Timo Hämäläinen - Ylivelkaantuminen; Portfolio Sensemaking 4.11.2019

1. 100 päivän hyvinvointihaaste
• Mukaan valittiin Jyväskylä ja Kuopio
• Jyväskylässä toteutetaan avoin innovaatioprosessi: nuorten
elämänhallinnan ja mielenterveyden pulmakohtien tunnistaminen,
arviointi, hackaton ja toteutus.
• Kuopiossa fokusoidaan kolmeen ongelma-alueeseen ja kohderyhmään:
”täydellisyyttä tavoittelevien” koululaisten ahdistuneisuus, ammattiin
opiskelevien päihteiden käyttö ja opiskeluvaikeudet sekä
korkeakouluopiskelijoiden opiskelu- ja vuorokausirytmiin liittyvät
ongelmat.
• Ylivelkaantumisteemaan ei tullut sopivaa hakemusta. Jatkamme
kansallisen tason yhteistyöllä.

2. 45
x
Osaamiset ja resurssit
Elämän- ja talouden-
hallinnan haasteet
+
+
-
-
1. Henkilöllä useita kumuloituneita
ongelmia
2. Elämän taitekohtien haasteet
3. Taloustilanteen monimutkaisuus
ja kokonaiskuvan puuttuminen
4. Puuttuvat taloudelliset puskurit
5. Siiloutunut, pirstaleinen ja jäykkä
palvelujärjestelmä
6. Rahoituksen markkinoinnin ja
perintäyhtiöiden agressiivisuus
1. Puutteellinen talousosaaminen
2. Henkisten voimavarojen puutteet
3. Palvelujärjestelmän puutteet
Taloudenhallinan ongelmien juurisyyt
x
Hallinnan puute,
stressi ja ahdistus
Elämänhallinta
ja hyvinvointi
Tylsistyminen
Lähteet: Ashby 1956; Boisot & McKelvey 2011;
Antonovsky 1987; Csikzentmihalyi 1990; Bakker & Demerouti 2007

3. Suomalainen taloudenhallintaa tukeva ja ylivelkaantuneita auttava järjestelmä on
hajanainen ja jäykkä. Taloudenhallintaa tavalla tai toisella tukevia organisaatioita on
paljon, mutta niiden työnjako on epäselvä. Tiukat organisatoriset ja vastuualuerajat
vaikeuttavat yhteistyötä. Erityisesti sosiaalityön ja talousneuvonnan välinen yhteistyö
ontuu. Myös tietoisuus muiden organisaatioiden toiminnasta on heikkoa.
Asiakkaita pallotellaan luukulta toiselle. Äskettäin velkaantuneilla on ongelmia
velkaneuvontaan pääsyssä. Asiakkaat jäävät usein yksin tiukkojen
maksujärjestelyiden aikana. Yhteistyötä ohjaava kokonaisstrategia puuttuu.
Suomalaisen palvelujärjestelmän suuri heikkous on ennaltaehkäisevän toiminnan
vähäisyys ja tehottomuus. Pääpaino on korjaavissa palveluissa. Organisaatioita vaivaa
myös resurssien puute. Talous- ja velkaneuvonnan organisointi, laatu ja saatavuus
on vaihtelevaa. Sosiaalitoimella ja muilla julkisilla palveluilla on kiire ja
puutteelliset taidot talousneuvontaan. Palvelun tarvitsijoita ei tunnisteta
ajoissa. Myös asiakkailla on puutteelliset tiedot neuvonta- ja tukipalveluista. Jo syntyneiden
talousongelmien ratkomista haittaa sosiaalisen luototuksen rajallisuus.
3
Palvelujärjestelmän (yleiset) ongelmat

5. Atomistic vs. systemic approaches to innovation
Atomistic
Systemic
Experimentation +
systemic cooperation

6. Society
Ecosystem
Organization
Intervention
Portfolio sensemaking

7. Examples of portfolio approach to innovation
1.0 2.0
Anticipatory Innovation
Governance

8. Portfolio of experiments

9. • Organisoidutaan yhteistyöhön kompleksien ongelmien
ratkaisemiseksi ja uusien toimintamallien kokeilemiseksi.
• Otetaan mukaan kaikki relevantit sidosryhmät heti alusta alkaen
(yritykset, julkishallinto, 3. sektori ja kansalaiset).
• Yhdistellään ja syntetisoidaan erilaisia tiedon tyyppejä:
tutkimustietoa sekä kontekstisidonnaista ja kokemusperäistä tietoa.
• Käytetään dialogisia ja reflektiivisiä toimintamalleja.
• Levitetään opit ja ratkaisut tehokkaasti, mutta
toimintaympäristöön mukauttaen (spread not scale!).
Kompleksien ongelmien ratkaisu vaatii
yhteisiä oppimisprosesseja

10. David Kolb’s experiental learning cycle

11. 11
Max Boisot’s I-Space &
Social learning cycle

12. Nonaka & Takeuchi: SECI model
Source: Nonaka & Takeuchi (1995)

13. Action research
Source: O’Brien 1998

14. EXPERIMENTATION OF UNDP ACCELERATOR
LABS: PORTFOLIO SENSEMAKING AND DESIGN
Lähde: https://medium.com/@undp.ric/working-on-the-engine-using-portfolio-sensemaking-to-accelerate-learning-b7275accf419

15. Yhteinen oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessi
Toimintaympäristön
muutos
Mitä ongelmia
ratkaisemme?
Kunkin rooli
ongelmien
ratkaisemisessa?
Onko yhteinen
toimintaportfolio
vaikuttava?Mihin suuntaan
haluamme sitä
kehittää?
Minkälaisia
kehityshankkeita
ja uudistuksia
tehdään?
Mitä olemme
oppineet? Mitä
johtopäätöksiä
teemme?
Trendit, heikot signaalit
Juurisyy-
analyysi
Eri toimintojen
ja hankkeiden
vaikutus?
Teemmekö oikeita asioita?
Täydennämmekö toisiamme?
Toimiiko koordinaatio ja
yhteistyö?
Mitä puuttuu?Yhteinen tahtotila
ja suunta
Yhteinen visio ja
strateginen agenda