Tiina Kähö, Santtu Hulkkonen, Liisa Lahti& Juha Vanhanen: Smart&Clean yhteistyöhankkeen II työpaja 25.8.2015
•
0 j'aime•689 vues
Smart&Clean -pääkaupunkiseutu yhteistyöhankkeen toisen työpajan esitykset hankkeen etenemisestä ja yhteisluomisesta sekä työpajaosuuksien ohjeistukset. Työpajan fasilitoi Juha Vanhanen Gaia Consulting oy:sta.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
En vedette
En vedette (20)
Similaire à Tiina Kähö, Santtu Hulkkonen, Liisa Lahti& Juha Vanhanen: Smart&Clean yhteistyöhankkeen II työpaja 25.8.2015
Similaire à Tiina Kähö, Santtu Hulkkonen, Liisa Lahti& Juha Vanhanen: Smart&Clean yhteistyöhankkeen II työpaja 25.8.2015 (20)
Plus de Sitra / Ekologinen kestävyys
Plus de Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Tiina Kähö, Santtu Hulkkonen, Liisa Lahti& Juha Vanhanen: Smart&Clean yhteistyöhankkeen II työpaja 25.8.2015
- 1. Smart & Clean pääkaupunkiseutu 2. TYÖPAJA 25.8.2015
- 2. Päivän ohjelma 10.00 – 10.15 Työpajan avaus ja tilannekatsaus • Smart & Clean yhteistyön tavoitteet (5 min) • Edellisen työpajan tulokset ja tämän työpajan tavoitteet (10 min) 10.15 – 11.30 Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely ja priorisointi • Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely (10 min) • Keskustelua (10 min) • Ryhmätyö (40 min) • Tulosten purku (15 min) 11.30 – 12.00 Tauko ja vapaata keskustelua 12.00 – 13.15 Yhteisluomisen toimintamalli • Alustus yhteisluomisesta (10 min) • Keskustelua (10 min) • Ryhmätyö (40 min) • Tulosten purku (15 min) 13.15 – 13.30 Jatkoaskeleet ja työpajan päätös
- 3. Smart & Clean yhteistyön tavoitteet Tiina & Santtu
- 6. Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan referenssialue Mahdollistava toimintaympäristö PKS Smart&Clean referenssi-alue Vanhojen toimintamallien haastaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen • Älykäs liikenne ja liikkuminen • Energiajärjestelmä • Rakennettu ympäristö • Jäte ja vesi • Kuluttaja cleantech
- 7. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –yhteistyöllä on vahva kannatus 27.8.2015 Prior Konsultointi 7 91%arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä kiinnostusta. Kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista… 93%arvioi, että tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena.
- 8. RAKENNUKSET Pääkaupunkiseudulla on olemassa tai voisi olla suuri määrä Smart& Clean-hankkeita, joilla uskotaan olevan vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta 8 HSL, Liikkuminen palveluna HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Autojen yhteiskäyttö Tekes, Älykäs liikenne E-kaupan logistiikka Työntekijöiden liikkumisen ohjaus Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet Sähköautot ja latauspisteet Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne Sähköbussit Työkoneiden sähköistäminen Pyöräilyn edistäminen Sähköpyörät Ympäristöauto HKR, Sähköautojen latauspisteet Ratahankkeet Kehärata Robottipysäköinti- järjestelmä autoille Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet Ilmanlaatu Kaupunkien avoimen datan palvelu Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset Liikennevirasto, Inframallinnus Virtuaalikaupunkimallit Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo HSY, Älykäs vesi Teolliset symbioosit Ecomation, Muovijätteen käsittely Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa Puhdas vesi Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet Jätevesikierto haja-asutusalueilla JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo Espoo Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki, jätteenkeräysjärjestelmä Jätelogistiikka Jätehuollon automatisointi Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu VTT, Bioruukki ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi Tekes, Biopolttoaineet Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus Korjausrakentaminen Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia- rakentaminen Helsinki, Viikin ympäristötalo Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin energiadata Julkisten tilojen käytön tehostaminen Smart housing Huoneistoautomaatio, taloautomaatio Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön seurantajärjestelmä Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama) Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT Tiivis kaupunkirakenne Asemanseutujen kehittäminen Puurakentaminen Koulujen tilaratkaisut Viherkatot Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen Katuvalaistus VTT, Älykäs valaistus Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu Sisäilman parantaminen Uusi lastensairaala, sisäilma Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun energiantuotannon edistäminen Älykäs energiaverk ko Helen: Biovoimal a Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta ST1, Geolämmön pilottihanke VTT, Neocarbon Geoterminen sähkö Maalämpö Lämpöpumput Lämmityksen hybridiratkaisu t Aurinkolämpöjärjestelmät Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian kehittämisverkosto Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen Vantaan Energia, Jätevoimala Yhdyskuntalietteen polttoteknologia Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos Helen, Lämmön talteenotto Kaukolämmön avaaminen kilpailulle Helen: Esplanadin jäähdytyskeskusKaukojäähdytys Helen, Kruunuvuoren energiavarastot Energian varastointi Sähkömarkkinajoustomallien demonstrointi Espoo, Energiatietopalvelu Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Vantaa, Vehkalan teollisuusalue Vantaa, Kivistön asuinalue Vantaa, Lentoasema Vantaa, Tikkurilan keskusta Vantaa, Aviapoliksen alue Ilmastokadut Helsinki, Kalasataman alue Espoo, Länsimetron kasvu- Ja kehityskäytävä Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue Solved, Allas Helsinki Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue Helsinki, Jätkäsaari Helsinki, Pasilan keskusta ENERGIA LIIKENNE JÄTTEET BIOTEOLLISUUS DIGI Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. 27.8.2015 Prior Konsultointi
- 9. Smart&Clean pääkaupunkiseutu – kansainvälisesti johtava älykkäiden ja puhtaiden ratkaisuiden referenssialue Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisen mittaluokan referenssialueen, jossa ne voivat kehittää ja kaupallistaa ekologisia ja älykkäitä ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja toimintatapoja sekä näyttää osaamistaan muulle maailmalle. Nostetaan pääkaupunkiseutu maailmanluokan referenssialueeksi Smart & Clean -osaamisen kehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa yhdistäen kaupunkien, yritysten ja valtion sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaaminen ja resurssit. Samalla ratkaistaan pääkaupunkiseudulla merkittäviä muita yhteiskunnallisia haasteita, kuten vähähiiliset liikenne- ja energiajärjestelmät, materiaali- ja energiatehokas infrastruktuurirakentaminen sekä kestävät asumisratkaisut. Smart&Clean –hankkeen suunnitteluvaihe on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on käynnistää Smart & Clean pääkaupunkiseutu yhteistyöhanke 1.1.2016.
- 10. Pääkaupunkiseudusta tehdään kansainvälisesti johtava älykkäiden ja puhtaiden ratkaisuiden referenssialue: 1. Luodaan konkreettista Smart & Clean -liiketoimintaa ja referenssejä pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on toteuttaa 20–30 merkittävää hanketta viiden vuoden aikana. 2. Luodaan vahva kansainvälinen brändi esim. ”World Smart Clean Capital” ja viestinnällinen kokonaisuus kokoamalla pääkaupunkiseudun Smart&Clean -hankkeet ja toimenpiteet globaalisti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. 10 Smart&Clean pääkaupunkiseutu - hankkeen tavoitteet ja tehtävät 2020 Maailman johtava Smart & Clean -referenssialueHelsinki Capital Region Smart Clean Digitalisaatio Liikenne Rakentaminen Energia Jäte & jätevesi Kuluttaja cleantech
- 11. Edellisen työpajan tulokset ja tämän työpajan tavoitteet Juha Vanhanen
- 12. 1. Työpaja: Tausta • Osana Smart & Clean yhteistyön valmistelua Gaia Consulting Oy fasilitoi 10.6.2015 työpajan • Työpajan tavoitteena oli 1. kirkastaa pääkaupunkiseudun Smart & Clean yhteistyön tavoitteet 2. ideoida ja kiteyttää Smart & Clean yhteistyön sisältöä 3. sitouttaa toimijoita pääkaupunkiseudun Smart & Clean yhteistyöhön. • Työpajaan oli ilmoittautunut yhteensä 61 henkilöä. Lopullinen osanottajamäärä oli hieman suurempi • Työpajassa työskentely oli innokasta ja sitoutunutta.
- 13. 1. Työpaja: Tavoitteet Tavoitteiden osalta esille nousi seuraavat asiat 1. Kunnianhimoisuus • Halu olla maailman tai Euroopan johtava Smart & Clean alue 2. Konkreettisuus • Todelliset referenssialueet ja hankkeet 3. Näkyvyys ja näyttävyys • Toiminnan on näyttävä pääkaupunkilaisille ja täällä vieraileville
- 14. 1. Työpaja: Toimenpiteet Toimenpide-ehdotuksissa nousivat selkeimmin esille seuraavat osa-alueet: • Kokeilut ja referenssit • Kuluttajat ja loppukäyttäjät • Hankinnat ja kilpailutukset • Brändi ja näkyvyys • Kaupunkirakenne • Energia, jäte ja vesi • Koulutus ja osaaminen • Verkostot • Systeeminen muutos
- 15. 1. Työpaja: Onnistumisen edellytykset Toiminnan onnistumisen edellytyksenä nähtiin: • Pitkäjänteinen sitoutuminen • Tahto • Rohkeus. Lisäksi tärkeitä asioita ovat Smart & Clean yhteistyötä edistävä • Kaupunkisuunnittelu • Julkiset hankinnat • Toimintamallit
- 16. Tämän työpajan tavoitteet 1. Kärkiteemojen ja sisältöalueiden tarkentaminen ja täydentäminen sekä osallistujien konkreettisen kiinnostuksen kartoittaminen eli missä sisältötyössä kukin haluaa olla itse mukana • Alustavat kärkiteemat ja sisältöalueet on tunnistettu keväällä ja kesällä tehtyjen haastattelujen sekä 1. työpajassa nousseiden konkreettisten hankeideoiden pohjalta • Työpajan tavoitteena on selvittää, mitkä teemat ja sisältöalueet saavat riittävän osallistujajoukon 2. Yhteistyön toimintamallin konkretisointi • Alustavasti pohdittu yhteisluomiseen (co-creation) perustuvaa mallia • Tavoitteena on yhdessä pohtia mitä yhteisluominen voisi olla, millaisiin projekteihin se sopisi ja miten se käytännössä toimisi
- 17. Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely Santtu Hulkkonen
- 18. Kärkiteema Sisältöalue Vähähiilinen liikenne ja liikkuminen • Puhdas ja tehokas liikenne; julkinen, tavara, yksityinen • Älykäs liikennejärjestelmä, liikkuminen palveluna (MaaS) • Vihreä lentoasema & vähähiiliset lentopolttoaineet • Päästöttömän meriliikenteen mahdollistavat satamat Ympäristöpositiivinen rakennettu ympäristö • Korjausrakentaminen; tehostettu energiatehokkuus ja älykkäät ratkaisut ”Smart retro” nykyisessä rakennuskannassa, mm. sensoreiden ja big datan hyödyntäminen • Älykäs ja energiatehokas uudisrakentaminen; ”älytalot”, joissa hyödynnetty hajautetun uusiutuvan energian ratkaisuja sekä energian varastointia hybridi-ratkaisuina • Ympäristöpositiiviset alueet ja kaupunginosat; kiertotalous/luonnonmukainen rakentaminen Älykäs ja kestävä energiajärjestelmä • Älykkään kaukolämpö/kylmäjärjestelmän kehittäminen mahdollistaen uusiutuvan energian ja hukkalämmön laajamittaisen hyödyntämisen • Hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut, energian varastointi, kysyntäjoustot Maailman tehokkain ja älykkäin vesi- ja jätehuolto • Vesihuollon älykkyys ja resurssitehokkuus, suljetut kierrot • Energian ja materiaalien hyödyntäminen vesi- ja jätehuollossa Kestävä elämäntyyli • Kuluttaja-cleantech; asuminen ja liikkuminen • Uudet liiketoimintamallit, kuten jakamistalouden tuotteet ja palvelut • Kuluttajalähtöinen kiertotalous • Avoimen datan (julkinen, yksityinen, ihmisten oma data) sovellukset
- 20. Ryhmätyöohjeet Tilaan on etukäteen laitettu jokaisesta sisältöalueesta oma fläppi; lisäksi jokaiselle osallistujalle on annettu paperilla listaus kärkiteemoista ja sisältöalueista sekä 10 tarraa äänestystä varten. Ryhmätyö etenee seuraavasti: • Omatoiminen pohdinta: Aluksi jokainen pohtii itsekseen, mitkä ovat kiinnostavimmat sisältöalueet, joiden kehittämisessä haluaa olla mukana sekä mitä asioita näissä sisältöalueissa pitäisi olla mukana (5 min) • Kirjauskierros: Jokainen käy kirjaamassa (post-it lappulla) kiinnostavimmiksi katsomiinsa sisältöalueisiin (fläppi) asioita, jotka olisi tarpeen sisällyttää näihin sisältöalueisiin ja joihin haluaa olla mukana tuottamassa sisältöä. Keskustelua fläppien luona! (20 min) • Valinta: Kirjauskirjauskierroksen jälkeen jokainen kiertää vielä katsomassa läpi kaikki sisältöalueet ja niihin tulleet täydennykset ja tarkentaa vielä mielessään ne alueet, joissa haluaa olla mukana (10 min) • Äänestys: Kukin antaa saamansa 10 ääntä (tarrat) haluamilleen sisältöalueille haluamassaan suhteessa - eli voi antaa useamman äänen yhdelle kohteelle (5 min)
- 21. Fläppi Sisältöalueen otsikko “Äänestysalue” Sisällön tarkentaminen Post-it lapuilla Tilaa kirjoitetuille kommenteille
- 22. Tulosten purkaminen Fasilitaattorin johdolla käydään läpi ainakin ne sisältöalueet, joihin on ollut eniten kiinnostusta (15 min)
- 23. Tauko ja vapaata keskustelua 11:30 – 12.00
- 24. Alustus yhteisluomisesta Santtu & Liisa
- 25. Smart Clean –yhteisluomisella maksimoidaan hankkeiden vaikuttavuus DEFINE CONCEPTUALISE DISCOVER Yritysten liiketoiminta, osaaminen ja ratkaisut Käyttäjät, kaupunki, valtio “Smart&Clean Cocreation” Referenssi -hanke DESIGN> IMPLEMENT Viihtyvyys Ekologisuus/päästövä- henemä Tuottavuus Vetovoimaisuus Yhteisöllisyys Vaikuttavuus Investointi- aihiot Vaikuttavuus- kriteerit Vaikuttavuusarviointi ja oppiminen Referenssiarvo ja näkyvyys Työllistävyys Vienti Uutta liiketoimintaa Monistettavuus
- 26. Co: partnerships, connections and interactions to innovate, initiate, expand Creation: evolutionary and interactive approach to reveal new value combinations Lähteet: LSE Enterprise&Promise 2009; City of Vancouver
- 28. Ryhmätyöohjeet Tilan pöydät on aseteltu ryhmätyömuotoon. Jokaiseen pöytään on tulostettu raportointipohja (iso paperiarkki), johon kirjataan ryhmätyön tulokset. Pöydissä on myös suttupaperia ideointia varten. Ryhmätyö etenee seuraavasti: • Omatoiminen pohdinta: Aluksi jokainen pohtii itsekseen millä tavoin yhteisluominen (yritykset, kuluttajat, kunnat, valtio) voisi käytännössä toimia projektitasolla (5 min) • Toimintamallin hahmotus: Hahmotellaan ryhmissä miten yhteisluominen voisi toimia erilaisissa projekteissa (yritysvetoiset projektit, julkiset hankinnan, t&k-hankkeet) ja millainen voisi olla yleinen toimintamalli ja tarvitaanko eri projektityypeille erilaisia toimintamalleja? Kirjataan alustavat ajatukset ylös (15 min) • Hahmotellun toimintamallin arviointi: Arvioidaan hahmotellun toimintamallin vahvuudet ja heikkoudet sekä kirjataan ne ylös (10 min) • Toimintamallin viimeistely: Lopuksi ryhmä viimeistelee toimintamallin ja kirjaa selkeällä käsialalla paperiarkkiin pyydetyt asiat (10 min)
- 29. Raportointipohja Pyri vastaamaan kysymyksiin: Miten yhteistyötä tehdään käytännössä? Mikä on eri toimijoiden rooli? Kuinka varmistetaan tehokas toiminta? Miten varmistetaan julkisissa hankkeissa hankintalain vaatimusten toteutuminen? Tarvitaanko erilaisia toimintamalleja erityyppisille projekteille? Analysoi toimintamallin vahvuuksia (mitä hyvää, mitä uusia mahdollisuuksia) sekä heikkouksia (mitkä ovat toimintamallin mahdollisia uhkia ja kipupisteitä) Kirjaa tähän muita havaintoja, näkemyksiä, kommentteja Toimintamallin kuvaus Vahvuudet Heikkoudet Muuta
- 30. Tulosten purkaminen Jokainen ryhmä esittelee lyhyesti toimintamallinsa perusidean (2 min/ryhmä)
- 31. Jatkoaskeleet ja työpajan päätös Santtu & Tiina