2. ”Parhaillaan on käynnissä Suomen korkeakoulu-
järjestelmän rakenteellinen kehittäminen. Uudis-
tuksilla tiivistetään korkeakouluverkkoa entistä
vahvempien ja laadukkaampien korkeakoulu-
yksiköiden kehittämiseksi. Strategiakauden aikana
useat korkeakoulut yhdistyvät tai kehittävät muuten
yhteistyörakenteitaan. Tavoitteena on, että uudet
korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä
vuonna 2012.”
Yliopistot vuonna 2008
OPISKELIJAT
Läsnäolevia perustutkinto- Lapin yliopisto
opiskelijoita yhteensä 126 000
Läsnäolevia jatko-opiskelijoita 19 000
TUTKINNOT
Alempia korkeakoulututkintoja 13 876
Ylempiä korkeakoulututkintoja 21 825 Oulun yliopisto
Lisensiaatin tutkintoja 425
Tohtorin tutkintoja 1 526
HENKILÖKUNTA
Opetus- ja tutkimushenkilökunta* 13 317
Muu henkilökunta* 17 548
Vaasan yliopisto
*Opetus- ja tutkimushenkilökunta ei sisällä Kuopion yliopisto
laskennallisen tuntiopetuksen henkilö- Joensuun yliopisto
työvuosia eikä tutkijakoulupaikkoja, nämä
sisältyvät muun henkilökunnan lukuihin
Jyväskylän yliopisto
Tampereen yliopisto
Tampereen teknillinen yliopisto
Turun yliopisto
Åbo Akademi Lappeenrannan
Turun kauppakorkeakoulu teknillinen yliopisto
Helsingin yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
Helsingin kauppakorkeakoulu
Svenska handelshögskolan
Kuvataideakatemia
Sibelius-Akatemia
Taideteollinen korkeakoulu
Teatterikorkeakoulu
4. Opetusministeriö
Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Meritullinkatu 10, Helsinki
PL 4, 00023 Valtioneuvosto
www.minedu.fi
Taitto: Station MIR Oy
Yliopistopaino, Helsinki, 2009
ISBN: 978-952-485-715-4 (nid.)
ISBN: 978-952-485-716-1 (PDF)
ISSN: 1458-8110 (Painettu)
ISSN: 1797-9501 (PDF)
Opetusministeriön julkaisuja 2009:21
5. Sisältö
Saatteeksi 4
Strategian valmistelu 6
Uudistetun korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen strategiset valinnat 9
Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet 12
Kansainvälistyminen ja korkeakoululaitoksen uudistus 23
1. Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö 26
2. Laadun ja vetovoiman lisääminen 33
3. Osaamisen vienti 39
4. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen 44
5. Globaali vastuu 49
Strategian toimeenpano ja seuranta 52
6. Saatteeksi
Suomen kansallisen menestysstrategian kestävä ydin
on panostus tietoon ja osaamiseen. Kansainväliset
vertailut ja arvioinnit ovat osoittaneet, että laadu-
kas koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on merkittävä
vahvuutemme ja kilpailuetu. Korkeakoulut ovat vai-
kuttaneet myönteisesti yhteiskunnan uudistumiseen
ja talouden ja tuottavuuden kehitykseen. Globaa-
lissa toimintaympäristössä korkeakoulujen merki-
tys korostuu. Kilpailu perustuu entistä enemmän
markkina-asemien ja pääomien lisäksi koulutettuun
työvoimaan ja tutkimusresursseihin. Uuden tiedon
ja osaamisen tuottaminen ja niiden monipuolinen
hyödyntäminen ovat menestyksemme perusta myös
tulevaisuudessa.
Maailmantalouden epävarmuuksien vuoksi on
entistä tähdellisempää pitää huolta näistä hyvinvoin-
timme ja vaurautemme kotimaisista perustekijöistä.
Hallitus on käynnistänyt vuosikymmeniin mittavim-
man korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjes-
telmän uudistuksen. Yliopistojen taloutta, hallintoa
ja ohjausta uudistetaan ja korkeakoulujärjestelmän
rakenteita, tutkijankoulutusta, tutkijanurajärjes-
telmää, infrastruktuureja ja rahoitusta kehitetään.
Korkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä
vahvistetaan. Hankkeilla on yhteinen päämäärä.
Tarkoitus on huolehtia siitä, että kansalaisten hyvin-
vointi lisääntyy, taloutemme kilpailukyky paranee ja
kulttuuri, luovuus ja sivistys vahvistuvat.
Globalisaation oloissa Suomen on huolehdittava
kansallisten vahvuuksien kehittämisestä kansainväli-
sen yhteistyön kautta. Suomi on aktiivinen toimija
eurooppalaisessa korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyös-
sä, mutta toisaalta monet tutkimukset ja vertailut
4
7. osoittavat kuitenkin, että Suomen korkeakoulu-, kun samanaikaisesti kehitetään liikkujille tarjottavia
tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heik- palveluita, opintoprosesseja, tutkijanuria, rekrytoin-
kouksia on vähäinen kansainvälisyys. Suomessa on tia, tiedotusta, infrastruktuureja sekä opiskelu- ja
vähän ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita, opettajia tutkimusympäristöjä. Ulkomaisten osaajien ja tut-
ja ulkomaista tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Opis- kimusrahoituksen houkutteleminen Suomeen, läpi-
kelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus ulkomaille on murto koulutusviennissä, maahanmuuttajien aseman
vähentynyt. Suomen vetovoima teollisen tuotannon parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen
ja huipputekniikan sekä osaajien työympäristönä on puolestaan edellyttävät ministeriöiden, elinkeino-
riittämätön. Toisaalta koulutus- ja tutkimusjärjestel- elämän, alueellisten toimijoiden ja rahoittajaorgani-
mämme maailmalla nauttima hyvä maine osoittaa, saatioiden yhteistyön tiivistämistä. Korkeakoulujen
että globalisaatioon ja kansainvälistymiseen sisältyy kansainvälistäminen on kansallinen projekti.
paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Näistä syistä Luovat ja innovatiiviset yksilöt ovat pohja menes-
hallitusohjelmaan kirjattiin, että korkeakoulutuksen tymiselle. Korkeakoulu-uudistus antaa korkeakou-
kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia. luille itselleen paljon vastuuta ja toimintavapauksia.
Hallitusohjelmassa korostetaan opiskelijoiden, opet- Opetusministeriö on sitoutunut luomaan korkea-
tajien ja tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden kouluille toimintapuitteet, jotka mahdollistavat
lisäämistä. Korkeakoulujen on entistä selvemmin korkeakoulujen entistä aktiivisemman toiminnan
otettava toiminnassaan huomioon globaalit muutos- globaaleissa arvoverkoissa ja kansainvälisessä koulu-
tekijät ja kyettävä hyödyntämään niiden tarjoamia tus- ja tutkimusyhteistyössä.
mahdollisuuksia.
Nyt valmistunut strategia antaa suunnan korkea-
koulujen kansainvälistymiskehitykselle lähivuosina.
Strategiassa on määritelty tahtotila ja tavoitteet vuo-
delle 2015 sekä keskeiset keinot ja politiikkatoimet
tavoitteisiin pääsemiseksi. Strategian kärjiksi valittiin
aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, laadun Helsingissä 27.1.2009
ja vetovoiman lisääminen, osaamisen vienti, moni-
kulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin
vastuun edistäminen. Strategiassa on yhteensä yli
kolmekymmentä konkreettista toimenpidettä. Yh-
dessä korkeakoulureformin muiden toimien kanssa
ne muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden. Henna Virkkunen
Kunnianhimoiset liikkuvuustavoitteet saavutetaan, Opetusministeri
5
8. Strategian valmistelu
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian laati-
minen sisältyy pääministeri Matti Vanhasen II halli-
tuksen ohjelmaan. Valtioneuvoston koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
2007–2012 täsmennetään hallitusohjelmaa ja lin-
jataan korkeakoulujen kansainvälistymisen paino-
pisteitä.
Opetusministeriö vastasi korkeakoulujen kansain-
välistymisstrategian valmistelusta. Strategiaa laadit-
tiin avoimella ja vuorovaikutteisella työskentelytaval-
la. Strategian laatimista varten kerättiin näkemyksiä
korkeakoulujen opiskelijoilta ja henkilöstöltä sekä
elinkeinoelämältä ja muilta sidosryhmiltä. Keväällä
2008 toteutettiin verkkopohjainen kaikille avoin
konsultaatio, jossa yli 1200 vastaajaa esitti näkemyk-
siään korkeakoulujen kansainvälistymisestä.(1 Tämän
lisäksi järjestettiin kuusi temaattista työpajaa, joissa
keskusteltiin kansainvälistymisen keskeisistä kysy-
myksistä ja ideoitiin toimenpide-ehdotuksia. Työpa-
joihin osallistui 130 asiantuntijaa. Strategiaprosessin
loppuvaiheessa syksyllä 2008 järjestettiin lausunto-
kierros, jossa noin 80 lausunnonantajaa esitti näke-
myksensä strategiasta. Strategiaprosessin aikana jär-
jestettiin kaksi aihetta käsitellyttä seminaaria. Lisäksi
hankkeen verkkosivustolla kansainvalistymisstrategia.
fi julkaistiin materiaalia ja uutisia strategian valmiste-
lun etenemisestä. Strategian valmisteli opetusminis-
teriön sisäinen projektiryhmä.
(1
Julkaisussa esitetyt lainaukset ovat avoimen
Kuva: David Trood / Gorilla
konsultaation vastauksia.
6
11. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
Uudistetun
korkeakoululaitoksen
kansainvälistymisen
strategiset valinnat
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia asettaa
kansainvälistymisen tavoitteet uudistuvalle korkea-
koululaitokselle (1 ja esittää konkreettisia toimen-
piteitä, jotka tukevat näiden tavoitteiden saavutta-
mista.
Parhaillaan on käynnissä useita uudistuksia, joilla
tähdätään siihen, että Suomessa olisi nykyistä vah-
vempi, laadukkaampi ja kansainvälisesti vetovoimai-
sempi korkeakoululaitos, korkeatasoinen tutkijakou-
lutus ja tutkijakunta sekä maailmanluokan tutkimus
ympäristöjä. Kansainvälisen toimintaympäristön
muutokset ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen
luovat uusia odotuksia korkeakouluille. Tämä strate-
gia pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin ja tukemaan
korkeakoulujen omia toimia kansainvälisyyden vah-
vistamiseksi.
Suomen houkuttelevuutta liiketoiminta-, työ- ja
elinympäristönä on vahvistettava. Korkeakoulu-,
tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälisty-
minen on yhteiskunnan uudistumisen ytimessä.
Korkeakoulujen kansainvälistyminen edistää ympä-
röivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän monipuolis-
tumista, kansainvälistä verkostoitumista, kilpailu- ja
1) Kansainvälistymisstrategiassa korkeakoulun
käsitettä käytetään samassa merkityksessä kuin
Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä. Kun
puhutaan korkeakouluista, tarkoitetaan sekä
ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Vastaavasti
korkeakoululaitoksella ja korkeakoulujärjestelmällä
tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
muodostamaa kokonaisuutta.
Kuva: Fennopress
9
12. Korkeakoulujen kansainvälistymis-
strategia linjaa korkeakoulujen
kansainvälistymisen suunnan vuosille
2009–2015. Se nostaa kansain-
välistymiselle viisi päätavoitetta:
Aidosti kansainvälinen
korkeakouluyhteisö
Suomalainen korkeakoulutus antaa
valmiudet työskennellä kansainvälisessä
toimintaympäristössä. Korkeakoulujen
henkilöstön kansainvälinen kokemus
innovaatiokykyä sekä kansalaisten hyvinvointia, osaa-
ja kansainväliset yhteydet parantavat
mista ja sivistystä. tutkimuksen ja opetuksen laatua sekä
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia kyt- tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä.
keytyy keväällä 2007 työnsä aloittaneen hallituksen Korkeakoulut tarjoavat korkeatasoista
laajaan korkeakoululaitoksen ja julkisen tutkimusjär- vahvuusalueilleen keskittyvää vieraskielistä
jestelmän uudistusohjelmaan. Tärkeimmät hankkeet opetusta sekä hyödyntävät aktiivisesti
kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia
ovat yliopistolaitoksen uudistaminen, ammattikor-
erityisesti EU- ja pohjoismaisessa
keakoululain tarkistaminen, korkeakoulujen raken- yhteistyössä. Ulkomaisten opettajien,
teellinen kehittäminen, kansallinen innovaatiostrate- tutkijoiden sekä tutkinto-opiskelijoiden
gia, kansallinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka ja määrä on noussut vuoteen 2015 mennessä
neliportainen tutkijanurajärjestelmä. Toimintaympä- merkittävästi ja korkeakoulut ovat aidosti
ristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät korkea- kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä.
koulujen kansainvälistymiskehityksen vauhdittamista
sekä voimavarojen lisäämistä ja kohdentamista kor- Korkeakoulujen laadun
keakoulujen kehittämisen ja profiloinnin kannalta ja vetovoiman lisääminen
keskeisille alueille. Korkeakoulujen kansainvälisty-
misstrategian tarkoitus on käsitellä kootusti hallituk- Suomalaiset korkeakoulut ovat kansain-
sen korkeakoululaitokseen kohdistuvien uudistusten välisesti tunnettuja ja vetovoimaisia
kansainvälistä ulottuvuutta ja käynnistää muita opiskelu-, tutkimus- ja työympäristöjä.
Kansainvälisesti verkottuneet korkeakoulut
kehittämislinjauksia tukevia ja täydentäviä toimenpi-
tukevat yhteiskunnan kansainvälistymistä,
teitä. Konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat korkea- kilpailukykyä ja hyvinvointia. Lahjakkaat
koulujen kansainvälistymisen esteiden ja heikkouksi- ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat valitsevat
en poistamiseen sekä korkeakoulujen kansainvälisen suomalaiset korkeakoulut laadukkaan
yhteistyön toimintaedellytysten vahvistamiseen. koulutuksen ja tutkimuksen sekä
Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti suomalaisen työelämän tarjoamien
mahdollisuuksien houkuttelemina.
vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimus-
Toimivat palvelut tukevat Suomeen
yhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia tulemista ja jäämistä.
avoimessa kansainvälisessä ympäristössä, tukee moni-
kulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja
Kuva: Helena Inkeri/ Gorilla
kantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemises-
ta. Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä
vahvistamalla parannetaan korkeakoulutuksen ja
tutkimuksen laatua.
10
13. Osaamisen
viennin edistäminen
Suomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostavia
ja luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka
tekevät korkeatasoista ja eri osapuolia
hyödyttävää kansainvälistä tutkimus-,
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoit-
koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä.
Korkeakoulutus ja osaaminen on teet ja peruslinjaukset koskevat koko korkeakou-
kansallisesti merkittävä vientituote. lulaitosta. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla
on osin erilainen kansainvälistymisen profiili.
Monikulttuurisen Kansainvälistymisen muodot ja keinot vaihtelevat
yhteiskunnan tukeminen koulutus- ja tutkimusaloittain. Korkeakoulut mää-
rittelevät kansainvälisen toiminnan painopisteensä
Korkeakoulut toimivat aktiivisesti osana kokonaisstrategioitaan kansallisen strategian
monikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja tavoitteiden pohjalta. Korkeakoulut painottavat kan-
kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. sallisen strategian toimenpiteitä omien profiiliensa
Maahanmuuttajataustaiset sekä
mukaisesti ja määrittelevät itse tärkeimmät strategiset
Suomeen saapuvat ulkomaiset
vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, kumppanuutensa.
tutkijat sekä muu korkeakoulujen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian to-
ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, teuttaminen edellyttää korkeakoulujen, useiden
joka tukee kotikansainvälistymistä. ministeriöiden, rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden,
Maahanmuuttajataustaisten osuus elinkeinoelämän ja alueellisten toimijoiden yhteis-
korkeakoulutettavista vastaa heidän
työtä. Konkreettisissa toimenpiteissä päähuomio on
osuuttaan koko väestöstä.
toimissa, joiden toimeenpanosta opetusministeriön
hallinnonala on päävastuussa. Opetusministeriö edis-
Globaalin tää strategian tavoitteiden toteutumista paitsi kan-
vastuun edistäminen sallisissa yhteyksissä myös toimimalla aloitteellisesti
Euroopan unionissa, OECD:ssä, Unescossa ja muissa
Suomalaiset korkeakoulut käyttävät korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja verkot-
tutkimustaan ja asiantuntemustaan tumista tukevissa järjestöissä.
globaalien ongelmien ratkaisemiseen
globaalien
ba
ja kehitysmaiden oman osaamisen
vahvistamiseen. Korkeakoulujen toiminta
rakentuu eettisesti kestävälle pohjalle ja
tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia
globaalissa ympäristössä ja ymmärtää
oman toiminnan globaaleja vaikutuksia.
vaikutuksia.
ia
a
11
14. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
The situation is good in my view,
but Finland has a high potential to
Kansainvälistymisen establish an even more competitive
higher education system.
haasteet ja mahdollisuudet - Yliopistotutkija
Viimeisten 10-15 vuoden aika-
Suomen korkeakoulut ja na on tapahtunut Suomessa
merkittävää avartumista moni-
tutkimus ovat kansainvälistyneet kulttuurisuuden ja kansain-
välistymisen alueella niin ajat-
Kansainvälistyminen on jo pitkään ollut Suomen telussa kuin asenteissakin.
tiede- ja korkeakoulupolitiikan päätavoitteita ja
- Yliopistotutkija
korkeakoulujen omien strategioiden ytimessä.
Pitkäjänteiset panostukset korkeakoulutukseen
sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat johtaneet
siihen, että maamme korkeakoulujen ja tutkimuk-
sen taso on noussut ja kansainvälinen yhteistyö
lisääntynyt. Suomi on menestynyt hyvin kansain- seksi. Erasmus-ohjelman opettajavaihdossa Suomi
välisissä koulutuksen, tutkimuksen, teknologian on kärkimaita. Euroopan unionin koulutus- ja
ja innovaatiotoiminnan vertailuissa. Suomen kor- tutkimusohjelmista on kanavoitunut suomalaisille
keakoulujen ja tieteen kansainvälistymistä 1990- toimijoille maksuosuuttamme enemmän rahoi-
luvulta kuvaavat seuraavat havainnot: tusta. Suomalaisten tutkijoiden yhteisjulkaisujen
määrä muiden EU-maiden tutkijoiden kanssa
• Suomessa on aiempaa enemmän merkittäviin kaksinkertaistui vuosina 1995–2005.
kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin
kytkeytyneitä huippuluokan tutkijoita, tutkimus- • Suomen korkeakoulut ovat kiinnittyneet euroop-
ryhmiä ja laitoksia. Yliopistot ja Suomen Akate- palaisiin yhteistoimintarakenteisiin. Korkeakou-
mia ovat edistäneet huippututkimusta ja Suomen lumme ovat ensimmäisten joukossa toteuttaneet
tieteen kansainvälistä näkyvyyttä omilla aloitteil- Bolognan prosessiin kuuluvat uudistukset, joilla
laan. Asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen tähdätään eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen.
suhteutettuna Suomi on suurimpia tieteellisten
julkaisujen tuottajia maailmassa. • Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti Nordplus-
liikkuvuusohjelmiin, pohjoismaisten maisterioh-
• Suomi on ollut aktiivinen toimija eurooppalaisessa jelmien rakentamiseen sekä tiivistyvään Pohjois-
korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyössä. Erasmus- maiden tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön.
koulutusohjelma on ollut Suomelle menestys.
EU:n koulutusohjelmien kansallisesta toimeen- • Ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostus korkeakou-
panosta vastaavasta Kansainvälisen liikkuvuuden lujamme kohtaan on kasvanut. Ulkomaisten tie-
ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta on tullut teellistä jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden
Kuva: Ulf Isacson / Gorilla
kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyö- osuus on kasvanut kaikilla tieteenaloilla. Korkea-
kumppani. Suomesta ulkomaille lähtevien vaih- koulut ovat pääosin saavuttaneet vuosituhannen
to-opiskelijoiden määrä on kymmenen viimeksi alussa asetetut ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden
kuluneen vuoden aikana kasvanut yli nelinkertai- määriä koskevat tavoitteet.
12
16. Suomalaisten korkeakoulujen
substanssiosaaminen on keski-
määrin hyvä, mutta toimimista
kansainvälisessä toiminta-
ympäristössä vasta harjoitellaan.
- Ammattikorkeakoulututkija
• Suomen menestyminen PISA-tutkimuksessa sekä välisissä kilpailukykyä ja tietoyhteiskuntakehitystä
kilpailukyky- ja innovaatiovertailuissa ovat lisän- arvioivissa vertailuissa on ollut laskusuunnassa.
neet koulutuksemme ja tutkimuksemme näky- Uhkana on, että Suomen korkeakoulut menettä-
vyyttä maailmalla. Nousevat taloudet ja kehittyvät vät asemiaan kiinnostavana yhteistyökumppanina.
maat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta vah-
vistaa omaa koulutus- ja tutkimuskapasiteettiaan • Suomi kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-
yhteistyössä suomalaisten toimijoiden kanssa. maiden vähemmistöön. Suomesta muuttaa ulko-
maille enemmän korkeasti koulutettuja kuin heitä
• Korkeakoulut ovat lisänneet vieraskielistä tut- muuttaa ulkomailta Suomeen.
kintoon johtavaa koulutusta. Englanninkielinen
opetustarjonta on korkeakoulutuksemme kokoon • Olemme tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden
nähden poikkeuksellisen laajaa. liikkuvuudessa jäljessä suuria tiedemaita, mutta
myös pieniä kehittyneitä maita.
• Korkeakoulut ovat tehostaneet kansainvälistymis-
tä tukevaa yhteistyötään. Tästä ovat osoituksena • Korkeakoulujemme henkilökunnassa on vähän
mm. ammattikorkeakoulujen PINNET-verkosto, ulkomaisia tutkijoita, opettajia ja henkilöitä, joilla
pääkaupunkiseudun HERA-yhteistyö sekä lukui- on kansainvälinen koulutus- tai tutkimustausta.
sat muut valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset
hankkeet. • Opiskelijoiden kiinnostus suorittaa opintoja
ulkomailla on vähentynyt. Yliopistojen opettajien
Mutta kilpailijoihin verrattuna ja tutkijoiden vierailut ulkomailla ovat useimmilla
vähäinen kansainvälisyys on aloilla olleet laskussa vuosituhannen alusta
yhä heikkouksiamme lähtien.
Saavutetusta edistyksestä huolimatta Suomen • Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten
korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän keskeisiä osaamista ja kulttuurien tuntemusta ei ole osattu
heikkouksia on edelleen kilpailijoihin verrattuna hyödyntää Suomen kulttuuria ja korkeakoululai-
vähäinen kansainvälisyys. Suomi on rakentanut tosta rikastavana voimavarana.
osaamistaan ja menestystään hyvin vahvasti omin
voimin. Kansainvälistymiskehitys on ollut toi- • Maahanmuuttajat suorittavat vähän korkeakou-
mintaympäristön muutokseen ja globalisaation lututkintoja Suomessa. Maahanmuuttajien työt-
kehitykseen verrattuna hidasta ja joillakin aloilla tömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestön
kokonaan pysähtynyt. Menestymisemme kansain- työttömyysasteeseen verrattuna.
14
17. Kansainvälistymistä ei mielletä
riittävän tärkeäksi henkilöstön
keskuudessa.
I do not feel there is a place for - Ammattikorkeakoulun johto
me as a teacher or a professor
at the university unless
I speak Finnish very well.
- Yliopistotutkija
• Kotimaisten kielten ja kulttuurin opetukseen ul- keakoulujen ja koko järjestelmän sekä kansakunnan
komaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle ei ole kannalta. Korkeakoululaitoksen ja tieteen kansain-
kiinnitetty riittävästi huomiota. välistyminen on tärkeää erityisesti seuraavista syistä:
• Korkeakoulumme eivät ole päässeet mukaan no- • Omat henkiset ja taloudelliset voimavaramme
peasti kasvaville koulutusmarkkinoille. Osaamisen ovat rajalliset ja merkittävä osa tarvitsemastamme
vienti ja ammattimainen markkinointi ovat vasta tiedosta tuotetaan ulkomailla.
alkuvaiheessa.
• Kansainvälinen yhteistyö on keino parantaa laatua,
• Ulkomailla työskenteleviä suomalaisia tutkijoita ja poistaa päällekkäisiä toimintoja ja koota kotimaisia
asiantuntijoita ei ole riittävästi hyödynnetty Suo- ja ulkomaisia voimavaroja yhteisiin hankkeisiin.
men tieteen ja korkeakoulutuksen edistämisessä. Oma huipputason osaaminen on välttämätöntä
pyrittäessä vuorovaikutukseen johtavien globaalien
• Suomi tunnetaan koulutukseen, tutkimukseen ja keskusten ja toimijoiden kanssa.
innovaatioihin panostavana maana, mutta Suomi
ei profiloidu riittävästi aloitteentekijänä kansainvä- • Korkeakouluilla on keskeinen merkitys talouden ja
lisillä foorumeilla. yhteiskuntaelämän kansainvälistäjinä. Korkeakoulut
vetävät puoleensa ulkomaista korkeasti koulutettua
• Suomessa on vähän ulkomaisia suoria sijoituksia, työvoimaa ja ulkomaisia investointeja. Verkottu-
ulkomaisten yritysten tutkimustoimintaa ja ulko- malla kansainvälisesti korkeakoulut vahvistavat
maista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. toimialueensa kehityspotentiaalia, yleistä osaamisen
tasoa, resurssipohjaa, kilpailu- ja innovaatiokykyä
Miksi kansainvälistyä? sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistumista.
Tieteen kansainvälisyyttä on pidetty itsestäänsel- • Suomalaisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen
vyytenä. Viime vuosikymmenten suuria muutok- osana maailman kulttuurien moninaisuutta kuu-
sia ovat rajat ylittävän korkeakoulutuksen nopea luu sivistysvaltion koulutus- ja tutkimuslaitosten
lisääntyminen, korkeakoulujärjestelmien integraa- tehtäviin.
tio ja korkeakoulutuksen muotojen moninaistu-
minen. Kansainvälisyyden vaatimus koskee aiem-
paa enemmän kaikkia korkeakoulujen toimintoja.
Sen hyötyjä voidaan tarkastella opiskelijoiden,
opettajien, tutkijoiden, laitosten, yksittäisten kor-
15
18.
19. Kansainvälisyys ja kansainvälisen
kehityksen tunteminen on pienen
kansakunnan elinehto.
- Yliopistotutkija
• Kansainvälinen liikkuvuus antaa mahdollisuudet Korkeakoulujen sekä koulutus- ja tieteenalojen
työskennellä ja verkostoitua oman alan huippujen välillä on merkittäviä eroja kansainvälistymisessä.
kanssa, päästä osalliseksi heidän opetuksestaan ja Myös kansainvälistymisen esteet ja mahdollisuu-
hyödyntää korkealaatuisia infrastruktuureja sekä det vaihtelevat. Korkeakouluyhteisön ja työelämän
perehtyä uusiin tutkimusmenetelmiin, tutkimus- keskuudessa vallitsee kuitenkin yksimielisyys siitä,
aloihin ja ideoihin. että korkeakoulumme eivät tarjoa opiskelijoille,
tutkijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle
• Ulkomainen tutkija- ja opettajakunta tuo muka- aidosti kansainvälisiä ja monikulttuurisia toiminta-
naan uutta osaamista ja uusia vaikutteita korkea- ympäristöjä.
koulujen toimintaan.
Toimintaympäristö
• Ulkomailla tapahtuva opiskelu ja työskentely muuttuu ja kilpailu kovenee
parantavat liikkujan kielitaitoa ja työmarkkina-
asemaa sekä lisäävät kulttuurien ja yhteiskuntien Korkeakoulujen kansainvälinen toimintaympäristö
keskinäistä ymmärrystä. muuttuu nopeasti. Suomalaisten korkeakoulu-
jen on kilpailtava yhä kovemmin säilyttääkseen
• Monimuotoiseen kansainväliseen verkostoitumi- asemansa osaamisen ja uuden tiedon tuottajina,
seen liittyy suuri määrä hiljaista tietoa, joka on siirtäjinä ja hyödyntäjinä. Korkeakoulujen ase-
koulutuksen ja tieteen kehityksen sekä yhteiskun- maan vaikuttavat erityisesti tiedon tuotannossa
tien uusiutumisen kannalta välttämätöntä. tapahtuneet muutokset, kansainvälinen osaajakil-
pailu, demografiset muutokset, kansainvälistyvät
• Kansainvälistyminen edistää yksilön henkistä työmarkkinat, opiskelijoiden ja tutkijoiden liikku-
kasvua ja globaalin vastuun ymmärtämistä. vuuden lisääntyminen, tietoon ja osaamiseen liit-
tyvien politiikkojen painoarvon kasvu, meneillään
• Globaalien ongelmien ratkaiseminen edellyttää oleva Euroopan laajuinen korkeakoululaitoksen
kansainvälistä yhteistyötä. modernisaatio sekä korkeakouluihin kohdistuvat
odotukset globaalien ongelmien ratkaisemisessa.
• Koulutuksen, tieteen ja teknologian globalisoi-
tumiseen osallistuminen ja siihen vaikuttaminen • Tutkimus- ja innovaatiotoiminta kansainvälistyy.
EU:ssa, OECD:ssä, Unescossa ja muilla kansain- Tutkimustiedon tuottaminen ja laaja-alainen
välisillä foorumeilla on Suomen taloudellisten ja hyödyntäminen on entistä enemmän kollektii-
Kuva: Fennopress
kulttuuristen etujen mukaista. vinen ja kansainvälinen pyrkimys. Kymmenen
17
20. Kansainvälisyys on olennainen
osa kaikilla elinkeinoaloilla,
ja myös sivistyksen ja
kulttuurin kannalta.
- Elinkeinoelämän edustaja
viimeksi kuluneen vuoden aikana kansainvälisenä vaatioympäristöt ovat korkealaatuisia ja kansain-
yhteistyönä kirjoitettujen julkaisujen määrä koko välisesti tunnettuja. Laatu houkuttelee laatua.
maailmassa kolminkertaistui ja kansainvälisten Korkealuokkainen opetus ja tutkimus vetävät puo-
patenttien osuus kaikista patenteista lähes leensa osaavia ihmisiä, tietoa, yrityksiä, sijoittajia
kaksinkertaistui. ja juurruttavat näitä korkeakoulujen toiminta-
alueille.
• Kilpailu osaajista kiihtyy. Kansainvälinen yh-
teistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät, saavat uusia • Työperäinen maahanmuutto. Väestön ikääntyessä
muotoja, tiivistyvät ja syvenevät. Tietoa ja uusia tarve houkutella työvoimaa ulkomailta kasvaa,
ideoita tuotetaan yhä enemmän globaaleissa ver- ja kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee. Tut-
kostoissa. Korkeakoulut ovat kanavia globaaleihin kimus- ja kehitystyötä tekevän työvoiman osuus
verkostoihin. Valtiot ja alueet kilpailevat tutki- työvoiman kokonaismäärästä kasvaa. Monet maat
mus- ja koulutusjärjestelmillään osaajien ja yritys- ovat uudistaneet politiikkoja ja keinovalikoimia,
ten sijoittumisesta. Monikansalliset suuryritykset joilla tähdätään tutkimus- ja kehitystyössä työs-
tekevät tutkimus- ja kehitystyötä aiempaa enem- kentelevien ja muiden korkeasti koulutettujen
män kotimaan ulkopuolella. maahanmuuton edistämiseen. Suomessa työ-
voiman supistuminen alkaa aikaisemmin kuin
• Nousevat taloudet. Kansainvälistymisen suun- kilpailijamaissa. Työperäisen maahanmuuton edis-
tiin vaikuttaa entistä enemmän väkirikkaiden täminen ja Suomessa jo olevien maahanmuutta-
kehittyvien maiden kuten Kiinan ja Intian no- jien koulutus ovat kansainvälistymisen kiireellisiä
pea taloudellinen kasvu ja kytkeytyminen osaksi tehtäviä.
maailmantaloutta. Teollinen tuotanto siirtyy
pois OECD-alueelta. Myös palveluita ostetaan ja • Opiskelija-, tutkija- ja opettajakunnan rakenne
alihankintoja tehdään yhä enemmän nousevista on muuttunut. Aikuisopiskelijoiden määrän li-
talouksista. Maailmantalouden ja politiikan paino- sääntymisen ja tutkija- ja opettajakunnan ikäänty-
piste on siirtymässä Aasiaan. Kiina ja monet muut misen vuoksi ulkomailla työskentelyn ja opiskelun
nopeasti kasvavat taloudet lisäävät panostuksiaan järjestäminen on entistä haastavampaa.
korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja innovaatio-
toimintaan. Suomen suhteellinen painoarvo kor- • Kansainvälisyyden perustaidot. Toiminta kansain-
keakoulu- ja tiedemaana vähenee. välistyvässä työelämässä edellyttää kaikilta korkea-
koulututkinnon suorittaneilta vuorovaikutustai-
Kuva: Rodeo
• Laadun merkitys korostuu. Osaajakilpailussa toja, hyvää kielitaitoa ja monipuolista kulttuurista
menestyminen edellyttää, että tutkimus- ja inno- osaamista.
18
22. • Eurooppalainen tutkimus- ja korkeakoulupoli- sektorin tutkimuskumppanuuksia. Kansallisten
tiikka. Euroopan unioni, suuret tiedemaat ja ke- tutkimusrahoittajien ohjelmapohjaista yhteistyötä
hittyvät taloudet ovat asettaneet kunnianhimoisia tukevat rahoittajien keskinäiset verkostohankkeet,
tavoitteita tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien mm. ERA-NET- ja artikla-169 -hankkeet.
lisäämiselle. Euroopassa on meneillään laajamit-
tainen korkeakoululaitoksen modernisaatio, johon • Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa korkeakouluille
vaikuttavat kilpailu parhaiden yhdysvaltalaisten uusia keinoja vahvistaa osaamistaan muun mu-
yliopistojen kanssa ja nousevien tiedemaiden assa NordForskin ja vuonna 2009 käynnistyvän
haaste. Euroopan unionin Lissabonin strategiassa ilmasto-, energia- ja ympäristöalan pohjoismaisen
on nostettu etualalle tietoon liittyvät politiikat. huippututkimushankkeen kautta.
EU on asettanut tavoitteekseen osaamisen vapaan
liikkuvuuden, jonka perustana ovat moderni kor- • Opiskelijaliikkuvuus ja koulutusvienti. Kansain-
keakoululaitos, tieteellinen huippuosaaminen, välinen opiskelijaliikkuvuus nelinkertaistui kol-
korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit, tutkijoi- messa vuosikymmenessä. Liikkuvien opiskelijoi-
den, opiskelijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön den määrä kasvaa opiskelijoiden kokonaismäärää
liikkuvuus, tutkintojen vastavuoroinen tunnus- nopeammin. Korkeakoulutuksen kysyntä kasvaa
taminen, avoimet ja kilpailukykyiset tutkijoiden nopeasti kehittyvissä maissa, joissa kotimainen
työmarkkinat, osaamisen siirto ja hyödyntäminen tarjonta ei vastaa kysyntää. Koulutuspalveluiden
sekä tiedon vapaa saatavuus ja avoimet innovaatio- kaupasta on tullut monille maille tärkeä vientituo-
ympäristöt. te. Perinteisen opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden
rinnalle on syntynyt uusia muotoja kuten yliopis-
• Eurooppalaiset tutkimuksen ja korkeakoulujen tojen sivukampukset, franchising, ulkomainen
uudet rakenteet. Euroopassa on luotu viime vuo- tilauskoulutus, kahdenväliset koulutussopimuk-
sina useita uusia rakenteita ja käynnistetty aloit- set, twinning, yhteistutkinnot, virtuaaliopetus ja
teita eurooppalaisen tutkimuksen, koulutuksen ja yritysyliopistot.
innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Euroopan
innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) verkot- • Kansainväliset suositukset, ohjeet ja suuntaviivat.
taa korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä Liikkuvuuden lisääntyminen on tehnyt tarpeelli-
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla. Euroopan seksi kansainvälisten ohjeiden ja normien asetta-
tutkimusneuvosto (ERC) tukee eurooppalaisen misen. Kansainvälisesti on jo hyväksytty ohjeistoa,
perustutkimuksen laadun vahvistamista. Yhteiset jonka tarkoituksena on korkeakouluopiskelijoiden
teknologia-aloitteet (Joint Technology Initiati- ja muiden osallisten suojelu heikkolaatuista koulu-
ves, JTI) ovat yritysvetoisia yksityisen ja julkisen tustarjontaa ja virheellistä tietoa vastaan.
20
23. Suomessa ollaan liian varmoja
siitä, että asiat osataan nimenomaan
Suomessa tehdä hyvin. Euroopassa
on monia väkiluvultaan pienempiä
maita, joiden korkeakoulutus
on tulevaisuudessa kilpailu-
kykyisempää.
- Ammattikorkeakoulun
hallinnon edustaja
• Vertailut ja rankingit. Kansainvälisillä vertailuilla
ja erilaisilla ranking-listoilla on suuri koulutus- ja
tiedepoliittinen merkitys. Ne vaikuttavat eri maiden Homogeenisen kulttuurin
hymistelystä ja ihannoimisesta
korkeakoulujen kuvaan maailmalla. Ranking-listat ja pitäisi päästä aitoon kansain-
niihin liittyvä Yhdysvaltojen ja Euroopan korkeakou- välisyyden, kielitaidon ja moni-
lujärjestelmien vertailu ovat olleet myös Euroopan kulttuurisuuden arvostamiseen
ja merkityksen tunnistamiseen.
komission korkeakoulutiedonantojen ja kehittämis-
ehdotusten lähtökohtia. Monet teollisuusmaat ja - Yliopistotutkija
kansainväliset järjestöt ovat käynnistäneet hankkeita,
joiden tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoja nykyään
vaikutusvaltaisimmille, mutta monin tavoin puutteel-
lisina pidetyille ranking-listoille.
• Globaali vastuu. Globalisaatio muuttaa taloutta ja
yhteiskuntaa. Korkeakoulujen edellytetään osallistu-
van perustehtäviensä puitteissa koko maailmaa kos-
kettavien ongelmien – kuten ilmastonmuutos, infek-
tiotaudit, köyhyys, luonnonvarojen rajallisuus, ihmis-
oikeusloukkaukset, sodat, terrorismi – analyysiin ja
tieteellisesti perusteltujen ratkaisuvaihtoehtojen esittä-
miseen. Kehittäessään uusia kansainvälisen yhteistyön
muotoja korkeakoulut joutuvat punnitsemaan aiem-
paa monipuolisemmin toimiensa maailmanlaajuisia
vaikutuksia.
• Kotimaisten kielten asema. Englannin kielen valta-
asema kaupan, tieteen ja korkeakoulutuksen kielenä
on vahvistunut. Anglosaksisen kielialueen ulkopuolel-
la on kiinnitetty kasvavaa huomiota kotimaisilla kielil-
lä tapahtuvaan opetukseen ja julkaisemiseen. Tieteen,
kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksen kannalta on
välttämätöntä turvata koko väestölle tutkimuspohjai-
sen tiedon saatavuus ja kulttuurisen kehityksen tuki.
21
25. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
Kansainvälistyminen ja
korkeakoululaitoksen uudistus
Kansainvälistyminen on osa Suomen julkisen tut-
kimus-, innovaatio- ja korkeakoulujärjestelmän
uudistusta. Valtioneuvosto on tehnyt tätä koskevat
strategiset kehittämislinjaukset hallitusohjelmassa.
Korkeakoulujen toiminnan tulee olla korkeal-
la kansainvälisellä tasolla, jotta ne voivat toimia
kansainvälisessä yhteistyössä ja houkutella parhaita
osaajia Suomesta ja ulkomailta. Meneillään on usei-
ta merkittäviä panostuksia ja uudistuksia, joiden
avulla tähdätään entistä korkeatasoisempaan kor-
keakoululaitokseen ja laadukkaisiin tutkimusympä-
ristöihin:
• Korkeakoulujen rakenteellisella kehittämisellä tiivis-
tetään korkeakouluverkkoa nykyistä vahvempien ja
laadukkaampien korkeakouluyksiköiden kehittämi-
seksi ja vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumis-
ta. Rakenteellisella kehittämisellä pyritään siihen,
että kaikki yksiköt muodostuvat riittävän monipuo-
lisiksi ja kykenevät korkealaatuiseen toimintaan.
Profiloitumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut pa-
rantavat asemiaan uskottavana kansainvälisenä yh-
teistyökumppanina tutkimuksessa ja koulutuksessa.
• Yliopistolain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa
yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa,
mikä antaa yliopistoille nykyistä joustavammat
edellytykset toimia kansainvälisessä toimintaym-
päristössä. Tutkintoon johtava tilauskoulutus ja
EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
Kuva: Fennopress
maksulliset ylempään korkeakoulututkintoon johta-
vat ohjelmat ovat korkeakoulujen kansainvälistymi-
sen uusia välineitä.
23
26. • Hallituksen tavoitteena on julkisen ja yksityisen tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden
t&k-rahoituksen nostaminen 4 prosenttiin brut- tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään.
tokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Julki- SHOK:t toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskun-
sen tutkimusrahoituksen lisäyksellä on keskeinen nan tulevaisuuden kannalta keskeisillä aloilla
merkitys korkeakoulujen tutkimuksen vahvista- (energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneen-
misessa. rakennus, metsäklusteri, terveys ja hyvinvointi
sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut).
• Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus edellyt- Klusteriperusteisen osaamiskeskusohjelman
tää panostamista ajantasaisiin tutkimusinfrastruk- (OSKE) avulla kootaan eri alueiden osaamiskes-
tuureihin. Kansallinen tutkimuksen infrastruktuu- kusten toimijat yhteistyöhön. Kansainvälisty-
rien kartoitus- ja kehittämishanke valmistui vuoden minen on osaamiskeskusohjelman 2007–2013
2008 lopussa. Tiekartan ehdotukset käsittelevät painopiste.
sekä kansallisen että kansainvälisen tason tutki-
musinfrastruktuureja ja niihin liittyviä tarpeita. • Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2008 Eduskun-
nalle innovaatiopoliittisen selonteon. Valtioneu-
• Tutkijankoulutusta ja tutkijanuraa kehitetään ope- voston strategisen perusvalinnan mukaan Suo-
tusministeriön toimenpideohjelman (2007–2011) men liittyminen ja asemoituminen globaaleihin
mukaisesti. Neliportaisen tutkijanuramallin avulla osaamis- ja arvoverkostoihin edellyttää aktiivista
tutkijanurasta tehdään entistä läpinäkyvämpi ja osallisuutta ja vaikuttamista näihin verkostoihin,
ennakoitavampi. Tavoitteena on edistää kansallista osaajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä innovaa-
ja kansainvälistä liikkuvuutta. tioympäristömme vetovoimaisuuden määrätietois-
ta kehittämistä. Valtioneuvosto korostaa kehittä-
• Kansainvälisyyden edistäminen on tärkeä tavoite mislinjauksissaan osaamisperustan vahvistamista,
tutkimusta rahoittavien organisaatioiden toimin- tutkijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden ja
nassa. Suomen Akatemian ja Tekesin lisääntyvä verkottumisen kannusteiden luomista sekä moni-
rahoittajayhteistyö keskeisten Euroopan ja sen kulttuurisuuden edistämistä.
ulkopuolisten maiden kanssa luo edellytyksiä kan-
sainvälisesti korkealaatuiselle tutkimukselle, tutki- • Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2006 periaa-
jakoulutukselle sekä houkutteleville tutkimusympä- tepäätöksenä maahanmuuttopoliittisen ohjelman,
ristöille. jossa on useita korkeakouluja koskevia tavoitteita
ja politiikkalinjauksia. Ohjelman tavoite on edis-
• Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tää opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa.
tarjoavat korkeakouluille, tutkimusyksiköille ja Ohjelman seurannassa on kiinnitetty huomiota
24
27. työmarkkinoille ohjaavien tukitoimien, ulkomai-
sille opiskelijoille tarkoitettujen opinto-ohjelmien
sekä suomen ja ruotsin kielen opetuksen kehittä-
miseen.
• Ulkoministeri asetti syyskuussa 2008 korkean
tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehit-
tämistyön johtoon. Valtuuskunnan tehtävänä on
laatia perusta vahvan maakuvan luomiselle Suo-
men kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on vaikuttanut
merkittävästi Suomen myönteiseen kuvaan maail-
malla. Korkeakoulujemme osaamisen tunnetuksi
tekeminen ja markkinointi ovat oleellinen osa
maakuvan kehittämistä.
• Tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi joulukuussa
2008 Linjaus2008-raportin. Sen mukaan kansain-
välisen yhteistyön on oltava kiinteä osa tutkimus-
ja innovaatiotoimintaa. Raportti korostaa, että
yhteistyön tuloksellisuus edellyttää keskittymistä
Suomen kannalta tärkeille tutkimusaloille ja maan-
tieteellisille alueille. Tiede- ja teknologianeuvoston
linjauksen mukaan kansainvälistymistä edistävien
organisaatioiden on yhdessä valikoitava ja koordi-
noitava tukitoimiaan. Toimet on kohdennettava
tarvelähtöisesti siten, että ne tukevat yhteistyön tii-
vistämistä kumppaneiden sijainnista riippumatta.
Linjaus2008-raporttiin sisältyvässä rahoitussuunni-
telmassa kansainvälistyminen on yliopistojen mää-
rärahalisäysten keskeisiä käyttökohteita. Ammatti-
korkeakoulujen määrärahalisäykset kohdennetaan
Kuva: Plugi
t&k-toiminnan rahoituksen vahvistamiseen.
25
28. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
1. Aidosti kansainvälinen
korkeakouluyhteisö
Suomalainen korkeakoulutus antaa valmiu-
det työskennellä kansainvälisessä toiminta-
ympäristössä. Korkeakoulujen henkilöstön
kansainvälinen kokemus ja kansainväliset
yhteydet parantavat tutkimuksen ja opetuksen
laatua sekä tukevat opiskelijoiden kansain-
välistymistä. Korkeakoulut tarjoavat korkea-
tasoista vahvuusalueilleen keskittyvää vieras-
kielistä opetusta sekä hyödyntävät aktiivisesti
kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia
erityisesti EU- ja pohjoismaisessa yhteis-
työssä. Ulkomaisten opettajien, tutkijoiden
sekä tutkinto-opiskelijoiden määrä on nous-
sut vuoteen 2015 mennessä merkittävästi
ja korkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä
opiskelu- ja työyhteisöjä.
Kuva: Fennopress Oy
26
29. Korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä
ja sen kansallisessa linjauksessa tulisi
ottaa huomioon kansainvälistymisen
tärkeys. Ei voida vain sanoa, että pistäkää
ne opiskelijanne ulkomaille ja opiskelijat
miettivät hädissään, että mitä siellä
tehdä tai mihin ne opinnot laittaa.
- Yliopiston hallinnon edustaja
27
30. Antakaa maahanmuuttajille mahdollisuus Verkko- ja virtuaaliopetus tarjoaa run-
osallistua korkeakoulun strategian ja korkea- saasti mahdollisuuksia, mutta kontak-
koulun itsensä kehittämiseen. On meilläkin tia ja todellista tutustumista toiseen
hyviä ideoita ja hyvää tahtoa oman yliopiston kulttuuriin ei saa unohtaa.
kehittämiseksi, jos mahdollisuus annetaan.
- Ammattikorkeakoulun opettaja
- Yliopistotutkija
Aidosti kansainvälisessä korkeakouluyhteisössä kaikil-
la opiskelijoilla, opettajilla, tutkijoilla ja henkilökun-
nan jäsenillä on mahdollisuus saavuttaa valmiudet
Opettajia tulisi kannustaa liikkuvuu- kansainväliseen yhteistyöhön ja osallistua korkea-
teen ja henkilökohtaisten suhteiden koulun kansainväliseen toimintaan.
luomiseen ulkomaisiin kollegoihin.
Ilman näitä suhteita mitään ei Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia vahvis-
tapahdu kummassakaan päässä. tetaan hyvin toteutetuilla liikkuvuusjaksoilla ulko-
mailla ja laadukkaalla kansainvälisiä elementtejä sisäl-
- Ammattikorkeakoulun opettaja
tävällä opetustarjonnalla kotimaassa. Kansainvälisten
valmiuksien luominen otetaan järjestelmällisesti
huomioon opintojen suunnittelussa kaikilla tasoilla.
Opintojen eteneminen tavoiteajassa edellyttää opis-
kelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittämiseltä
ja liikkuvuudelta suunnitelmallisuutta. Eri aloilla ja
alueilla kansainvälistymisen tavat ja keinot vaihte-
levat.
Opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään nykyises-
tä. Korkeakoulut vastaavat liikkuvuuden laadusta
ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisesta.
Opiskelijaliikkuvuuden peruslähtökohta on vähin-
tään kolmen kuukauden mittainen vaihto-opiskelu
tai harjoittelu. Vaihdon epätasapainoa ja alojen
välisiä eroja korjataan täydentämällä perinteistä liik-
kuvuutta vaihtoehtoisilla muodoilla kuten virtuaa-
liliikkuvuudella, vierailuilla ja ryhmäliikkuvuudella.
Kansainvälistymisen muodot ovat viime vuosina
monella tapaa muuttuneet, ja lyhyet opinto- ja tut-
kimusjaksot ulkomailla ovat tärkeitä aikuisopiske-
lijoiden ja jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä
lisääviä liikkuvuuden muotoja.
Ulkomaiset harjoittelujaksot ovat erityisen tär-
keitä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa
aloilla, joilla perinteistä opiskelijavaihtoa on vähän.
28
31. Elinkeinoelämän ja sen verkostojen sitomista osaksi opiskelijaliikkuvuuden ja tarjoaa suomalaisille opis-
korkeakoulujen kansainvälisiä harjoittelukäytäntöjä kelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opiskeluun
voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. kotimaassa monikulttuurisessa ympäristössä. Vieras-
Tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan kielisen opetuksen laatua parannetaan edelleen kehit-
liikkuvuutta lisätään. Henkilöstön liikkuvuudella tämällä aidosti kansainvälistä opetusta. Korkeakoulu-
edistetään korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen jen ja eri koulutusalojen välisellä yhteistyöllä sekä
kansainvälistymistä, vaihto-opiskelun suosiota sekä ulkomaisen henkilöstön ja monikulttuurisen opiske-
yhteis- ja kaksoistutkintojen ja koulutusohjelmien lijayhteisön avulla syntyy edellytyksiä kansainvälisesti
kansainvälisten elementtien syntymistä. Liikkuvuus laadukkaiden opintokokonaisuuksien järjestämiselle.
lisää myös valmiuksia työskennellä kansainvälisessä Osallistuminen kansainväliseen opetustarjontaan
korkeakouluyhteisössä parantamalla muiden kulttuu- sekä sen järjestämiseen edellyttää opiskelijoilta ja
rien, uskontojen ja kielten arvostusta ja osaamista. koko henkilöstöltä monikielisyyttä ja kulttuurien
Tutkijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikku- tuntemusta.
vuuden lisäämisen edellytys ovat joustavat työjärjes- Kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa lisätään työ-
telyt, urakehitysmahdollisuudet sekä korkeakoulujen elämäyhteistyötä, millä parannetaan opiskelijoiden
johdon sitoutuminen tavoitteen saavuttamiseen. mahdollisuuksia sijoittua suomalaiseen työelämään.
Ammattikorkeakoulujen opettajien liikkuvuutta voi- Uranäkymien kirkastaminen lisää kansainvälisten
daan lisätä merkittävästi aktiivisella osallistumisella koulutusohjelmien houkuttelevuutta ja läpäisyä.
kansainvälisiin opetus- tai t&k-yhteistyöprojekteihin.
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden, tutkijoiden
ja opettajien määrää lisätään nykyisestä. Kansainvä-
linen opiskelijakunta ja henkilöstö ovat keskeinen
tekijä suomalaisten korkeakouluyhteisöjen koti- Korkeakoulujen kansainvälistymisen tulisi
kansainvälistymisessä. Korkeakoulujen vastuulla on koskea kaikkia opiskelijoita ja henkilö-
kunnan jäseniä. Usein strategiat koetaan
yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja opiskelija- vain johtotason ja päällikkötason asioiksi,
järjestöjen kanssa ulkomaisten opiskelijoiden, tutki- jotka eivät koske riviopettajaa.
joiden ja opettajien integroiminen korkeakouluyhtei-
- Ammattikorkeakoulun hallinnon edustaja
söön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Korkeakoulujen
sisäisiä palveluita, hallintoa ja tiedotusta kehitetään
niin, että ne mahdollistavat aidosti kansainvälisten
opiskelu- ja työympäristöjen syntymisen.
Vieraskielinen opetus Suomessa tukee ulkomaisen
työvoiman saatavuutta, mahdollistaa vastavuoroisen
29
32. Liikkuvuuden tavoitteet 2015
Tavoite 2015(1 2007
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä korkeakouluissa(2 20 000 7% 11 303 3,7 %
Ulkomaisten opiskelijoiden osuus tutkijakouluissa opiskelevista 20 % 15,8 %
Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus(3 saapuvat 3000 47 % 1689 26,2 %
(pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 4000 62 % 3252 50,4 %
Yliopistojen opettaja- ja tutkijaliikkuvuus(4 saapuvat 4000 29 % 1733 12,7 %
(pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 4000 29 % 1223 9%
Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus(5 saapuvat 8000 8% 4418 3,7 %
(pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 8000 8% 7178 6,1 %
Yliopistojen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus(6 saapuvat 8000 6% 5214 3,8 %
(pitkä- ja lyhytkestoinen) lähtevät 8000 6% 5275 3,8 %
1 Suhteellisissa luvuissa opiskelijoita koskevien 5 Amk-tutkinto- ja ylempi amk-tutkinto -opiskelijat.
tavoitteiden 2015 perustana on arvio, että Yli yhden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa
korkeakoulujen opiskelijamäärä vähentyy vertailulukuna ovat läsnäolevat amk-tutkinto- ja
vuoteen 2015 mennessä yhteensä 25 000 ylempi amk-tutkinto -opiskelijat.
opiskelijalla. Henkilökuntaa koskevien 6 Perustutkinto-opiskelijat. Yli yhden viikon
tavoitteiden vertailulukuna on jaksot. Yliopisto-opiskelijoiden lyhytkestoisen
vuoden 2007 tilanne. liikkuvuuden tilastointi on tällä hetkellä puutteellista.
2 Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on kaikki Suhteellisissa osuuksissa vertailulukuna on läsnäolevat
perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat korkeakouluissa. perustutkinto-opiskelijat.
3 Yli yhden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa
vertailulukuna on päätoimisten opettajien ja
t&k-henkilöstön lukumäärä.
4 Yli kahden viikon jaksot. Suhteellisissa osuuksissa
vertailulukuna on opetus- ja tutkimushenkilökunnan
henkilötyövuodet (kaikki rahoituslähteet pl.
laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat)
30
33. Toimenpiteet
1. Opetusministeriön johdolla perustetaan määräaikainen liikkuvuuden rahoitusohjelma
vuosille 2010–2015. Ohjelman hallinnosta ja tiedotuksesta vastaa CIMO. Ohjelman
kustannukset ovat 5 milj. euroa vuodessa, yhteensä 30 milj. ohjelman aikana.
2. Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevan osion.
Sen toteutuksesta sovitaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa. Kansain-
välistymisosio suoritetaan liikkuvuusjaksolla tai laadukkaalla kansainvälisellä opetus-
tarjonnalla. Korkeakoulut vahvistavat tarvittaessa alakohtaista ja alueellista yhteistyötä
vieraskielisen opetuksen järjestämiseksi. Tutkintoon johtavaan koulutukseen ja sen
osista muodostuvaan avoimeen korkeakouluopetukseen lisätään monimuotoista
virtuaaliopetusta hyödyntävää kansainvälistä opintotarjontaa.
3. Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan
ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä.
Korkeakoulut yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa järjestävät ulkomaisille vaihto-
ja tutkinto-opiskelijoille sekä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnattua
neuvontaa ja tukea sekä kouluttavat tutoreita tukemaan opintoja ja vapaa-aikaa.
4. Korkeakoulut yhdenmukaistavat osaamisen tunnustamiskäytännöt niin, että ne ovat
selvät ja yhdenmukaiset sekä kotimaisille että ulkomaisille opiskelijoille.
5. Vieraskielisen koulutuksen ja ohjauksen laadun parantamiseksi korkeakoulut panos-
tavat korkeakouluopettajien täydennyskoulutuksessa kieli- ja kulttuurikoulutukseen
sekä vieraalla kielellä opettamisen pedagogiikkaan. Korkeakoulut edellyttävät vieras-
kielistä opetusta antavilta opettajilta opetuskielen taidon osoittamista kielitutkinnolla
tai muulla korkeakoulun määrittämällä tavalla.
31
35. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
2. Laadun ja
vetovoiman lisääminen
Suomalaiset korkeakoulut ovat kansainvälisesti
tunnettuja ja vetovoimaisia opiskelu-, tutkimus-
ja työympäristöjä. Kansainvälisesti verkottuneet
korkeakoulut tukevat yhteiskunnan kansain-
välistymistä, kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Lahjakkaat ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat
valitsevat suomalaiset korkeakoulut laadukkaan
koulutuksen ja tutkimuksen sekä suomalaisen
työelämän tarjoamien mahdollisuuksien
houkuttelemina. Toimivat palvelut tukevat
Suomeen tulemista ja jäämistä.
Kuva: Fred Björkstén / Gorilla
33
36. Open your doors before Yksittäiset korkeakoulut ovat usein
immigrants select other nations liian pieniä merkittäviin kansainväli-
with open doors and better policies. siin hankkeisiin, joten yhteistyötä
ja liittoutumista tarvitaan.
- Yliopistotutkija
- Ammattikorkeakoulututkija
Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit
ovat ulkomailla, ei Suomessa.
Suomeenkin tarvittaisiin oma lippulaiva,
jotta meidät tunnettaisiin myös tiede-
maana eikä vain kännykkämaana.
- Elinkeinoelämän edustaja
Korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen, laadukas tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi ja kansain-
perus- ja jatkokoulutus sekä kilpailukykyiset koulu- välisiin infrastruktuureihin osallistumiseksi.
tus- ja tutkimusympäristöt luovat perustan kansain- Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön
väliselle vuorovaikutukselle sekä osaajien houkutte- roolia alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulun kan-
lemiselle. Lisääntyvä kilpailu korkealaatuisen tiedon sainvälistymisessä vahvistetaan ja t&k-hankkeita ra-
ja huippuosaamisen tuottajista tuo uusia haasteita kennetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkimus- ja
tutkimus- ja koulutusympäristöille sekä innovaatio- kehitystyön roolia voidaan vahvistaa erityisesti tutki-
toiminnan ja henkilöstöpolitiikan kehittämiselle. mustulosten hyödyntämisessä ja osaamisen siirrossa
Korkeakoulujen houkuttelevuuden kannalta keskeis- korkeakoulujen ja työelämän välillä. Riittävän suuri-
tä on myös kehittää Suomeen saapumista ja integroi- en ja laadukkaiden hankkeiden luomiseksi tarvitaan
tumista tukevia palveluja. korkeakoulujen yhteistyötä.
Korkeatasoinen koulutus perustuu laadukkaalle Tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimin-
tutkimukselle, jota syntyy kansainvälisessä tutkimus- taa tukevat palvelut ovat osa tutkimusympäristöjen
yhteistyössä. Tutkimushankkeet toteutetaan yhä laa- laatua ja houkuttavuutta. Palveluiden (kuten infor-
jemmin kansainvälisessä yhteistyössä ja edellyttävät maatio-, rahoitus- sekä innovaatio- ja yritysyhteistyö-
uusia yhteiskäyttöisiä, tehokkaita infrastruktuureja hön liittyvät palvelut) ja osaamisen kehittäminen ja
sekä informaatioteknologian hyödyntämistä. Vahvat hyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa suomalaisten
infrastruktuurit ovat myös keskeinen kilpailutekijä korkeakoulujen ja yritysten mahdollisuuksia verkos-
kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja tutkija- toitua ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä.
koulutuksessa. Valtioneuvoston Eduskunnalle an- Suomalaiseen työ- ja elinympäristöön integroi-
taman innovaatiopoliittisen selonteon mukaisena tumista tukevilla toimilla on tärkeä merkitys hou-
tavoitteena on, että Suomessa on laadukkaan kor- kuttelevuuden lisäämisessä. Tämä edellyttää maa-
keakoululaitoksen ohella maailmanluokan tutkimus- hantuloon ja maassa oleskeluun liittyvien lupien ja
infrastruktuureja ja tutkimusympäristöjä. Tavoitteen käytäntöjen kehittämistä sekä asettautumista tukevia
saavuttaminen edellyttää yhteistyön tehostamista palveluita, jotka huomioivat saapuvien yksilölliset
niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä tarpeet. Asunnon saaminen, lasten koulunkäynnin
merkittäviä panostuksia infrastruktuurien perusta- ja päivähoidon järjestäminen, puolison työnsaannin
miseen ja infrastruktuurien jatkuvaan ylläpitoon. tukeminen sekä terveydenhuoltopalveluihin pääsy on
Euroopan tason infrastruktuureita rakennetaan oltava joustavasti ja tulijoiden tarpeiden mukaan jär-
Kuva: David Trood / Gorilla
parhaillaan osana ESFRI -tiekarttahanketta (Euro- jestettävissä. Käytännön asioiden hoidossa avustami-
pean Strategy Forum on Research Infrastructures). nen helpottaa arjen jäsentymistä ja nopeuttaa opis-
Kansallisessa tutkimusinfrastruktuurikartoituksessa keluun tai opetus- ja tutkimustyöhön syventymistä.
annettiin joulukuussa 2008 ehdotukset kansallisten Maahanmuuttavien määrän kasvaminen tavoitteiden
34
38. Internationella meriter bör
prioriteras vid tjänstetillsättningar.
- Tutkimusorganisaation edustaja
mukaisesti edellyttää maahan tuloa ja asettautumista organisaatioissa hankitun kokemuksen tunnustamis-
tukevien palveluiden kehittämistä ja niistä tiedotta- ta työhönotossa.
mista myös korkeakouluissa. Palveluiden rakentami- Opiskelijavalintoja kehitetään siten, että koulu-
sessa korkeakoulujen ja muiden toimijoiden alueel- tukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia
linen yhteistyö ja toimien koordinointi on tarpeen opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset kor-
laadun takaamiseksi ja voimavarojen säästämiseksi. keakouluopinnoissa menestymiseen. Opiskelija-
Kansainvälisyyden suunnitelmallinen huomioon valintaprosessin sujuvuus ja tehokkuus on tärkeä
ottaminen korkeakoulujen henkilöstöpolitiikassa korkeakoulujen vetovoimaan vaikuttava tekijä.
vahvistaa kansainvälistymistä. Henkilökunnan ja Korkeakoulujen tulisi hyödyntää jo olemassa olevia
opiskelijoiden rekrytointikäytäntöjen on tuettava kansainvälisesti tunnustettuja testejä. Maksullisten
ulkomaalaisten hakeutumista suomalaisiin korkea- kokeiden käyttö mahdollistuu uuden yliopistolain
kouluihin. Ruohonjuuritason verkostojen tehokas ja ammattikorkeakoululain muutosten astuttua voi-
hyödyntäminen koko korkeakoulun tasolla edistää maan. Korkeakoulut ovat vastuussa opiskelijavalin-
osaajien houkuttelua Suomeen. Valmisteilla olevan noista ja koulutuksensa markkinoinnista.
yliopistolain muutoksen jälkeen yliopistoilla on Kilpailtaessa lahjakkaista ulkomaisista opiske-
entistä suurempi vapaus päättää omasta henkilöstö- lijoista ja tutkijoista taloudelliset mahdollisuudet
politiikastaan. Muutos parantaa yliopistojen kilpai- opiskeluun ja työskentelyyn ovat korkeakoulujen
lukykyä rekrytoida niin kotimaista kuin ulkomaista laadun, tunnettuuden ja opintotarjonnan ohella
osaavaa henkilöstöä. merkittävä tekijä. Vetovoiman parantamiseksi hyö-
Euroopan komissio on antanut vuonna 2005 tut- dynnetään nykyisiä rahoitusinstrumentteja ja niiden
kijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja säännöstön rahoitusta lisätään. Suomen Akatemian ja Tekesin
tutkijoiden työhönotosta. Tavoitteena on edistää tut- yhteinen Finland Distinguished Professor Program-
kijanuran houkuttelevuutta Euroopassa. Peruskirjan me (FiDiPro) -rahoitusohjelma antaa korkeakou-
tutkijoita koskevat periaatteet määrittelevät muun luille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkata
muassa tutkijan vapautta, etiikkaa, ammatillista määräaikaisesti ulkomaisia – tai pitkään ulkomailla
vastuullisuutta sekä oikeudellisia ja sopimusvelvoit- toimineita suomalaisia – huippututkijoita tekemään
teita. Työnantajia ja rahoittajia koskevat periaatteet ja edistämään tutkimustyötä Suomessa. Fulbright
käsittelevät syrjimättömyyttä, tutkimusolosuhteiden Centerin ohjelmat ovat puolestaan keskeisiä transat-
suotuisuutta, työsuhteen vakautta, liikkuvuuden lanttisen vaihdon ja Suomen ja Pohjois-Amerikan
arvostamista ja arviointijärjestelmiä. Tutkijoiden työ- välisen akateemisen yhteistyön välineitä.
hönoton säännöstössä todetaan, että työhönottome-
nettelyn tulisi olla tehokas ja läpinäkyvä. Säännöstös-
sä korostetaan liikkuvuuden kautta saadun ja muissa
36
39. Toimenpiteet
6. Korkeakoulut vahvistavat omia ja yhteistyössä valtakunnallisen tason tutkimusinfra-
struktuureja sekä osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten infrastruktuurien käyttöön ja
kehittämiseen kansallisen tiekartan pohjalta. Euroopan tason tutkimusinfrastruktuu-
rien kehittämisessä pyritään ottamaan johtava asema joillain aloilla, joilla Suomessa
on kansainvälisesti tunnustettua osaamista. Opetusministeriö ja Suomen Akatemia
vastaavat omalta osaltaan infrastruktuurien perustamiskustannuksista, ylläpidosta
ja osallistumiskustannuksista tiekartasta tehtävien päätösten pohjalta.
7. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät keskinäistä yhteistyötä strategisesti merkittä-
vässä tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja varmistavat hallinto-, asiantuntija- ja innovaa-
tiopalveluiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön alueellisella ja kansallisella
tasolla. Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät valtakunnallisen
ESR-kehittämisohjelman Osaamisklustereiden kasvu ja kansainvälistyminen, jossa
opetusministeriö painottaa erityisesti ammattikorkeakoulujen valmiuksia osallistua
kansainväliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan.
8. Korkeakoulut varmistavat, että niiden strategisilla tutkimuksen ja osaamisen alueilla
on riittävästi ulkomaisia huippututkijoita. Korkeakoulut noudattavat tutkijoiden
eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä tutkijoiden työhönotosta esitettyjä
periaatteita. Suomen Akatemia ja Tekes laajentavat FiDiPro -ohjelmaa sisällöllisesti
ja rahoituksellisesti niin, että ohjelma tukee entistä monipuolisemmin korkeakoulujen
kansainvälistymistä.
9. Korkeakoulut vastaavat yhdessä alueensa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa
siitä, että niihin saapuvat ulkomaalaiset saavat keskitetysti tietoa Suomeen asettu-
miseen tarvittavista palveluista kuten asumisesta, terveydenhoidosta ja työllistymis-
mahdollisuuksista. Tiedottamisessa ja ohjauksessa otetaan huomioon ulkomaalaisten
ja heidän perheidensä yksilölliset tarpeet. Korkeakoulut kartoittavat alueensa palvelu-
tasoa ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden
kanssa puutteiden korjaamiseksi.
10. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintaprosesseja ulkomaisten ja maahanmuuttaja-
taustaisten opiskelijoiden rekrytoinnin tehostamiseksi. Korkeakoulut hyödyntävät
kansainvälisiä, standardoituja kokeita ulkomaisten opiskelijoiden valinnassa. Opetus-
ministeriö, Opetushallitus ja korkeakoulut kehittävät valtakunnallisia opiskelijavalinta-
järjestelmiä ja -palveluja vieraskielisten opiskelijoiden valinnan tueksi.
11. Opetusministeriö lisää Fulbright Centerin vuotuista toiminta-avustusta 50 prosentilla
vuoden 2010 alusta lähtien. Lisäpanostuksilla Fulbright Centerin rahoitusta suunna-
taan aiempaa enemmän lahjakkaiden nuorten tutkijoiden tukemiseen, korkeakoulujen
opetusyhteistyöhön ja amerikkalaisten huippututkijoiden kutsumiseen Suomeen.
37
41. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
3. Osaamisen vienti
Suomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostavia ja
luotettavia yhteistyökumppaneita, jotka tekevät
korkeatasoista ja eri osapuolia hyödyttävää
kansainvälistä tutkimus-, koulutus- ja kulttuuri-
yhteistyötä. Korkeakoulutus ja osaaminen on
kansallisesti merkittävä vientituote.
Suomalaiset korkeakoulut, tutkijat ja opettajat
tekevät aktiivista yhteistyötä maailman johtavien
korkeakoulu- ja tiedemaiden korkeakoulujen ja tut-
kimusorganisaatioiden kanssa. Korkeakoulut ovat
myös rakentaneet molempia osapuolia hyödyttäviä
yhteistyösuhteita nousevien tiedemaiden ja kehittyvi-
en maiden kanssa.
Suomalaisissa korkeakouluissa on korkealaatuista
osaamista, jonka tunnetuksi tekemisellä yhteistyö-
mahdollisuudet parhaiden kansainvälisten korkea-
koulujen kanssa kasvavat. Korkeakouluilla on myös
aiempaa paremmat mahdollisuudet ja lainsäädännöl-
Lack of advertising! Finland has excellent
education levels, world-class researchers,
businesses, and products, yet who knows
this outside of Finland?
Kuva: Fennopress
- Yliopisto-opiskelija
39
42. Markkinoinnin tulee olla realistista
ja pohjautua suomalaisen koulu-
tuksen todellisiin vahvuuksiin.
- Kansalaisjärjestön edustaja
liset edellytykset hyödyntää osaamistaan kaupallisesti yritysten kanssa sekä markkinointi- ja vientiosaami-
ja kansainvälisesti. Monissa Aasian kasvavissa talouk- sen vahvistamista korkeakouluissa.
sissa, Lähi-idän maissa ja Latinalaisessa Amerikassa Osaamisen tunnetuksi tekemisen ja viennin
kotimainen tarjonta ei riitä vastaamaan kasvavaan edellytys on riittävä perustieto suomalaisesta kor-
korkeakoulutuksen kysyntään. Pisa-tutkimukseen ja keakoulujärjestelmästä ja sen tarjoamista mahdolli-
muihin vertailumenestyksiin liittyvä hyvä maine on suuksista. Tämän tiedon kansainvälistä saatavuutta
suureksi osaksi hyödyntämättä. parannetaan. Viranomaisten vastuulla on huolehtia
Tavoitteena on, että korkeakoulujen osaamisen ja suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää koske-
koulutuksen viennistä tulee kansallisesti merkittävä van perustiedon saatavuudesta ja ajantasaisuudesta.
vientituote ja osa suomalaista viennin edistämistä. CIMOn osaaminen ja tehtävät painottuvat erityisesti
Osaamisen viennillä voidaan tukea koko korkea- liikkuvuuden edistämiseen kansallisten ja kansainvä-
kouluyhteisön kansainvälistymistä, kansainvälistä listen ohjelmien avulla sekä koulutusmahdollisuuk-
verkottumista sekä Suomen ja suomalaisten korkea- sista tiedottamiseen.
koulujen näkyvyyttä maailmalla. Osaamisen viennin Ulkomailla asuvien suomalaisten korkeasti koulu-
ja uudenlaisten koulutusyhteistyön muotojen kehit- tettujen henkilöiden osaaminen, maatuntemus sekä
täminen merkitsee opiskelijan ja kuluttajan näkökul- verkostoituminen voivat merkittävästi tukea kansain-
man vahvistumista korkeakoulujen toiminnassa. välistymistä ja lisätä Suomen tunnettuutta. Ulko-
Korkeakouluilla itsellään on keskeinen rooli osaa- mailla jo toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiot
misensa markkinoinnissa. Maksullisesta toiminnasta tarjoavat korkeakouluille yhteistyön mahdollisuuksia
saatavat lisätulot ovat kannustimia markkinoinnin suomalaisten korkeakoulujen näkyvyyden lisäämi-
tehostamiseen. Koulutuspalvelujen kehittämisen on sessä sekä verkostojen luomisessa. Monilla korkea-
pohjauduttava korkeakoulujen realistiseen analyysiin kouluilla on verkostoja ulkomaille elinkeinoelämän
siitä, millaisille koulutuspalveluille on kysyntää lähi- kautta. Etenkin nousevissa tiede- ja talousmaissa läs-
vuosina, mitkä ovat päämarkkina-alueet ja millaiset nä olevia suomalaistaustaisia yrityksiä voidaan hyö-
tuotteet ja yhteistyömuodot luontevimmin sopi- dyntää aikaisempaa enemmän kontaktien luomisessa
vat suomalaisille korkeakouluille. Rajat ylittävään sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan työelämäjakso-
korkeakoulutukseen ja koulutusvientiin liittyvää jen kohteina.
tutkimus- ja selvitystyötä on lisättävä. Suomen kor- Kilpailu parhaista osaajista ja laadukkaista yhteis-
keakoulut ovat maailmalla pieniä toimijoita. Kor- työkumppaneista korostaa tarvetta kehittää joustavia
Kuva: Riitta Supperi / Gorilla
keakoulujen yhteismarkkinoinnilla ja osaamisen ke- sopimus- ja yhteistyömenettelyjä. Tärkeintä on sopia
hittämisellä yhteistyössä voidaan saavuttaa lisäarvoa. suoraan toimijoiden välillä yhteistyön tavoitteista,
Korkeakoulutuksen vientitoiminnan kehittäminen sisällöstä, toimintatavoista ja rahoituksesta. Monissa
edellyttää myös yhteistyötä vientiorganisaatioiden ja maissa korkeakouluyhteistyön edellytyksenä on kui-
40
44. Koulutusviennin osalta tarvitaan
hallinnonalat ylittävää yhteistyötä
ja olemassaolevien viennin-
edistämistahojen aktivointia.
- Yliopiston hallinnon edustaja
tenkin - organisaatioiden välisen tahdonilmauksen la. Huolimatta useiden korkeakoulujen lisääntyneestä
lisäksi - yhteistyöpöytäkirjalla tai muulla tavalla il- Venäjä-yhteistyöstä ja Venäjää koskevasta tutkimuk-
maistu ministeriötason tuki. Opetusministeriö huo- sesta ja opetuksesta, Suomen panostus Venäjä-yhteis-
lehtii joustavin ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivin työhön ja Venäjä-osaamiseen on vielä riittämätöntä.
yhteistyöasiakirjoin siitä, että Suomen korkeakouluil- Kaupallisen rajat ylittävän koulutustoiminnan
la on edellytykset menestyä kovenevassa kansainväli- lisääntyminen edellyttää koulutuksen tarjoajilta
sessä kilpailussa. vastuullisuutta ja toimia koulutuksen laadun var-
Korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön ja tun- mistamiseksi. OECD ja Unesco hyväksyivät vuonna
nettuuden kehittämistä tukevat myös opetusminis- 2005 yhteiset suuntaviivat rajat ylittävän korkea-
teriön valmistelemat yksittäisiin maihin tai alueisiin koulutuksen laadun varmistuksesta. Suuntaviivat
kohdistuvat toimintaohjelmat ja strategia-asiakirjat. kattavat kaikki liikkuvuuden muodot. Ne sisältävät
Näistä tärkeimpiä ovat olleet vuonna 2007 päättynyt suosituksia, jotka koskevat sekä palveluiden tarjoaji-
Venäjä-ohjelma ja vuonna 2006 valmistunut Aasia- en kotimaita että palveluja vastaanottavia maita. Ra-
toimintaohjelma, jonka toimeenpanoa jatketaan. jat ylittävän korkeakoulutuksen uudet muodot ovat
Aasia-ohjelman toimeenpanoon liittyy läsnäolosel- tulevaisuudessa merkittävä osa suomalaisten korkea-
vitys, jonka perusteella opetusministeriö lähettää koulujen kansainvälistä toimintaa. On mahdollista,
vuoden 2009 alussa Shanghain innovaatiokeskukseen että myös ulkomaiset toimijat alkavat markkinoida
korkeakoulujen Kiina-yhteistyötä avustavan erityis- laajamittaisemmin koulutuspalvelujaan Suomessa.
asiantuntijan. Kaksivuotisen pilottivaiheen aikana OECD:n ja Unescon suositusten pohjalta voidaan
arvioidaan toimintamallin tarkoituksenmukaisuus ja kehittää kansainvälistymistä ja koulutuspalveluiden
toimivuus. laatua edistävä työväline suomalaisten toimijoiden
Maamme maantieteellisen sijainnin huomioiden käyttöön.
Venäjän kasvava rooli markkina-alueena ja suurena
kulttuuri- ja tiedemaana edellyttää erityishuomiota.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu Venäjä-osaami-
sen edistämiseen. Monet ammattikorkeakoulut ja
yliopistot ovat ottaneet Venäjä-yhteistyön yhdeksi
kansainvälisen toiminnan painoalaksi. Suomen kor-
keakouluissa on hyvä perusta Venäjä-osaamiselle.
Vuonna 1996 perustetusta Aleksanteri-instituutista
on tullut nopeasti näkyvä Venäjä-tutkimuksen ja
-asiantuntemuksen keskus. Cross-Border University
on ollut merkittävä avaus koulutusyhteistyön alueel-
42
45. Toimenpiteet
12. Korkeakoulujen koulutusviennin tukemiseksi opetusministeriö asettaa poikkihallinnol-
lisen työryhmän valmistelemaan kehittämisohjelmaa, jolla tuetaan korkeakoulujen sekä
vientiorganisaatioiden ja yritysten verkottumista ja koulutusviennin rakenteiden ja
tietoperustan vahvistamista.
13. CIMO, Suomen Akatemia ja Tekes vastaavat Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjes-
telmää ja opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuudesta kehittämällä verk-
kopohjaisia palveluitaan huomioiden muiden toimijoiden tarjonnan. Verkkopalveluilla
tuetaan myös ulkomaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilökunnan maahan
asettumista sekä suomalaisten liikkuvuutta ulkomaille. Suomen tieteen ja teknologian
tietopalvelu Research.fi tukee kansainvälistymistä tarjoamalla ajantasaista Suomen
tiedettä, teknologiaa ja innovaatiotoimintaa kuvaavaa tietoa.
14. Korkeakoulut, CIMO ja Suomen Akatemia panostavat ulkomaalaistaustaisten opiskeli-
joiden, opettajien ja tutkijoiden alumnitoiminnan kehittämiseen. Suomea tuntevia
asiantuntijoita hyödynnetään suomalaisten korkeakoulujen näkyvyyden lisäämisessä.
Alumnitoiminnalla tarjotaan informaatio- ja vaikutuskanava myös ulkomailla asuville
suomalaisille tutkijoille ja asiantuntijoille.
15. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot laativat yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston
ja Opetushallituksen kanssa vuoteen 2010 mennessä Unescon ja OECD:n suuntaviivo-
jen pohjalta rajat ylittävän korkeakoulutuksen laatusuositukset suomalaisille toimijoille.
16. Opetusministeriö edistää korkeakoulujen yhteistyöverkostojen rakentamista nousevien
talouksien ja kehitysmaiden kanssa valtiollisten viranomaisten välisten yhteistyöpöytäkir-
jojen ja muiden joustavien järjestelyjen avulla. Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen
läsnäoloa ja näkyvyyttä ulkomailla lisätään tukeutumalla Suomen ulkomaanedustuksen,
kulttuuri- ja tiedeinstituuttien, FinNode-verkoston ja muiden jo paikalla olevien julkisten ja
yksityisten organisaatioiden asiantuntemukseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
17. Cross-Border University (CBU) -hankkeesta ja sen kanssa yhteistyössä toimivasta
Barents Cross Border University -hankkeesta kehitetään kansainvälisesti tunnet-
tu ja vetovoimainen konsepti. Itä-Suomen yliopisto perustaa CBU-yksikön vuoteen
2012 mennessä. CBU laajentaa toimintaansa tutkijankoulutukseen sekä tutkimus- ja
innovaatioyhteistyöhön.
18. Aleksanteri-instituuttia kehitetään valtakunnallisena Venäjän tutkimuksen ja Venäjä-
osaamisen laitoksena lokakuussa 2009 valmistuvan kansainvälisen arvioinnin pohjalta.
19. Opetusministeriö lisää Suomen ja Venäjän opiskelijavaihto-ohjelman (FIRST) rahoitusta
500 000 euroon vuodessa.
43
46. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
4. Monikulttuurisen
yhteiskunnan tukeminen
Korkeakoulut toimivat aktiivisesti monikulttuurisen
korkeakouluyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan
vahvistamiseksi. Maahanmuuttajataustaiset sekä
Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-
opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen
ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, joka tukee
kotikansainvälistymistä. Maahanmuuttajataustaisten
osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän
osuuttaan koko väestöstä.
Korkeakoulut tukevat Suomen kehitystä moni-
kulttuuriseksi yhteiskunnaksi, joka tarjoaa mah-
dollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutuk-
seen, jossa eri väestöryhmien väliset suhteet ovat
tasapainoiset ja eri sosiaaliset ryhmät voivat elää
yhdenvertaisissa olosuhteissa. Ulkomaan kansa-
laisten ja Suomen kansalaisuuden saaneiden maa-
hanmuuttajataustaisten (1 määrän lisääntyminen
näkyy yhteiskunnan kielellisenä ja kulttuurisena
monimuotoistumisena. Perhesiteisiin perustuva
1) Maahanmuuttajataustainen viittaa tässä yhteydessä
ensimmäisen polven maahanmuuttajiin, jotka ovat
tulleet maahan ensisijaisesti muusta syystä kuin
opiskelun tai lyhytkestoisen työskentelyn vuoksi.
Lisäksi maahanmuuttajataustaisella viitataan toisen
ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajiin, jotka
Kuva: Matton
muodostavat joltakin osin valtaväestöstä poikkeavan
ryhmän.
44
