1. 1
HANKESUUNNITELMA vuosille Hankekoodi
2003-2005
(UM täyttää)
JÄRJESTÖ: Suomen ylioppilaskuntien liitto
1. HANKKEEN PERUSTIEDOT
1.1 HANKKEEN NIMI SUOMEKSI: Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat
työllistymismahdollisuudet Lusakan nuorille
1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Vocational and entrepreneurial education: increasing
employment possibilities of young people in Lusaka
1.3 HANKKEEN SIJAINTI:
Lusaka, Sambia. Lusakan sisällä hanke sijoittuu kaupungin vanhimmalle asuinalueelle (compound),
Kanyamaan. Kanyama on yksi Lusakan isoimmista asuinalueista. Karkean arvion mukaan Kanyamassa
on noin 350 000 hankkeen kohderyhmään kuuluvaa nuorta.
1.4 YHTEISTYÖKUMPPANI KOHDEMAASSA:
Kanyama Youth Programme Trust (KYPT)
Los Angeles Road, Lusaka P.O. Box 38737, Lusaka, Cell 757771
City Campus, Plot No. 17104, Los Angeles Road, Lusaka
Community Campus, Plot No. 1193/7409
E-mail: kypt2002@yahoo.com
1.5 HANKKEEN ALKAMISVUOSI JA ARVIOITU KOKONAISKESTO:
Alkamisvuosi 2003, arvioitu kesto 3 vuotta.
1.6 HANKETIIVISTELMÄ:
Kanyama Youth Programme Trust (KYPT) on rekisteröity, 1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonka
tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa (KYPT Technical Institute) tarjota
ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. KYPT perustettiin yhteisön aloitteesta vuonna
1989. Koulutuskeskuksessa kurssien tarjoaminen aloitettiin vuonna 1993 Community Campus -alueella.
Vuonna 1994 rakennettiin toinen kampusalue, City Campus, vastaamaan yhteisön kysyntään.
Toiminta-ajatuksena on parantaa vähäosaisten nuorten ja naisten elinoloja tarjoamalla heille
mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet
työllistymiseen että jatkokoulutukseen paranevat. Hankkeessa on tarkoitus tukea keskuksen tarjoamia,
ammattiin valmistumiseen tähtääviä kursseja, joita ovat mm. ompelu-, kankaan värjäys- ja

2. 2
batiikkikurssit, pienyrityksen perustamiskurssit, hotellityöntekijä- ja tarjoilijakoulutus ja keittäjäkoulutus.
Kursseja tarjotaan sekä pitkä- ja lyhytkestoisina. Hyödynsaajia ovat 15-30 vuotiaat Kanyaman alueella
asuvat nuoret, erityisesti naiset. Keskuksen kursseille voi osallistua kuka tahansa, tosin päämääränä on
tavoittaa huonoimmassa asemassa olevat. Tavoitteena on koulutuksen kautta parantaa lopullisten
hyödynsaajien asemaa erityisesti työllistymisen ja jatkokoulutuksen suhteen. Keskuksen tavoitteena on
myös tukea pienyrittäjyyttä tarjoamalla toimitiloja ja tukipalveluja alueen “epävirallisen sektorin” toimijoille
(informal sector operators). Valmisteltavassa hankkeessa keskitytään tarjoamaan kurssien lisäksi
edellytykset koulutukselle kouluttamalla KYPT:n henkilökuntaa, kehittämällä KYPT:iä järjestönä sekä
hankkimalla koulutusmateriaalia ja rakennustarvikkeita.
1.6 BUDJETTITIIVISTELMÄ
Vuosi 2003 2004 2005
Järjestön omarahoitus 4568 4568 5425
Haettava kehitysyhteistyötuki 18 672 18 672 22 028
Muu rahoitus
Kustannukset yhteensä (€) 22 840 22 840 27 128
2. YHTEISTYÖKUMPPANIT
2.1 PERUSTELUT YHTEISTYÖKUMPPANIN VALINNALLE:
Uutta hanketta suunnitellessamme toivoimme, että voisimme jatkaa koulutukseen liittyvää työtä, koska
se on olennainen osa SYL:n kehitysyhteistyön perinteitä. Haluamme toimia yhdessä nuorten ihmisten
kanssa, koska itse olemme nuoria opiskelijoita. Ja uudessa hankkeessa halusimme myös keskittyä
erityisesti naisten asemaan.
Yhteistyökumppanin valinta tehtiin lopullisesti kesällä 2002. Saman vuoden keväällä KEPA:n Sambian
toimistolle oli esitetty toive sambialaisen yhteistyökumppanin löytämisestä. Maavalinnalla oli kaksi
kriteeriä: 1) Afrikan valtio 2) valtio, jossa KEPA:lla on toimintaa. Vaihtoehtoja olivat Mosambik ja Sambia.
Toinen SYL:n hankkeista on päättymässä Mosambikissa vuonna 2002, joten maavalinnassa päädyttiin
Sambiaan. Projektiesityksiä saatiin KEPA:n kautta määräajassa kolme kappaletta, joiden joukosta
KYPT erottui positiivisesti. Järjestöllä oli jo ensimmäisen projektiesityksen perusteella selkeä
organisaatio, kokemusta ulkomaisista rahoittajista sekä realistinen ja yksityiskohtainen budjetti. Lisäksi
KYPT:in toiminta vastaa teemoiltaan (koulutus, nuoriso) sellaista hanketta, jota SYL haluaa tukea.
Lisäksi SYL pitää hyvänä merkkinä sitä, että KYPT on avoin koulutuskeskus kaikille nuorille:
pohjakoulutuksen puute ei aseta estettä opiskelulle, mikä tavanomaisesti on yksi nuorten ongelmista

3. 3
jatkokoulutukseen pääsyssä. Pidämme korkeaan nuorisotyöttömyyteen puuttumista ja omaehtoista
itsensä työllistämistä erittäin tärkeinä. Koulutuskeskuksen opettajat antavat tarvittaessa yksilöllistä
opetusta, jos oppilaiden tasoerot ovat liian suuret. Erityisiä vaatimuksia koulutaustalle ei aseteta kuin
mekaanikkokurssilla, jossa peruskoulu tulee olla suoritettuna yhdeksänteen luokkaan saakka. Kurssien
maksuista KYPT on valmis jossain määrin joustamaan, millä halutaan taata kaikkien nuorten, myös
täysin varattomien, mahdollisuus osallistua kursseille. KYPT toimii myös suoraan Kanyaman yhteisössä
järjestämällä erilaisia tiedotustapahtumia (esim. AIDSista) ja aktivoimalla alueen asukkaita yhteiseen
toimintaan (esim. jalkapallojoukkue).
2.2 JÄRJESTÖN JA SEN YHTEISTYÖKUMPPANIN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKKEESSA:
KYPT:llä on noin 15 maksavaa yksityisjäsentä: kannatusjäseniä, jotka eivät ole opiskelijoita. Jäsenyys ei
edellytä opiskelijastatusta. KYPT:in vuosittainen jäsenmaksu, 10 000 kwachaa (noin 2 euroa) on
kuitenkin liian suuri monelle Kanyaman alueella asuvalle. Yhteisö onkin esittänyt toiveen palvelujen
saamisesta jäsenmaksua vastaan. Yhteisöjäsenyyksien kautta moni alueen asukas on kuitenkin
KYPT:n jäsen. Yhteisöjäseniä ovat mm. koulut ja kirkot. Vuosikokoukseen saa osallistua
keskustelevana jäsenenä vaikka ei olisikaan maksanut jäsenmaksua. Näin kaikkien halukkaiden ääni
pääsee kuuluville, vaikka äänestysoikeus on vain jäsenmaksun maksaneilla. Oppilaita KYPT:ltä
valmistuu vuosittain noin 120. Vakituista henkilökuntaa on kolmen managerin lisäksi kolme
kokopäiväistä ja kolme osa-aikaista opettajaa.
KYPT vastaa kokonaisuudessaan projektin toteutuksesta. Käytännöstä (oppilaiden koulutus, kampusten
hoito, järjestön talous, hallinnolliset toimet) vastaavat KYPT:in kolme toimeenpanotason johtajaa sekä
heidän alaisuudessaan toimivat opettajat. Vuosikokous ja hallitus antavat toiminnalle päälinjaukset.
KYPT:n organisatorinen rakenne muistuttaa pitkälti SYL:n rakennetta.
Organisatorinen rakenne, KYPT:
Vuosikokous (Annual General Meeting)
Hallitus (Board of
trustees) (7)
Training manager (1) Administrative and Centre manager (1)
finance manager (1)
Business
Lecturers (3) counsellor (1) Cashier (1) Auxiliary staff (3)
Auxiliary Staff (5)
Students

4. 4
Hallitus:
Hallituksessa (Board of Trustees) on seitsemän jäsentä: kaksi kirkon edustajaa, kaksi edustajaa
paikallisista opetuslaitoksista, yksi yhteisön liike-elämän edustaja ja kaksi edustajaa itsenäisistä elimistä,
1
TEVETA:sta ja YWCA:sta (Young Women’s Christian Association) yksi kummastakin. Näistä neljä ovat
miehiä ja kolme naisia. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa, uudelleenvalinta istutun kauden
jälkeen on myös mahdollinen. KYPT:n säännöissä on kuitenkin määritelty, kuinka monta kertaa
uudestaan henkilö voi tulla valituksi hallituksen jäseneksi.
Hallituksen rooli:
- poliittisten päätösten teko, linjanveto (Policy making)
- koulutusohjelmien monitorointi
- työntekijöiden palkkaus
- linjojen esittely hallinnon toimeenpanevalle tasolle
Toimeenpaneva taso (managerial level),
KYPT:issä on kolme johtajaa (manageria, jotka yhdessä muodostavat toimeenpanevan hallintoportaan.
Kyseessä ovat koulutusjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja sekä keskuksen johtaja. Hallitus tapaa johtajien
kanssa säännöllisesti sekä aina silloin, kun tarvetta ilmenee. Hallituksen jäsenet voivat myös tavata
opiskelijoiden edustajia erilaisissa työryhmäistunnoissa.
SYL:n rooli on rahoittajan lisäksi toimia aitona yhteistyökumppanina, joka kannustaa, tukee, ehdottaa ja
rakentavasti kritisoi toisen kumppanuusosapuolen toimintaa. SYL hallinnoi hanketta Suomessa, pitää
yhteyttä KYO:n kansalaisjärjestöyksikköön, tiedottaa hankkeesta ja kerää hankkeen
omavastuuosuuden ylioppilaiden maksamilla vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla. SYL:lla on
palkattua henkilökuntaa kansainvälisten asiain sihteeri ja puolipäiväinen kehitysyhteistyön
projektikoordinaattori, joiden toimenkuvaan hankkeen hallinnointi kuuluu. Apuna toimivat myös
luottamusasemassa olevat vapaaehtoiset ylioppilaskuntien jäsenet SYL:n kehitysyhteistyöasiain
neuvottelukunnassa (KENKKU:ssa).
Tämä hankesuunnitelma on rakennettu Suomessa, mutta se on tehty KYPT:n projektiesityksen ja
yhteisten ajatusten pohjalta. Yhteisissä intresseissä on myös evaluoida hanke vuonna 2005, jotta
voidaan arvioida yhteistyön ja tässä tehtyjen suunnitelmien onnistuneisuutta.
Liitteenä avustuspyyntö ( ), yhteistyösopimus ( ), toimintalupa ( ), ei aiheeseen liittyviä liitteitä ( )
1
Training evaluation, vocational education teaching authority on muutama vuosi sitten perustettu kattojärjestö
Sambiassa toimiville ammatillisia kursseja tarjoaville oppilaitoksille. TEVETA:n tavoitteena on tukea
oppilaitosten kurssitarjontaa antamalla ohjausta opetussuunnitelman teossa, tuottamalla opetusmateriaalia sekä
tarjoamalla lisäkoulutusmahdollisuuksia oppilaitosten opettajille. TEVETA myös antaa oppilaitoksille arvosanan
asteikolla 1-5 riippuen opetuksen laadusta, tarjotuista kursseista sekä resursseista. Arvostelu tehdään vuosittain.
TEVETA on organisaationa vielä suhteellisen uusi, joten sen toiminta ei ole täysin vakiintunutta. Näin ollen
esimerkiksi KYPT ei vielä täysin pysty hyötymään TEVETA:n tarjoamista palveluista.

5. 5
2.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT JA HEIDÄN ROOLINSA HANKKEESSA:
Kepan Sambian toimisto on merkittävä yhteistyötaho erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä,
parantamisessa ja ylipäätään hankkeen monitoroinnissa. KYPT:illä ei esimerkiksi ole omaa
internet-yhteyttä, mutta he saavat käyttää Kepan toimiston yhteyttä.
3. HANKKEEN TAUSTA
3.1 HANKEALOITTEEN TEKIJÄ:
Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta tiedottanut
etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta.
3.2 HANKKEEN SUUNNITTELIJAT:
Hankkeen on suunnitellut KYPT. Valmistelumatkalla elokuussa 2002 kolme SYL:n edustajaa
keskustelivat KYPT:n kanssa järjestön tekemistä suunnitelmista, tekivät ehdotuksia ja kyselivät
tarkennuksia KYPT:n projektiesitykseen.
3.3 TAUSTATIETOJEN HANKINTA:
Elokuussa 2002 toteutettiin kaksiviikkoinen valmistelumatka, jonka aikana saatiin keväällä 2002 KYPT:n
lähettämää projektiesitystä (ks. liite) täydentämään lisää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta,
opettajakunnasta, ongelmista ja kehitystavoitteista. Erilaisissa tapaamisissa KYPT:n kanssa käytiin läpi
järjestön toimintaa avoimesti ja rakentavasti (SWOT-analyysi, ks. liite). Matkan aikana SYL:n edustajat
myös haastattelivat opettajia ja oppilaita, tapasivat aikaisemmin KYPT:n toimintaa rahoittaneiden
järjestöjen edustajia (NORAD, MS Zambia) sekä tutustuivat koulutuksen lisäksi muihin KYPT:n tukemiin
toimintoihin (rumpuryhmä, taidekeskus, yhteisön sanomalehti).
3.4 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA:
Hankkeen ensisijaisena lähtökohtana on tukea KYPT:n toimintaa antamalla resursseja
työllisyyskurssien asianmukaiseen läpiviemiseen. Tähän liittyy työllisyyskurssitarjonnan lisäksi mm.
opetusmateriaalin lisäämistä, luokkien kunnostamista ja opetushenkilökunnan lisäkouluttamista. Kaikki
tämä heijastuu suoraan opetuksen laatuun ja vahvistaa opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia. Kyse on
jo olemassa olevien positiivisten tekijöiden vahvistamisesta: pyrkimyksestä kehittää KYPT:in toimintaa.
Lähtökohtaa pohtiessamme esitimme itsellemme kysymyksen: Minkälaista laajuutta ja laatua toiminta
edustaa tulevaisuudessa, jos sitä saadaan kehitettyä haluttuun suuntaan? Vastauksena muodostimme
vision KYPT:istä vuonna 2005 hankkeen päättyessä.
Vuonna 2005 KYPT:illä on:
mielenkiintoista, kysyntää vastaavaa kurssitarjontaa
osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa
sitoutuneita järjestöorganisaation toimijoita
nykyistä enemmän sekä yksityis- että yhteisöjäseniä
vahvemmat linkit ympäröivään yhteisöön (Kanyama) sekä työmarkkinoihin

6. 6
toimiva seuranta koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi (tai suunnitelma siitä)
realistinen ja selkeä ratkaisu koskien kurssimaksuja
(Mahdollisen tarkemman ongelma-analyysin voi liittää suunnitelman liitteeksi)
4. LÄHESTYMISTAPA
4.1 PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISTAVALLE: Hankkeen toteuttamistapa on pitkälti
kytköksissä KYPT:n tämänhetkiseen koulutustoimintaan: ammatillisia kursseja järjestetään pitkä- ja
lyhytkestoisina. Kurssitarjonnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen eivät näkemyksemme
mukaan kuitenkaan yksin riitä kestävän kehitysvaikutuksen aikaansaamiseksi. Hankkeen toteutuksessa
on pyritty huomioimaan KYPT kokonaisuutena. Hankkeelle arvioidut prioriteettiprosentit (ks. kohta 6.1.)
on muokattu sen pohjalta, kuinka todennäköisinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista kolmen vuoden
aikana pidetään. Pääasiassa hanke keskittyy koulutuksen tukemiseen, mutta taustalla pyritään
ottamaan pieniä askeleita myös järjestön kehittämiseksi.
4.2 HANKKEEN KOKONAISKESTO JA VAIHEISTUS: Hankkeen kokonaiskestoksi on alustavasti
arvioitu kolme vuotta. Lähestymistavassa on pyritty huomioimaan se, että vaikka SYL ei välttämättä
kolmen vuoden päästä enää tukisikaan KYPT:iä, se on kolmen vuoden aikana on onnistunut
koulutuksen tukemisen ohella tarjoamaan järjestölle institutionaalista tukea organisaation
kehittämiseksi. Hankkeen alkuvaiheessa panostetaan priorisoituihin alueisiin (ks. 6.1.).
5. HYÖDYNSAAJAT
5.1 HYÖDYNSAAJAT: Lopullisia hyödynsaajia ovat Kanyaman alueen vähäosaiset nuoret. Välittömiä
hyödynsaajia ovat palvelujen tuottajat: KYPT järjestönä, koulutuskeskuksen opettajat, KYPT:in
järjestöorganisaation toimijat (hallitus, toimeenpaneva taso ja heidän alaisuudessaan toimivat henkilöt)
ja KYPT:n tuella toimivat yhteisöryhmät ja niiden aktiiviset toimijat. Kahden hyödynsaajaryhmän lisäksi
sidosryhmiä ovat aluetasolla Kanyaman alue ja toimialatasolla työnantajat.
Tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen, KYPT auttaa nuoria tiellä
omavaraisuuteen ja työllistymiseen. Työllistyminen Lusakan alueella on erittäin vaikeata, eräiden
paikallisten kansalaisjärjestöjen mukaan lähes mahdotonta. KYPT:n tarjoamat ammattikurssit antavat
nuorille ammatillisen osaamisen lisäksi sekä sisältöä elämään että valmiuksia perustaa oma pienyritys.
KYPT:n oppilaiden kautta hyöty leviää myös muualle Kanyaman alueelle. Jo yhden perheenjäsenen
kouluttautuminen parantaa koko perheen sosioekonomista asemaa. Hyötyvaikutukset saattavat näkyä
esimerkiksi konkreettisten elinolojen parantumisena (esimerkiksi kotitalo, ravinto, hygienia, terveys). On
myös huomioitava, että mahdollisesti vain muutaman koululuokan suorittanut nuori saattaa olla hyvinkin
sulkeutunut, eikä omaa työllistymiseen tarvittavia sosiaalisia taitoja. KYPT:n kursseihin on sisällytetty

7. 7
viestintätaitojen oppitunteja, jotta nuorten mahdollisuudet työllistyä myös vieraan työnantajan
palvelukseen parantuisivat.
5.2 HYÖDYNSAAJIEN SITOUTUMINEN HANKKEESEEN: Välittömien hyödynsaajien sitoutuminen on
SYL:n valmistelumatkan delegaation arvion mukaan voimakasta. Opettajat ovat motivoituneita,
tyytyväisiä ja arvostettuja. KYPT:n järjestöorganisaation toimijoiden kohdalla KYPT itse arvioi, että ainoa
todellinen huolenaihe on hallituksen jäsenten nopea vaihtuvuus, jonka myötä myös organisaation
institutionaalinen muisti heikkenee.
Lopullisten hyödynsaajien sitoutumista pyritään Kanyaman alueella vahvistamaan tarvetutkimuksella
(needs assessment), jonka avulla on tarkoitus muokata KYPT:n toimintaa haluttuun suuntaan.
Tarvetutkimus toteutetaan vuosittain. Tätä kautta on tullut esille mm. kiinnostus toimistotyön kurssien
järjestämiselle. Tarvetutkimuksen kautta myös SYL on kuullut yhteisön toiveita ja parannusehdotuksia.
Muista sitouttamisen välineistä mainittakoon seuraavat: 1) Valmistelumatkalla SYL haastatteli oppilaita,
jotta heidän mielipiteistään saataisiin realistinen kuva ja mielipiteet voitaisiin myös ottaa huomioon
hanketta suunnitellessa, 2) Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua KYPT:n vuosikokoukseen
vaikka jäsenmaksua ei olisikaan maksanut, 3) Itse koulutuksen arviointiin oppilaat osallistuvat eri tavoin.
Oppilailla on joka luokassa oma edustajansa, joka välittää oppilaiden palautetta opettajille tai
koulutusjohtajalle. Oppilaat voivat antaa palautetta myös suoraan hallituksen jäsenille tai erikseen
järjestetyissä seurantatyöryhmissä (workshopeissa).
6. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMISEN SEURANTA
6.1 TAVOITTEET: Kaikilla tavoitteilla pyritään antamaan lopullisille hyödynsaajille mahdollisimman hyvät
lähtökohdat työllistymiseen ja erityisesti oma-aloitteiseen työllistymiseen. Hankkeella on yksi pitkän
tähtäimen tavoite, jota muotoillessamme olemme pitäneet mielessä, että tavoitteen toteutumiseen
vaikuttavat myös tämän hankkeen ulkopuoliset tekijät:
Nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien parantuminen
lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää osaamista koulutuksen kautta.
Hankkeella on neljä välitöntä, prioriteettijärjestyksessä olevaa tavoitetta, joilla pyritään kohti sitä
KYPT:iä, jonka näemme vuoden 2005 visiossa, ja joka pystyy toteuttamaan hankkeen pitkän tähtäimen
tavoitetta ammattimaisesti, kestävästi ja taloudellisesti järkevästi. Jokaisen tavoitteen kohdalla on
lueteltu esimerkinomaisesti asioita, joiden kehittäminen voi sisältyä ko. tavoitteeseen. Mainittujen
asioiden listan ei ole tässä vaiheessa tarkoituskaan olla kattava, toivoaksemme lista tulee elämään ja
muokkautumaan (erityisesti kohdissa 3 ja 4) sitä mukaa, kun yhteistyö etenee. Olennaista on huomioida
tavoitteiden tärkeysjärjestys koko hankkeessa, mitä olemme arvioineet tavoitteiden perässä mainituilla
prosenttiluvuilla.
1. Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)

8. 8
Kysyntää vastaavat, työelämälähtöiset kurssit
Priorisoidut vahvuusalueet kurssitarjonnassa
Riittävät opetusmateriaalit ja toimivat opetustilat
2. KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
Jäsenmaksukysymys
Tilojen vuokraus
Hallituksen jäsenten pitkäjänteisempi sitoutuminen
3. Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
Tunnetuksi tekeminen työnantajille, imago, profiloituminen
TEVETA
Vapaa-ajan aktiviteetit Kanyaman asukkaille, yhteisöryhmät, tiedotuskampanjat
4. Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Alkuarviointi opiskelun alkuvaiheessa
Kurssiarviointi opiskelun lopuksi
Opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)
Hankkeen välittömiin tavoitteisiin on sisällytetty KYPT:n projektiesityksessä mainitut neljä tärkeintä
kehittämisaluetta. Yhteisesti on kuitenkin sovittu (ks. liite/yhteistyösopimus), että SYL:n ja ministeriön
rahoja käytetään keskitetysti kolmen ensimmäisen kehittämisalueen tukemiseen.
1. koulutuksen tarjoaminen, kurssien jatkuvuuden turvaaminen
2. yrityskoulutuksen kehittäminen
3. koulutusmateriaalin hankinta
4. tilojen remontointi
Koska kumppanuussuhdetta ei ole haluttu jättää pelkästään kurssitarjonnan kehittämiseen ja
koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen, hankkeessa pyritään myös toteuttamaan vähemmän tärkeiksi
priorisoituja tavoitteita. Se, että kolme tavoitetta on tässä nimenomaisessa hankkeessa priorisoitu
vähemmän tärkeiksi ei tarkoita sitä, että ne olisivat kehitystavoitteen kannalta yhdentekeviä tai
merkitykseltään vähäisempiä. Yhteisissä keskusteluissa on vain sovittu, että pääpaino hankkeessa
annetaan koulutuksen kehittämiselle. SYL:n osalta kolmen viimeisen tavoitteen kohdalla kyseessä on
institutionaalisen tuen antaminen, KYPT:n toiminnan ja siihen liittyvien ongelmakohtien tarkastelu
ulkopuolelta, keskustelun käynnistäminen sekä mahdollisten ratkaisumallien tarjoaminen.
6.2 TOTEUTUMISEN SEURANTA:
Kehitystavoite ja seurantamenettely: Kehitystavoitteen (Nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja
työllistymismahdollisuuksien parantuminen lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää
osaamista koulutuksen kautta) laadullisena mittarina toimii kurssien alussa ja lopussa kerättävä palaute
oppilailta. Palautteen anto toteutetaan valmiilla kaavakkeella, joka muokataan yhteistyössä, ja jossa on
myös mahdollisuus antaa avointa palautetta. Kursseja ennen ja niiden jälkeen kerättävä palaute on
tässä vaiheessa oikeastaan ainoa toteutettavissa oleva mittari, vaikka palautteessa voidaankin lähinnä
vasta arvioida elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien parantumista. Palautteen kerää KYPT, SYL
seuraa palautteen keräämistä KYPT:n neljännesvuosiraporttien ja epävirallisen yhteydenpidon kautta.

9. 9
(Kenties parempi laadullinen mittari olisi oppilailta kerättävä avoin/kaavakemuotoinen palaute noin
vuosi/kaksi valmistumisen jälkeen, ja parempi määrällinen mittari olisi jonkinlainen tilastoarvio
esimerkiksi koulutuksen avulla työllistyneiden lukumäärästä, elintason noususta tai yhteiskunnallisen
osallistumisen laajuudesta. Tällainen seurantamenettely on kuitenkin tässä vaiheessa hyvin vaikea
toteuttaa, kun KYPT:in omat arviointi- ja seurantamenetelmät ovat kohtuullisen kehittymättömiä eikä
merkittäviä kokemuksia arvioinnista ole.)
Välittömät tavoitteet ja seurantamenettely: Jokainen välitön tavoite ja sen seurantamenettely on alla
käsitelty erikseen.
Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)
Määrälliset mittarit: pidetyt kurssit, kurssien osallistujamäärät, palkattavien opettajien tutkintojen määrä,
hankitut opetusmateriaalit, pienyritys- ja viestintäopintojen määrä kurssien opetussisällöissä, toteutetut
tarvetutkimukset.
Vahvuusalueet kartoitetaan sisäisessä keskustelussa, minkä jälkeen kurssitarjontaa muokataan
vahvuusalueita tukevaksi ja työelämälähtöisiksi
Opettajakunnalta vaaditaan tulevaisuudessakin tutkintoa
Vuosittaisessa tarvetutkimuksessa saatavan palautteen avulla muokataan kurssien sisältöä
suhteessa vahvuusalueisiin ja resursseihin
Pienyritystoimintakurssit säilytetään opetusohjelmassa
Viestintätaitojen opetusta sisällytetään opetukseen edelleen
Varmistetaan opetusmateriaalin riittävyys ja kiinnitetään huomiota opetustilojen hyvään kuntoon
Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:illä. SYL osallistuu tässä erityisesti
opetusmateriaalien hankintaan, mutta voi myös tarjota tukea muiden menettelyjen käynnistämisessä ja
kehittämisessä.
KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
Määrälliset mittarit: vuosittainen yksilö- ja yhteisöjäsenten määrä, ilmaisten palvelujen määrä,
vuosikokouksiin osallistuneiden määrä, vuokrattujen tilojen määrä, kauemmin kuin yhden kauden
hallituksessa istuneiden jäsenten määrä.
Työskennellään aktiivisesti Kanyaman yhteisössä yksilö- ja yhteisöjäsenten määrän lisäämiseksi.
Pyritään löytämään ratkaisu, jossa yhteisön jäsenille voidaan tarjota jäsenmaksua vastaan joitakin
palveluja
Kampuksilla sijaitsevia tiloja pääsääntöisesti vuokrataan, ei tarjota ilmaiseksi muille toimijoille
Lisätään hallituksen jäsenten tietoisuutta pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksestä
Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:illä, SYL voi tarjota tukea lähinnä pitkäjänteisen
sitoutumisen merkityksen konkretisoimisessa organisaation kannalta.

10. 10
Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
Määrälliset mittarit: järjestetyt kampanjat ja aktiviteetit, opintovierailujen määrä, vierailuluennoitsijoiden
määrä
Tehdään KYPT:iä tunnetuksi työnantajien keskuudessa
Rakennetaan imagoa, profiloidaan KYPT:iä tiettyjen osaamisalueiden ammattilaiseksi
Tiivistetään suhteita TEVETA:n, hyödynnetään sen tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin
Järjestetään vapaa-ajan aktiviteetteja Kanyaman asukkaille, yhteisöryhmät
Järjestetään jatkossakin tiedotuskampanjoita ajankohtaisista, ihmisiä koskettavista asioista
Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:llä. SYL voi tarjota tukea lähinnä KYPT:n tunnetuksi
tekemiseen liittyvän vaikutustyön suunnittelussa ja imagonrakennuksessa.
Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Määrälliset mittarit: valmistuneiden määrä, kurssien alussa ja lopussa tehtyjen arviointien määrä, tehdyt
tilastot valmistuneista opiskelijoista.
Alkuarviointi opiskelun alkuvaiheessa
Kurssiarviointi opiskelun lopuksi
Opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)
Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:llä, SYL voi tarjota tukea arviointikaavakkeiden
tekemisessä, tilastoinnin suunnittelussa ja arkistoinnissa.
7. TOTEUTUSSUUNNITELMA
7.1 TULOKSET: Esitän tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tulokset eivät kaikilta osin ole vielä
kovin konkreettisia, mikä kertoo siitä, että hankkeessa pyritään toteutuksen aikana hyödyntämään
mahdollisimman paljon sekä välittömien että lopullisten hyödynsaajien osallisuutta. Esimerkiksi KYPT:in
opetuksen vahvuusalueita on tässä vaiheessa vielä hyvin vaikea perustellusti hahmottaa.
Tavoite: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen (70%)
Tulokset:
Vahvuusalueiden kartoittamisen jälkeen valikoituneet, kurssitarjonnassa näkyvät vahvuusalueet
Ammatillisesti pätevä opettajakunta
Vuosittaisen tarvetutkimuksen tulosten avulla muokattuja kursseja
Pienyritystoimintakurssit opetusohjelmassa, viestintätaitojen sisältyminen kursseihin
Riittävät opetusmateriaalit ja hyvät opetustilat
Tavoite: KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
Tulokset:
Jäsenmaksun maksaneiden yksilöiden ja yhteisöjen lisääntynyt määrä
Aktiivinen toimitilojen vuokraus

11. 11
Pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksen ymmärtävät hallituksen jäsenet
Tavoite: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
Tulokset:
KYPT tunnettu organisaatio koulutusalojensa työnantajien (ainakin alueellisesti lähellä sijaitsevien)
keskuudessa
KYPT:in ammatillinen profiloituminen tietyille osaamisalueille
Tiivistynyt yhteistyö TEVETA:n kanssa, koulutuskeskuksella hyvä arvosana
Lisääntyneet tai laadullisesti parantuneet vapaa-ajan aktiviteetit Kanyaman asukkaille
Yhteisöryhmien aktiivinen toiminta, tiedotuskampanjoiden (esim. AIDS) toteutuminen
Ilmaisia palveluja yhteisön jäsenille jäsenmaksua vastaan
Tavoite: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Tulokset:
Alkuarvioinnit ja kurssiarvioinnit
Opiskelijoiden alustava tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)
Mahdollisesti järjestetyt valmistumisen jälkeiset tapaamiset
7.2 TOIMENPITEET: Toimenpiteet on muokattu suhteessa tavoitteisiin ja tavoitteista johdettuihin
tuloksiin, johon liittyen huomautamme, että jokaisen tavoitteen kohdalla luetellut asiat ovat vain
esimerkkejä, ja niiden kehittäminen voi sisältyä ko. tavoitteeseen. Mainittujen asioiden lista ei kuitenkaan
ole kattava, toivoaksemme lista tulee elämään ja muokkautumaan (erityisesti kohdissa 3 ja 4) sitä
mukaa, kun yhteistyö etenee.
Toimenpiteet koskien tavoitetta: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden
turvaaminen
Kartoitetaan vahvuusalueet sisäisessä keskustelussa, priorisoidaan kursseja palautteen ja
tarvetutkimuksen perusteella
Vaaditaan palkattavilta opettajilta tutkintoa, tarjotaan lisäkoulutusta erityisesti arvioinnin ja
kansalaistietouden lisäämiseksi
Toteutetaan vuosittainen tarvetutkimus ja hyödynnetään sen tuloksia
Säilytetään pienyritystoimintakurssit opetusohjelmassa, sisällytetään opetukseen viestintätaitoja
Hankitaan monipuolista ja laadukasta opetusmateriaalia sekä remontoidaan opetustiloja
Toimenpiteet koskien tavoitetta: KYPT:n kehittyminen järjestönä
Sisällytetään tarvetutkimukseen kysymysosio koskien jäsenmaksua vastaan saatavia
ilmaispalveluja
Markkinoidaan KYPT:iä mahdollisille yhteisöjäsenille
Vuokrataan toimitiloja kuitenkin huomioiden erilaisten järjestöjen ja ryhmien taloudellinen tilanne
Keskustellaan sisäisesti pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksestä organisaation toimijoiden,
erityisesti hallituksen jäsenten kanssa
Toimenpiteet koskien tavoitetta: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin
Lisätään KYPT:n tunnettavuutta ainakin alueellisesti lähellä sijaitsevien, KYPT:n koulutusaloja
vastaavien työnantajien keskuudessa
Tarjotaan Kanyaman asukkaille selkeitä vaihtoehtoja, ammatillisesti profiloitunut KYPT
Tiivistetään yhteistyötä TEVETA:n kanssa
Työskennellään koulutuskeskuksen arvosanan parantumiseksi
Tarjotaan Kanyaman asukkaille määrällisesti ja laadullisesti parantuneita, yhteisön toiveita ja
tarpeita kunnioittavia vapaa-ajan aktiviteetteja
Avustetaan yhteisöryhmiä niiden toiminnassa, mm. tiedotuskampanjoissa

12. 12
Pyritään tarjoamaan Kanyaman asukkaille jonkin verran palveluja jäsenmaksua vastaan
Toimenpiteet koskien tavoitetta: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi
Järjestetään kurssien alkuun arviointi koskien esim. omaa elämäntilannetta, odotuksia ja
elämänlaatua
Järjestetään kurssien loppuun arviointi esim. saaduista opeista, niiden hyödyllisyydestä,
työelämäkäyttöisyydestä
Aloitetaan opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)
Mikäli mahdollista, järjestetään valmistumisen jälkeisiä tapaamisia
8. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA
8.1 KUSTANNUSARVIO
Kustannusarvio on rakennettu pitkälti KYPT:n projektiesityksen (ks. liite) perusteella.
KUSTANNUKSET Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005
Henkilökulut (liitteestä A1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut
Suomalaisten asuminen ja matkakulut
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 5530 5530 5530
Muut henkilökulut
Välisumma yhteensä 5530 5530 5530
Koulutus ja valistus (liitteestä A4)
Henkilökulut 5750 5750 5750
Materiaalit, tilat ja muut kulut 6026 6026 6026
Välisumma yhteensä 17 306 17 306 17 306
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5)
Laite- ja materiaalihankinnat
Rakentaminen 2234 2234 2234
Muut hankinnat
Välisumma yhteensä 19 540 19 540 19 540
Käyttö ja kunnossapito
Käyttökulut
Kunnossapitokulut
Välisumma yhteensä
Seuranta ja arviointikulut yhteensä 1000 1000 5288
(liitteestä A2)

13. 13
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 20 540 20 540 24 828
Hallintokulut (liitteestä A3)
Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1540 1540 1540
Toimistokulut (ml. matkakulut) 460 460 460
Varainhankinta ja tiedottaminen 300 300 300
Välisumma yhteensä 22 840 22 840 25 128
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 22 840 22 840 27 128
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10% 10% 8%
8.2 RAHOITUSSUUNNITELMA
Kohdassa 8.1 määritellyt kustannukset katetaan seuraavasti:
RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005
Omarahoitus (liitteestä B)
Rahallinen osuus 2568 2568 3425
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2000 2000 2000
Omarahoitus yhteensä 4568 4568 5425
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20% 20%
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Aiempi kehitysyhteistyötuen varaus - - -
HAETTAVA KEHITYSYHTEISTYÖTUKI 18 672 18 672 22 028
Muu rahoitus
Rahoituslähteet:
RAHOITUS YHTEENSÄ 22 840 22 840 27 128
9. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TARKISTUSLISTA
9.1 Mitä Suomen kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita hankkeen tavoitteet tukevat?
Hankkeen tavoitteet tukevat erityisesti taloudellisen vuorovaikutuksen lisäämistä, yksi keskeinen
tavoite on parantaa vähäosaisten nuorten työllisyys- ja yrittäjyystilannetta ja sitä kautta tavoitteena on
myös köyhyyden vähentäminen. Tavoitteena on ammattikoulutuksen myötä antaa nuorille keinoja

14. 14
päästä työelämään ja oma-aloitteellisuuteen. Samalla rohkaistaan taloudelliseen riippumattomuuteen
opastamalla nuoria omaehtoiseen toimintaan. Hankkeessa luodaan edellytyksiä kestävälle
hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteet limittyvät myös osittain ihmisoikeuksien kunnioituksen ja
kansanvallan edistämisen periaatteeseen, sillä hankkeessa tuetaan tasa-arvoa panostamalla
erityisesti naisten koulutukseen. Hankkeessa on myös yhteiskunnalliseen tiedostamisen lisääntymiseen
tähtäävää osa-alueita. Tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta yhteiskunnallisista
osallistumismahdollisuuksistaan ja tukea paikallisten vaikutusmahdollisuuksia.
9.2 Miten hanke tukee kansalaistoiminnan kehittymistä kohdemaassa?
Hankkeen yhtenä tavoitteena ja toiminnan osa-alueena on KYPT:in yhä tiiviimmän yhteyden löytäminen
ympäröivään Kanyaman asukkaisiin ja yhteisöllisiin ryhmiin. Yhteyttä haetaan tarjoamalla erilaisille
kansalaistoimijoille ja –ryhmille esim. toimitiloja, kehittämällä tarjottavien palvelujen määrää ja laatua,
kertomalla koulutuksen tärkeydestä ja sen vaikutuksesta nuorisotyöttömyyteen, järjestämällä
tiedotuskampanjoita erilaisten yhteisön toimintaryhmittymien avulla sekä sisällyttämällä koulutukseen
mm. viestintätaitoja. KYPT on yhteisökeskeinen järjestö, jonka toiminnan lähtökohdat tulevat yhteisön
ihmisiltä. Yhteisötoimintaan liittyvät sekä yksityiset yhteisön jäsenet että ryhmät ja instituutiot. Yhteisön
tarpeita kuuntelevat niin koulut kuin kirkotkin. Järjestö tarjoaa paikallisille yhteisöryhmille tiloja, jossa he
voivat kokoontua.
9.3 Voivatko kohdemaan lainsäädäntö, hallinto ja kehittämissuunnitelmat vaikuttaa hankkeen
onnistumiseen? Miten ne on otettu huomioon?
KYPT toimii yhteistyössä paikallisen opetushallinnon kanssa. Sen toiminnan periaatteet vastaavat maan
virallisia lainsäädännöllisiä periaatteita.
9.4 Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät
• Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ongelmiin ja/tai hyödynsaajien mahdollisuuksiin hyötyä
hankkeen tuloksista? Miten nämä tekijät otetaan huomioon?
Hanke huomioi erityisesti naiset, joille on Sambiassa kulttuurillisesti mahdollista ryhtyä pienyrittäjiksi
mutta jotka usein joutuvat isoissa perheissä tekemään kotityöt tai hoitamaan pienempiä sisaruksiaan.
KYPT tarjoaa sellaisia kursseja, joissa varsinkin naisten työllistymistä pyritään edistämään. Tytöt
suosivat muun muassa ompelu- ja hotelli- ja ravintola-alan kursseja.
• Miten hanke vaikuttaa yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja erityisesti heikoimpien
väestöryhmien asemaan? Miten hankkeessa taataan heidän mahdollisuutensa hyödyntää
hankkeen tuloksia?
Järjestö työskentelee asuinalueiden vähäosaisten nuorten kanssa. Se pyrkii muuttamaan nykyistä
tilannetta, jossa työttömyys vaivaa etenkin kouluttamattomia nuoria. KYPT:n kursseille on kenen
tahansa mahdollista tulla, ja yhteisöryhmät pyrkivät omalla osallaan kannustamaan vähäosaisia
jäseniään hakeutumaan kouluun. Järjestö neuvottelee koulumaksuista, jos nuorilla ei ole varaa
maksaa niitä.

15. 15
• Onko hankkeen hyödynsaajissa vähemmistöjä? Miten heidän roolinsa on otettu huomioon?
Hanke keskittyy vähempiosaisten nuorten ja erityisesti naisten kouluttamiseen siten, että näillä olisi
hyvät mahdollisuudet joko työllistyä ulkopuoliselle työnantajalle tai työllistää itse itsensä.
Mistä muista kulttuurisista tekijöistä hankkeen onnistuminen riippuu? Miten ne on otettu
huomioon?
-
9.5 Onko hankkeella merkittäviä ympäristövaikutuksia? Miten ne on otettu huomioon?
Tämä on koulutushanke, jolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeesta ei myöskään aiheudu
haitallisia ympäristövaikutuksia.
9.6 Hankkeen kestävyys
• Miten hankkeen institutionaalinen kestävyys on varmistettu (vastuuorganisaation kyky
vastata hankkeen jälkeisestä toiminnasta, henkilöstön riittävyys ja taidot jne.)?
SYL ei näe institutionaalisessa kestävyydessä ongelmia. Yhteistyökumppani on pyörittänyt
koulutuskeskustaan jo useamman vuoden, ja kumppanilla on ennen SYL:oa ollut muita ulkomaisia
rahoittajia. Yhteistyökumppanilla on tulevaisuuden visio, jossa se näkee itsensä ammattimaisena,
osaavana ja omalla alueellaan tunnettuna ammatillisen koulutuksen tarjoajana. SYL pitää
vastuuorganisaatiota riittävän pätevänä arvioimaan omaa kykyään ja taitojaan hankkeen jälkeisen
toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.
Molemmat hankkeen osapuolet ovat tehneet jo pitkään kehitysyhteistyötä. Hankeidea on lähtöisin
yhteistyökumppanilta, joka on tehnyt kymmenen vuotta työtä myös muiden ulkomaisten rahoittajien
kanssa. Kymmenen vuoden aikana se on kehittänyt järjestöään ja rakentanut organisaatiotaan
toimivaksi ja demokraattiseksi. Järjestöllä on kolme täysipäiväistä ja kolme osa-aikaista opettajaa,
jotka vastaavat vain kurssiopetuksesta. Järjestöllä on myös kolme johtajaa, jotka vastaavat
koulutuksesta, hallinnoinnista ja varojenkeruusta.
• Miten hankkeen taloudellinen kestävyys on varmistettu? Kuinka suuria ovat hankkeella
kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannukset ja miten ne katetaan?
Hankkeella pyritään nimenomaan rajaamaan tämänhetkistä toimintaa koskemaan
yhteistyökumppanin vahvimpia ja Kanyaman nuorten toivomia, työelämälähtöisiä osaamisalueita
sekä käynnistämään organisaation sisällä toimintaa tehostavia kehityskulkuja. Hankkeella
kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannusten ei ole tarkoitus kasvaa tämänhetkisen
toiminnan kuluja suuremmiksi, vaan kustannuksia pyritään kohdistamaan paremmin ja
tulonhankintamenetelmiä kehittämään tuottoisimmiksi.
• Miten hankkeeseen liittyvien investointien ja laitehankintojen pitkän ajan käyttö ja
kunnossapito sekä varaosahuolto on varmistettu?

16. 16
Järjestöllä on Kanyaman asuinalueella kaksi keskeisellä paikalla olevaa kampusaluetta, joissa on
tilaa koulutuksille ja yhteisön muulle toiminnalle. Kursseja varten on olemassa koulutilat, jotka hyvällä
ylläpidolla toimivat moitteettomasti ja vastaavat hankkeen tarpeisiin. Hankkeessa ei tehdä merkittäviä
investointeja tai laitehankintoja, vaan remontoidaan jo olemassa olevia tiloja.
9.7 Muita kommentteja:
10. ALLEKIRJOITUS
Paikka: __________________________ Päivämäärä: __________________
Allekirjoitus: __________________________ _____________________________
Nimen selvennys: __________________________ _____________________________
Asema/tehtävä:__________________________ _____________________________
LIITTEET:
Hakemukseen liitetään järjestön viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja
talousarvio
Selvitys muista liitteistä:
Liite 1: KYPT:n projektiesitys
Liite 2: Matkaraportti valmistelumatkalta

17. 17
LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA
Kulut eritellään tarkasti haettavan vuoden osalta. Seuraavien vuosien osalta liitetaulukoita ei tarvitse liittää hakemukseen, joskin niitä voi käyttää apuna arvioitaessa ko.
vuosien kustannuksia.
A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (ei sisällä hallintokuluja eikä seuranta- ja arviointimatkoja)
Tehtävä / työntekijä Työn kesto Palkka- ja Matka- ja Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä
(kk) sosiaalikulut / kk majoituskulut
Suomesta palkattava henkilöstö
Kehitysmaassa palkattava henkilöstö
Vartija 12 kk 169 2030
Palkanlaskija 12 kk 190 2278
Tilintarkastaja 1222 1222
Henkilökustannukset yhteensä 5530
Lisätietoja:

18. 18
A2: Seuranta- ja arviointimatkat:
Matkan aihe Osallistujat Matkan ajankohta Päivärahat Matka- ja majoituskulut
Hankkeen kolmivuotisevaluointi 2 henkilöä 2 vkoa, elokuu 2005 Päivärahat: 2 x 16 x 39 Matkat: 2 x 1300 +
(mukana 2 matkapäivää) lentokenttäverot 2 x n. 80 =
= 1248 2760
Majoituskulut: 2 x 14 x 10
huone/yö = 280
Seuranta ja arviointi Suomessa
1000
Matkakulut yhteensä 5288
Lisätietoja: Matka- ja majoituskulut euromääräisiä arvioita. Päivärahojen määrä valtion enimmäiskorvausten mukaan.
A3: Hallintokulut
Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä
Kehitysyhteistyöprojektikoordinaattori Suomessa 4 kk 410 1540
Postitus- kopiointi- ja puhelinkulut 10 kk 6 60
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan sekä ylioppilaskuntien edustajien 10 kertaa 40 400
matkakulut
Varainhankinta ja tiedottaminen 300
Hallintokulut yhteensä 2300
Lisätietoja: Suomessa työskentelevä projektikoordinaattori työskentelee 10 kk vuodessa. Työajan on laskettu jakautuvan kahden hankkeen ja kotimaan tiedotustyön
kesken seuraavasti: Sambian hanke 40 %, Guatemalan hanke 40 % sekä tiedotus 20 %.

19. 19
A4: Koulutus- ja valistuskulut
Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkö-kustannu Kulut yhteensä
kset
Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.)
Opettajien (3 henkilöä) palkat 12 kk 3 x 83,3 3000
Koulutuksen arviointi –työpaja 450
Henkilökunnan kansalaistietous –koulutus 1500
Koulutus ja valistus Suomessa, esim. kehy-tapaamisissa ja erilaisissa tapahtumissa 800
Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.)
1. Pitkäkestoiset kurssit:
Hotel & catering 30 hlöä/vuosi Pitkäkestoiset kurssit yhteensä:
Tailoring 40 hlöä/vuosi 2053
2. Lyhytkestoiset kurssit:
Batik, tie & dye 45 hlöä/vuosi
Basic business management 30 hlöä/vuosi Lyhytkestoiset kurssit yhteensä:
1697
Food processing 30 hlöä/vuosi
Koulutusmateriaalit yhteensä:
3. Koulutusmateriaali (kirjoja, työkaluja ja muita em. kursseihin liittyviä työvälineitä) 2000
4. Opetussuunnitelma 276
Yhteensä 11 776
Lisätietoja (koulutuksen tarve, koulutettavat henkilöt tms.):

20. 20
A5: Investoinnit ja hankinnat
Investointi Hankintalähde Yksiköiden Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä
määrä ja laatu
Laite- ja materiaalihankinnat
Rakentaminen
Koulutuskeskuksen opiskelutilojen Sambia 3 tilaa 744.6 2234
kunnostus
Muut hankinnat
Yhteensä 2234
Lisätietoja:

21. 21
LIITE B: OMARAHOITUS EUROINA
B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista)
Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä
Vapaaehtoistyö
SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan hallinnointityö 10 henkeä x 10 tuntia Arvio: 4 euroa/tunti 400
Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden tiedotus- ja 40 henkeä x 10 tuntia Arvio: 4 euroa/tunti 1600
varainhankintatyö (kehy-jaokset, valiokunnat)
Lahjoitustavarat
Yhteensä 2000
B2: Rahallinen omarahoitus
Rahoituslähde Määrä
Kehitysyhteistyömaksut opiskelijoilta (vuosina 2003-2004 maksujen määräksi arvioidaan 2568, vuodelle 2005 arvioimme 2568
hieman uskaliaammin 5425 euroa)
Yhteensä 2568