien kanssa, jotta heidän
ymmärryksensä lisääntyisi kou-
lunkäynnin tärkeydestä.
”Nyt moni lapsi jää kotiin huoleh-
timaan pienemmistä sisaruk-
sista tai joutuu käymään töissä,”
kertoo Husso. SYL:n kehitysyh-
teistyökoordinaattori Johanna
Ursin-Escobar on samaa mieltä:
”Myös oppilaiden omaa innos-
tusta lukemiseen ja kirjoittami-
seen on tuettava. Yhtenä hank-
keen toimintona onkin läksy- ja
satu piiritoiminnan aloittaminen
hankekouluissa.”
Seurantamatka paikan päälle
kruunaa vuoden raportointi-
työn
Hankkeen jatkuva seuranta ja
edistyksen arvointi on tärkeä osa
mitä tahansa projektia. Itse pai-
kan päällä käyminen täydentää
monitorointityötä. SYL onkin
lähettämässä kenkkulaisen Ma-
putoon hankeseurantamatkalle.
Kenkkulaisen mukana lähtee
Ursin-Escobar. ”Ensimmäisellä
Mosambikiin suuntautuvalla seu-
rantamatkalla katsomme, miten
hanke on lähtenyt käyntiin: onko
suunnitellut toiminnot toteutu-
neet, mitä haasteita ja mitä
muutostarpeita on tullut esille”,
kertoo Johanna. ”Tavoitteena on
tavata myös mahdollisimman pal-
jon hankkeeseen liittyviä toimijoi-
ta, jotta saisimme eri näkökulmat
otettua huomioon.”
Kenkkuillaan ja etvoillaan
Syksyn newsletterissa kuulemme
terveiset Maputosta ja saamme
tietoa uudesta ETVO-vapaaehtoi-
sestamme!
http://kehitysyhteistyo.syl.fi/han-
kkeet/mosambik
http://www.etvo.fi/kohdemaat/
afrikka/mosambik
Henni Saarela
9. Hae ETVO:ksi-
vaikka SYL:n hankkeeseen
Mosambikiin tai
Mongoliaan!
Kiinnostaako 6-12 kuukauden vapaaehtoistyö kehitysyh-
teistyön parissa Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa Ameri-
kassa? Onko sinulla osaamista jaettavaksi asti? Haluatko
oppia ja kokea uutta? Hae KEPA:n koordinoimaan ETVO
-vapaaehtoisohjelmaan. Hakuaika on auki 2.9.2013 asti.
Lisätietoa osoitteesta www.etvo.fi.
SYL osallistuu ETVO -ohjelmaan lähettämällä vapaaehtoi-
sia Mongoliaan tai Mosambikiin. Lisätietoa Etvon sivuilta ja
SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Esco-
barilta (etunimi.sukunimi@syl.fi).
10. Mosambikin kehityskatsaus
Mosambik on yksi Suomen
pitkäaikaisista kehitysyhteistyö-
kumppaneista. Ulkoministeriö
tukee Mosambikin kehitystä
erityisesti maatalous- ja koulutus-
sektoreilla, sekä vahvistamalla de-
mokraattista hallintoa. Suomen
tuki Mosambikille koostuu
budjettituesta, kahdenvälisistä
hankkeista, sekä tuesta kansa-
laisyhteiskuntahankkeille. SYL on
käynnistänyt Mosambikissa las-
ten lukutaitoa edistävän projektin
yhdessä paikallisen kumppani-
järjestön, AFORTALECER:n kanssa.
Mosambikin budjetista tällä
hetkellä noin viidennes koostuu
ulkomaisesta avusta. Mitä vai-
kutuksia kehitysyhteistyöllä on
Mosambikissa ollut?
Mosambik itsenäistyi Portugalin
siirtomaavallasta vuonna 1975,
mutta kärsi sisällissodasta it-
senäisyyden alkuvuosista lähtien
aina vuoteen 1992. Sisällisso-
dan päättymisen jälkeen olot
maassa vakaantuivat, ja parissa
vuosikymmenessä on tapahtu-
nut paljon kehitystä. Erityisen
suurena onnistumisena voidaan
mainita koulutukseen panosta-
minen. Vuonna 1990 ainoastaan
44 prosenttia lapsista aloitti
koulun, kun vuonna 2012 jo 90
prosenttia kouluikäisistä lapsista
kävi koulua. Tyttöjen koulutus on
parantunut, vaikka edelleenkin
suurempi osa koulun aloittamat-
ta jättäneistä on tyttöjä kuin poi-
kia. Parantamisen varaa on myös
koulun loppuun käymisessä, sillä
monet keskeyttävät sen men-
nessään naimisiin tai antaessaan
panoksensa perheen toimeentu-
lon ansaitsemiseen.
Koulutuksen kehittäminen on
tärkeää myös pitkäaikaisen
taloudellisen kehityksen saavut-
tamiseksi. Poliittisesti vakaat olot,
valtiontalouden hallinta ja ra-
kenneuudistukset ovat tukeneet
maan talouskasvua, joka globaa-
lin talouskriisin aikana vuonna
2011 ylsi 7,5 prosenttiin. Vaikka
köyhyys onkin vähentynyt, hyvin-
vointi ei ole levittynyt tasaisesti.
Maatalous työllistää lähes 80
prosenttia työvoimasta, muttei
ole erityisen tuottavaa. Koulutuk-
sen ja talouskasvun lisäksi myös
Kohti lisääntyvää hyvinvointia Mosambikissa.
11. terveyssektorilla on saatu aikaan
edistystä. Eliniän odote on nou-
susuunnassa ollen tällä hetkellä
naisille 51 ja miehille 49 vuotta.
Lasten aliravitsemus on vähen-
tynyt ja rokotusohjelmat ovat
vähentäneet lapsikuolleisuutta.
Yhä suuremmalla väestönosalla
on mahdollisuus turvallisempaan
elinympäristöön asianmukaisten
saniteettitilojen yleistyessä,
tosin edelleen vain 19 prosenttia
väestöstä on parantuneen sani-
taation piirissä. Yksi Mosambikin
terveydenhuollon haasteista on
HIV:n levinneisyys. 11,3 prosenttia
väestöstä on HIV-positiivisia, kun
luku matalan tulotason maissa
on keskimäärin 2,4 prosenttia
väestöstä. Tautitapausten määrä
on pysynyt samana vuodesta
2007 lähtien, joten toivoa epi-
demian hidastumisesta kuitenkin
on.
Kahdessa vuosikymmenessä
Mosambik on onnistunut
siirtymään konfliktin raunioista
kohti lisääntyvää hyvinvointia, ja
luomaan edellytyksiä jatkuvalle
kehitykselle. Paljon tehtävää vielä
kuitenkin riittää, sillä inhimillisen
kehityksen mittarilla Mosambik
on sijalla 185 vuonna 2012, kun
vertailussa oli mukana 187 maata.
Lähteet:
Ulkoasianministeriö. Suomen
kehitysyhteistyö Mosambikissa.
http://formin.finland.fi/public/de-
fault.aspx?contentid=66414&cont
entlan=1&culture=fi-FI
global.finland. Mosambik. http://
global.finland.fi/public/default.as
px?nodeid=15790&contentlan=1
&culture=fi-FI
The World Bank. Mozambique
Overview. http://www.worldbank.
org/en/country/mozambique/
overview
The World Bank. Data. Mozam-
bique. http://data.worldbank.org/
country/mozambique
UNDP. International Human
Development Indicators. Human
Development Index (HDI) value.
http://hdrstats.undp.org/en/indi-
cators/103106.html
Kaisa Oikarinen
12. Africa’s Next Top
Model/ Afrikan Huip-
pumalli Haussa
Niin hyvässä kuin pahassa, ilmiöt
leviävät globaalisti ristiin rastiin.
Tällä kertaa vuorossa on länsi-
maisten nuorten nykykulttuurin
kärki-ilmiöihin kuuluva Huip-
pumalli Haussa ohjelma-formaat-
ti, joka levittää viestinsä seuraa-
vaksi Afrikkaan. Kun ohjelman jo
20. kierros päättyy USA:ssa, alkaa
ensimmäinen, varmasti monista,
Afrikassa. Hyviä ja huonoja puo-
lia asialla riittää varmasti arvioita-
vaksi asti, varmaa on kuitenkin
se, että hakijoista tuskin on
pulaa.
Afrikan Huippumalli Haussa
ohjelmaa sekä tuottaa että juon-
taa, itsekin kovan luokan super-
malli; Oluchi Orlandi. Oluchi on
itse kotoisin Nigeriasta ja hänet
“löydettiin”17 vuotiaana tämän
voitettua mallikilpailun Face of
Africa. Kilpailun jälkeen Oluchi
muutti töiden perässä New Yor-
kiin ja raivasi tiensä supermalliksi
mm. kansikuvillaan Elle maga-
zinessa, Italian Voguessa sekä
Sports Illustrated- lehdessä.
Ohjelman hakukiertue alkaa
elokuun alussa Mosambikista
ja kiertää sen jälkeen vielä seit-
semässä maassa; Angolassa,
Ghanassa, Norsunluu rannikolla,
Keniassa, Namibiassa, Etelä-
Afrikassa sekä tietysti Oluchi
Orlandin kotimaassa Nigeriassa.
Ohjelma kuvataan kuitenkin
Etelä-Afrikassa South African
Tourism:in sponsoroimana.
Lisäksi ohjelman partnereina
toimivat Oluchi Orlandin oma
yritys, LuLu Productions ja yksi
suurimmista mediataloista, joka
on kuitenkin toistaiseksi vielä
salaisuus. Afrikan Huippumalli
Haussa ohjelmasta povataan
seuraavaa kauneuden, muodin
ja ainutlaatuisten henkilötari-
noiden huipentumaa niin tele-
visioviihteen kuin muodinkin
saralla. Tämä jääköön nähtäväksi.
14. Uusi KENKKU on
astunut remmiin
Uusi lukukausi on jälleen alkanut, joka tarkoittaa myös KENKKUlaisten
vaihtumista syyskuun alussa. Osa edellisen vuoden KENKKUlaisista
jatkaa ”vanhoina”jäseninä, mutta suurin osa jäsenistä on uusia.
KENKKUn uusia jäseniä kaudelle 2013–14 ovat Marleen Wierengan
(AYY), Elina Eronen (JYY), Sini Ylimarto (JYY), Noora Stenholm (HYY),
Meeri Väänänen (HYY), Sanni Isometsä (TYY) ja Lyydia Mäkinen (TYY).
Jatkavia jäseniä ovat Henna Husso (AYY), Salla Mäkelä (TYY), Anna
Kärkkäinen (JYY), Nora Stenius (HYY) ja Silja Palmujoki (HYY). Puheen-
johtajana toimii vanhaan malliin SYL:n hallituksen kehitysyhteistyö-
vastaava ja sihteerinä kehitysyhteistyökoordinaattori.
Johanna Ursin-Escobar
15. Ylioppilaskuntien yhteinen
kehitysyhteistyöviikko
lähestyy!
Tänä vuonna kehitysyhteistyöviikolla keskustellaan työllisyydestä ja
kehityksestä. Millaiset ovat kehitysmaiden työolot? Voisinko minä
lähteä kehitysmaihin töihin? Viikko järjestetään 7.–12.10.2013. Lisä-
tietoa viikon ohjelmasta syyskuun aikana – seuraa ylioppilaskuntasi
tiedotusta.
Johanna Ursin-Escobar
Keväällä kehitysyhteistyöviikkoa suunniteltaessa mietittiin koordi-
naattoreiden kanssa vapaaehtoisten roolia ja toimenkuvia.
16. SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖ
PÄHKINÄNKUORESSA
• SYL:n kehitysyhteistyön
tavoitteena on edistää koulutuk-
sellista tasa-arvoa ja yhteiskunnal-
lista oikeudenmukaisuutta sekä
edesauttaa kansalaisyhteiskun-
nan toimintaperiaatteiden lujittu-
mista kumppanimaissa. Tavoittee-
na on myös lisätä opiskelijoiden
ymmärrystä kehityskysymyksistä
ja tahtoa osallistua globaalin vas-
tuun kantamiseen.
• SYL:n kehitysyhteistyön
juuret ulottuvat 1950-luvulle:
1950-luvulla kehitysyhteistyö oli
vielä pienimuotoista ja toiminta
rajoittui Eurooppaan. 1970-luvulla
toiminta muuttui pienemmistä
projekteista pidempikestoiseen
ja suunnitelmallisempaan yh-
teistyöhön kun ulkoasiain-
ministeriö alkoi tukea kansalais-
järjestöjen kehitysyhteistyötä.
• Vuonna 2010 tehdyn
strategian mukaan SYL keskittyy
koulutushankkeisiin, keskeisinä
arvoinaan toiminnan kestävyys
ja vastuullisuus, toiminnan
läpinäkyvyys ja avoimuus,
molemminpuolinen oppiminen
ja vuorovaikutus sekä hankkeiden
omistajuus ja toimijuus kohde-
alueella.
• SYL:llä on vuonna 2013
kehitysyhteistyöhankkeet Mon-
goliassa, Mosambikissa ja Guate-
malassa sekä ylioppilaskuntien
yhteinen kehitysyhteistyöviikko-
hanke Suomessa.
• Kaikkia SYL:n hankkeita
rahoitetaan Ulkoministeriön kehi-
tysyhteistyövaroista. SYL maksaa
ulkomaanhankkeista omavas-
tuuosuutta 15 %, josta puolet
on vapaaehtoistyötä. Rahallinen
omavastuu muodostuu opiskeli-
joiden maksamista vapaaehtoi-
sista kehitysyhteistyömaksuista.
17. • SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista vastaa
KENKKU eli kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunta yhdessä hallituk-
sen kehitysyhteistyöstä vastaavan ja kehitysyhteistyökoordinaattorin
kanssa. KENKKU koostuu eri ylioppilaskuntien edustajista.
• Lisää SYL:n kehitysyhteistyöstä voit lukea osoitteesta http://
kehitysyhteistyo.syl.fi
• SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa voit tukea maksamalla va-
paavalintaisen summan rahankeräystilille (IBAN FI04 8000 1501 45
DABAFIHH)
Varainkeruuluvan tiedot:
Toimeenpanoaika ja alue: 4.4.2013–31.12.2014 koko Suomen alueella
Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Luvan numero: 2020/2012/4867
Anna Kärkkäinen
